Kaupunkimetsä

Vartiosaaren kaavoitus käynnistyy 25.1.

2012-01-04T18:24:00.006+02:00

Kuva: Marko Leppänen

Vartiosaaren kaavoitus käynnistyy keskustelutilaisuudella, joka pidetään 25.1. klo 17-19 infokeskus Laiturilla (Vanha linja-autoasema).

Alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on nähtävillä 16.1.-10.2.2012. Tänä aikana asukkaat ja muut asianosaiset saavat jättää oman mielipiteensä suunnitelmasta sekä esittää omia näkemyksiään saaren tulevaisuudesta.

OAS-vaiheessa kerrotaan kaavoitusta ohjaavista lähtökohdista, suunnittelun aikataulusta sekä vaikuttamisen mahdollisuuksista. Kaavaehdotus ja -luonnos valmistuvat OAS:n pohjalta.

OAS-materiaali sekä paikat, joissa OAS:iin voi tutustua, ovat saatavilla verkosta. Lisäksi kannattaa tutustua Vartiosaari-projektiin, jonka nettisivuilta voi tilata myös Vartiosaari-uutiskirjeen. Uutiskirjeellä tiedotetaan aina, kun jotain tapahtuu ja se on hyvä tapa saada ajankohtaista tietoa suunnitelman etenemisestä omaan sähköpostiin.

Mielipiteiden jättäminen kannattaa jo tässä vaiheessa!

Metsän joulutapahtuma ma 19.12 Keskuspuistossa

2011-12-08T19:04:00.001+02:00

HELSINGIN KESKUSPUISTO 100 VUOTTA

Keskuspuiston suojeluun perinteinen Metsän joulutapahtuma ma 19.12. 2011 kello 18-19 Helsingin Keskuspuistossa Lääkärinkadun varrella Mannerheimintie 71:n takana.

Järjestäjinä Helsingin Keskuspuiston puolesta ry., Meilahden seurakunta ja vapaa kansalaisliike Ei enää palaakaan Keskuspuistosta.

Järjestöneuvos Mauri Helovirta ja kirkkoherra Hannu Ronimus puhuvat. Tietoja metsään kaavoitetun kerrostalohankkeen nykytilasta. Yhteislaulua, mehua ja pipareita. Myös joulupukki piipahtaa. Vapaa pääsy.

Lisätietoja Jussi Vapaasalo, 040 966 5101
jussi.vapaasalo@kolumbus.fi

Kuningatarniemi jatkuvassa ahdingossa

2011-12-04T12:37:00.006+02:00

Kuningatarsaari on maan kohotessa päätynyt niemeksi. Niemeen pääsee maitse vain Kallahdenniemen luonnonsuojelualueen läpi. Alue kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan ja Natura 2000-alueverkostoon (rauhoituspäätös 37/2.3.1993). Kuningatarniemen edustan vesialue kuuluu harjujensuojeluohjelmaan. Sitä suojelee vesilaki.

Suojelualueen rantaniityn läpi kulkee alueellinen pyöräily-, kävely- ja hiihtoreitti. Kyseisen raitin leveys vaihtelee 2,0-2,5 m välillä. Sen pituus on vajaa 200 m. Tieura ei ole huolto- tai auraustoimenpiteiden alainen. Se ei kuulu ajoneuvokulkuiseen tiestöön. Sen alkupää on suljettu puomilla.

Kuningatarniemessä on kaksi kiinteistökokonaisuutta, joista toinen on vuokrattu poliisille ja toinen yksityiselle yrittäjälle. Poliisien kiinteistön käytöstä ei ole koitunut minkäänlaista haittaa kansalaisille.

Helsingin kaupungin kiinteistölautakunnan päätöksen mukaan Kuningatar-niemen kärjen kiinteistöstä todetaan (Pöytäkirja 16/2010,7.9.2010) “Tavoite on, että alue muodostaisi jatkossa vetovoimaisen helsinkiläistä saaristoperinnettä esittelevän alueen,jonne voisi sijoittua esimerkiksi tilausravintola ja sauna. ELY-keskus on antanut 4.2.2010 poikkeamispäätöksen uuden laiturin rakentamista varten vanhalle laituripaikalle, mutta päätöksestä on valitettu.” Ilmeisesti ELY-keskus kannattaa edelleen laiturihanketta.

Tämä on siis nykytilanne. Laiturista on valitettu, koska se olisi massiivinen rakennelma, jonka pituus olisi useita kymmeniä metrejä. Sen rakentaminen rikkoisi harjujensuojeluohjelmaa ja vesilakia. Sen lisäksi koko Kuningattaren edustan maisemakokonaisuus olisi pilalla ja Aurinkolahden edustan vesialueen limoittuminen ja levääntyminen lisääntyisi, koska hapekkaan pintaveden pääsy sisälahtiin vähenisi. Ja kaikki vain yhden yrittäjän tarpeiden tyydyttämiseksi.

Jos saaristolaisperinnettä halutaan esitellä, massiivinen laituri rikkoisi kyseistä perinnettä räikeästi. Museovirasto varmasti antaa auliisti tietoja saaristolaisperinteen mukaisista laitureista. Ei muuta kuin koulutukseen, tilakeskuksen väki.

Kiinteistölautakunnan tavoite ja kiinteistön talonmieheksi esittäytyvän
mieshenkilön toiminta ovat niinikään räikeässä ristiriidassa. Talonmies
pyrkii estämään kansalaisten jokamiehen oikeuteen kuuluvan vapaan liikkumisen kiinteistön läheisyydessä pihapiiriin vedoten. Kuitenkaan yrittäjä ei ole vuokrannut lainkaan maa-alaa, vaan ainoastaan kyseiset kiinteistöt. Kiinteistöjen status on siten kaupungin muiden vuokratalojen mukainen. Koska kyseessä ei ole edes asuinkiinteistö, vaan yleiseen käyttöön tarkoitettu “vetovoimainen saaristoperinnettä esittelevä alue”, on täysin edesvastuutonta häätää ulkoilijat alueen ympäristöstä. On myös huomattava, että niemenkärjessä ei kulje mitään vaihtoehtoista kulkureittiä talojen vieritse kulkevalle ikivanhalle kulkuväylälle.

Tilausravintolakäyttö Kuningattaressa on hankalaa. Ravintolan elintarvikkeet olisi rahdattava läpi luonnonsuojelualueen, missä ei ole lainkaan olemassa olevaa ajotieuraa, vain kävelypolku. Elintarvikekuljetuksiin erikoistunut auto ei mahdu 2 metrin levyisessä tieurassa mitenkään ohittamaan ihmistä. Lisäksi urassa ei ole minkäänlaista talvikunnossapitoa eikä aurausta.

Koko talvikautena kiinteistölle ei pääse kuin suksin. Miten tällainen hanke voi olla yksityiselle yrittäjälle taloudellisesti kannattava? Montako tilaisuutta on tänä vuonna Kuningattaressa järjestetty?

Onko koko hanke vain peitetoimi todelliselle tarkoitukselle? Mikä se voisi olla? Ehkä koko niemen myynti yksityiseen asuinkäyttöön ja Natura-alueen statuksen purkaminen Kallahden rantaniityltä, jotta ajotie voidaan rakentaa niemeen?

Reijo Lindström

Kaupunkimetsistä Metro-lehdessä 28.11.

2011-11-29T13:09:00.006+02:00

Metro-lehden artikkelissa 28.11 annettiin arvoa kaupunkimetsille. Toimittaja Anne Viljamaa kävi WWF Suomen metsäasiantuntijan Panu Kuntun kanssa retkellä Helsingin Keskuspuistossa.

Kunttu mainitsee, että Meri-Rastila, Uutela ja Santahamina ovat esimerkkejä kovan rakentamispaineen alla olevista kaupunkimetsistä. Lisäksi Kunttu muistuttaa, että Keskuspuisto on suurimmaksi osaksi suojelematonta metsää. Kaikissa näissä metsissä on kuitenkin tärkeitä virkistys- ja luontoarvoja.

Kaupunkimetsät tarjoavat monia tärkeitä ekosysteemipalveluita. Ne muun muassa toimivat melu- ja näkösuojana, tasaavat säänvaihteluita, pidättävät ilmansaasteita ja tarjoavat virkistymismahdollisuuksia.

Artikkelissa mainitaan myös Kaupunkimetsäliike ja liikkeen julistama metsämanifesti.

Juttu on luettavissa Metro-lehden sivuilla.

Jokeri II-tunnelin kaivaminen alkaa keväällä

2011-11-24T18:59:00.004+02:00

Suunnilleen tähän tulee Jokeri kakkosen tunnelin läntinen sisäänkäynti. Tai ulos. Tai miten sen ottaa.

Eilisen (23.11.) Hesarin mukaan Jokeri II-tunnelin kaivaminen alkaa keväällä. Jokeri II on poikittaisen joukkoliikenteen pohjoisempi "runkolinja", jonka on tarkoitus kulkea Myyrmäestä Pakilan, Malmin ja Itäkeskukseen kautta Vuosaareen. Reittiä tulisi ainakin alussa kulkemaan bussi molempiin suuntiin 8, myöhemmin 5 minuutin välein. Osa busseista tulee myöhemmin jatkamaan Myyrmäestä Leppävaaran kautta Matinkylään, oletettavasti Kehä kakkosta pitkin jos sellainen joskus saadaan valmiiksi. Espoo ja Vantaahan ovat sitä halunneet, Helsinki ei.

Tunnelin itäinen suuaukko tulee suunnilleen nykyisen Paloheinän bussipysäkin kohdalle ja läntinen suuaukko taas Perhekunnantien jatkeena olevan ulkoilupolun varteen. Jos se olisi tullut lähemmäs Kuninkaantammentietä, se olisi loogisemmin palvellut Kuninkaantammen rakennettavaa asuinaluetta ja vähemmän raiskannut Keskuspuistoa.

Asiasta järjestetään asukastilaisuus Paloheinän ulkoilumajalla (Pakilantie 124) tiistaina 29.11.2011 klo 18-20.

Metsien tuho Laajasalossa jatkuu (Vartti 09.11.2011)

2011-11-09T23:05:00.002+02:00

Myös tänä syksynä on Laajasalossa jatkunut metsien tuhokampanja kaupungin toimesta.

Eikä tälle voi kukaan tehdä mitään. Siltä näyttää.

Enää ei uskalla lähteä edes ulkoilemaan, kun tulee niin paha olo.

Uutta ajattelua Meri-Rastilan suunnitteluun

2011-10-30T16:56:00.002+02:00

Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti keväällä asukkaiden vastustaman hankkeen Meri-Rastilan länsirannan rakentamisesta uudelleen valmisteltavaksi.

Suunnitelma rakentaa 60 vuotta sitten perustetulle metsäiselle ulkoilualueelle on ihmetyttänyt meitä asukkaita. Samaan aikaan muualle Itä-Helsinkiin suunnitellaan metroratojen kattamista ja rakentamista niiden päälle.

Olemme kysyneet aluesuunnittelijalta, miksi Meri-Rastilassa halutaan tärvellä luonnontilaisena säilynyt metsä sen sijaan, että suunniteltaisiin asutuksen täydentämistä rakentamalla metroradan päälle kuten muualla Itä-Helsingissä. Vastaus on ollut, että radan päälle rakentaminen tulee alueellemme myöhemmin. Sitä ennen halutaan asuntoja Meri-Rastilan länsirantaan. Näin siitä huolimatta, että Helsingin kaupungin strategiaohjelmassakin yhdeksi periaatteeksi todetaan ”yhtenäisten viheralueiden ja viheralueyhteyksien säilyttäminen sekä rantojen säilyttäminen kaikkien kaupunkilaisten virkistyskäytössä”.

Helsingin kaupunki on ajastaan jäljessä. Muualla maailmassa luontoa halutaan nykyisin palauttaa kaupunkeihin (aiheesta mm. Timothy Beatleyn kirjassa Biophilic Cities). Jo olemassa olevan metsän säilyttäminen on huomattavasti helpompaa kuin uuden viheralueen saaminen sinne, mistä se on jo kertaalleen tuhottu. Luonnontilaisilla metsillä ja vanhoilla kallioilla on iso merkitys asukkaiden viihtyvyydelle. Kerran räjäytettyä kalliota on mahdotonta saada enää takaisin.

60- ja 70-luvuilla suunnittelijoiden ja päättäjien mielestä oli varmaankin hyvä ajatus purkaa jugendtalot uudisrakennuksien tieltä. Aika on osoittanut heidän olleen väärässä. Nyt suremme kulttuuriperintöä, joka tässä purkuvimmassa menetettiin. Tällä hetkellä ollaan hävittämässä viimeisiä rantoja, kallioita ja viheralueita vain, jotta saataisiin suhteellisen pieni määrä merinäköalahuoneistoja rakennettua. Haluammeko todella taas tehdä korjaamattoman virheen, jonka typeryyttä jo läheisessä tulevaisuudessa ihmeteltäisiin?

Entäpä jos Helsingin kaupunki kääntäisi suunnitelmansa Meri-Rastilassa toisin päin – ei aloittaisikaan rakentamista länsirannasta, vaan tiivistäisi jo olemassa olevaa asutusta ja rakentaisi metroradan päälle? Näin meille asukkaille tärkeä metsä saisi lisäaikaa eikä peruuttamatonta vahinkoa pääsisi välittömästi tapahtumaan. Tällä lisäajalla arvomaailma ehtisi todennäköisesti muuttua myös Helsingissä ja niin suunnittelijat kuin päättäjätkin alkaisivat vähitellen olla samaa mieltä meidän asukkaiden kanssa siitä, että vanha ulkoilualue on sittenkin säilyttämisen arvoinen.

Hanna-Leena Ylinen, Helsinki

Kävellään Meri-Rastilan kaava kumoon!

2011-10-24T17:56:00.005+03:00

Meri-Rastilan länsirannan metsä on uhattuna. Alueelle on suunniteltu rakennettavan asuntoja noin 900 asukkaalle. 2000 asukkaan asuinaluetta povannut osayleiskaavaluonnos palautui keväällä uudelleen valmisteltavaksi. Uutta osayleiskaavaa voinemme odottaa ensi kevääksi.

Meri-rastilan metsäkävelyt ovat hiljaisia mielenosoituksia metsän säästämisen puolesta. Mukaan voi ottaa lyhdyn tai kynttilän.

Lähtö joka keskiviikko klo 18 asukastila Fokasta (Meri-Rastilantie 14 C).

Järjestää Pro Meri-Rastila ryhmä.

AVOIN KIRJE KAARELAN JÄÄHALLIN RAKENTAMISTA VASTAAN

2011-10-12T12:24:00.000+03:00

Kaarelan raitin ja Hämeenlinnanväylän väliin jäävälle metsikölle puuhataan kaavamuutosta. Mikäli hanke toteutetaan Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston esittämän suunnitelman mukaisesti pian tämän pienen vihreän saarekkeen tilalla irvistelee kammottava öykkäurheilun areena pysäköintialueineen.

Mennäksemme ensinnä käytännön seikkoihin, miksi koko hanke on syytä heti, välittömästi ja oitis perua, mainittakoon viihtyvyys lähikoulun oppilaiden ja Kaarelan raittia käyttävien jalankulkijoiden näkökulmasta: ilman metsäaluetta syntyy suunnaton melu- ja esteettinen haitta. Vihreiden kuusipuiden katselun sijasta lapsiparat saavat niellä väylän pölyä ja ihastella betonin kuolemanharmaata sävyä.

Puhumattakaan alueen kasvi-, eläin- ja pieneliöstökannasta, joihin ihmisellä ei pitäisi olla oikeutta kajota tyydyttääkseen toissijaisia tarpeitaan. Kukaan ei kuole, jos jäähallin rakentaminen jätetään sikseen, mutta kuka laskee uhrilukua toisessa tapauksessa?

Puhtaasti ihmiskeskeisestä näkökulmasta kertoo sekin, että ainoa säilytettävä lohko metsiköstä on sellainen, jolla on ihmiskätten jälkiä, vanhoja linnoitusrakennelmia. Entäs äiti Maan ikiaikaiset rakennelmat?

Toisekseen tällaiset hankkeet ovat aina symbolisia taistoja, joissa Typeryys ja Kehitysusko ottavat ihmismuodon puuhahenkilöissä ja taistelevat Järkeä ja Kohtuutta vastaan. Onhan selviä, ettei sellaista ilmiötä kuin jäähallit pitäisi olla olemassakaan. Ilmiö on yksi lenkki ketjussa, joka ajaa meidät lähemmäs luonnon sietokyvyn romahduspistettä.

Järkevässä maailmassa luistelua harrastettaisiin vain talvisin, kun jäätä on luonnostaan ilman valtaisaa lonnonvarain kulutusta. Järkevässä maailmassa vanhemmat antaisivat lapsilleen joskus laatuaikaa metsäpoluilla ja lastenkirjojen parissa sen sijaan, että otsasuonet tykyttäen työpäivän jälkeen kuskaavat harrastuksin ylikuormitettua jälkikasvuaan jälleen yhteen kerskakulutusharrasteeseen.

Mitä seuraavaksi? Ryhtyykö kaupunki pitämään sähkölämmittimin Hietaniemeä jäättömänä lainelautailijoita varten? Eikö heilläkin ole yhtäläinen oikeus harrastaa luonnottomasti?

Kunpa joku laulaisi Teidät, arvon ilkityöntekijät, suohon! Ehkä siellä hetken osaisitte ihailla Pohjolan luonnon jylhää kauneutta, ettekä palkkapussin perässä juosten tuhoaisi sitä. Kunpa ymmärtäisitte, miten sydäntä voi särkeä, kun lapsille ei ole muuta edes etäisesti oikeasta luonnosta muistuttavaa jäljellä kuin muutama vaivaismetsikkö. Säästäkää edes ne!

S. Markuksela
isä, fil. yo

Kaupunkimetsäliike laajentuu Porvooseen

2011-10-05T19:04:00.001+03:00

Noin 5 kilometriä Porvoon keskustasta kaakkoon suunnitellaan ekotehokkaaksi sanottua Toukovuoren asuinaluetta. Se nirhaisee osan Humlan metsäalueesta. Ohessa palautteeni kaavasta, minkä myötä Kaupunkimetsäliikkeen voi sanoa laajentuneen Porvooseen:

Toivon, että Toukovuoren suunnitteluvaiheessa huomioitaisiin se, että uusien asukkaiden tarvitsemat lähipalvelut - niin julkiset kuin kaupallisetkin - olisivat saavutettavissa ilman autoa. Suunnitelmassa tulisi varmistaa, että alueellinen liittyminen olemassaolevaan yhdyskuntarakenteeseen merkitsisi myös toiminnallista yhteyttä olemassaolevaan yhdyskuntarakenteeseen. Jos Toukovuoren suunnitelmassa on sanotusti korostettu ekologisesti, ja lähin päivittäistavarakauppa on Porvoon keskustassa noin 4 kilometrin päässä, tämä ristiriita tulee ratkaista vähintään kauppa-autolla. Lisäksi julkinen liikenneyhteys Kevätkummun julkisiin palveluihin tulee järjestää, mutta ei kuitenkaan Humlan virkistysalueen lävitse.

