maanantai 3. huhtikuuta 2017

Helsingin kaupunkimetsäliikkeen kuntavaalikysely 2017 – vinkkejä metsiä puolustavan ehdokkaan valintaan



Helsingin kaupunkimetsäliike lähetti kuntavaaliehdokkaille 15 kohdan kaupunkimetsäkyselyn (kysely vastauksineen tiedotteen lopussa). Kysely lähetettiin seuraaville 16 puolueelle tai listalle: Kokoomus, Vihreä liitto, Sosialidemokraatit, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset, Ruotsalainen kansanpuolue, Keskusta, Kristillisdemokraatit, SKP ja Helsinki-listat, Feministinen puolue, Kommunistinen Työväenpuolue, Itsenäisyyspuolue, Suomen Eläinoikeuspuolue, Piraattipuolue, Liberaalipuolue, Demokraattinen Liitto – Demokraatit ry.

Kyselyyn vastasi 117 ehdokasta kahdeksasta puolueesta (suluissa vastanneet/kaikki ehdokkaat): Demokraattinen Liitto – Demokraatit ry. (1/2), Itsenäisyyspuolue (4/7), Keskusta (7/87), Kristillisdemokraatit (14/127), Piraattipuolue (8/31), Ruotsalainen kansanpuolue (8/83), Sosiaalidemokraattinen puolue (23/127), Vasemmistoliitto (29/127) ja Vihreä liitto (23/127). Suurin osa vastauksista tuli Vasemmistoliiton, SDP:n ja Vihreän liiton ehdokkailta. Vastanneista 87,2% ei ole nykyisen valtuuston jäseniä tai varajäseniä.

Kannatetuimmat kohdat kyselyssä olivat:

3. Tieteellisellä tutkimuksella todetut kaupunkiluonnon hyvinvointivaikutukset tulee ottaa konkreettisemmin huomioon kaupunkisuunnittelussa.


4. Voimistamalla viherrakennetta hillitään ilmastonmuutosta ja torjutaan ilmastonmuutoksen haittoja.


11. Kaupunkimetsien pirstoutumista tulee välttää kaupunkisuunnittelussa ja viheralueiden kehittämisessä. 

Eniten vastustusta taas herättivät muun muassa seuraavat väitteet:

13. Helsinki tarvitsee liito-oravansuojeluohjelman. [Tarkennus: Euroopan unionin luontodirektiivin ja luonnonsuojelulain 49 §:n nojalla liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja h-1kentäminen on kielletty. Vuoden 2016 liito-oravakartoituksen mukaan Helsingissä on 40-45 liito-oravan elinpiiriä (Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisu 7/2016). Liito-oravan asuttamilla metsäalu-1lla on us-1n muitakin suojeluarvoja.]

14.  Helsingin alueen suojeltua maapinta-alaa tulee kasvattaa tulevan vaalikauden aikana nykyisestä noin 2,5 prosentista 5 prosenttiin. [Tarkennus: Tämä on mahdollista, jos Helsingin luonnonsuojeluohjelma 2015-2024 toteutetaan tulevalla vaalikaudella (410 ha uusia suojelualu-1ta) ja lisäksi suojellaan 100 hehtaaria ls-ohjelman ulkopuolisia alu-1ta. Espoossa suojeltua maapinta-alaa on hieman yli 9 % ja Vantaalla vajaa 6 %.]

2. Metsien hakkuita tulee vähentää Helsingissä ja hallittu hoitamattomuus ottaa entistä vahvemmaksi periaatteeksi metsänhoidossa.


Kyselyn otos ei ole kovin kattava ja vastausten perusteella kyselyyn ovat vastanneet lähinnä metsät tärkeiksi kokevat ehdokkaat, mutta senhän me toisaalta haluammekin tietää – ketkä puolustavat Helsingin metsiä. Alla on koottuna kaikki kyselyyn vastanneet ehdokkaat, jotka vastaustensa perusteella ehdottomimmin puolustavat lähimetsiämme.