Aktiiviliikkujana olen huolestunut siitä, mitä suunnitelma merkitsee Humlan ulkoilureitistölle. Havainnekuvista ja kartoista uusien ulkoiluteiden sijoittelu ei aivan tarkasti selviä. Toukovuoren suunnitelman on sanottu mahdollisesti katkaisevan Humlan eteläisimmän ulkoilureitin joksikin aikaa. Kestävässä yhdyskuntasuunnittelun mukaista on kuitenkin varmistaa, että Porvoon jo ennestään varsin vähäinen ulkoilureitistö säilyy vähintään entisellään, etteivät kuntoilijat ja ulkoilijat joudu etsimään lähivirkistysalueita nykyistä kauempaa edes väliaikaisesti.

Toisissa tiloissa järjestää Porosafarin Helsingissä 8.-9.10.2011

2011-09-26T22:49:00.000+03:00

Helsinkiläinen esitystaiteen ryhmä Toisissa tiloissa järjestää

8.-9. lokakuuta vaellustapahtuman nimeltä Porosafari.

Porosafari on kolmiosainen esitystaidetapahtuma, kollektiivinen vaellusesitys, ja urbaani tutkimusmatka poron kokemusmaailmaan 50-80 osallistujalle. Tapahtuman tarkoituksena on palauttaa kaupunkiympäristö takaisin luonnon tilaan tarkastelemalla sitä puolivillin laumaeläimen näkökulmasta.

Porosafariin osallistujat muodostavat "tokan", joka vaeltaa 6 tuntia vaihtelevissa maisemissa Helsingin kaupungin laitamilla seuraten sääntöjä, jotka vastaavat porojen vaelluskäyttäytymistä. Ryhmä päättää itsenäisesti reitistään sekä vaelluksen rytmistä.

Toisissa tiloissa -ryhmän jäsenet, "porokoirat", pitävät huolta osallistujien tarpeista ja turvallisuudesta. Siirtyminen ihmiskokemuksesta poron kokemukseen tapahtuu rauhallisesti, askel askeleelta.

Porosafari toteutetaan kolmessa vaiheessa:

I Porokoulutus
8.10.2011, 13:00-16:00
Esitystaiteen Keskus, Suvilahti rak 6 II krs, Kaasutehtaankatu 1, Helsinki
** kolmen tunnin perehdytys porojen maailmaan **

II Porosafari
9.10.2011, 09:00-15:00
Lähtö: Esitystaiteen Keskus, Suvilahti rak 6 II krs
** kuuden tunnin vaellus puoli-urbaanissa maisemassa **

III Poroerotus
15.10.2011, 15:00-17:00
Esitystaiteen Keskus, Suvilahti rak 6 II krs
** julkinen purkutilaisuus ja videoinstallaatio **

Vaellusta edeltää porokoulutus, jossa perehdytään yhdessä porojen käyttäytymiseen ja sovitaan vaelluksen säännöistä.

Vaelluksen jälkeen viikon kuluttua järjestetään vielä palautetilaisuus, "Poroerotus", jossa halukkaat voivat jakaa kokemuksiaan. Osallistumisen alaikäraja on 12 vuotta. Nuorimmat mielellään vanhempien seurassa. Osallistumismaksu 25 euroa, opiskelijat 20 euroa. Maksu sisältää koulutuksen, matkat, materiaalit ja ravinnon. Varusteet: säänmukainen vaatetus ja pieni reppu.

Ilmoittautumiset mielellään 3.10. mennessä:
laurikontula(ät)hotmail.com tai 050-5278422

Lisätietoja: http://www.toisissatiloissa.net/, aurikontula(ät)hotmail.com tai 050-5278422

Pressikuvat ja muu materiaali: http://176.9.26.60/~pt5822/Pressi.html

Tapahtumaa tukee: Helsingin kulttuuriasiainkeskus.
Ettotöissä mukana: Helsingin latu, Suomen Työväen Urheiluliitto ja Opiskelijoiden Liikuntaliitto.

Seminaari Lahdessa to 29.9.2011: ”PUITA NÄKYVISSÄ!” – KAUPUNKIMETSÄT ASUTUKSEN JA LUONNON RAJAPINNALLA

2011-09-17T21:34:00.002+03:00

Kansainvälisen soveltavan estetiikan instituutin (KSEI) perinteisen syysseminaarin aiheena ovat tällä kertaa kaupunkimetsät.

Seminaari "PUITA NÄKYVISSÄ!" – KAUPUNKIMETSÄT ASUTUKSEN JA LUONNON RAJAPINNALLA järjestetään Lahdessa torstaina 29.9.2011.

KSEI:n www-sivuilta löytyy seminaarin esite, josta selviää niin seminaarin ohjelma, hinta kuin ilmoittautumisohjeetkin: www.helsinki.fi/ksei/tapahtumat/KSEI_syysseminaari2011.pdf

HUOM1: Ilmoittautuminen 20.9.2011 mennessä! http://www.palmenia.helsinki.fi/koulutus/lahti.asp

HUOM2: Seminaari on tänä vuonna poikkeuksellisesti maksuton kaikille HY:n perustutkinto-opiskelijoille. Opiskelijailmoittautumiset (nimi, opiskelijanro, pääaine) suoraan osoitteeseen sanna.t.lehtinen (ät) helsinki.fi 20.9.2011 mennessä!

* * *

Ohjelma:

9.00 Aamukahvit & ilmoittautuminen

9.30 Seminaarin avaus, Johtaja Juha-Pekka Liljander, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Lahden yksikkö

9.45 Estetiikan professori Arto Haapala, Helsingin yliopisto & FT, tutkija, Susanna Lehvävirta, Helsingin yliopisto: ”Kaupunkimetsien ekologis-esteettinen problematiikka”

10.30 Kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori Heikki Setälä, Helsingin yliopisto: ”Kaupunkipuut ja ekosysteemipalvelut”

11.15 Koodinimi Aurinkovuosi: ”Suppaleffa”

11.30 Lounastauko

12.30 Tutkijatohtori Kalle Puolakka, KSEI/Palmenia: ”Metsät ja lähiöasumisen muutokset ja haasteet – Esimerkkinä Liipola Lahdessa”

13.15 PhD, University Lecturer Johan Kotze, University of Helsinki & Elliot Stuart, Master’s Degree Programme in Multidisciplinary Studies on Urban Environmental Issues MURE, University of Helsinki: “Forests of Lahti as Seen from the Other Side of the World”

14.00 Iltapäiväkahvit

14.30 Tutkimusterveisiä Ympäristötieteiden laitokselta

14.45 Koodinimi Aurinkovuosi: ”Peikkometsän hoito-opas”

15.00 Paneelikeskustelu: ”Kaupunkimetsien merkitys”
- Metsäsuunnittelija Raimo Asikainen, Lahden kaupunki
- Estetiikan tohtorikoulutettava Petteri Kummala, Helsingin yliopisto
- Ympäristöpsykologi, tohtorikoulutettava Kirsi Salonen, Tampereen yliopisto
- FT, GreenCity -ohjelman kehityspäällikkö, Saara Vauramo, Lahden kaupunki
Arto Haapala, pj

16.30–18.00 Vastaanotto Aikuiskoulutuskeskuksen 3. kerroksessa

Mielipiteitä Helsinkipuistosta

2011-09-09T11:30:00.003+03:00

Kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee yleissuunnitelmaa

Verkkokeskustelulla kerätään kaupunkilaisten näkemyksiä Helsinkipuistosta

Kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee Helsinkipuiston yleissuunnitelmaa. Suunnittelun tueksi kaupunkilaisilta kysytään, millaiseksi Helsinkipuiston tulisi kehittyä? Mitä uutta Helsinkipuisto voisi tarjota vapaa-ajan viettoon, kulkureittinä tai retkikohteena?

Keskusteluun voi osallistua verkossa, osoitteessa www.ksv.hel.fi/keskustelut.

Keskustelupalsta avautuu torstaina 8.9. ja on avoinna 29.9. asti. Saadut kommentit analysoidaan, ja niistä laaditaan yhteenveto jatkosuunnittelussa hyödynnettäväksi. Yhteenveto esitellään myös kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Avoin keskustelutilaisuus järjestetään näyttely- ja infotila Laiturilla, vanhalla linja-autoasemalla osoitteessa Narinkka 2, keskiviikkona 14.9. klo 17.30.

Helsinkipuisto on 20 kilometrin pituinen puistovyöhyke pääkaupungin ytimessä. Se ulottuu kaupungin pohjoisrajalta Haltialasta Vantaanjokea ja merenlahtia seuraten etelään Helsingin edustan saaristoon.

Helsinkipuiston yleissuunnitelmaan kootaan tavoitteet ja toimenpiteet puiston kehittämiseksi. Yleissuunnitelma ohjaa alueen tarkempaa jatkosuunnittelua, asemakaavoitusta ja hoidon suunnittelua.

Tavoitteena lisätä myös toimintaa ja tapahtumia

Lukuisten arvokkaiden maisema-, luonto- ja kulttuurikohteiden suojelun lisäksi Helsinkipuistoon on tavoitteena kehittää aktiivista toimintaa ja tapahtumia. Uusien toimintojen tulee tukea puiston arvoja, eivätkä ne saa heikentää merkittäviä luonnonarvoja ja ulkoilureittien jatkuvuutta.

Palvelutarjonnan kehittämisessä painotetaan kaikille avointa virkistyskäyttöä, jota voisivat edustaa esimerkiksi onki- ja istuskelulaiturit, kanoottivuokraus tai kahvilatoiminta. Helsinkipuistoon suunnitellaan myös teemallisia reittejä, jotka esittelevät historiaa, luontoa, maisemaa ja puutarhakulttuuria.

Yleissuunnitelmassa esitetään Helsinkipuistoon muutama tärkeä pääreitti, joilla on oma luonteensa. Puistokokonaisuuden yhdistää runkoreitti, joka kulkee Helsinkipuiston metsäisiltä alueilta Haltialasta Vantaanjoen itärannan ja urbaanien Helsinginniemen rantojen kautta aina Hernesaareen saakka.

Vantaanjoen itäpuolen rantareittiä voitaisiin kehittää pyöräilyn valtaväyläksi, joka liittyisi sujuvasti aktiviteetteihin, kuten uintipaikkoihin, kenttiin ja rantapuistoihin. Länsirantaa pitkin taas voisi kulkea luonteeltaan rauhallisempi maisemareitti. Vanhankaupunginselän kierroksesta voidaan kehittää jatkossa merkittävä htenäinen alueellinen virkistysreitti.

Helsinkipuiston lähtökohdat vaihtelevat huomattavasti puiston osasta toiseen. Yleissuunnitelmassa Helsinkipuisto onkin jaettu kuuteen osa-alueeseen, joille kullekin määritellään omat kehittämisperiaatteensa ja roolinsa osana kokonaisuutta. Esimerkiksi Kruunuvuorenselälle on ideoitu merellisiä matkailupalveluita. Julkinen venereitti avaisi hienon saariston nykyistä paremmin matkailijoille ja kaupunkilaisille. Pohjoisempana taas Vantaanjoen ylittäviä yhteyksiä voitaisiin parantaa ja siltoja ja alikulkuja kohentaa esimerkiksi valaistuksen ja muotoilun keinoin.

Mikä on Helsinkipuisto?

Helsinkipuisto määriteltiin Yleiskaava 2002:ssa. Puiston käsite on laaja: kokonaisuuteen kuuluu viheralueiden lisäksi rakennettua kulttuuriympäristöä ja laajoja vesialueita.

Helsinkipuisto läpäisee koko kaupungin pohjois-eteläsuunnassa. Helsinkipuisto on luonteeltaan rakennetun kaupunkiympäristön ja luonnonympäristön kohtaamispaikka. Se on aktiivinen ja urbaani kokonaisuus, johon kuuluu myös laajoja luonnonmukaisia alueita.

Helsinkipuisto on maisemiltaan ja luonnoltaan monimuotoinen. Pohjoisimmat osat Haltialassa liittyvät saumattomasti Keskuspuistoon. Vantaanjokilaaksossa on perinteisiä kulttuurimaisemia, kartanoita ja huviloita puutarhoineen sekä maatiloja peltoineen. Lisäksi siellä on lähes luonnontilaisia metsiä ja rantoja. Vanhankaupunginselän – suojaisan sisälahden – toinen puoli on merkittävä lintujensuojelualue ja toinen uusi urbaani rantapuistovyöhyke. Kruunuvuorenselkä on saarien ja mantereen rajaama selkävesi, jonka länsirannan maisemia Helsingin keskustan rakennukset hallitsevat. Saaristo edustaa puiston merellisintä luontoa.

Lisätietoja:
maisema-arkkitehti Jouni Heinänen, kaupunkisuunnitteluvirasto, puh. 09 310
37257

Tiina Antila-Lehtonen
Vuorovaikutussuunnittelija

Kaupunkisuunnitteluvirasto
Kansakoulukatu 3
PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki
p. 09 310 37436 / 050 366 7423
tiina.antila-lehtonen@hel.fi
Kaupunkisuunnitteluvirasto

Akateemista tutkimusta kaupunkimetsistä Lahdessa pidettävässä seminaarissa 29.9.2011 (ei ilmainen)

2011-08-04T02:28:00.002+03:00

Kansainvälisen soveltavan estetiikan instituutti (KSEI) pitää tänä vuonna perinteisen syysseminaarin aiheesta:

"PUITA NÄKYVISSÄ!" – KAUPUNKIMETSÄT ASUTUKSEN JA LUONNON RAJAPINNALLA

Seminaari järjestetään Lahdessa torstaina 29.9.2011.

KSEI:n www-sivuilta löytyy seminaarin esite, josta selviää niin seminaarin ohjelma, hinta kuin ilmoittautumisohjeetkin:
http://www.helsinki.fi/ksei/tapahtumat/KSEI_syysseminaari2011.pdf

Maksoi siis mitä maksoi (120 e), Akatemia on haistanut oikean tutkimuskohteen!

Kansainvälisen soveltavan estetiikan instituutin (KSEI) jo perinteeksi muodostuneessa syysseminaarissa tarkastellaan tänä vuonna kaupunkimetsiä ja niiden merkitystä. Ympäristöekologian, -estetiikan ja -psykologian näkökulmat kohtaavat tässä seminaarissa, jossa pohditaan onko nykymuotoisessa viheraluesuunnittelussa mahdollista ottaa huomioon sekä herkät ekosysteemit että asukkaiden mielekkäät ympäristökokemukset. Luonnon ja kaupungin vastakkainasettelun sijaan kaupunkimetsiä pyritään ymmärtämään olennaisena osana suomalaista urbaania ympäristöä.

Älä luota ympäristöaktivistiin?

2011-07-27T15:47:00.000+03:00

Tunnetun ja "arvostetun" Valitut Palat -nimisen julkaisun tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät luota ympäristöaktivisteihin. Hesarin kyseisestä "tutkimuksesta" tekemän jutun mukaan "muualla" Euroopassa heitä pidetään pankkejakin luotettavimpina, ja vähemmän luotetaan vain mainontaan. Tutkimuksessa oli mukana 14 instituutiota, kertoo Hesari.

Onko syy sitten Hesarin, joka ei osaa lukea tai tulkita "tutkimuksia" vai primaarilähteen, joka ei osaa tehdä tutkimuksia, en tiedä. Tutkimuksen tuloksia on vaikea tulkita ihmisen, joka on Hesarin varassa, mutta yritetään. Ensin pitää kuitenkin ratkaista muutama kysymys.

Mikä on aktivisti? Tutkimuksessa ympäristöaktivisteja pidettiin instituutioina, ja onkin totta, että esimerkiksi sellaiset asiantuntevat painostusryhmät kuin Suomen luonnonsuojeluliitto, Maailman luonnonsäätiö, Maan ystävät, Bellona tai Greenpeace ovatkin instituutioita. Aktivismia tapahtuu kuitenkin paljolti myös instituutioiden ulkopuolella, ja osa siitä on tapahtumaluonteista, aikaan ja etenkin paikkaan sidottua yhden asian liikehdintää. Osa aktivismista on ammatillisesti varsin pitkälle kiteytynyttä, kun taas toinen puolisko siitä on oto-toimintaa, jota jaksetaan pyhä henki käyttövoimana oma aikansa. Aktivismia on siis hyvin monenasteista. Pienimuotoinen, oto-aktivismi voi saada oman asiansa edusmiehiksi ja -naisiksi ammattiaktivismia.

Hesarin juttu ei kerro, mitä luottamuksella tarkoitetaan. Viittaako luottamus toiminnan päämääriin: luotetaanko siihen, että aktivistit todellakin onnistuneesti pääsevät tavoitteeseensa? Vai tarkoittaako luottamus sitä, että aktivistien päämäärien oletetaan olevan vilpittömiä, kuten esimerkiksi viheralueen puolustaminen eikä ensisijaisesti vaikka oman poliittisen uran edistäminen?

Siitä juttu ei myöskään kerro mitään, kenen pitäisi luottaa, ja kehen? Ihanteellisesti toimivassa kansalaisaktivismissa ketju passiivisesta asianosaisesta oto-aktivistin kautta ammattiaktivistiin on aukoton ja luottamuksellinen. Ja sitä se saattaa ainakin olla, sellaisessa korporaatiossa muuttuneeksi "aktivismiksi", jossa esimerkiksi luontodemari saisi suoraan ensi käden valmistelutietoa vaikkapa puolueensa edustajalta kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Näin institutionalisoitunut aktivismi vaan yleensä tapaa olla yhtä riippumatonta, räyhäkkää ja eloisaa kuin ... köh... Leninin muumio.

Vielä monimutkaisemmaksi jutun tekee se, että tutkimus ei näyttäisi ottavan mitään kantaa siihen, että samalla ihmisellä voi olla useita rooleja, jopa samanaikaisesti. Me kaikki olemme asukkaita, kuntalaisia, kansalaisia ja sellaisina riippuvaisia asiantuntijainstituutioista ja edustuksellisesta demokratiasta. Joskus yksi henkilö toimii yhden asian puolesta hyvin monella tasolla: esimerkiksi asukasliikkeessä, luonnonsuojelujärjestössä ja poliittisessa puolueessa. Toisinaan hän saattaa tulla jossakin näistä rooleista osittain tehneeksi tyhjäksi jossakin muussa toimijanroolissa tekemäänsä. Joskus tämä tapahtuu vahingossa, toisinaan ei.

Tästä "tutkimuksesta" ei oikein voi ottaa onkeensa ja olla paremmin luottamuksen arvoinen kun ei se anna siihen mitään eväitä.

Yliopistotutkijan mielipide metsienhoidosta HS 16.6.2011

2011-06-20T12:59:00.004+03:00

Keskustelu metsienhoidosta jatkuu.

Rakennusviraston mielipide metsienhoidosta HS 16.6.2011

2011-06-20T12:37:00.006+03:00

Helsingin Sanomien mielipideosastolla käytyä keskustelua metsienhoidosta. 16.6.2011.

Vantaa hakkasi metsää suurharvinaisuudelta!

2011-05-18T12:14:00.003+03:00

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri tiedottaa 18.5.2011:

VANTAA HAKKASI METSÄÄ SUURHARVINAISUUDELTA

Vantaan kaupunki on hakannut Mätäojalla metsää, jossa elää saimaannorppaan verrattava suurharvinaisuus. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ja Vantaan ympäristöyhdistys ovat pyytäneet kaupungilta selvitystä asiasta. Hakkuut tehtiin vastoin suunnitelmia ja niillä aiheutettiin vakavia vahinkoja erittäin uhanalaiselle lajille.

Mätäojalla elää muun muassa erittäin uhanalaiseksi luokitellut kovakuoriaislajit halavasepikkä sekä Manner-Suomen ainoa tunnettu laikkujumin esiintymä. Halavasepikkää ei tunneta mistään muualta maailmasta kuin Suomesta, ja Mätäoja on sen kahdesta tunnetusta esiintymispaikasta tärkein.

Mätäojan alue on voimassa olevassa yleiskaavassa kaavoitettu lähivirkistysalueeksi, jolla on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisiä arvoja. Mätäoja on alkuperäinen Vantaanjoen uoma, jonka alueella on myös valtakunnallisesti arvokkaita luhtia. Hakkuut tehtiin vastoin kaavamääräyksiä sekä alueelle tehtyjä hoito- ja käyttösuunnitelmia. Niissä hakattiin muun muassa kaupungin tiedossa olleita halavasepikän asuttamia puita.

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ja Vantaan ympäristöyhdistys ovat pyytäneet kaupungilta asiasta selvitystä. Lisäksi hakatut puut on tärkeätä palauttaa alueelle, koska puissa olevat uhanalaisten lajien toukat voidaan ehkä vielä pelastaa.

"Vantaan esimerkki osoittaa, että luontoarvojen huomioon ottamista kuntien metsätaloudessa pitää parantaa", sanoo luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola Uudenmaan ympäristönsuojelupiiristä. "Monissa muissakin kunnissa hakataan turhaan raitoja ja pajuja roskapuina, vaikka niillä voi elää harvinaisia lajeja. Tarpeettomilla virkistysalueiden 'siistimishakkuilla' aiheutetaan muutenkin haittaa sekä luonnolle että asukkaiden viihtyvyydelle."

LISÄTIEDOT:

- Mätäojan luontoarvoista ja tehdyistä hakkuista: luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, puhelin 045 652 1974
- Mätäojan uhanalaisista lajeista: yli-intendentti Jyrki Muona, Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo, Eläinmuseo, puhelin 050 3182 344
- Selvityspyyntö
- Kuntametsäsivut
- Vantaan kaupunki: Halavasepikkä - pieni ihme Vantaan Mätäojalla

Luonnonsuojelujärjestöt julkistivat oman esityksensä Östersundomin kehittämisestä

2011-04-28T15:50:00.003+03:00

(28.4.2011) Pääkaupunkiseudun luonnonsuojelujärjestöt julkistivat tänään oman esityksensä Östersundomin alueen rakentamisesta niin, että alueen olennaiset luonto-, virkistys- ja maisema-arvot säilyvät.

Järjestöjen kaavassa Östersundomiin asutetaan 50 000 asukasta ja joukkoliikenne perustuu metroon. Rakentamista osoitetaan yli kahdeksan neliökilometriä, ja suurin osa varjokaava-alueesta osoitetaan virkistykseen tai luonnonsuojelualueeksi. Luonnonsuojelualueita kaava-alueella on yli kymmenen neliökilometriä. Varjokaava nostaisi Helsingin kaupungin suojelupinta-alan nykyisestä neljästä yhdeksään prosenttiin.

"Hyvä fiilis ja yöttömiä öitä", kuvailevat varjokaavaluonnosta valmistelleet designtoimisto dadadotankin suunnittelija Anna-Riitta Kujala ja hankkeen koordinaattori FT Kati Vierikko. Kaavatyö vaati loppuvaiheessa neljän kuukauden rutistuksen. Ajatus varjokaavasta syntyi kun järjestöt halusivat vastata omalla luonnoksellaan kestävän kehityksen ja ilmastomuutoksen tuomiin maankäytön suunnittelun haasteisiin. Kaava kokoaa yhteen monien luontokartoittajien luontoasiantuntemuksen ja kaupunkirakenteen suunnittelun tietotaidon.

"Luonnonläheisyys ja luonnonarvot on mahdollista yhdistää näinkin isoon väkimäärään, vaikka Sipoonkorpi, keskeiset ranta- ja luontoalueet sekä ekologiset yhteydet varataan virkistyskäyttöön ja suojeluun", toteaa Kimmo Jääskeläinen Vantaan ympäristöyhdistyksestä.

”Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteisen yleiskaavan luonnoksessa ohjataan liikaa rakentamista arvokkaille luontoalueille ja Natura 2000 -lintukosteikoille sekä lisätään kohtuuttomasti tulevan Sipoonkorven kansallispuiston eteläosien kulutusvaikutusta", sanoo Keijo Savola Uudenmaan ympäristönsuojelupiiristä.

"Luonnonsuojelijat esittivät näin laajan vaihtoehtosuunnitelman Suomessa nyt ensi kertaa", sanoo luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta. "Vaihtoehtokaavoja on aiemmin nähty esimerkiksi Britanniassa.”

Varjokaavassa Östersundomin metroasemalta avautuu portti rannikolta Sipoonkorpeen ulottuvaan kansallispuistoon. Rannoille ei osoiteta uudisrakentamista. Asukastavoite ja metro joukkoliikenneratkaisuna otettiin yhteisen yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Varjokaavaksi nimetyn ehdotuksen laativat yhteistyössä Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Sipoon luonnonsuojelijat, Vantaan ympäristöyhdistys sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri. Yksityiskohtainen varjokaavaluonnos on on tehty ammattityönä designtoimisto dadadotankissa.

Luontojärjestöt toivovat varjokaavan lisäävän keskustelua ekologisesta maankäytön suunnittelusta ja ekotehokkaasta rakentamisesta.

Lisätietoja:

- Helsingin luonnonsuojeluyhdistys - Helsingfors naturskyddsförening, varapuheenjohtaja Kati Vierikko, puh. 040 737 2298
- Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, suojeluasiantuntija Keijo Savola, puh. 045 652 1974
- Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ja Suomen luonnonsuojeluliitto, suojeluasiantuntija Tapani Veistola, 0400 616 530
- Sipoon Luonnonsuojelijat - Sibbo Naturskyddare, Sini-Pilvi Saarnio, puh. puh. 040-743 9083
- Vantaan ympäristöyhdistys. puheenjohtaja Kimmo Jääskeläinen, puh. 040-5899158
- Anna-Riitta Kujala, designtoimisto dadadotank, puh. 050-370 5692

KUNTAMETSÄT ASUKKAIDEN JA LUONNON KEITAIKSI

2011-04-13T22:24:00.000+03:00

Kuinka saada kuntametsissä sekä luonnonarvot että virkistys kukoistamaan, ja samalla säästöjä? Sen kertoo SLL:n uusi kuntametsäopas:

http://www.sll.fi/uusimaa/kuntametsat

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristösuojelupiiri tiedottaa 13.4.2011
KUNTAMETSÄT ASUKKAIDEN JA LUONNON KEITAIKSI

Kuntametsien mahdollisuuksia luonnonsuojelussa sekä hyvän elinympäristön luomisessa esitellään Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin julkaisemassa Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi -oppaassa.

Kunnat omistavat Suomessa metsätalousmaata noin 428 000 hehtaaria. Kuntametsät tuottavat monia ekosysteemipalveluita, joista ehkä tärkein on niiden rooli virkistysalueina. Ne ovat tärkeä osa viihtyisää elinympäristöä. Tutkimukset Suomesta ja maailmalta kertovat luontoalueiden suuresta merkityksestä ihmisten viihtymiselle ja terveydelle. Erityisen merkittäviä liikkumaan houkuttelevat viheralueet ja niiden muodostamat verkostot ovat ikääntyvälle väestölle. "Kuntametsät ovat sijaintinsa vuoksi tärkeitä lasten ja aikuisten luontosuhteen muodostumiselle ja säilymiselle. Ne mahdollistavat arkipäiväisen luonnossa rauhoittumisen ja siitä nauttimisen", muistuttaa Laura Räsänen, toinen oppaan kirjoittajista.

Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessäkin kuntien tulee muistaa, että hyvään ja viihtyisään elinympäristöön kuuluvat riittävän laajat ja monipuoliset luonto- ja viheralueet. Niitä on oltava niin lähellä jokaista asukasta, että niiden päivittäinen käyttö on mahdollista. "Kuntametsillä on kasvava merkitys luonnonsuojelulle, luontoharrastukselle sekä opetukselle", toteaa Keijo Savola, toinen oppaan kirjoittajista. "Monien kaupunkien metsistä merkittävä osa on ollut jo pitkään tehometsätalouden ulkopuolella. Niihin on siksi kehittynyt tavanomaista talousmetsää enemmän luontoarvoja. Kustannustehokkaasti luonnonsuojelua voi edistää virkistysalueiksi kaavoitetuissa kuntametsissä." Virkistyskäyttö ja luonnon monimuotoisuus sopivat yleensä hyvin samoille alueille. Tämä "hallittu luonnontila" voi tuoda säästöjä kunnalle hoitokuluissa. Metsätalouttakin voidaan harjoittaa hyvin ilman laajempia avohakkuita, esimerkiksi poiminta- ja pienaukkohakkuin. Suomen luonnonsuojeluliitto jatkaa vuonna 2011 yhdessä Suomen Ladun ja Suomen Partiolaisten kanssa luontohaastekilpailua. Siihen kunnat ja seurakunnat voivat osallistua suojelemalla yhden tai useamman omistamansa alueen lakisääteisinä suojelualueina.

Luontohaasteeseen osallistui sen ensimmäisenä vuonna 2010 yhdeksäntoista kuntaa tai seurakuntaa. Luontohaasteella suojeltiin yli 1100 hehtaaria arvokkaita luontoalueita. Tämä kertoo osaltaan siitä, että yhä useammat kunnat ymmärtävät luonnonsuojelualueet vetovoimatekijöinä. Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi -opas julkaistiin sähköisesti internetissä.

Lisätietoja
Laura Räsänen, Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi -oppaan kirjoittaja, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, puhelin 050 438 9795
Keijo Savola, Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi -oppaan kirjoittaja, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, puhelin 045 652 1974
Tapani Veistola, luonnonsuojeluasiantuntija, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, puhelin 0400 615 530
Internet- Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi -opas ja tilaisuuden kalvot: http://www.sll.fi/uusimaa/kuntametsat- Luontohaaste 2011http://www.sll.fi/luontojaymparisto/luontohaaste/index_html-
YM:n Kuntien arvokkaat luontotyypit-kampanja: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=380776&lan=fi

KUNTAMETSÄT ASUKKAIDEN JA LUONNON KEITAIKSI

2011-04-06T11:40:00.000+03:00

KUNTAMETSÄT ASUKKAIDEN JA LUONNON KEITAIKSI

Tervetuloa kuntametsätilaisuuteemme, joka pidetään keskiviikkona 13.4. klo 9.00 - 12.00 Tieteiden talossa, Kirkkokatu 6, sali 309, http://www.tieteidentalo.fi/

Tilaisuudessa julkistetaan Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi -opas sekä kuullaan ympäristöministeriön ja Kuntaliiton ajatukset siitä ja kuntametsien suojelusta yleisemminkin.

Ohjelma
9.00 Kahvitarjoilu
9.30 Avaussanat- Tapani Veistola, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri
Kuntametsien rooli luonnonsuojelussa - Keijo Savola, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri
Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi -oppaan esittely- Laura Räsänen, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri
Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?- Harri Karjalainen, Ympäristöministeriö
Kommenttipuheenvuoro- Maija Hakanen, Suomen Kuntaliitto
Keskustelu

Ilmoittaudu viimeistään tiistaina 12.4. http://www.uysp.net/ilmot.php?ti=16 Tervetuloa!

Suomen luonnonsuojeluliitto/Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri
Tapani Veistola Luonnonsuojeluasiantuntija
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, Suomen luonnonsuojeluliitto,
Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI
Puh. (09) 228 08 266 GSM 0400 615 530 Faksi (09) 228 08 200tapani.veistola@sll.fihttp://www.sll.fi/luontojaymparisto/ajankohtaista

Taistelu Suomen ympäristön tilasta ratkaistaan Uudellamaalla.

Urbaani kohtaa luonnon

2011-03-25T12:01:00.001+02:00

Seminaari Tieteiden talolla torstaina 31.3.2011, klo 17.00-20.00
(Kirkkokatu 6, sali 404)

Urbaani kohtaa luonnon - kaupunkirakenteen täydentyminen syö viheralueita?
16.45-17.00 Kahvitarjoilu
17.00-17.10 Tervetuloa/ alkusanat
17.10-17.35 Yleiskaavasuunnittelija Tero Santaoja, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto: Esikaupunkien renessanssi -täydentämisrakentamisen mahdollisuudet ja haasteet.
17.35-18.00 Tutkija Sanna-Riikka Saarela, Suomen ympäristökeskus:Mitä kaupunkirakenteen tiivistäminen merkitsee ekosysteemipalveluille?
18.00-18.25 FT Susanna Lehvävirta, Helsingin yliopisto:Viheralueiden ekologis-sosiaalinen merkitys kaupunkiympäristössä.
18.25-18.35 Mari Puoskari, Vihreät: kommentti
18.35-18.45 Tauko
18.45-20.00 Paneelikeskustelu: Susanna Lehvävirta, Mari Puoskari (Vihr), Sirpa Puhakka (Vas) ja Matti Niemi (SDP). Järjestäjä: Helsingin vihreät ry

Luonnonsuojeluliitto tyrmää Östersundom-suunnitelman: Sipoonkorven kansallispuiston yhteydet merelle säilytettävä

2011-02-23T09:37:00.011+02:00

TIEDOTE 22.2.2011

Luonnonsuojelujärjestöjen mielestä Helsingillä, Vantaalla ja Sipoolla olisi hieno mahdollisuus ottaa luonto ja kansallispuisto alueen vahvuudeksi.

Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntijat pitävät eilen julkistettua Östersundomin asuinalueen suunnitelman luonnosta huonona.

”Jos suunnitelma toteutuu, luonto hävitetään rannoilta, ja menetetään mahdollisuus mereltä Sipoonkorven metsiin ulottuvaan todella monipuoliseen kansallispuistoon”, sanoo Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin asiantuntija Keijo Savola.

”Erikoista on, että luontomyönteisyydestään tunnetun Vantaan edustajat hyväksyivät tässä vaiheessa yhteisen kaavaluonnoksen, jossa rakentamista ohjataan Vantaan puolella arvokkaiden luontokohteiden päälle. Tällaisia ovat voimassaolevan yleiskaavan suojeluvarauksen Länsisalmen metsä ja luonnon monimuotoisuudelle erityisen tärkeäksi alueeksi osoitettu Myllymäen metsäalue”, ihmettelee Savola.

Luontojärjestöt laativat ekologisen vaihtoehdon Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteiselle Östersundomin yleiskaavalle. Helsingin, Vantaan ja Sipoon luontojärjestöt sekä Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri valmistelevat parhaillaan designtoimisto dadadotankin arkkitehtien kanssa Östersundomin varjokaavaa.

”Rakentamisen luonnolle ja virkistyskäytölle aiheuttamat haitat voidaan minimoida, vaikka alueelle sijoittuisi paljon asutusta”, sanoo Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Sirkku Manninen.

”Nyt julkaistu suunnitelma pikemminkin maksimoi luontohaitat Östersundomin alueella. Rakentamista ohjataan kohtuuttomia määriä Sipoonkorven metsäalueen eteläosaan suoraan arvokkaiden luontokohteiden päälle ja luonnonsuojelualueiden viereen. Sitä olisi tulossa muun muassa valtakunnallisesti arvokkaan Mustavuori-Kasabergetin kallioalueen päälle. Ekologiset yhteydet ovat luonnoksessa aivan liian kapeita. Rakentaminen on kiinni Natura-kosteikoissa.”

”Suunnitelmaan kuuluu laajoja ruoppauksia. Helsingin kaupungilla ei edes ole päätösvaltaa ruopata Natura-alueet. Mahdolliset ruoppaukset päätetään linnustonsuojelun tarpeiden perusteella”, sanoo Manninen.

Luonnonsuojelujärjestöjen mielestä Helsingillä, Vantaalla ja Sipoolla olisi hieno mahdollisuus ottaa luonto ja kansallispuisto alueen vahvuudeksi.

”Brändityöryhmän mielestä luonto on Suomen vahvuus. Julkistetussa suunnitelmassa ei näy tällaisesta jälkeäkään. Natura-alueetkin koetaan suunnitelmassa lähinnä rasitteeksi. Onneksi tämä on vasta työryhmän luonnos”, sanoo Manninen.

Lisätiedot:

Lisätiedot:
- FT Sirkku Manninen, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys 040-5631546
- FT Kati Vierikko, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, puh. 040-737 22 98
- puheenjohtaja, FM Kimmo Jääskeläinen, Vantaan ympäristöyhdistys, puh. 040-589 9158
- luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, puh. 045-652 1974
- Arkkitehti Anna-Riitta Kujala, designtoimisto dadadotank, puh. 050-370 5692
– vs. viestintäpäällikkö Antti Halkka, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 09 228 08 222

Luontojärjestöiltä ekologinen vaihtoehto Östersundomin yleiskaavalle

2011-02-23T09:29:00.002+02:00

TIEDOTE 21.2.2010

Luontojärjestöiltä ekologinen vaihtoehto Östersundomin yleiskaavalle

Luontojärjestöt tekevät ekologisen vaihtoehdon Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteiselle
Östersundomin yleiskaavalle. Järjestöjen mielestä kuntien tänään esittelemä luonnos ei
ota tarpeeksi hyvin huomioon alueen luontoa ja virkistysarvoja.

Helsingin, Vantaan ja Sipoon luontojärjestöt sekä Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri valmistelevat dadadotankin arkkitehtien kanssa Östersundomin varjokaavaa. "Haluamme
näyttää kuinka rakentamisen luonnolle ja virkistyskäytölle aiheuttamat haitat voidaan minimoida, kun noudatetaan ympäristön ja lakien reunaehtoja”, kertoo Helsingin
luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Sirkku Manninen.

Suunnittelun lähtökohtana on metrolle riittävä asutus. "Kaikkea ei voi säilyttää, mutta
luonnosta, lainsäädännöstä ja hyvän kaavoituksen periaatteista ei kannata luopua”, sanoo
hankkeen koordinaattori FT Kati Vierikko.

Varjokaava tarjoaa kuntien viralliselle kaavaluonnokselle konkreettisen vaihtoehdon. Se
yhdistää Sipoonkorven kansallispuiston rannikon Natura-alueisiin, suojaa toimivat
ekologiset yhteydet sekä muut arvokkaat luontoalueet eikä rakenna tulva-alueille.
Kaavassa on varmistettu myös nykyisille ja tuleville asukkaille laadukkaat ja toimivat
kulkuyhteydet Sipoonkorven kansallispuistoon.

Järjestöt löysivät yhteistyökumppanikseen designtoimiston dadadotankin. "Emme tingi
kaupunkikuvallisesta ilmeestä tai asukasviihtyisyydestä. Vaihtoehtokaavassamme
metroasemalta pääsee suoraan kaupunkiin tai luontoon", sanoo arkkitehti Anna-Riitta
Kujala.

Luontojärjestöjen varjokaava valmistuu huhtikuussa. Kaikki kansalaiset voivat tutustua ja
kommentoida sitä varjokaava.fi-sivuilla.