Kaikkiin kysymyksiin ”kyllä” vastanneet:

Vasemmistoliitto: Hannu Tapani Tuhkanen, Reijo Pipinen, Henrik (Henkka) Nyholm, Mika Välipirtti, J P Roos, Jari Lampinen, Outi Alanen, Pia Rouhiainen, Minna Mirha, Suldaan Said Ahmed, Mervi Juurinen

Vihreä liitto: Taina Saarinen, Mian Ahmad, Antti Vasama Linnanvirta, Satu Falk, Alviina Alametsä, Leo Stranius

Kristillisdemokraatit: Liisa Haakana, Marja-Liisa Lohikoski, Mikko Rekimies, Tuulikki Tepora, Minna Väisänen

Piraattipuolue: Satu Immonen, Petrus  Pennanen, Pauli Eronen, Miia Immonen

Ruotsalainen kansanpuolue: Björn Månsson, Liisa Melin, Ann-Mari Bergström
Sosiaalidemokraattinen puolue: Nelli Sviili, Irmeli Ahola, Sinikka Vepsä
Keskusta: Henna Lepistö, Riitta Korhonen

Itsenäisyyspuolue: Markku Hämäläinen, Jorma Luotonen

Demokraattinen Liitto – Demokraatit ry.: Pekka Tiainen

”Kyllä”-vastauksia suurin osa (väh. 11), joissakin kohdissa ”en osaa sanoa”:

Vasemmistoliitto: Paavo Ylönen, Sirkku Ingervo, Pedro Aibeo, Heta Hölttä, Alexis Nikkinen, Toni Mäki, Jarkko Lampuoti, Markku Saarinen, Timo Hiekkanen, Carita Cruz, Virva Muotka, Jukka Lariola, Seppo Paakkinen, Paavo Arhinmäki

Vihreä liitto: Elina Valkama, Janne Käpylehto, Laura Nordström, Kirsi Helin, Amanda Pasanen, Zahra Osman-Sovala, Sari Näre, Heidi Manns-Haatanen, Suzan Ikävalko, Satu Silvo, Kati Juva
Sosiaalidemokraattinen puolue: Maarit Meskanen, Susanna Vilkamaa, Leea Halmetoja, Harri Saksala, Anna Maria Kantola, Pirjo Kivistö, Arto Dahlman, Ulla Aronen, Thomas Wallgren, Juha Kuuren, Esa Lehtopuro

Piraattipuolue: Heikki Eloranta, Minna Nieminen, Ilari Tuominen, Mikaela Suomalainen

Kristillisdemokraatit: Ville Salonen, Anneli Louneva, Kaija Lehtinen

Keskusta: Eeva Kärkkäinen, Terhi Peltokorpi

Ruotsalainen kansanpuolue: Tove Ørsted

Kristallipuolue/ Itsenäisyyspuolue:
Juho Lyytikäinen

Päivitys 8.4.2017: Kysely on lähetetty kaikkiin mainittuille 16 puolueelle tai listalle, mutta harmillisesti kaikki ehdokkaat eivä ole välttämättä saaneet tästä tietoa, meistä riippumattomista syistä. SKP:n ehdokkaat ottivat tästä syystä yhteyttä ja annoimme heille vielä mahdollisuuden vastata kyselyyn. 21 edustajaa SKP:sta vastasi. Kaikki vastaajat olivat samaa mieltä suurimmasta osasta kyselyn kysymyksiä. Kyselyyn vastasivat: Yrjö Hakanen, Olli Salin, Lauri Alhojärvi, Maria Malmström, Matti Laitinen, Anni Wallenius, Iro B. Iberg, Hannele Salava, Heikki Männikkö, Juha-Pekka Väisänen, Marja-Leena Kalkkinen, Outi Mononen, Heidi Kangas, Jussi-Petteri Lappi, Toivo Koivisto, Antti Seppänen, Anneli Korhonen, Pia Honkanen, Laura Rontu.