Lisätiedot:

- FT Kati Vierikko, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, puh. 040-737 22 98
- puheenjohtaja, FM Kimmo Jääskeläinen, Vantaan ympäristöyhdistys, puh. 040-589 9158
- FM Sini-Pilvi Saarnio Sipoon luonnonsuojelijat, puh. 040-743 9083
- luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, puh. 045-652
1974
- Arkkitehti Anna-Riitta Kujala, designtoimisto dadadotank, puh. 050-370 5692
- www.varjokaava.fi

Muistoja ja aineistoa Keskuspuistosta

2011-02-16T19:52:00.001+02:00

Helsingin kaupunki valmistelee julkaisua Keskuspuistosta, jonka satavuotisjuhlia vietetään vuonna 2014. Onko Sinulla kivoja muistoja Keskuspuistosta? Onko itselläsi tai läheisilläsi vanhoja valokuvia, joissa aiheena on Keskuspuisto, sen luonto, maisema tai tapahtumat? Jos haluat auttaa kaupunkia juhlajulkaisun teossa, ja jos Sinulla on aineistoa, jota voit luovuttaa tai lainata, kerro siitä. Pienetkin tarinat ovat arvokkaita. Keskuspuiston aineiston keruu jatkuu 30. maaliskuuta 2011 saakka. Aineiston lähettäneiden kesken arvotaan viisi ”Foto Signe Brander” -teosta!

Lisätietoja:
projektisihteeri Kristina Rive, rakennusvirasto
Kasarmikatu 21
PL 1500, 00099 Helsingin kaupunki
sähköposti: etunimi.sukunimi[at]hel.fi
Puh. 09 310 38597

Metsän joulurauha 21.12. Laaksossa

2010-12-09T10:06:00.000+02:00

Jo perinteeksi muodostunut Metsän joulurauha toivotetaan jo 7.kerran Lääkärinkadun kallioilla tiistaina 21.12 kello 18. Järjestäjinä Ei enää palaakaan -Kansalaisliike, paikalliset asukkaat, Meilahden asukasyhdistys, Meilahden seurakunta ja Keskuspuiston puolesta ry. Tarjolla aikaisempien vuosien tapaan kirkkoherra Hannu Ronimuksen saarna, joululauluja, pipareita ja glögiä.

Meri-Rastilan metsän kohtalo?

2010-11-18T18:42:00.000+02:00

Ma 29.11.2010 klo 18.00

MERI-RASTILAN ULKOILUALUEEN KOHTALO?

Keskustelua uudesta osayleiskaavaluonnoksesta Meri-Rastilan ala-asteen ruokailutila(Jaluspolku 3).
Asiantuntijana Professori Liisa Tyrväinen (Metla): ”Rakentamaton luonto ja kaupunkilaisten hyvinvointi”.
Kaikki kiinnostuneet tervetuloa!
t: Aluefoorumityöryhmä

Meri-Rastilan osayleiskaavaluonnos nähtävillä 7.12. asti!

2010-11-18T10:53:00.005+02:00

Vuosaaren Meri-Rastilan länsiosan osayleiskaavaluonnos on nähtävillä 15.11.-7.12.2010. Kaavaluonnokseen voi tutustua
- Vuotalon aulassa, Mosaiikkitori 2

- Asukastila Fokassa, Meri-Rastilan tie 14 B

- kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3, 1. krs
- kaupunkisuunnitteluviraston internetsivuilla

Kaavaluonnoksesta voi siis lausua 7.12.2010 asti!

Kaavaluonnoksen mukaan alueelle voisi rakentaa asuntoja noin 2000 asukkaalle sekä toimitilaa 300 työpaikan verran. Rakentaminen sijoittuisi pääasiassa Meri-Rastilantien ja Vartiokylänlahden väliselle metsäalueelle.

Rakentaminen lohkaisisi noin neljäsosan Meri-Rastilan monipuolisesta virkistysmetsästä. Suuri osa alueesta on rinnemetsää, kuivaa kallioista kangasmetsää sekä rantalehtoa. Alueen lähellä sijaitsevat rannat ovat luonnontilaisen kaltaisia, arvokkaita sisälahden rantoja. Alueella sijaitsevat Litorinameren aikainen muinaisranta, niin sanottu pirunpelto, arvokas kuusikorpi sekä rantalepikko on luvattu suojella.

Yksittäisten kohteiden suojelu ei kuitenkaan riitä turvaamaan alueen luonto- ja virkistysarvoja. Meri-Rastilan metsä on laajuudessaan ainutlaatuinen, yhtenäinen ja monimuotoinen virkistysmetsäkokonaisuus, jonka suunnittelun pitäisi perustua sen tarkasteluun kokonaisuutena.

Metsä toimii yhtenä itähelsinkiläisten tärkeimmistä metsäisistä virkistysalueista. Rakentaminen pienentäisi metsäalaa huomattavasti ja jäljelle jäävien metsän osien virkistyskäyttöpaine kasvaisi entisestään. Tämä johtaisi metsän kulumiseen ja muun muassa kasvillisuuden muutoksiin. Rakentaminen vaikuttaisi suuresti myös alueen maisemaan ja esteettisiin arvoihin. Lisäksi alueen asema ekologisena käytävänä turmeltuisi.

Katso myös Pro-Meri-Rastilan sivut täältä.

Aittasaarta tuhotaan!

2010-11-10T10:33:00.001+02:00

”Pohjoisen tulvapadon” ja ”eteläisen tulvapadon” tekosyyllä Helsingin rakennusvirasto on päässyt kaatamaan Aittasaaren metsää Laajasalossa!

Metsän halki rakennetaan tällä hetkellä järeää tietä!

MetsäTaisto-tapahtuma sunnuntaina 7.11. kello 11-14

2010-11-03T19:55:00.001+02:00

Vuosaaren Meri-Rastilan ulkoilualueen metsä-, niitty- ja kallioalueita rakentamiselta puolustava Pro Meri-Rastila järjestää Taiston päivänä ensi sunnuntaina 7.11. MetsäTaisto-tapahtuman alueella klo 11-14.

Ohjelmasta ja paikasta tarkemmin http://promerirastila.blogspot.com.

Kaupunkiluonto ja ekologiset yhteydet: luento 18.10.

2010-09-27T14:45:00.001+03:00

KAUPUNKILUONTO JA EKOLOGISET YHTEYDET

maanantaina 18.10.2010 klo 17.30
T-hetki, Helsinki

Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston professorin Jari Niemelän esitystä "Kaupunkiluonto ja ekologiset yhteydet".

Tilaisuuden järjestää Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin Ekologiset yhteydet -ryhmä. Esityksen jälkeen on mahdollisuus keskusteluun. Tilaisuus kestää noin tunnin.

Ilmoittaudu tilaisuuteen oheisesta linkistä tai osoitteessa http://tapahtumat.tapiola.fi/ tunnuksella LUONTO.

Tapiolan T-hetki sijaitsee Kampin ja Forumin yhdyskäytävällä, käynti Narinkka-aukiolta

Lämpimästi tervetuloa!

Pirkkolassa palaa!

2010-09-06T13:51:00.001+03:00

Helsingissä Pirkkolan urheilupuistossa on syttynyt raju tulipalo. Pelastuslaitoksen mukaan tulessa on omakotitalon kokoinen risukasa.

Liekit löivät alkuun puiden latvojen korkeudella, mutta palokunta pyrkii estämään tulen leviämisen. Paikalla on useita pelastuslaitoksen yksiköitä.

Palopaikka sijaitsee Kehä I:n lähellä.

Alueella oli tehty metsätöitä.

Lähde: www.hs.fi

Onko Myllypuron puinen kaupunkikylä susi jo syntyessään?

2010-08-16T15:41:00.005+03:00

Pohjoismaiden suurin puutalovalmistaja Finndomo, joka on salannut talomalliensa homevaurioita, rakentaa myös Myllypuron kaadettuun metsään tulevan Myllykyläksi ristityn puisen kaupunkikylän.

Nyt näyttää siltä, että kyseinen kaupunkikylä tulee perustumaan kaksinkertaiselle valheelle: sen on väitetty olevan ensimmäinen kokonaan puusta toteutettu kaupunginosa ellei koko Suomessa niin ainakin Helsingissä. Väite on puppua, minkä voi todeta kuka hyvänsä, joka käy tutustumassa 70-luvun puolivälissä rakennettuun Kannelkylään Helsingin Kannelmäessä.

Salailukin on valehtelua. Finndomo teetti tutkimuksen VTT:llä (Valtion teknillinen tutkimuslaitos, joka on nyttemmin virtaviivaistanut nimensä mitään tarkoittamattomaksi eli pelkäksi VTT:ksi) talomalleistaan, ja julisti tutkimusraportin salaiseksi, koska se paljasti vakavia rakenteellisia homevaurioita muutamissa Finndomon talomalleissa. Nämä homevauriot alkavat kehkeytymään jo talojen syntyvaiheessa. Myllykylän alue tullaan rakentamaan yhdellä näistä talotyypeistä, joissa tämä rakenteellinen homehtuvuusongelma todettiin.

Onko Myllykylä siis susi syntyessään? Oliko se argumentaatio, jolla alueen rakentaminen - siis se, että alue olisi puurakentamisen pilottialue - tarkoituksellista puppua? Jos se oli tarkoituksellista puppua, kuka siitä hyötyi?

Forest 2.0 -metsävideokatselmus ke 28.7. Nilsiänkadulla

2010-07-20T14:23:00.001+03:00

28.7. klo 19:00 - 22:00
Ptarmigan, Nilsiänkatu 10 A

Toisin kuin metsäluontomme, sitä käsittelevä kuvasto onmonimuotoistunut median digitalisoituessa. Sosiaalisen median aikanatapamme viestiä metsästä toisillemme on muuttunut blogien, foorumeiden sekä kuva- ja videopalveluiden alkaessa kilpailla samasta elintilasta perinteisen viestinnän rinnalla. Uusi metsäaiheinen viestintä on erottamattomassa suhteessa uusiin tapoihimme olla vuorovaikutuksessa metsään. Jos haluamme kohti ekologisempaa metsäsuhdetta, minkätyyppistä viestintää ja kuvastoa meidän olisi suosittava? Entä mikä olisi se median vieraslajisto, joka meidän kenties pitäisi kitkeä mediamaisemastamme? Forest 2.0 -näytöksessä tarkastelemme verkossa leviävää uutta metsäkuvastoa, jota tuottavat yllättävän moninaiset toimijat. Illan päätteeksi videoraati palkitsee kaikkien aikojen parhaimman ja huonoimman metsäaktivistivideon. Tapahtuman järjestää Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalo.

www.ptarmigan.fi
www.hirvikatu10.net

Keskuspuiston aluetta ei saa nakertaa asumiskäyttöön

2010-07-16T11:36:00.001+03:00

Kuten Helsingin Sanomissa 14.7. todettiin, Helsingin Keskuspuisto on ihan mahtava paikka! HS vain oli tehnyt siitä vielä virallista, kaupunkisuunnitteluviraston siunaamaakin versiota mahtavamman joko tietämättään tai harhaanjohdettuna.
Myös Helsingin kunnallispoliitikkojen Keskuspuistomyönteisyydestä annettiin aivan liian ruusuinen kuva. Monet näistä päättäjistä ovat olleet ajamassa Keskuspuistoa nakertavia hankkeita.

Hankkeista mainittakoon mm. Lääkärinkadun alueen kaupunkivilla-alue ja Kuninkaantammen asuinalue. Ne molemmat on nähty mahdollisina siksi, että ne eivät Yleiskaava 2002:n mukaan – joka korvasi vuoden 1978 osayleiskaavan – sijaitse Keskuspuistossa.

Keskuspuiston ystävää tietenkin ilahduttaa puiston saama huomio, samaten HS:n varsin salliva tulkinta siitä, mikä on Keskuspuistoa. Hesarin kartassa esimerkiksi kiistanalainen Lääkärinkadun alue kuuluu Keskuspuistoon, samaten alueet Paloheinästä itään. Molemmat alueet kuitenkin pudotettiin Keskuspuistosta pois yleiskaavatyön yhteydessä, oletettavasti juuri siksi, että ne halutaan säilyttää tonttimaareserveinä.

Yleiskaavassa kyllä Paloheinästä itään sijaitseville metsäalueille Haltialalle, Niskalalle, Haltiavuorelle kyllä annettiin puistostatus, mutta hieman heikennettynä: näitä alueita kutsutaan Helsinkipuistoksi.

Helsingin kunnallispoliitikkojen keskuudessa ei siis vallitse niin hyvä tahto ja rauha päällä metsämaan kuin lehti antoi ymmärtää. Juuri äskettäin kaupunginvaltuusto torppasi – taas – aloitteen, jossa Keskuspuistosta tehtäisiin kansallinen kaupunkipuisto, jollainen on muun muassa Aulangolla.

Mitä enemmän Helsingissä on asukkaita, sitä enemmän virkistysalueille on tarvetta. Asumisen ja virkistyksen tarpeet eivät kuitenkaan ole ristiriidassa. Jos esimerkiksi Kuninkaantammen joihinkin taloihin olisi kaavoitettu lisäkerros, urheilukenttä olisi mahtunut kaava-alueen sisään ilman tarvetta nakertaa myös virallista Keskuspuistoa.

Kun valtuusto siunasi Kuninkaantammen suunnitelman, Kokoomus, SDP ja RKP osoittivat odotuksien mukaista seteliselkärankaisuutta.

Erityinen pettymys oli, että näiden lisäksi Keskusta ja Vasemmistoliitto osoittivat huonoa moraalia tai muistinmenetystä: ne julistivat vain muutamia vuosia sitten vastustavansa kaikkia sellaisia suunnitelmia, jotka pienentävät Keskuspuistoa.

New Yorkissa, jonka keskuspuisto on oman Keskuspuistomme esikuva, on ymmärretty, että kaupungin virkistysalueet ovat luovuttamaton, demokraattinen oikeus. Puistomaan kaikkein arvokkainta käyttöä on säilyttää se kaikkien yhteisessä virkistyskäytössä!

Michael Perukangas
Helsinki

Mielipidekirjoitus on julkaistu HS:n mielipidesivulla perjantaina 16.7.2010.

Kivinokan vanhanajan juhannusjuhlat studion uimarannalla

2010-06-25T13:53:00.001+03:00

tänään klo 18 alkaen!

Luvassa mm. arpajaiset, buffet, kokko sekä tietenkin juhannustanssit; KIKI & KUNINKAAT esittää nostalgisia säveliä 50–60-luvulta Carolan ja Laila Kinnusen hengessä. Vapaa pääsy.

Tervetuloa!

http://www.kivinokka.fi/uutiset.html

Kuninkaantammen kaavaehdotus hyväksyttiin

2010-06-16T20:52:00.003+03:00

Valtuusto hyväksyi tänään Kuninkaantammen alueen kaavaehdotuksen, joka luo Keskuspuiston luoteisreunalle kokonaan uuden asuinalueen. Ei siinä vielä mitään, vaikka metsää meneekin, sillä Kuninkaantammen alue on virallisen Keskuspuiston ulkopuolella, joskin samaa, yhtenäistä metsävyöhykettä, mutta asuinalueen itäreunalle tuleva urheilukenttä ulottuu virallisen Keskuspuiston alueelle. Valtuustossa torpattiin lisäksi - jälleen kerran - aloite kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta, jonka ydinalue olisi Keskuspuisto. Lisäksi valtuusto hyväksyi ponnen ns. matalan hoitoluokituksen liikuntakenttien rakentamisesta Keskuspuistoon.

En vastusta liikuntalaitoksia, sillä oman kunnon hoitaminen on hyödyllistä. Oli Tahko Pihkalasta sitten muuten mitä mieltä hyvänsä, niin kaupunkimetsien virkistyskäyttöä tulisi ohjata pihkalalainen periaate, jonka mukaan sellainen liikunta, jota voi harrastaa omalta kotiovelta - hiihtoa, juoksua, kävelyä, sauvakävelyä, pyöräilyä - kuuluu kaupunkimetsiin, eikä mikään muu. Tämä periaate on muuten käytännössä voimassa myös Oslon kaupunkimetsässä, Markassa, jolla on omat Pihkalansa. Toki jo olemassaolevia yleishyödyllisiä liikuntalaitoksia ei tarvitse purkaa, kuten Pirkkolan uima- ja jäähallia. Ne jääköön.

Kaavaa kannattivat kokonaisuudessaan SDP ja Kokoomus, hyväksyen Keskuspuiston nakertamisen, mutta heihin liittyivät yllättäen kokonaisuudessaan myös Vasemmistoliitto ja Keskusta, jotka unohtivat edellisellä valtuustokaudella hyväksymänsä ponnen - Arhinmäen ponnen - ja Keskustan ryhmäpäätöksen, joiden mukaan he sitoutuvat Keskuspuiston jatkosuunnittelussa siihen, etteivät he hyväksy mitään sellaisia hankkeita, jotka pienentävät Keskuspuiston pinta-alaa. Samalla ne unohtivat periaatteen, jossa Keskuspuisto on kaikkien yhteinen virkistysmetsä, kaikkien kaupunkilaisten yhteisomaisuutta.

Ei-kaupallinen, yleishyödyllinen, koko kansaa hyödyttävä virkistysalue on tärkeämpi tapa käyttää yhteistä omaisuutta kuin varata se yhden urheilumuodon harrastajien tarpeisiin. Valtuusto edustaa tätä mainittua kansaa, ja etenkin sen vähäosaisille yleishyödyllisen arkiliikunnan tukeminen on elinehto. Vihreisiin liittyivät Keskuspuiston nakertamisen vastustajina ainoastaan yksi rkp:läinen ja SKP:n Yrjö Hakanen.

Tankomäen alueen asemakaavaluonnos esillä

2010-05-27T12:20:00.003+03:00

Aineisto on kokonaisuudessaan nähtävissä kaupunkisuunnitteluviraston sivuilla: http://www.hel.fi/ksv osiossa "Nähtävänä nyt". "Tankovainioon suunnitellaan kaupunkimaisen tiivis pientalovaltainen asuinalue noin 600 asukkaalle ja parannetaan virkistysalueiden käyttömahdollisuuksia. Tavoitteena on luonto- ja kulttuurimaisema - arvojen säilyminen ja ominaispiirteiden vahvistaminen." "Mielipiteet suunnitteluperiaatteista ja alustavasta suunnitelmasta pyydetään toimittamaan viimeistään 14.6.2010 kirjallisesti osoitteeseen kaupunkisuunnitteluvirasto, kirjaamo, PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki, (käyntiosoite: Kansakoulukatu 3), faksilla 310 37378, sähköpostilla kaupunkisuunnittelu(a)hel.fi tai suullisesti kaavan valmistelijalle. Tavoitteena on esitellä kaavaehdotus ja osallisilta kaavaluonnoksesta saatu palaute kaupunkisuunnittelulautakunnalle lokakuussa 2010."

Vaikka luonnos säilyttää Tankovainiontien ympäristön vanhan maiseman jotenkuten, niin itse Tankomäen hieno metsä- ja niittyalue jää ehdotuksessa asuinalueen alle ja tuhoutuu täysin.

Teksti ja kuva: Matti Lipponen

Osallistu keskusteluun metsänhoidon menetelmistä 24.5.-24.6.

2010-05-24T14:18:00.004+03:00

Osallistu keskusteluun metsänhoidon menetelmistä 24.5.-24.6.!
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 25.6.2010

Maa- ja metsätalousministeriö käynnistää kansalaiskeskustelun metsänhoidon linjauksista Suomessa. Hanke toteutetaan verkkokeskusteluna aikavälillä 24.5. − 24.6. Keskustelu tapahtuu valtionhallinnon Ota kantaa -verkkosivustolla. Ministeriön verkkosivuille MMM-verkkokeskustelu metsien hodoista on koottu materiaalia keskustelun tueksi.

Kansalaiskeskustelun tavoitteena on saada tietoa ja uusia näkökulmia metsäpoliittiseen päätöksentekoon tulevaisuuden metsänhoidon menetelmistä. Tarkoituksena on kuulla kansalaisten näkemyksiä muun muassa siitä, mihin metsiä tulisi käyttää. Samassa yhteydessä pohditaan miten metsiä tulisi käsitellä tulevaisuuden tarpeiden tyydyttämiseksi. Riittävätkö nykyiset metsänhoitomenetelmät vai tarvitaanko vaihtoehtoisia menetelmiä vanhojen rinnalle?

Tarve entistä laajempaan kansalaisten kuulemiseen havaittiin metsälakiuudistustyön yhteydessä kesällä 2009. Vuoden 2010 aikana maa- ja metsätalousministeriö käy laajapohjaista keskustelua metsänhoidon linjoista Suomessa. Kansalaiskeskusteluhankkeen tavoitteena on saada mahdollisimman monen kansalaisen, metsänomistaja, metsien hyödyntäjän, asiantuntijan ja poliitikon näkemykset kuuluviin. Avoimen keskustelun toivotaan synnyttävän tuoreita näkökulmia metsänhoidon linjausten jatkokehitystä varten.

Keskustelun tuloksia voidaan hyödyntää Kansallisen metsäohjelman tarkistamisessa, metsälain uudistamisprosessissa sekä Tapion Hyvän metsänhoidon suositusten päivittämisessä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
suunnittelija Anniina Kostilainen, puh. (09) 1605 2393 tai 040 351 9091
apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa, puh. (09) 160 53353 tai 040 752 3271

Kaupunkimaiset hiljaiset alueet ovat tärkeitä helsinkiläisille

2010-05-19T14:00:00.001+03:00

Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Tiedote 18.5.2010

Kaupunkimaiset hiljaiset alueet ovat tärkeitä helsinkiläisille

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa on valmistunut selvitys Helsingin hiljaisia alueita käsitelleen asukaskyselyn tuloksista. Helsinkiläisten mielestä kaupunkiin kuuluu myös suhteellisen hiljaisia alueita. Niiden olemassaolo ja saavutettavuus on erittäin tärkeää. Hiljaisia alueita vastaajat löysivät etenkin suurehkoilta alueilta, hyvin tunnetuista metsistä, puistoista, rannoilta ja saarista.

Asukkailta kysyttiin hiljaisista alueista
Selvityksessä käsiteltiin asukaskyselyaineistoa, jossa tiedusteltiin helsinkiläisten kokemuksia asuinympäristön melusta, meluntorjunnasta ja Helsingissä sijaitsevista hiljaisista alueista. Kysely toteutettiintalvella 2007–2008 meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä posti- ja Internet-kyselynä. Vastauksia saatiin yhteensänoin 2 100. Vastaajia pyydettiin nimeämään paikkoja, joiden hiljaisuudella tai äänimaiseman rauhallisuudella on heille erityistä merkitystä.

Hiljaisuutta pidetään tärkeänä
Selvityksen mukaan helsinkiläiset pitävät hiljaisten alueiden olemassaoloa kaupungissa hyvin tärkeänä. Kaikkiaan 64 prosenttia vastaajista arvioi hiljaisten alueiden tärkeydeksi 8–10 asteikolla 1–10.

Vastaajista 69 prosenttia oli sitä mieltä, että Helsingistä löytyy hiljaisia tai äänimaisemaltaan rauhallisia paikkoja. Suurin osa oli nimennyt itselleen erityisen tärkeän paikan. Myös sanallisia kuvauksia alueista, niiden miellyttävistä ja ei-toivottavista äänistä ja muista arvoista esitettiin runsaasti.

Mainitut hiljaiset paikat keskittyivät suurehkoille alueille, hyvin tunnettuihin metsiin, puistoihin ja rantoihin sekä saariin. Keskuspuisto Laaksosta Haltialaan oli vastausten määrän mukaan tarkasteltuna selvä ykkönen. Seurasaari, Viikin-Vanhankaupunginlahden kokonaisuus sekä Vuosaaren metsä- ja ranta-alueet, Mustavuori, Uutelaja Kallahti, saivat myös runsaasti mainintoja. Erityinen hiljainen keidas on lähes liikenteetön Suomenlinna. Vantaanjoen varsi oli tärkeä hiljainen reitti kaupungin keskellä. Tärkeitä ovat myös pienet rauhallisuudet taskut sekä pienemmät esikaupunkivyöhykkeen suhteellisen hiljaiset viheralueet, jotka ovat saavutettavissa ilman henkilöautoa.

Ranta-alueet ja kaupungin ulkoilusaaret ovat erityisen tärkeitä alueita erityisesti tiiviisti rakennetussa kantakaupungissa. Myös Töölönlahti ympäristöineen mainitaan varsin usein hiljaisena alueena,vaikka puistoalue tosiasiassa onkin arkipäivinä varsin meluinen. Keskuspuiston laajat viheralueet ovat Pohjois-Helsingin tärkeimpiä hiljaisuuden alueita. Itä-Helsingissä omassa luokassaan olivat Vuosaaren alueen suurimmat rakentamattomat viheralueet.

Suhteellisen hiljaisen alueen kokemiseen ja arvostukseen vaikuttavat melutason lisäksi myös muut tekijät kuten alueen suuruus ja yhtenäisyys, sen saavutettavuus ja helppo pääsy. Vastauksissa kuvattiin paljon myös muita kuin äänimaisemaan liittyviä arvoja. Erityisen tärkeitä ominaisuuksia yhdessä suhteellisen hiljaisuuden kanssa olivat luontoarvot – luonnossa liikkumisen ja luonnonhavainnoinnin mahdollisuudet, luonnon monimuotoisuus – ja kulttuurimaiseman arvot.

Kyselyn tulosten perusteella äänimaisema koetaan erittäin merkityksellisenä osana virkistysalueiden laatua. Helsingin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tavoite turvata kaupunkimaisten hiljaisten alueiden säilyminen ja alhaiset melutasot virkistysalueilla on kaupunkilaisille hyvin tärkeä.

Lisätietoja: ympäristötarkastaja Anu Haahla, puh. (09) 310 28916, anu.haahla@hel.fi Lähde: Jani Päivänen ja Paula Leppänen: Helsingin hiljaiset alueet -asukaskyselyn tuloksia. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksenjulkaisuja 5/2010.

Monimuotoisuus Helsingissä 2010 –seminaari 11.5.2010 klo 15-18

2010-05-05T11:00:00.003+03:00

T e r v e t u l o a

Monimuotoisuus Helsingissä 2010 –seminaariin

11.5.2010 klo 15-18

Kaupunkisuunnitteluviraston yleisötilaan Laituriin
(Vanha Linja-autoasema Narinkkatorin laidalla)

Ohjelma
klo 15.00 Avaussanat: Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Kati Vierikko

klo 15.10 Luonnon tila Helsingissä: historiaa, nykypäivää ja tulevaisuuden näkymiä: ympäristöekologi Kaarina Heikkonen, Helsingin ympäristökeskus

klo 15.40 Helsingin rakennettujen viheralueiden kasvien käytön linjaus: suunnitteluasiantuntija Satu Tegel, Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osasto

klo 16.10 Kahvitauko

klo 16.30 Kaupunkiluonnon monimuotoisuuden turvaaminen monitieteisenä haasteena: tutkija Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin yliopisto

klo 17.00 Monimuotoisuuden tukeminen maisemasuunnittelun keinoin: maisemaarkkitehti
Eeva Eitsi, FCG Finnish Consulting Group Oy

klo 17.30 Avoin loppukeskustelu: mitä voimme tehdä monimuotoisuuden turvaamiseksi pääkaupungissa. Keskustelun vetää Kati Vierikko.

klo 17.55 Seminaari päättyy

Seminaari on osa Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n (Helsy) 40. juhlavuoden sekä YK:n luonnon monimuotoisuuden teemavuoden (UN International Year of Biodiversity) paikallistason ohjelmaa. Vapaa pääsy!

Luonnonhoidon ohjausryhmä asetettu

2010-04-11T22:19:00.002+03:00

Ylipormestari asetti keskiviikkona 7.4. päätösluettelossaan luonnonhoidon työryhmän, joka sisältyi kaupunginhallituksen päätökseen kaupungin luonnonhoidonlinjauksesta.

Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin osastopäällikkö Raimo K.Saarinen rakennusvirastosta, luonnonhoidon suunnitteluvastaava Tiina Saukkonen rakennusvirastosta, yksikön johtaja Jouko Laakso rakentamispalvelusta eli Starasta, projektipäällikkö Hannu Airola liikuntavirastosta ja kaupunkiekologi Kaarina Heikkonen ympäristökeskuksesta.

Kaupungin edustuksen lisäksi työryhmään kutsuttiin yliopistonlehtori Markus Holopainen Helsingin yliopistosta, metsätalousinsinööri Jyri Mikkola Suomen Luonnonsuojeluliitosta, Sirkku Manninen Helsingin Luonnonsuojeluyhdistys ry:stä sekä Keijo Savola Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringasta.

The Bitsa forest park: the air and life of Moscow

2010-03-25T20:25:00.002+02:00

The agenda of the Urban Forest Movement is not only to preserve any urban forest in Helsinki, as the issue is common to all urban forests, not only in Finland but indeed of global importance. This is confirmed by the words of a Russian urban forest preservation activist, legitimizing his agenda for participation in preserving the Bitsa forest park in Moscow, Russia:

“This park is our air, our life. All Moscow depends on this air… for the majority of local inhabitants this is a unique health resort. Other resorts are usually inaccessible, therefore Bitsa is the main place for relaxation and healthy activity. The logging of this forest park would change the whole environment in the southern part of Moscow. The population would be deprived of clean air, and finally it would have a great effect on the health of up to 500 000 people who live here. Here we can do something to protect ourselves. It is impossible to destroy such a beauty as this forest park. The care and need to preserve the wood, the understanding that it was necessary for many people led me to this group. The pleasure of taking part in social activity is very important too. The leading group was formed of such people. Besides this, you have the moral satisfaction, when you see the results of your work. For me the most rewarding part of my activity is the thought that it will result in a better ecological situation for me, my children and my grandchildren to enjoy. This is why I became an elected representative, to help people in my constituency. My life is difficult but I feel a moral satisfaction. For me it is very important – to help people (Perepjolki, Lev and Figatner, Yuri 1997, 219-220)”

(source: Perepjolkin, Lev and Figatner, Yuri: Environmental movements in Moscow. In Environmental and Housing Movements. Grassroots Experience in Hungary, Russia and Estonia (1997). Edited by Katy Láng-Pickvance, Nick Manning and Chris Pickvance. Avebury, pp. 198-254)

Helsingin hallinto-oikeuden päätös Kruunuvuorenrannasta

2010-03-18T01:39:00.007+02:00

Merkitseekö tämä päätös Kruunuvuorenlammen ja sitä ympäröivän luonnon tuhoa?

LISÄYS, 19.3.:

"Koirasaarentien kalliota ei säilytetä" (Vartti 17.3.2010)

2010-03-17T20:04:00.014+02:00

Taisipa olla 32 metriä leveä tuo suunniteltu bulevardi, joka metsäkallion paikalle rakennetaan. Ja bulevardin keskelle istutetaan myös puita.

Hieman samanlaista on siis tulossa kuin Aleksis Kiven kadulla! Sinne metsän siimekseen. Tai mitäpä metsää siellä kohta enää on.

Keulapuisto - kuinka käy komeiden kuusten?

2010-03-17T10:59:00.009+02:00

Raivoa Keulapuiston kohtalosta

Kuinka mahtaa käydä esimerkiksi näiden suurten kuusten

ennen kuin urakoitsijalla tulee "valmista"?

Kaipa niistä joku pöpö löytyy kuntoarvioinnissa,

jotta ne saadaan pois tieltä?

Tästä kaadettujen koivujen paikalle rakennetaan luonnonnurmi

Sipoonkorven kansallispuisto - nettiadressi

2010-03-16T19:51:00.003+02:00

Sipoonkorven kansallispuisto on liian tärkeä asia maaksi jyrättäväksi. Laitoin nettiin adressin: http://www.adressit.com/sipoonkorvenkansallispuisto

Toivotaan että tietoisuus tätäkin kautta leviää. Ja aivot tulevaisuden arvoon ankkuroituvat.

Ystävällisin terveisin
Ilkka Tynkkynen

"Saatanan fasistit - tuokaa meidän metsä takaisin"

2010-03-11T22:24:00.004+02:00

Keulapuistossa on "hoideltu" metsää. Kuten kuva kertoo, rakennusviraston toimet ovat herättäneet raivoa paikallisissa ihmisissä.

Pohjoismainen lähimetsäsivusto

2010-03-09T19:09:00.003+02:00

"Pohjoismaiden metsissä on meneillään monia kiinnostavia hankkeita, joista on iloa koko kansalle. Eri toimenpiteet on koottu uudelle sivustolle eräänlaiseksi inspiraatioluetteloksi, jossa kuvaillaan, miten voidaan menestyksekkäästi luoda paikallista lisäarvoa ja varmistaa, että lähimetsistä on paikallisyhteisölle mahdollisimman suuri ilo."

Lue täältä lisää: http://www.norden.org/fi/ajankohtaista/uutiset/hyviae-uutisia-pohjoismaiden-metsistae

Sivuston osoite (Suomen osuus englanniksi): http://www.skovenslokalevaerdier.dk/Default.aspx

VILLI TILA JA JOUTOMAA

2010-03-09T19:02:00.000+02:00

Keskustelutilaisuus keskiviikkona 10.3. klo 17 VALOKUVAGALLERIA HIPPOLYTE Kalevankatu 18 b

Valokuvataiteilija Sanni Sepon kanssa luovan kaupunkitilan merkityksestä keskustelemassa kaupunginvaltuutettu Outi Alanko-Kahiluoto sekä akatemiatutkija Hille Koskela.

Valokuvanäyttely Sanni Seppo
PALSTA 5.-28.3.2010

Eri puolilla pääkaupunkiseutua on 70 palsta-aluetta ja niissä yhteensä satoja viljelypalstoja, joita kaupunkilaiset voivat vuokrata erilaisilta yhdistyksiltä käyttöönsä. Sanni Seppo on kuvannut viljelypalstoja vuodesta 2004 ja samalla haastatellut viljelijöitä. Sepolla itsellään on ollut oma viljelypalsta Helsingissä 20 vuoden ajan.

"Kaupunkimetsurina haluan pitää Helsingistä hyvää huolta" (HS 16.2.2010)

2010-02-18T12:29:00.004+02:00

Kaupunkimetsurin puheenvuoro:

Sipoonkorpi kansallispuistoksi -seminaari 24.2.

2010-02-11T10:21:00.001+02:00

SIPOONKORVEN KANSALLISPUISTO – NYT!

keskiviikkona 24.2.2010 klo 16–18

Eduskunnan Pikku Parlamentin auditorio

Klo 16.00
Seminaarin avaus
kansanedustaja Erkki Pulliainen, Ympäristö- ja luontoryhmän puheenjohtaja

16.10
Selvitys Sipoonkorven kansallispuiston alueesta
suojelubiologi Antti Below, Metsähallitus

16.20
Kaavoitustilanne
kaavoituspäällikkö Oskari Orenius, Itä-Uudenmaan liitto
johtaja Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

16.35
Missä tulevat kulkemaan Sipoonkorven kansallispuiston rajat?
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä
Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki
Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma

16.55
Ympäristöjärjestöjen puheenvuorot
ympäristönsuojeluasiantuntija Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliitto,
Birdlife, Naturmiljö, Pro Sipoonkorpi

17.05
Partiolaisten puheenvuoro
toiminnanjohtaja Seppo Tulkki, Pääkaupungin partiolaiset

17.15
Maanomistajien puheenvuoro
Puheenjohtaja Henrik Lindström, Samarbete i Sibbo Storskog –hanke

17.25
Kansanedustajien puheenvuorot
kansanedustaja Pertti Salolainen
kansanedustaja Jacob Söderman
kansanedustaja Pentti Tiusanen
Kansanedustaja Timo Juurikkala

Klo 17.50
Keskustelu ja seminaarin päätös
Ilmoittautumiset viimeistään 19.2.2010 sähköpostitse: tuula.nystrom(at)eduskunta.fi

Tervetuloa!

"Helsinki vähentää aukkohakkuita" (9.2.2010)

2010-02-09T23:44:00.003+02:00

Jonkinlaisena juhlan aiheena tätäkin on pidettävä:

Pro Meri-Rastila -blogi avattu!

2010-02-07T19:24:00.002+02:00

Juuri avattu Pro Meri-Rastila -blogi löytyy osoitteesta:
http://promerirastila.blogspot.com/

"Helsinki lopettaa hakkuut lintujen pesimäaikana" (HS 1.2.2010)

2010-02-02T18:37:00.006+02:00

Pirkkolan "metsänhoitoa" keväältä 2008.

Helsinki lopettaa hakkuut lintujen pesimäaikana

Ehdotuksen mukaan avohakkuita vältetään virkistysmetsissä. Raskaiden koneiden sijaan töissä hyörii enemmän miehiä.

Samuli Laita

HELSINGIN SANOMAT

Helsingin kaupunki lopettaa metsiensä hakkuut lintujen pesimäaikana, jos kaupunginhallitus päättää tänään maanantaina hyväksyä kaupungin luonnonmukaisten viheralueiden uudet hoitoperiaatteet.

Helsingin tapaa hoitaa metsiään on viime vuosina kritisoitu. Viime kesänä kohistiin töiden aiheuttaneen harmaahaikaroiden pesinnälle haittaa. Keväällä 2008 puolestaan herttoniemeläiset ihmettelivät metsäkoneen tuhoja hyppyrimäen tietämillä.

"Kieltämättä vahinkoja on tapahtunut", myöntää metsien hoidosta vastaavan katu- ja puisto-osaston päällikkö Raimo K. Saarinen rakennusvirastosta.

"Kyseessä on aito muutos, sillä juuri keväisin on tehty ne työt, jotka ovat herättäneet keskustelua", sanoo apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr).

Moottorisahojen pärinän hiljeneminen huhtikuulta heinäkuun loppuun aiheuttaa päänvaivaa rakennusvirastossa, joka teettää metsä- sekä muut luonnonhoitotyöt.

"Metsureille pitää järjestää muuta järkevää työtä", Saarinen pohtii. "Jotain sähkölinjojen alustojen raivauksia."

Työt muuttuvat muullakin tapaa, sillä uuden linjauksen mukaan kaupunkimetsissä ei tehdä enää avohakkuita. Vain "pienialaiset aukkohakkuut", enintään vajaan hehtaarin kokoiset, ovat sallittuja.