Alla olevasta linkistä löytyy kuntavaalikyselyn tulokset kokonaisuudessaan. Tiedostossa näkyvät ensinnä kyselyyn vastanneet ehdokkaat kyllä – ei – en osaa sanoa -vastausten mukaan pisteytettynä: ”kyllä”= 1 piste, ”ei” = -1 pistettä ja ”en osaa sanoa” = 0 pistettä. Tämän listauksen jälkeen alkaa kooste kyselystä vastauksineen. Jokaisen kysymyksen alla on vastanneet ehdokkaat ja heidän mahdolliset perustelut vastaukselleen.




lauantai 18. maaliskuuta 2017

Oikeus lähimetsään. Kaupunkimetsä tukee hyvinvointia ketusta vaariin tasapuolisesti ja ilman jonotusta


Seurakuntien talo, Amican kabinetti (Kolmas linja 22B), klo 12-13:45

Keskustelutilaisuuden aiheista alustavat: Riikka Paloniemi, tutkija, Suomen ympäristökeskus, Ann Ojala, tutkija, Luonnonvarakeskus, Niilo Tenkanen, maisema-arkkitehti, Urban Helsinki kollektiivi, Olli Manninen, metsäkartoittaja ja metsäaktivisti ja Matti Lipponen, Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin-liike. Keskustelun vetää Siboné Oroza.

Monimuotoiset kaupunkimetsät ovat lukuisten lajien elinympäristöjä ja siinä sivussa ne tuottavat hyvinvointia kaupunkilaisille. Mitä rikkaampaa niiden biodiversiteetti on,  sitä paremmin se suojelee elämää. Mutta kaupunkimetsät ja luonnon monimuotoisuus sekä toisaalta metsien hävittäminen ja ympäristöhäiriöt eivät aina jakaudu tasa-arvoisesti eri kaupunginosiin ja niiden asukkaille maailman suurissa kaupungeissa. Huomioidaanko Helsingin kaupunkisuunnittelussa ympäristöoikeudenmukaisuus?  Miten saadaan lisää asuntoja ja lisää luontoa? Onko kaupunkimetsillä eläimineen ja kasveineen oikeuksia?

Keskustelun järjestävät Kaupunkimetsäliike ja Luonto-Liitto
www.luontoliitto.fi

sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Yhdistysten tiedote Itä-Helsingin luontoalueiden puolesta

Vartiosaari 21.8.2016
TIEDOTE

Itä-Helsingin metsät ja luonnonrannat on säilytettävä
 
Yleiskaavassa Keskuspuiston osiin kohdistettuja rakentamismerkintöjä on ansaitusti kritisoitu julkisuudessa. Itä-Helsingin luontoalueisiin kohdistuvat uhkat ovat jääneet vähemmälle huomiolle, vaikka meitä itähelsinkiläisiä on paljon. Lähiöidemme metsillä, luonnonrannoilla, niityillä ja 1500-luvulta saakka viljellyillä pelloilla on meille vastaava merkitys kuin Keskuspuistolla on sen tuntumassa asuville.
 
Itä-Helsingissä on useampia osittain päällekkäisiä vihersormia. Niistä yksi kulkee Laajasalosta Vartiosaaren, Ramsinniemen, Meri-Rastilan metsän, Rastilan kartanon ympäristön ja Mustavuoren kautta Östersundomiin. Toinen etenee Kivinokasta Viikin kautta Kivikkoon ja kolmas on Uutelasta Mustavuoreen suuntautuva vihersormi. Nämä kaikki ovat tärkeitä niin virkistyksellisesti kuin luonnonkin kannalta ja ne tulee säilyttää.

Valitettavasti ehdotettu yleiskaava ei tätä tunnista, sillä toteutuessaan se kaventaisi vihersormia monin paikoin merkittävästi. Myös uudet raidehankkeet uhkaavat useassa kohdassa vihersormien jatkuvuutta. Raideliikenne tuleekin suunnitella luontoalueet säilyttävästi niin, että sen sijoittelussa hyödynnetään jo olemassa olevia kulkuväyliä.