Saarinen toteaa, että "sankassa metsässä hehtaari on toki iso alue", mutta muistuttaa että pääosa hakkuista on vesakkojen raivauksia. Suuria avohakkuita kaupunki on tehnyt viime vuosina vähän.

Käytännössä kevyemmät hakkuut tarkoittavat, että metsissä jyrisee entistä vähemmän raskaita koneita.

"Miestyötä käytetään enemmän, saadaan työllistetyksi porukkaa", Saarinen uumoilee. "Ennen periaatteet olivat enemmän talousmetsän näkökulmasta tehtyjä."

Haastetta riittää, sillä Helsingin metsät vanhenevat kovaa vauhtia. Jos metsien uudistamiseen ei ryhdytä, luontainen kuoleminen vähentää merkittävästi puuston määrää seuraavien 20 vuoden aikana.

Kaupunki on valmistellut metsänhoidon uusia linjauksia jo vuodesta 2005, mutta päätöksiä ei ole tehty.

Suurin ongelma on ollut se, että linjaukset ovat olleet ristiriidassa samaan aikaan valmistellun toisen ohjelmaan kanssa, jolla pyritään turvaamaan Helsingin luonnon monimuotoisuus.

Kiistaa on ollut muun muassa tavasta, jolla metsien monimuotoisuuden kehittymistä tuetaan.

Nyt esillä olevan ehdotuksen mukaan monimuotoisia metsiä vaalitaan kaikkialla. Välillä esillä oli erityisten "monimuotoisuusalueiden" perustaminen.

Kaupungin luonnonhoitoa seuraa jatkossa Saurin ehdotuksen mukaan työryhmä, jossa on mukana virastojen edustajia, luonnonsuojelijoita ja tieteellisiä asiantuntijoita.

Ohjelmien yhteensovittamista vaatineille vihreille ohjelmien mahdollinen hyväksyminen on mieluinen käänne.

"Tämä on huolestuttanut kaupunkilaisia jo pitkään ja olisi loistavaa saada edistykselliset linjaukset voimaan", kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Mari Puoskari (vihr) sanoo toiveikkaasti.

"Kaupungin pitäisi lopettaa metsätaloudelliset hakkuut"

Luontoliiton Matti Ikosen mielestä hakkuut tyhjentävät kaupunkilaisten rahapusseja ja tuhoavat lintujen pesinnän.

Sami Takala HS
TOUKO HUJANEN HS

Luontoliiton metsäryhmän jäsen Matti Ikonen vastustaa perusteetta tehtäviä hakkuita Helsingissä. Kaupunki oli aikeissa aloittaa raivokkaat hakkuut Ikosen lähimetsässä.

Luontoliiton metsäryhmän jäsenen Matti Ikosen mielestä Helsingin kaupungin pitäisi lopettaa hakkuut kokonaan.

"Metsätaloudellisia hakkuita ei pitäisi tehdä ainakaan puistoalueille eikä oikeastaan muutenkaan kaupungin metsissä", Ikonen sanoo.

Ikosen mukaan hakkuita pitäisi tehdä vain silloin, kun puu uhkaa kaatua esimerkiksi ulkoilureitille tai sähkölinjalle. Niin toimitaan Vantaalla.

"Ne voisi jättää maahan lahoamaan, ja reittien varret voisi pitää sellaisina, etteivät ne ihan pöheköidy. Lahopuukin kuuluu luontoon", Ikonen sanoo.

"Suurin osa puistoalueista on ihan tavallista suomalaista metsää, jonka monimuotoisuutta tulee vaalia. Jokin Espa on ihan eri asia. Siellä ei mitään luontoarvoja pääse syntymään."

Ikonen ei ymmärrä, miksi Helsinki on niin innokas kaatamaan puita, koska hakkuut eivät ole kaupungille mikään kultakaivos.

"Ymmärrän hyvin sen, että yksityinen metsänomistaja tekee hakkuita, koska tarvitsee rahaa, mutta kaupungilla toiminta vain kuluttaa monta miljoonaa euroa", Ikonen arvostelee.

"Kulut tällaisessa toiminnassa, jossa metsuri kaataa ja pätkii käsityönä jonkin raidan tai lepän, ovat huikeat ja hyödyt aika pienet."

Hakkuut eivät tee hyvää linnuillekaan.

"Kun tullaan hakkaamaan lintujen pesimäaikana, emo pakenee pesältä ja munat jäähtyvät ja poikaset kuolevat. Se tuhoaa pesinnän."

Lehtipuustoa hakattaessa linnuilta katoaa Ikosen mukaan myös ruoka, kun muun muassa hyönteisiä on tarjolla entistä vähemmän.

* * *

LISÄYS (M.-T. K.): HS:n uutinen skannattuna, ja sitä seurannut jatkokeskustelu lehdessä.

Helsingin luonto-videoita ja keskustelua tänään Lasipalatsilla

2010-01-30T16:52:00.000+02:00

Tänään klo 16 eteenpäin Lasipalatsi, Simonkatu
(Forumia vastapäätä, Uusi Akkuna galleria)
Helsingin luonto - videoita ja keskustelua
N. klo 19. Lauluja Puille ja Kukille
klo 20. OSUUSKASSA YHTYE

Tuo videoita mukanasi jos jotain aiheseeen liittyvää!

Talvinen kaupunkimetsä

2010-01-24T09:28:00.006+02:00

Kuvat: Tuuli Luukas

Kaupunkimetsäliike siirtyy Facebook-aikaan

2009-12-30T13:20:00.002+02:00

Kaupunkimetsäliikkeelle on nyt perustettu oma Facebook-ryhmä, jonne toivotaan aktiivisia osallistujia jakamaan tietojaan, kokemuksiaan, tarinoitaan ja kuviaan kaupunkimetsistä. Ryhmän perustamisella on tarkoitus laajentaa joukkojamme, mutta vanhat kaupunkimetsäaktiivit ovat enemmän kuin tervetulleita liittymään nyt Facebookiin!

Metsän jouluhiljentyminen Laaksossa 21.12. klo 17-18

2009-12-21T08:06:00.000+02:00

Metsän joulutapahtuma Keskuspuistossa ma 21.12. kello 18-19 Mannerheimintie 71:n takana Lääkärinkadun varrella. Järjestäjinä Meilahden seurakunta, Helsingin Keskuspuiston puolesta ry. ja vapaa kansalaisliike Ei enää palaakaan Keskuspuistosta.

Kirkkoherra Hannu Ronimus ja järjestöneuvos Mauri Helovirta puhuvat Lisäksi katsaus uhatun metsän nykytilanteeseen. Kuoro- ja yhteislaulua, mehua ja pipareita. Myös joulupukki piipahtaa. Vapaa pääsy.

Lisätietoja Jussi Vapaasalo,040-966 5101
jussi.vapaasalo@kolumbus.fi

KIVINOKAN JOULUPOLKU

2009-12-07T20:05:00.002+02:00

SUNNUNTAINA 13 joulukuuta kello 13 – 16

Pimeässä illassa loistavat lyhdyt, tarjolla lämmintä glögiä ja pipareita, joulumyyjäiset ja muuta ohjelmaa. Joku kivinokkalainen tonttukin saattaa pilkistää metsän siimeksestä...paikalla myös joulupukki ja joulumuori!

Tervetuloa mukaan Kivinokan joulupolkuun!
(Tapahtuma on maksuton.)

www.kivinokka.fi

Vantaanjokilaakson maisemat tärveltiin" (HS 27.10.2009)

2009-11-10T20:02:00.002+02:00

Metsä 2009 -messut 6.-8.11.2009 Helsingin messukeskuksessa

2009-11-06T02:40:00.002+02:00

Metsä 2009 -messut järjestetään Helsingin messukeskuksessa 6.-8.11.2009. Samaan aikaan messukeskuksessa ovat myös Elävä maaseutu -messut sekä Kädentaito- ja Tee se itse -messut.

Metsä 2009 -messujen yhtenä teemana tänä vuonna ovat alan koulutus ja opiskelumahdollisuudet. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan messuosastolla 1 f 9 jaetaan opintotietoutta opiskelijoiden, opintoneuvojien ja muun henkilökunnan voimin. Jokaisena messupäivänä pidetään myös opintotietoisku.

Tule tapaamaan tutkijoita!

Perjantai 6.11.2009
Kotimetsä, Halli 1
Klo 12.30 ja 14.30
Professori Kari Heliövaara: Mikä syö mäntyä?

Klo 13 ja 15
Kenttämestari Veli-Matti Väänänen: Metsälinnustomme viimeaikaiset muutokset
Lauantai 7.11.2009
Kotimetsä, Halli 1

Klo 15.30
Kenttämestari Veli-Matti Väänänen: Metsälinnustomme viimeaikaiset muutokset

Metsäklinikka
Suomen Metsäyhdistyksen osasto 2c37, Halli 2
Klo 16–18 paikalla tutkija Risto Kasanen (erityisalana metsien sienitaudit)

Lisätietoa verkkosivuilta: http://www.finnexpo.fi/metsa/

Vantaanjoen varrella parturoitu puita jälleen!

2009-10-26T20:08:00.007+02:00

Ammoista blogipostausta "Vantaanjoen rannan parturointi keväällä 2008" on kommentoitu. Nostan kommentin sisällön myös tähän, sillä asia on akuutti.

M.-T. K.

* * *

Tänään 25.10.2009 pyöräilin Vantaanjokivartta ja huomasin, että Veräjämäen kohdalla joen itärannan jyrkässä rinteessä on tällä viikolla kaadettu puita, nähdäkseni aivan terveitä. Viikinmäen rannan maisemointisuunnitelmassa on tämä alue 1A (suunnitelma) kuvia on vielä jokirannan pylväissä) merkitty alueeksi, jolla ei tehdä toimenpiteitä, koska se on arvokas luontokohde.

Huomasin yhden komean männyn tyveen kirjoitetun "JÄÄ", mutta mitä tapahtuu muille puille? Rinteessä näyttää olevan väritettyjä keppejä ja muita merkkejä. Olen pelkkänä kysymysmerkkinä. Tietääkseni Veräjämäen asukkaille on aikoinaan luvattu, että tämän metsäisen rinteen ilme säilytetään. Ylhäällä ollut erämaatunnelmainen kallioalue on nyt vain muisto.

Pauli Rantanen

Suomen Luonto -lehdessä 8/2009 juttu Kaupunkimetsistä

2009-10-23T17:51:00.008+03:00

Tänään ilmestyneessä Suomen Luonto -lehdessä (numero 8/2009, sivut 44-49) on laaja reportaasi kaupunkimetsistä otsikolla "Kaavoitus pirstoo kaupunkimetsiä. Metsäkiistoja eri puolilla Suomea". Lainaus Riitta Saarisen kirjoittaman jutun alusta:

Kaupunkirakenteiden tiivistäminen on uhka asukkaiden lähivirkistysmetsille. Helsingin Laajasalo on tästä akuutti esimerkki, mutta kiistoja asukkaille tärkeistä lähimetsistä käydään monissa muissakin kaupungeissa.

Erinomaisessa jutussa haastatellaan Helsingin yliopiston kasvimuseon intendentti Arto Kurttoa, lintuharrastaja Seppo Hjerppeä, Suomen YK-liiton pääsihteerinä uransa tehnyttä ja nykyistä Pro Kruunuvuori -liikkeen aktiivia Hilkka Pietilää, Kaupunkimetsäliikkeen perustajiin kuuluvaa Siboné Orozaa, professori Liisa Tyrväistä Metsäntutkimuslaitokselta ja arkkitehti Aija Staffansia Teknillisestä korkeakoulusta.

Juttuun liittyy myös osio, jossa esitellään Helsingin ulkopuolisia kaupunkimetsäliikkeitä, joita ovat muun muassa Rovaniemen Pro Ounasvaara ja Kotkan Pro Äijänniemi. Muita mainittuja kaupunkeja ovat Tampere (Hervantajärvi), Kuopio (Puijon taigametsä, Pihlajaharjun kaavoitus), Oulu (Sanginjoki), Hämeenlinna (Siirin alueen lehto), Jyväskylä (Tanhukaaren alue), Vantaa (jossa asiat on hoidettu hyvin), Espoo (Friisinkallio, Perusmäki, Näkinmetsä ja Hista).

"Meri-Rastilan metsä ei sovi rakentamiseen" (HS 14.10.2009)

2009-10-15T02:48:00.000+03:00

"Ihan sairasta ja niin väärin" (Vartti 14.10.2009)

2009-10-14T00:20:00.005+03:00

"Vuosaarta ei saa rakentaa täyteen" (HS 11.10.2009)

2009-10-13T22:38:00.000+03:00

Luonto-Liitolle Wihuri-säätiön kunniapalkinto!

2009-10-11T21:12:00.004+03:00

Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö Luonto-Liitto sai Wihuri-säätiön vuoden 2009 kunniapalkinnon. Palkintoa perusteltiin liiton pitkäaikaisella ja arvokkaalla työllä lasten ja nuorten omaehtoisen ympäristötoiminnan edistämiseksi.

Liitto muun muassa kannustaa nuoria ja lapsia myönteisen ja monipuolisen luontosuhteen muodostamiseen. Liiton tempauksia ovat mm. Autoton päivä, Älä osta mitään -päivä ja Nuukuusviikko.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/kaija_saariaholle_ja_luonto-liitolle_wihurin_suurpalkinnot_1070703.html

Kaupunkimetsäliike onnittelee!

Kaupunkimetsäliikkeen kokous ke 7.10. klo 19

2009-10-06T20:48:00.001+03:00

Kaupunkimetsäliike kokoontuu keskiviikkona 7.10. kello 18 asukastila Fokassa, osoitteessa Meri-Rastilantie 14 B, Helsinki.

Asioina kaupunkimetsäliikkeen mielipide Meri-Rastilan länsirannan kaavahankkeesta, kansanäänestysaloite ja muut esille tulevat asiat.

"Stansvikin luontoarvoja pitää kunnioittaa" (HS

2009-09-28T06:10:00.004+03:00

Merja Uusivirta kirjoittaa tämän päivän Helsingin Sanomissa (28.9.2009) Stansvikin luontoarvojen puolesta. Hän kyseenalaistaa kaikenlaisten melonta- ja saunakeskusten sijoittamisen mielekkyyden Stansvikin kartanoalueelle.

"Meri-Rastilan suunnittelu käynnistyy" (Helsingin Uutiset 12.-13.9.2009)

2009-09-23T04:36:00.002+03:00

Myllypuron metsän terveystilanne 11.-12.9.2009

2009-09-21T19:30:00.005+03:00

Tässä kuvia Myllypuron/Itä-Helsingin ainutlaatuisesta metsästä, jossa moottorisahat nyt pauhaavat......vielä on jotain jäljelläkin. Osassa kuvista (entisen?) myrkkymaan kunnostusta, jonka viereen ensimmäisenä rakennettavat talot nousevat.

Tarja silvennoinen & Petri Hukkila

"Kenties vielä itkemme kaatuneiden puiden perään" (HS 12.9.2009)

2009-09-18T10:27:00.002+03:00

"Meri-Rastilan kauhukaava" (Vuosaaren keskustelutilaisuudesta 15.9.2009)

2009-09-17T12:12:00.003+03:00

Meri-Rastilan kauhukaava

Vuosaaren Meri-Rastilassa Kallahden koululla keskusteltiin tiistaina 15. syyskuuta Meri-Rastilan länsirannan rakennussuunnitelmista, siis alueesta Vuosaaren sillan lounaispuolella, Vartiokylän lahden etelärannalla Vuosaaren sillasta Ramsinniemeen ja Vartiosaareen päin. Se on hyvin suosittua ulkoilualuetta, jonka luonto on monipuolinen; kallioita, tiheää metsää, kaislikkorantaa ym. Rakennusaikeita esittelivät kaupunkisuunnitteluviraston vuorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turunen, joka toimi puheenjohtajana, sekä arkkitehti Antti Varkemaa. Meri-Rastilan asukkaita oli paikalla noin 50-60 henkeä.

Kaupungin elimissä asia edennee siten, että tänä syksynä kaupunkisuunnittelulautakunta ottaa kantaa alueen suunnitteluperiaatteisiin. Kaavaluonnos voisi valmistua keväällä 2010, kaavaehdotus syksyllä 2010, päätös toteuttamisesta tai hylkäämisestä valtuustossa 2011. Turunen totesi että kaavailut yleensä venyvät, koskaan ne eivät ole nopeutuneet alkuun aiotusta tahdista.

Heti huomattiin että kaupunkisuunnitteluvirasto on heittänyt roskakoriin Yleiskaava 2002:n rajauksen kerrostalorakentamiselle. Suunnittelualuetta oli laajennettu. Vuosaarelainen kaupunginvaltuutettu ja entinen kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Jyrki Lohi totesi että menettely on ainutlaatuinen. Lautakunta tulee puuttumaan viraston omavaltaisuuteen, ja asia vaikeutuu poliittisesti. Yrittääkö suunnittelu korvata Meri-Rastilan kustannuksella Mustavuoressa kärsimänsä takaiskun? Kaupunkisuunnitteluvirasto haluaa siis mahdollistaa raskaan rakentamisen tekemällä alueelle osayleiskaavan, joka kävelee Yleiskaava 2002:n yli.

Mielipiteet asiassa on jätettävä 5. lokakuuta mennessä osoitteeseen Kaupunkisuunnitteluvirasto, PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki. Tai kaupunkisuunnittelu@hel.fi. Karttoja on nähtävänä osoitteessa www.hel.fi/ksv, palkissa Suunnitelmat kartalla.

Varkemaa esitti havainnekuvat kolmesta alkuvaiheen vaihtoehdosta, joiden "vaikutuksia tutkitaan". Taustana on se ideologia, että Helsinkiin "tarvitaan vuosittain 5000 uutta asuntoa", koska "asumisväljyys kasvaa". Myöskin raideliikenteen läheisyyteen on rakennettava "ilmastonmuutoksen torjumiseksi". Meri-Rastilaan tulisi myös lisää palveluita, kun tulisi lisää väkeä. Tätä tietenkin epäiltiin yleisön keskuudessa.

Kaupunkisuunnitteluviraston alustavat vaihtoehdot kevyimmästä raskaimpaan:

1. Viisikerroksisia pistetaloja nauhana nykyisten Meri-Rastilan tien varrella olevien talojen taakse; 500 asukasta, yhteydet pistokaduin Meri-Rastilan tieltä. - Matti Lipponen huomautti, että tämä vaihtoehto tuskin toteutuisi, jos rakentaminen yleensä hyväksyttäisiin, koska tulos olisi asuntoneliömetrien ja mahdollisen lisäasukasmäärän kannalta laiha, vaikka luonnolle ja nykyisille asukkaille jo suuri vahinko. Tiina Sillgren huomautti että kadut olisi vedettävä nykyisten jyrkässä rinteessä olevien tonttien läpi, joka tietäisi louhintaa ja nykyisten talojen pihojen pirstomista. Kallion laella oleva Litorina-meren 8000 vuotta vanha rantakivikko joutuisi uusien talojen pihalle ja tuhoutuisi jo tässä kevyimmässä vaihtoehdossa.

2. Keskelle uutta laajennettua suunnittelualuetta kallion laelle 2- ja 5-kerroksisia taloja 1500 asukkaalle, 60.000 kerrosneliömetriä. - Tämä kaavailu uhkaisi myös Yleiskaava 2002:n rajauksen ulkopuolelle selvästi jäänyttä purolehtoa koko 1,5 kilometriä pitkän rantametsävyöhykkeen keskellä ennen Ramsinkannasta. Litorinameren rantakivikko jäisi talojen keskelle ja tuhoutuisi satavarmasti. Meri-Rastilan rantametsä pirstoutuisi kapeiksi nauhoiksi Pihlajamäen rakentamista muistuttavan lähiön liepeille.

3. Taloja kallion laelta rantaan asti, 1800 asukasta, 1000 työpaikkaa. Työpaikat sijoittuisivat sillan viereen rakennettavaan massiiviseen monisiipiseen toimistorakennukseen. - Tämä visio toteutettuna ja täydennettynä kaupungin suunnitelmalla, että venesatama lahden toiselta puolen Marjaniemen ja Vuosaaren sillan välistä siirrettäisiin keskelle lahtea ja sen nykyinen paikka täytettäisiin kerrostaloille, merkitsisi Vartiokylän lahden kapenemista kerrostalojen ja venelaitureiden välissä kulkevaksi kanavaksi. Lahden vedenlaatu huononisi ja virkistysarvo romahtaisi. Vihersormi lahden perältä etelärantaa Vartiosaareen asti katkeaisi täysin. Koko Vuosaaren komea merellinen sisääntulo tuhoutuisi. Vaikutukset koko Itä-Helsinkiin olisivat pahat.

Mielipiteitä keskustelussa esitettiin yleisön joukosta 20-30, kaikki rakentamista vastaan. Vain yksi oli puolesta.

Kaupunginvaltuutettu Eija Loukoila huomautti että tällä hetkellä kaupungin tonttivaranto on hyvä. 5000 lisäsukkaan tavoite vuodessa ei missään tapauksessa toteudu. Toimistotontteja on vapaana sopivammilla paikoilla Vuosaaressa, mutta nekään eivät ole yrityksiä kiinnostaneet. Miksi siis tuhota lähimetsää turhaan toimistorakentamiseen?

Erään asunto-osakeyhtiön puheenjohtaja Pekka Ylimutka luki yhtiönsä perusteellisen kannanoton. Hän totesi että Meri-Rastila on suunniteltu ja rakennettu ennen metron tuloa. 1800 asukasta merkitsisi myös 400-600 autoa katuineen ja autopaikkoineen. Näitä ei havainnekuvissa näkynyt. Metsä on keuhkot, jolla hengitämme. Ylimutka vaati tutkimusta alueen kasveista ja eläimistä, ennen kuin muita suunnitelmia lainkaan viedään eteenpäin. Hän vetosi ekopsykologi Kirsi Salosen kirjaan Mieli ja maisema, jossa lähiluonnon arvoa on selvitetty.

Risto Nyberg kysyi mistä kiire. Metroradan pohjoispuolella on liikerakennuksia muutettu jopa asuinkäyttöön. Aivan Rastilan aseman viereen, radan ja Rastilankallion asuntoalueen väliin, on jo kaavoitettu lisää taloja. Kauppakeskuksen tontille voisi rakentaa korkeankin tornin. Metroradan päälle voisi suunnitella.

Eila Salomaa kertoi kuinka Myllypurossa on hakattu metsää ja ruvettu rakentamaan katuja, vaikka tonttien ostajista puhumattakaan rakentajista ei ole mitään tietoa. Myllypurossakin havainnekuvat valehtelivat. Kunnallistekniikka rakennetaan aina ensiksi, ja sen rakentaminen aloitetaan hakkuilla ja räjäytyksillä.

Jaana Pylkkänen Meri-Rastilan asukasfoorumista vaati että tarkempaa työtä olisi tehtävä jo suunnittelun alkuvaiheessa, muuten päättäjät valtuustossa eivät tiedä mitä ovat päättämässä.

Marja-Liisa Siira korosti Vartiokylänlahden maisemallista ja luonnonhistoriallista arvoa. Onko esitys kolme tehty peloitteeksi, jotta jokin pienempi menisi läpi, hän kysyi? Rehellisyyden nimissä havainnekuvien talot olisi esitettävä harmaan asvaltin päälle luonnosteltuina, koska nykyrakentamisessa ei maastosta säästy mitään.

Eero Vilen huomautti että nykyrakentaminen on tosiaan raiskausta, josta on hyviä esimerkkejä niemen etelärannalta Ramsinranta 2:n ja 3:n rakentamisessa. Kalliot räjäytetään ja putsataan sammaleista, kaikki puut kaadetaan. Myöhemmin lisätään pieniä istutuspuita, sellaisten lajien taimia, jotka eivät luontoon täällä edes kuulu. Vartiokylänlahden vihersormi pilkottaisiin rakentamisella peruuttamattomasti.

Yleisön yksimielinen kanta oli, että selitys "alueen statuksen nostamisesta" on harhautusta. Itä-Helsingin sosiaalisia ongelmia ei lisärakentaminen ratkaise, vaan pahentaa.

Matti Lipponen muistutti että Vuosaareen on 2000-luvulla rakennettu Rastilankallio sekä Ramsinranta 1, 2 ja 3. Vuosaaren väkiluku on kasvanut hurjasti viime vuosikymmeninä. Silti tämä on edelleen luonnoltaan rikas ja rauhallinen kaupunginosa. Onko kaupungin tavoitteena ahtaa tänne lisää ja lisää väkeä, niin kauan kunnes ahtautta ja sosiaalisia ongelmia todella saadaan aikaan? - Puheenjohtajana toiminut vuorovaikutussuunnittelija Turunen myönsi että Vuosaaren asukasluku on kahdenkymmenen vuoden ajan lisääntynyt noin 1000:lla vuodessa.

Eikö ala jo riittää?

Erkki Haapaniemi
Meri-Rastilan asukasfoorumi
044 - 370 7734

Myllypuro tänään, 10. syyskuuta 2009

2009-09-10T19:48:00.005+03:00

Tällaista tänään Myllypurossa

Kuvat Tuuli Luukas

"Myllypuron metsän tilalle puukaupunki" (Vartti 9.9.2009)

2009-09-09T14:59:00.003+03:00

Meri-Rastilan rantametsän osayleiskaavoitus alkaa

2009-09-09T14:45:00.003+03:00

Kaikki mukaan puolustamaan kaunista Meri-Rastilan rantametsää ja kallioita!

Täältä löytyy yleiskaavamuistutus asiasta vuodelta 2003: http://personal.inet.fi/koti/kx/mr_kaava.htm

Meri-Rastilan länsiranta: osayleiskaavoitus alkaa

Meri-Rastilan tien ja Vartiokylän lahden väliselle metsä- ja ranta-alueelle suunnitellaan asuntoja 500−1800 uudelle asukkaalle.

Keskustelutilaisuus tiiistaina 15.9. klo 18-20 Kallahden peruskoulun auditoriossa, Kallahdenraitti 1.

Mielipiteet: viimeistään 5.10.2009

Lisätietoa saa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, joka on esillä 14.9.-5.10.

- Asukastila Fokka, Meri-Rastilan tie 14 B
- Vuotalon aula, Mosaiikkitori 2
- kaupunkisuunnitteluvirasto, Kansakoulukatu 3, 1. krs
- www.hel.fi/ksv > Nähtävänä nyt

Lisätietoja: arkkitehti Antti Varkemaa 310 37053

Kuvia Myllypurosta 8.9.2009

2009-09-08T21:45:00.009+03:00

Hakkuita on tehty tänään 8.9. 2009 Kauppamyllyntien alkupäässä ja harvennushakkuita muuallakin metsässä. Kuvat Tuuli Luukas.

Puutbois-metsäkoneet ovat aloittaneet Myllypuron metsässä

Ennakkomarkkinointia...

Bussin ikkunasta näin tuon metsäkoneen, väki päivitteli, että siinä metsä nyt menee... paikallisbussissa kuulee ihmisten todelliset tunnot! Toivotaan, että metsä vielä säästyy, jospa kaupunki kerrankin miettisi, mitä se oikein metsissään puuhaa!! - Tuuli Luukas

Myllypuron metsä tänään, "siinä se menee"...

RETKI 21.9. klo 17.30: "Syyslintuja Mustavuorella – Löydä Luonto Läheltäsi"

2009-09-08T20:02:00.005+03:00

Maanantaina 21.9.2009 kello 17.30-20

Syyslintuja Mustavuorella – Löydä Luonto Läheltäsi -retki Pohjois-Vuosaareen

Mustavuoren syksyssä voi nähdä petoja, hyönteissyöjiä ja tikkoja. Lähtöpaikka bussin 96 päätepysäkiltä Porslahdentien ja Niinisaarentien risteyksestä. Löydä luonto läheltäsi –retket ovat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Tapiola-ryhmän yhteistyössä järjestämiä.

Lisätietoja: www.sll.fi/jasensivut/luonnonharrastus/lahiluontoretket/

Myllypuron metsässä surunauhoitus

2009-09-08T17:44:00.011+03:00

Myllypuron metsään voi tulla kiinnittämääm omia surunauhoja puiden oksille maatuvista esim. sanomalehtipaperisuikaleista, nyt kun hakkuut ovat alkaneet.

Näin teemme hiljaisella mielenosoituksella metsää näkyväksi ja ilmaisemme surumme.

Tuuli Luukas

Kuvat: Tuuli Luukas

Myllypuron metsä kaatuu

2009-09-07T20:44:00.002+03:00

Hakkuut ovat alkaneet tänään Myllypuron metsässä.

Ks. ennakoiva uutinen aiheesta: "Myllypuron metsän kaataminen käyntiin".

Tässä viimeiset väännöt Myllypuron metsästä Hesarin mielipidesivulla: Siboné Orozan kirjoitus 4.9. ja Terhi Mäen vastaus 7.9.

Stansvikin metsät laidunmaaksi?

2009-09-03T14:08:00.007+03:00

Ohessa Merja Uusivirran huolestunut kirjoitus Stansvikin asemakaavaluonnoksesta. Idylliselle ja kooltaan varsin pienelle ulkoilualueelle halutaan rakentaa muun muassa kotieläinpiha. Lampaiden ja lehmien visioidaan laiduntavan "umpeen kasvaneita niittyjä ja peltoja".

Söpöä, mutta voisiko joku ystävällisesti kertoa meille tietämättömille, missä metsäisen Stansvikin pellot ja niityt tarkalleen ottaen sijaitsevat?!

* * *

Lehmät ja lampaat

Helsingin Laajasalossa sijaitseva Stansvikin kartanopuistoalue on nyt vaarassa muuttua viriketoimintapaikaksi. Miljöön rauha ja vielä jäljellä oleva vanha luonto katoavat, jos asemakaavasuunnitelmat toteutuvat.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 23.4. asemakaavaluonnoksen, jossa Stansvikin ulkoilualueelle on suunnitteilla saunakeskus, melontakeskus ja kuin varkain kotieläinpiha. Miten ihmeessä näin monet toiminnat mahtuvat pienelle alueelle? Autoliikenne jo nykyisellään tukkii alueen sisääntulotiet.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut työohjelman näiden hankkeiden toteuttamiseksi. Suunnittelijat on jo valittu tarjouskilpailun kautta ja työ on käynnistynyt. Työohjelmassa mainitaan, kuinka kotieläinpihan lampaat ja lehmät tulevat laiduntamaan lähialueen umpeen kasvaneita niittyjä ja peltoja. Kuulostaa romanttiselta.

On totta, että Stansvikissä on ollut aikoinaan lehmiä. Sata vuotta sitten olosuhteet olivat kuitenkin erilaiset. Jäin ihmettelemään, missä ne pellot ja niityt ovat. Virastosta ei osattu vastata.

Kaupunkisuunnittelun toimintaperiaatteet herättävät kysymyksiä. Ensin suunnitellaan asuinalueita arvokkaiden metsä- ja luontoalueiden tilalle. Sitten keinotekoisesti ryhdytään rakentamaan uutta virkistysympäristöä. Viriketoimintoja, jotka ovat maksullisia. Stansvikissä olisi vielä mahdollisuus kokea ainutlaatuisen luonnon rauha ja kauneus ihan ilmaiseksi.

Merja Uusivirta

"Myllypuron metsän kaataminen käyntiin" (Helsingin Uutiset 2.9.2009)

2009-09-02T17:13:00.008+03:00

Se on sen metsän menoa sitten!

Jokamiespäivän seminaari 11.9. klo 10-12

2009-09-01T09:35:00.003+03:00

KUTSU SEMINAARIIN

Jokamiehenoikeus on kansantaloudellinenkin arvo

Jokamiespäivän seminaari perjantaina 11. syyskuuta 2009 klo 10.00–12.00 eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa

Miten Metsähallitus turvaa suomalaisten jokamiehenoikeudet?
- Anneli Leivo, päällikkö, luonnon virkistyskäyttö, Metsähallitus
- Tapani Veistola, luonnonsuojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto
- Muut kommenttipuheenvuorot ja keskustelu

Miten jokamiehenoikeudet lisäävät hyvinvointia?
- pääjohtaja Pekka Puska, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
- Kommenttipuheenvuorot ja keskustelu

Järjestäjät: Eduskunnan Ympäristö- ja luontoryhmä & Ulkoilufoorumi

Loppukeskustelu

VAPAA PÄÄSY - TERVETULOA!

Ilmoittautumiset viimeistään 9.9. verkkolomakkeella.

Suuri metsäkeskustelu Valokuvataiteen museolla to 10.9. klo 18-20

2009-08-26T11:29:00.003+03:00

PURKU-KLUBI

Suuri metsäkeskustelu to 10.9. klo 18-20
Paikka: Valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas

Huomio kaikki kaupunkilaiset metsänomistajat! Haluaisitko toteuttaa enemmän omista arvoistasi lähtevää kestävää metsätaloutta kuin mihin sinulla on ollut mahdollisuus? Entä oletko tietoinen uusista metsänhoidon tutkimustuloksista? Kuka Suomessa tekee metsäpolitiikkaa?

Suuren metsäkeskustelun aika on nyt, sillä uutta metsälakia valmistellaan paraikaa. Maa- ja metsätalousministeriön ehdotus esittää entistä tiukempaa säätelyä metsätalouteen. Muun muassa metsänuudistamisaikoja aiotaan lyhentää viidestä kahteen vuoteen ja avohakkuille halutaan maanmuokkauspakko.

Purku-klubilla keskustelun avaavat valokuvaajat Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo. Suomen metsänhoidollisesta tilasta keskustelemassa toimittaja Jaakko Luoma ja metsäasiantuntija Harri Hölttä Suomen Luonnonsuojeluliitosta.

Tilaisuuden yhteydessä on mahdollisuus hankkia juuri painosta tullut Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon kirja Metsähoidollisia toimenpiteitä (www.puidenkansa.net).

Purku-klubi on keskustelusarja ajankohtaisista ja mieltä kiihottavista kuvallisista ilmiöistä. Klubi pidetään aina Valokuvataiteen museon näyttelyiden vaihdon yhteydessä. Kuvien purkamisen ja ilmiöihin pureutumisen mielikuvat saavat kehykset museon näyttelytilasta, josta näyttely on juuri purettu. Yleisö pääsee poikkeuksellisesti tilaan, jossa uutta näyttelyä vasta rakennetaan.

Purku-klubille on vapaa pääsy!

Lisätietoja:
Museolehtori Erja Salo, 09 68663620, erja.salo (at) fmp.fi
Kaapelitehdas, Suomen valokuvataiteen museo
Tallberginkatu 1 G, 00180 Helsinki
Info 09 6866 3621
www.valokuvataiteenmuseo.fi

Itä-Helsingin rantojen rakentamisesta (Vartti 19.8.2009)

2009-08-19T13:37:00.003+03:00

Vartti (19.8.) kertoo, että etenkin itäisen Helsingin rannat ovat jatkossa rakentamisen ykköskohteena. Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Kati Vierikko ihmettelee, kuinka kaupunki voi julistaa Itämeren suojelua samalla kun se suunnittelee ruoppaamisia ja rantarakentamista, jotka rehevöittävät vesistöä.

"Maiseman kuolema" (HS 18.8.2009)

2009-08-18T22:13:00.000+03:00

Historioitsija Mirkka Lappalainen kirjoittaa Helsingin Sanomien tiedesivujen kolumnissaan (18.8.2008) suomalaisesta metsämaisemasta. Ja päätyy tuttuun kaupunkimetsä-paradoksiin:

Kesämökkipaikkakunnallani on 2000-luvulla tehty niin paljon hakkuita, että "metsään meneminen" vaatii vaivaa ja etukäteissuunnittelua. Lähin "metsäksi" luokiteltava lämpäre löytyy ryteikköä puskevien hakkuualueiden välistä parin kilometrin päästä.

Paradoksaalista kyllä, Helsingissä oikea metsä on paljon lähempänä.

"Vantaalla metsä saa kasvaa villinä" (HS 6.7.09)

2009-07-19T10:55:00.004+03:00

Helsingissa kaupunkimetsien hoidosta on käyty kevään ja kesän aikana kiivasta väittelyä. (HS 6.7.09)

Noh, onhan näistä jo hieman pidempään ollut puhetta... Sen verran voinee kaupunkimetsäliike nostaa jo häntää, että termi kaupunkimetsä on kotoutunut mainiosti julkiseen kielenkäyttöön, mm. lehdistö on ottanut sen nyt omakseen. Reilu vuosi sitten oli vielä toisin.

Hesarissa julkaistiin 6.7. 2009 iso juttu Vantaan ja Helsingin kaupunkien metsänhoidollisista eroista - Vantaa tekee kaiken paremmin.

Luonto-Liittoon pääkaupunkiseudulta tulevista metsänhoitoa käsittelevistä valituksista 90 prosenttia koskee Helsinkiä ja 10 prosenttia Espoota. Vantaalta ei valita kukaan. (Keijo Savola, HS 6.7.2009)

Kuten Vantaan Kaivokselassa asuva Savola jutun lopussa laittamattomasti toteaa: "Jos Helsingin rakennusvirasto tulee tänne, minä muutan pois."

Me Helsingissä asuvat toivomme tietenkin sitä, että itse rakennusvirasto voisi muuttua.

"Kaupunkimetsä ei ole ihmisoikeus" (Helsingin uutiset 8.7.2009)

2009-07-18T12:43:00.006+03:00

Kuten edellisessä postauksessa jo todettiin, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomarit eivät "vielä ole ottaneet huomioon ympäristövaikutuksia yhtenä ihmisoikeuksien ulottuvuutena". Töitä on siis vielä tehtävä.

Samaa ongelmaa pähkäillään myös oheisessa Helsingin Uutisten (8.7.2009) jutussa.

Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) ei vielä apua kaupunkimetsien suojeluun

2009-07-06T23:18:00.004+03:00

Manilan slummeissä elää lapsia, joilla ei ole kokemusta puista, metsästä puhumattakaan.

Meillä Helsingissä kaikki pääsevät nauttimaan luonnosta – vielä. Mutta kaupunki on ruvennut “hoitamaan” puistoja kovalla kädellä ja tuhoamaan lähimetsiä kiihtyvällä vauhdilla. Seuraavana on vuorossa Myllypuron metsät.