Itä-Helsingin osalta kaavoja koskevat muistutukset ja lausunnot on sivuutettu vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskuksen, Uudenmaan liiton, Museoviraston ja ympäristölautakunnan Vartiosaaren ja/tai Ramsinniemen säilyttämistä puoltavia lausuntoja ei ole huomioitu. Lisäksi yleiskaavaehdotukseen oli muistutusajan jälkeen lisätty muuttavaa maankäyttöä Kivinokalle. Tästä ei ole ollut mahdollista lausua missään vaiheessa prosessia.
 
Kaupungin kasvu ei edellytä luontoalueille rakentamista. Luonto- ja kulttuuriarvot huomioivalla suunnittelulla on mahdollista säilyttää Itä-Helsingissäkin se, mikä tekee siitä viihtyisän: alueen metsäinen ja merellinen luonto. Väestönkasvu voidaan sijoittaa jo rakennetuille alueille. Tukholmassa mittava uudisrakentaminen on suunniteltu viheralueita uhraamatta. Luovuutta käyttämällä sama onnistuu myös Helsingissä.

Luontoalueille rakentaminen olisi lyhytnäköinen ja vanhanaikainen ratkaisu, sillä muualla monet kaupungit pyrkivät pikemminkin lisäämään viherpinta-alaansa. Olemassa olevien viheralueiden säilyttäminen on huomattavasti helpompaa kuin uusien rakentaminen.

Luonnon terveysvaikutukset ovat tiedossa, samoin se, että luonnon monimuotoisuuskadon pysäyttäminen edellyttää toimenpiteitä kaupungeissakin.
 
On siis syytä säilyttää luontoa siellä, missä sitä vielä on. Myös Itä-Helsingissä.

Helsingissä 04.09.2016

Aurinkolahti-Seura ry (allekirjoitus lisätty 8.9.2016)

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry

Herttoniemi-seura ry

Laajasalo – Degerö Seura ry

Koillis Seura ry

Kontula-Seura ry

Kulosaarelaiset ry – Brändöborna rf

Marjaniemi-Seura ry

Mellunmäki-seura ry

Pro Meri-Rastila

Puotila-seura ry

Roihuvuori-Seura ry

Santahamina-Seura ry

Stansvikin kyläyhdistys ry

Tammisaloseura ry – Tammelund Sällskapet rf

Vartiosaari-seura ry

Viikki-Seura ry

Vuosaari-Seura ry

Östersundom-seura ry



Lisätietoja:

Hanna-Leena Ylinen, hlylinen(at)gmail.com
Riitta Malve-Tamminen, puh. 050 5718146, riittamalve(at)gmail.com
Matti Lipponen, matti.lipponen(at)helsinki.fi

perjantai 28. marraskuuta 2014

Uudisraivauskaava tuhoaisi 300 hehtaaria metsää Helsingistä

Meri-Rastila 22.11.2014
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto julkaisi yleiskaavaluonnoksensa 20.11.2014. Kyseessä näyttäisi olevan varsinainen uudisraivauskaava, sillä toteutuessaan se tuhoaisi 300 hehtaaria metsää Helsingistä.

Alla on metsäasiantuntija Olli Mannisen tekemä tarkempi listaus siitä, miten yleiskaavaluonnoksen haitat kohdistuisivat luontojärjestöjen tekemän metsäesityksen arvokohteille:

- Mustavuoren eteläosa yli 30 ha
- Malminkartanon metsä 10 ha
- Talin liito-oravametsä 15 ha, Talin pohjoisosan metsät 10 ha
- Jollaksen Tonttuvuori 10 ha
- Meri-Rastilassa noin 15 ha kiistanalaisen osayleiskaavan lisäksi 
- Vartiosaari 30 ha
- Herttoniemi-Hallainvuori noin 15 ha metsää rakentamiseen
- Roihuvuoressa yli 10 ha metsää rakentamiseen (ihan kaikki ei arvometsäesityksessä)
- Pihlajamäen arvometsät kokonaan rakentamisrasterilla merkittyjä. Noin 10 ha.
- Tattariharjun metsä 17 ha
- Oulunkylän Toivolanpuisto noin 5 ha
- Veräjämäki-Koskela 15 - 20 ha
- Kalteentien metsä, Jakomäki 20 ha
- Pirkkola-Raikukallio 20 ha
- Haaga 15 ha
- Yliskylän arvometsät 10 ha
- Karhunkaatajan metsä, Myllypuro 11 ha
- Käpylän radanvarren metsät 12 ha
- Munkkiniemi ja Meilahti 20 ha arvometsiä (Turuntien varret, Meilahdenkalliot ja Sigurd Steniuksen puisto)
- Kyminten metsä, Kumpula 7 ha
- Melkki 15 ha

tiistai 12. elokuuta 2014

Vetoomus Helsingin metsien puolesta

Luontojärjestöt tekivät kesäkuussa esityksen Helsingin arvometsien säilyttämiseksi. Esitystä voi tukea allekirjoittamalla adressin ja jakamalla sitä esimerkiksi facebookissa.

Luontojärjestöjen säilytettäväksi esittämät metsäalueet erottuvat alla olevasta kartasta vihreinä ja sinisinä.


maanantai 19. toukokuuta 2014

Talkoo- ja ravintolapäivä kaupunkimetsien puolesta

Lauantaina 17.5.2014 vietettiin sekä talkoo- että ravintolapäivää. Kaupunkiluonnonpuolustajilla oli kahvila saaristolaiva Kulkurilla. Matkalla kauppatorilta Vuosaareen nähtiin Helsingin merellistä luontoa. Laiva ohitti Laajasalon, Santahaminan, Villingin ja Vartiosaaren. Laajasalossa sijaitsevan Kruunuvuorenrannan kuumaisemaksi tärvelty luonto puhutti. Keskustelimme myös Kivinokasta, vaikka se ei reittimme varrella ollutkaan.

Rantautumispaikkamme oli aavehotelli Vuoranta, josta jatkoimme "kävelytalkoiden" merkeissä rantoja pitkin Meri-Rastilan metsään.

Aavehotelli Vuoranta saaristolaiva Kulkurin kannelta kuvattuna.

Vuorannassa Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajander kertoi osallistujille kaavoituksen ja luonnonhoidon kaupunkiluonnolle aiheuttamista uhkista:

Veneestä nousu.
Osallistujia Vuorannassa.
Edelleen Vuorannassa.
Vuorannasta kävelimme rantoja pitkin Hotelli Rantapuiston rantaan, josta jatkoimme Meri-Rastilan metsään. Kävelemämme rantapolun tilalle on Helsingin uuden yleiskaavan merellisessä visiossa  suunniteltu raitiotie.

Metsässä pysähdyimme ensin jumppapaikalle, jossa Lauri Kajander kertoi Meri-Rastilan luontoarvoista:

Keskustelutauko jumppapaikalla.
Jumppapaikalta jatkoimme polkua pitkin suoalueelle:

Polulla
Suon reunalla.
Suolta etenimme kohti Pirunpeltoa, jossa keskustelimme mm. kaupungin suunnittelemasta "Muinaisrantapuistosta". Vertasimme suunnitelmaa Itäväylän muinaishautoihin, jotka ovat näennäisesti säilyneet, mutta joiden ympäristö on tuhoutunut.

Pirunpelto jäi retkellä valitettavasti kuvaamatta. Tässä kuitenkin valokuva viime syyskuulta:

Yksityiskohta Pirunpellosta, kuva Olli Vento.
Teksti ja kuvat (ellei toisin mainita) Hanna-Leena Ylinen

tiistai 29. huhtikuuta 2014

Luonto-Liiton Siilin piikki -palkinto Helsingin kaupunkisuunnittelijoille


Luonto-Liitto tiedottaa 29.4.2014

Luonto-Liiton Siilin piikki -palkinto Helsingin kaupunkisuunnittelijoille uudisraivaajahenkeen jämähtämisestä


Luonto-Liiton valtuusto on myöntänyt Siilin piikki -palkinnon Helsingin kaupunkisuunnittelijoille ja päättäjille rakentamissunnitelmien määrätietoisesta kohdistamisesta kaupungin luontoalueille. Siilin piikki on symbolinen palkinto, joka myönnetään ympäristön kannalta arveluttavista puheista tai teoista.