Onko kaupungin todella PAKKO tuhota hienoimmat kaupunkimetsät rakentamalla sinne taloja? Onko oikein, että kaupunki tekee tällaisia päätöksiä asukkaiden päiden ylitse? Eikö olisi demokraattisempaa, jos tällaisia päätöksiä tekisimme me kaupunkilaiset itse? Mehän joudumme myös kärsimään päätösten seurauksista.

Mistä tämä sokeus ympäristön arvoja kohtaan? Ja kenen sokeutta se on? Ei ainakaan kaikkien asukkaiden, sillä yhä enemmän on niitä ihmisiä, jotka ymmärtävät ja puolustavat kaupunkimetsien arvoja. Tästä kertoo tämä blogi, kuten myös seuraava Tuuli Luukkaan kirjoitus:

***

Strasbourgista Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimesta on nyt tullut lopullinen päätös valituksesta, missä vedottiin Myllypuron metsän säästämisen ja suojelemisen puolesta. Valituksessa puollettiin kaupunkimetsän perustamista alueelle pysyvästi ja siinä korostettiin asukkaiden oikeutta lähiluontoon ihmisoikeutena.

Asukkaiden oikeus lähiluontoon on uudentyyppinen ihmisoikeuskysymys. Suomesta tästä ei ole ennakkotapausta.

Valitus laitettiin vireille v. 2008 ja EIT ilmoitti käsittelevänsä valituksen. Käsittelyajat ovat pitkiä ja monivaiheisia. Alkuvaiheen jälkeen, valitus ei enää edennyt seuraavalle asteelle.
Saapuneen kirjeen mukaaan (nk. NELJÄS JAOSTO, päivätty 23.kesäkuuta 2009) "Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päätti 16.6.2009 kolmen tuomarin muodostamassa komiteassa (L.Mijović puheenjohtajana sekä P.Hirvelä ja M.Poalelungi jäseninä), ettei yllämainittua 29.3.2008 vireille tullutta valitusta (=Myllypuron metsien suojelemisen puolesta) oteta tutkittavaksi, koska se ei täyttänyt yleissopimuksen mukaisia tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä."

Edelleen mainitaan:
"Kaiken hallussaan olevan aineiston perusteella, ja sikäli kuin valituksen kohteena olevat seikat kuuluivat tuomioistuimen toimivaltaan, tuomioistuin katsoi, ettei valituksesta ilmennyt yleissopimuksessa tai sen lisäpöytäkirjoissa tunnustettujen ihmisoikeuksien loukkausta."
Lopuksi kirjeessä mainitaan myös, että päätös on lopullinen eikä siitä voi valittaa. Ilmoitus on tehty tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Päätös osoittaa, etteivät tuomarit vielä ole ottaneet huomioon ympäristövaikutuksia yhtenä ihmisoikeuksien ulottuvuutena. On kuitenkin merkkejä siitä, että oikeuskäytäntö tulee tässä suhteessa muuttumaan, kun tajutaan, mitä vahinkoa ihmisille oikeasti aiheutuu ympäristön (kauupunkimetsän) tuhoamisesta.

Laajennettu ihmisoikeustulkinta olisi tärkeä, kun ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät haasteet lisääntyvät ympäristöpoliittisessa päätöksenteossa.

Lisäksi tein kaupungille kuntalaisaloitteen. Mm. Ympäristölautakunnassa käsiteltiin asiaa ja sieltä saapuneessa vastauskirjeessä todettiin mm. että:

"Merkittiin, että Saara Ilkka Timo Pyhälehdon kannattamana ehdotti lausunnon viimeisen kappaleen alkuun lisättäväksi seuraavaa:
Ympäristölautakunta ehdottaa, ettei metsän hakkuita Myllypuron puisen kaupunkikylän kaava-alueella, eikä jatkossa muillakaan uusilla rakennettavilla alueilla, aloiteta ennen kuin se rakentamisen kannalta on tarpeellista. Ei ole syytä poistaa asukkaiden käytöstä heille tärkeitä virkistysalueita liian aikaisin."

Luonnomaisema ja sen kauneus vaikuttavat hyvinvointiin. Jos Myllypuron metsä tuhoutuu, menetys on korvaamaton.

Tuuli Luukas,
Myllypuro, Helsinki

***

Kovin moni haluaisi nykyään asua Puu-Käpylässä. Mutta 1960-luvulla kaupunki suunnitteli sen tilalle tehokkaampaa rakentamista ja vain helsinkiläisten voimakas vastustus esti Puu-Käpylän purkamisen. Eivätkö nykyiset Helsingin päättäjät voisi ottaa oppia Käpylän kokemuksesta, kuunnella asukkaita ja olla purkamatta Myllypuron ja koko Helsingin hienoimpia kaupunkimetsiä? Jälkipolvet tulisivat kiittämään.

Kruunuvuoren siltahanke vaatiikin YVA-menettelyn

2009-06-29T19:18:00.008+03:00

Uudenmaan ympäristökeskus on 24.6.2009 tehnyt päätöksen, jonka mukaan Helsingin keskustan ja Laajasalon välisen liikenneyhteysratkaisun pohjaksi on tehtävä YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi.

Perusteluina ovat hankkeen mittavuus, rakentamisen aikaiset vaikutukset, siltojen ja pengerrettyjen osuuksien merkittävät maisemalliset vaikutukset valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen alueella sekä vaikutukset kaupunkikuvaan, pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmään ja yhdyskuntarakenteeseen. Vaikutukset kohdistuvat myös vesiliikenteeseen ja vesiympäristöön.

Kansalaisaloitteesta alkunsa saaneessa päätöksessä todetaan muun muassa:

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, ettei siltoja koskevia, hankesuunnittelun lähtökohtana olevia suunnitelmia ja niihin liittyviä ympäristövaikutuksia ole riittävästi esitelty hankkeen vaikutusalueen asukkaille, eikä tarjottu mahdollisuutta osallistua hankkeen suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin YVA-lain edellyttämällä tavalla.

Helsingin kaupunginhallitus kuitenkin kiistää vastineessaan Uudenmaan ympäristökeskukselle 4.6.2009 tarpeen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Hanke ei ole niin suuri, väittää kaupunginhallitus. Se on kuulemma "koko- ja mittaluokaltaan sekä ympäristövaikutuksiltaan vähäinen"! No, tässä päätöksessä päädyttiin "hieman" eri kannalle.

Päätös löytyy kokonaisuudessaan Uudenmaan ympäristökeskuksen sivuilta, tarkemmin täältä.

Tulossa: seminaari ympäristön esteettisistä arvoista Lahdessa 24.-25.9.

2009-06-12T16:08:00.000+03:00

Kansainvälisen soveltavan estetiikan seuran KSEI:n syysseminaari

KSEI järjestää perinteisen syysseminaarin 24.–25.9.2009 Lahdessa. Seminaarin teema on Ympäristön esteettiset arvot ja ihmisen hyvinvointi. Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin. Seminaari järjestetään KSEI:n tiloissa osoitteessa Tietoportti Saimaankatu 11, 2. krs. 15140 LAHTI.

Päivien aikana kuulemme asiantuntijaesityksiä, jotka käsittelevät teemaa monipuolisesti huomioimalla ympäristön ja ihmisen vuorovaikutteisen suhteen. Erityisesti seminaarissa tarkastellaan ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa oman ympäristönsä esteettisyyteen ja siten hyvinvoinnin lisäämiseen.

Ohjelma:

Torstai 24.9.2009

10.15 Seminaarin avaus

10.15–11.00 Eeva Aarrevaara, TkT: Arjen estetiikkaa viime vuosisadan maaseutuympäristössä

11.00-11.45 Hanna Mattila, FM, TKK: Osallistava suunnittelu ja rakennetun ympäristön estetiikka

11.45–12.45 Lounas

12.45-13.30 Timo Kopomaa, VTT, dos. Helsingin yliopisto: Leppoistettu kaupunki

13.30-14.15 Arto Haapala, PhD, prof. Helsingin yliopisto: Mitä on esteettinen
hyvinvointi?

14.15–14.45 Kahvi

14.45–15.30 Leena Kopperoinen, Vanhempi tutkija, Syke: Virkistysmahdollisuudet
ekosysteemipalveluna

15.30-16.15 Minna Eväsoja, FT, Helsingin yliopisto: Japanilainen puutarha: taidetta ja mielen kultivointia

Illanvietto Kino Iriksessä klo 18- n. 21

Perjantai 25.9.2009

9.15–10.00 Tommi Sulander, VTT: Hyvinvointia viherympäristöstä

10.00–10.45 Kaisa Hauru, FM, Helsingin yliopisto: Kaupunkimetsät virkistyskokemusten tuottajana

10.45–11.00 Eeva Karjalainen, FT, Metla: Luonnonympäristön terveysvaikutukset

11.30–12.30 Lounas

12.30–13.15 Ossi Naukkarinen, FT, TaiK: Esteettinen jalanjälki

13.15–14.00 Tarja Rannisto, FM, Helsingin yliopisto: Meri esteettisenä kokemuksena

Tiedustelut:
Tarja Rannisto, tarja.rannisto (at) helsinki.fi p. 050 442 1116
Antti Hämäläinen, antti.z.hamalainen (at) helsinki.fi

"Helsinkiin kansallinen kaupunkipuisto" (HS 31.5.2009)

2009-06-10T12:27:00.006+03:00

Helsingin luonnosuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Kati Vierikko kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipideosastolla 31.5.2009:

Toivoisin kaupunkisuunnitteluvirastossa tapahtuvan suunnittelukulttuurin täyskäännöksen: maankäytön on lähdettävä siitä, että ensin osoitetaan pysyvästi rakentamiselta säilytettävät alueet.

Tämän toteutumiseksi Vierikko näkee kansallisen kaupunkipuiston perustamisen olevan välttämätöntä.

Kirjoituksessa viitataan tähän uutiseen.

Tutkimusraportteja ympäristömelun haitoista

2009-06-08T15:56:00.005+03:00

Tässä pari linkkiä uusiin Ympäristöministeriön teettämiin ympäristömelua koskeviin tutkimuksiin:

SY 6/2009 Ympäristömelun haittojen yhteiskunnallinen merkitys

SY 5/2009 Liikennemelun terveysvaikutusten tutkiminen

Metsä virkistää tehokkaammin kuin puisto

2009-06-04T09:57:00.005+03:00

Helsingin sanomissa julkaistiin jokin aika sitten uutinen, jossa kerrottiin Tampereen yliopiston ja Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksesta, jossa on tutkittu eri luontoympäristöjen elvytysvaikutuksia.

Tulokset todistavat jälleen, miten tärkeitä metsäiset ympäristöt ovat stessistä palautumisen ja virkistymisen kannalta, myös kaupungeissa!

Uutiseen pääset tästä.

Tuloksia diagrammeina:

Metsä kaupungissa? -seminaari 7.5.

2009-06-02T15:34:00.030+03:00

Kaupunkimetsäliike järjesti toukokuun 7. 2009 Metsä kaupungissa? -seminaarin Kirjasto kympissä Postitalolla. Seminaari onnistui mainiosti ja paikalle saapui kymmeniä kuulijoita. Alla voit tutustua luoennoitsijoiden seminaariesityksiin otsikkoa klikkaamalla.

Kaupunkimetsäliikkeen pitkäaikainen aktiivi Siboné Oroza esitti seminaarin aluksi tunteikkaan tangon.

Biologi, tutkija Kati Vierikko

"Luonnon ja ihmisen kohtauspaikka - kaupunkimetsien ekologiaa"
Kati Vierikko tutkii väitöskirjassaan metsien ekologista kestävyyttä ja hänen seminaariesityksensä painottuikin kaupunkimetsien ekologisen merkityksen tarkasteluun. Vierikko kertoi aluksi faktaa kaupunkimetsien ekologiasta ja rakenteesta, pohti sitten metsien kehitykseen, suunnitteluun ja hoitoon liittyviä ongelmakohtia sekä otti huomioon myös ihmisen ja kaupunkimetsän monimuotoiseen vuorovaikutussuhteeseen liittyvää problematiikaa.

Psykologi Kirsi Salonen

"Mielen luonto ja luonnon mieli"
Ympäristöpsykologi Kirsi Salonen on julkaissut vuonna 2005 kirjan Mieli ja maisemat, joka on selkeä ja käytännönläheinen katselmus eko- tai ympäristöpsykologiaan. Salonen aloitti seminaariesityksensä mielikuvaharjoituksella, jossa jokainen kuulija pääsi kokeilemaan maiseman ja luonnon virkistävää vaikutusta luentosalissa! Salonen on terapeutin työssään käyttänyt luonnon elvyttävää ja terapeuttista vaikutusta hyväksi myös parannuskeinona. Salonen huomautti esityksessään, että luonnon myönteinen vaikutus voi tapahtua usein tiedostamatta ja välittömästi, mutta hyöty kasvaa mitä kauemmin metsässä ollaan. Hän kehoitaakin meistä jokaista aina silloin tällöin pysähtymään nykypäivän hektisessä ja taloudellisiin intresseihin painottuvassa yhteiskunnassa ja viettämään luonnossa pidempiäkin ajanjaksoja.

Kuvataiteilija Jussi Kivi

Jussi Kiven ympärisötaiteessa otetaan luonto vastaan sellaisena, kuin se käyttäjälle näyttäytyy. Kivi on kirjoittanut muun muassa vuonna 2004 ilmestyneen taideretkeilyoppaan vaeltajille. Esitys lähti pitkälti käyttäjän luontokokemuksen tarkastelusta ja lähiömetsien merkityksestä kaupunkilaisen luontosuhteen muodostumisessa. Kivi korosti esityksessään etenkin ihmisen kokemusta ja lähimetsien olemusta niiden monessa käyttömuodossaan; niin pikkupoikien tutkimuskenttänä kuin takapihan rauhaisana oleskelupaikkana. Kivi painottaa, että luonto ei ole kulttuurin vastakohta. Kaupunkimetsiä tulisikin kehittää kaupunkimetsinä etenkin käyttäjien lähtökohdista käsin.

Metsänhoitaja,
tutkija Kirsi Mäkinen

"Sanoja ja askeleita metsäkaupungista kaupunkimetsiin"
Kirsi Mäkinen on tutkimuksissaan keskittynyt asukkaiden metsäsuhteisiin. Hänen tutkimuksissaan asukas on asiantuntija, joka kokee metsän kaikilla aisteillaan sekä tiedostaen. Mäkinen kertoi esityksessään mielenkiintoisia tuloksia Helsingin Haagassa ja Tampereen Hervannassa suorittamistaan kävelytutkimuksista, joissa asukkaita vietiin asuinalueillaan kävelyretkille heidän itsensä valitsemaa reittiä. Asuinseutu ja metsä voidaan siis kokea monella tapaa myös kuljettuna. Tuloksista voidaan löytää viitteitä ympäristön mahdollisuuksiin tarjota ihmisille erilaisten preferenssien mukaisia reittejä, tietoa ihmisten erilaisista liikkumisen tavoista ja merkityksistä sekä metsän kohtaamisesta ja saavutettavuudesta.

Tutkija Eveliina Asikainen

"Lähiluonnon merkitykset syntyvät arjen käytännöissä"
Eveliina Asikainen työskentelee lähiön luontoja koskevan väitöskirjansa parissa ja toikin seminaariin mukaan suunnittelun näkökulman arjen käytäntöjen kautta. Asikainen kertoi esimerkkejä erilaisista lähiluonnon käyttö- ja kokemistavoista, jotka ilmenevät asukkaiden päivittäisten rutiinien kautta. Asukkaat saattavat esimerkiksi ottaa virkistyspaikakseen viheralueen, jonka suunnittelija on suunnitellut aivan eri tarkoitukseen, esimerkkinä asuintalon ja autotien välinen suojametsävyöhyke.

"Helsingin metsistä kaadetaan paljon puita turhaan" (HS 24.5.2009)

2009-05-28T11:50:00.006+03:00

Toni Amnell perustelee, miksi hän on eri mieltä kuin rakennusviraston Tiina Saukkonen.

"Kaupungin metsistä puita ei kaadeta turhaan" (HS 18.5.2009)

2009-05-21T20:25:00.001+03:00

Rakennusviraston Tiina Saukkonen jatkaa keskustelua, jonka Luonto-Liiton metsävastaava Risto Mustonen aloitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla tovi sitten ("Helsinki tärvelee hakkuilla lähiluontoamme").

Saukkonen väittää, että puita ei kaadeta turhaan, ja että "toimenpiteisiin on aina vankka perusta".

Tämänpäiväinen kirjoitus taas kertoo, että toisin kuin Saukkonen väittää, puita kyllä kaadetaan turhaan!

Asukaskysely puistojen ja katujen toimivuudesta

2009-05-21T11:44:00.006+03:00

Helsingin rakennusviraston tiedote 12.5.:

Rakennusvirasto kysyy asukkaiden mielipidettä Helsingin puistojen ja katujen kunnosta. Virasto haluaa tehostaa palvelujaan niissä asioissa, joissa asukkaiden mielestä on parantamisen varaa.

Toukokuun aikana 2 500 satunnaisotannalla valittua helsinkiläistä saa postitse katujen ja puistojen kuntoa koskevan kyselyn. Muillakin kaupunkilaisilla on mahdollisuus osallistua kyselyyn, sillä se on rakennusviraston verkkosivuilla (www.hkr.hel.fi ja www.hkr.hel.fi/svenska). Netissä kyselyyn voi vastata elokuun puoliväliin saakka.

Rakennusvirasto hakee kaupunkilaisten mielipidettä mm. oman asuinalueensa katualueiden siisteydestä ja kunnosta sekä talvihoidosta asuinalueilla, vilkkaasti liikennöidyillä pääväylillä, jalkakäytävillä ja pyöräteillä. Palautetta toivotaan yhtälailla niin autoilijoilta kuin jalankulkijoilta, pyöräilijöiltä ja rullaluistelijoilta.

Lisäksi asukkailta pyydetään arviointia mm. puistojen siisteydestä, istutusten hoidosta, penkkien ja leikkivälineiden kunnosta. Myös ulkoilualueiden ja metsäluonnon hoitoon liittyy kysymyksiä.

Kysely toteutetaan nyt toista kertaa, aiemmin se tehtiin vuonna 2007.

Asukaskyselyyn osallistuvilla on mahdollisuus vaikuttaa Helsingin katu- ja viheralueiden laatuun ja toimivuuteen. Kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja nimettöminä.

Yhteenveto kyselyn vastauksista menee tiedoksi päättäjille sekä alueiden hoidosta ja kunnosta vastaaville.

Lisätietoja:
kehityspäällikkö Päivi Ahlroos, katu- ja puisto-osasto, puh. (09) 310 39830

Rakennusvirasto on iskenyt Rastilan komeaan kuusiaitaan!

2009-05-09T17:15:00.008+03:00

Rikollisvirastossa on tehty taas toitä - ja niin kaatuu Rastilan kuusiaita!

Kokonaan sitä ei ole vielä kaadettu, ja ehkä jotain voisi tehdä totaalitihutyön estämiseksi!

Helsingin kaupunki on todella keksinyt merkityksen sanalle ekofasisti: jos puu vähän ikääntyy niin listitään se pois; jos se vähän harmaantuu, niin korjatkoon kuolo saman tien. Ja menköön hyväkuntoiset vierustoverit siinä samassa, kuka niitä kaikkia viitsii erikseen kattella. Tehokkuus on kaiken ydin.