Kaupungin kasvua suunnitellaan edelleen uudisraivaajahengessä asukkaiden tärkeimmille virkistysalueille ja kaupungin hienoimmille luontokohteille. Viheralueiden kaavoitusta edistetään erillisillä osayleiskaavoilla yksi kerrallaan, vaikka samaan aikaan on tekeillä uusi, koko kaupungin yleiskaava, jonka yhteydessä alueiden arvoa olisi mahdollisuus arvioida kokonaisvaltaisesti.

Viime vuoden lopulla kaupunginvaltuusto päätti niukalla enemmistöllä asuinalueen rakentamisesta Meri-Rastilan metsään – asukkaiden laajasta vastarinnasta huolimatta. Asukkaiden ehdoilla laadittu vaihtoehtoinen täydennysrakentamisen suunnitelma olisi mahdollistanut saman asukasmäärän asuttamisen metsää tuhoamatta.

Samoihin aikoihin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti edistää luonnoltaan arvokkaan Vartiosaaren rakentamista. Helsingin luontotietojärjestelmän mukaan yli puolet Vartiosaaren pinta-alasta on arvokkaita luontokohteita, ja alueen metsistä suurin osa täyttää luonnonsuojelullisesti arvokkaan metsän kriteerit.

Viimeisimpänä esillä on ollut suunnitelma pikkukaupungin asukasmäärän asuttamisesta Kivinokan virkistys- ja luontoalueelle. Suuri osa Kivinokasta on luokiteltu erittäin arvokkaaksi ja esitetty suojeltavaksi voimassaolevassa Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa. Kivinokassa on yksi Helsingin hienoimmista ja lajistollisesti arvokkaimmista aarniometsistä.

Vaihtoehtoja arvokkaimpien luontokohteiden rakentamiselle on aina olemassa, jos vain poliittista tahtoa löytyy. Jo rakennettuja alueita tiivistämällä voidaan säästää asukkaiden ulkoilumahdollisuuksia ja monipuolinen kaupunkiluonto. Viimeiset viheralueet uhraamalla voidaan parhaimmillaankin lykätä muita asuinrakentamishankkeita vain muutamalla vuodella, mutta kerran rakennettua luontoaluetta ei saada takaisin koskaan.

Valitettavasti Helsinki ei ole ainoa kunta, jonka päätöksenteossa vastuu luonnon monimuotoisuudesta unohtuu. Esimerkiksi Oulun kaupunginhallitus päätti äskettäin pysäyttää Sanginjoen alueen suojelun sivuuttaen niin laajan kansalaisliikkeen toiveet, asiaa valmistelleen virkamiestyöryhmän suositukset kuin yhdyskuntalautakunnan aiemman päätöksenkin.

Aiemmat Luonto-Liiton Siilin piikki -palkinnot:

2013: Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ja MMM (yhteiskunnan kokonaisedun unohtamisesta)
2012: Metsähallitus (valtion arvometsien myymisestä)
2011: Talvivaara ja Yara (ympäristövaikutusten vähättelystä ja härskistä vastuun pakoilusta)
2010: Vapo (viherpesusta)
2009: Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (luonnonsuojelun vastaisesta toiminnasta)
2008: Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (piittaamattomuudesta ympäristön tilaa kohtaan)
2007: Kesko ja SOK (osallistumisesta Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeeseen)


Lisätiedot:

Ville Laitinen
liittovaltuuston puheenjohtaja, Luonto-Liitto
ville.laitinen(at)luontoliitto.fi
puh. 040 770 0065

Pia Pässilä
hallituksen puheenjohtaja, Luonto-Liitto
pia.passila(at)luontoliitto.fi 
puh. 040 743 0624

Lauri Kajander
metsävastaava, Luonto-Liitto
lauri.kajander(at)luontoliitto.fi
puh. 045 117 9610

tiistai 11. maaliskuuta 2014

Liity kaupunkiluonnon puolustajien postituslistalle

Kaupunkiluontoa Kruunuvuoressa 20.10.2013
Kaupunkimetsien puolustajien sähköpostilistan toiminta on loppunut palvelinsopimuksen päättymisen vuoksi. 

Tilalle on kuitenkin perustettu kaupunkiluonnon puolustajien ryhmä, joka on tarkoitettu tiedottamiseen, toiminnan suunnitteluun ja keskusteluun. Se on avoin kaikille kaupunkiluonnon säilyttämisestä kiinnostuneille Helsingissä ja muualla Suomessa. Ryhmää voi käyttää kahdella tavalla:

1. Ilman Google-tunnuksia:

Ryhmän viestit voi tilata sähköpostimuodossa lähettämällä tyhjän viestin osoitteeseen kaupunkiluonto+subscribe@googlegroups.com. Tämä jälkeen voit osoitteella kaupunkiluonto@googlegroups.com lähettää viestejä ryhmän jäsenille. Tämä käyttötapa vastaa perinteistä sähköpostilistaa. Et pääse itse päivittämään (mm. viestien vastaanottamistiheyttä koskevia) asetuksiasi, mutta voit pyytää ylläpitoa muuttamaan niitä.

2. Osoitteessa https://groups.google.com/forum/#!forum/kaupunkiluonto (edellyttää kirjautumista Googlen järjestelmään):

Voit edelleen lukea ja kirjoittaa ryhmään tulevia viestejä sähköpostitse. Lisäksi voit osallistua keskusteluun ja lukea vanhoja viestejä ryhmäsivuston kautta sekä muuttaa itse asetuksiasi. Ryhmän käyttäminen keskustelupalstamaisesti voi olla hyvä ratkaisu, jos haluat minimoida saapuvan sähköpostin määrän.

Ryhmässä noudatetaan yleistä netikettiä, kts. http://www.internetopas.com/netiketti/

tiistai 10. joulukuuta 2013

Juttuja maanantain 9.12.2013 mielenosoituksesta

Kyltti Meri-Rastilan metsässä
Sanomatalon edustalla 9.12.2013 pidetty Meri-Rastilan länsirantaa ja muita kaupunkimetsiä puolustava mielenosoitus keräsi paukkuvasta pakkasesta ja varhaisesta alkamisajankohdasta huolimatta paikalle noin 100 osallistujaa.

Myös media seurasi mielenosoitusta; osittain siksi, että oletti sen liittyvän Pienten metsien ystävien samana päivänä aloittamaan kampanjaan. Ajoitusten päällekkäisyys oli kuitenkin sattumaa.

Helsingin Sanomien jutussa väitettiin virheellisesti, että mielenosoituksella vastustetaan aikeita rakentaa asuntoja 2000 asukkaalle. Metro-lehti toisti Helsingin Sanomien väitteen.

Emme kuitenkaan olleet vastustamassa rakentamista, vaan sen kohdistamista luontoalueille. Esimerkiksi Meri-Rastilaan on OURCity-suunnitelman mukaisesti mahdollista sijoittaa sama asukasmäärä metsään koskematta.

Helsingin Sanomat myös arvioi osallistujien määrän alakanttiin.

Hufvudstadsbladetin jutussa osallistujamääräarvio osui todennäköisesti paremmin kohdalleen. Tähänkin juttuun mahtui pieni virhe: Pro Meri-Rastila ei ole yhdistys eikä sillä näin ollen ole mahdollisuutta valittaa kaavasta. Jos kaava läpäisee valtuustokäsittelyn, siitä tulevat valittamaan yksityishenkilöt ja todennäköisesti myös luontojärjestöt.

Samat tahot ovat valittaneet Meri-Rastilaan ja Kivinokkaan liittyen myös Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta. Valtuuston käsiteltäväksi 11.12.2013 tuleva osayleiskaavasuunnitelma on siis joka tapauksessa ristiriidassa voimassa olevan maakuntakaavan kanssa.

Katso myös:
Valitus Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta
Vastaselitys Uudenmaan liiton antamaan vastineeseen

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Metsäblogissa Meri-Rastilan valtuustokäsittelystä

Meri-Rastila 23.11.2013
Lauri Kajander on kirjoittanut Luonto-Liiton metsäblogiin Meri-Rastilan osayleiskaavan käsittelystä. Teksti löytyy täältä:

http://metsablogi.wordpress.com/2013/12/04/pelastetaan-meri-rastilan-metsa-kaupunginvaltuusto/

perjantai 29. marraskuuta 2013

Adressi Meri-Rastilan, Kivinokan ja Vartiosaaren puolesta

Meri-Rastilan osayleiskaava on etenee kaupunginvaltuustoon 11.12.2013.

Kaupunkisuunnittelulautakunta kokouksessaan 12.11.2013 hyväksyi Vartiosaaren osayleiskaavan suunnittelun periaatteeksi raskaimman vaihtoehdon.

Kivinokan suunnitteluperiaatteita käsitellään todennäköisesti alkuvuodesta.

Adressin näiden alueiden puolesta voi allekirjoittaa täällä.

lauantai 23. marraskuuta 2013

Luonto-Liitto tempaisi Meri-Rastilan metsän puolesta


Tapaamispaikalla

Luonto-Liitto tempaisi lauantaina 23.11.2013 Meri-Rastilan metsän puolesta. Tapahtumassa osayleiskaavasuunnitelma-alue merkittiin punakeltaisin nauhoin. Osallistujia tempauksessa oli noin 70.

Tässä lisää kuvia:


Kylttiä rei'itetään ripustamista varten.

Tapahtumassa oli myös lapsia. Meri-Rastilan metsä on lähiseudun koulujen ja päiväkotien ahkerassa käytössä.

Pulkkamäen rinteessä.

Havainnekuvissa näkyy vain taivaalta laskeutuneita taloja. Todellisuudessa rakennettaisiin myös kadut ja parkkipaikat.

Tähän on helppo vastata.

Emme vastusta kerrostaloja, mutta tämä ei ole niille oikea paikka:

Hyvännäköinen talo, mutta sen paikka on jossain muualla.

Materiaalia tuotettiin vielä tempauksen aikanakin. Pahvilaatikoista leikattiin pohjia, joihin tehtiin spraymaalilla kuva sabluunaa käyttäen.

Pahvilaatikoita leikataan.
Valmis kuva.

Tähänkin virasto on suunnitellut taloja:

Metsän keskellä.

Tästä on kyse. Tai vielä pahemmasta, sillä puiden kaatamisen jälkeen dynamiitti viimeistelisi tuhon ja tuhansia vuosia vanhat kalliot olisivat muisto vain:

Moottorisahavaara.

Kiitokset Laurille ja muille Luonto-Liiton aktiiveille!

perjantai 22. marraskuuta 2013

Suomen luonnonsuojeluliitto huolissaan Helsingin rakentamisesta viheralueille

Suomen luonnonsuojeluliitto on huolissaan Helsingin tärkeitä viher- ja luontoalueita uhkaavasta rakentamista. Maan pääkaupungin aikoma tärkeiden virkistysalueiden nakertaminen on huono malli myös muille kaupungeille. Lähiluonnolla on keskeinen merkitys ihmisten viihtyvyydelle ja luontosuhteelle jokaisessa kaupungissa.

Helsingin yleiskaavan vision luonnoksessa ehdotetaan viheralueiden määrän karsimista. Kaupunkirakenteen tiivistyminen "edellyttää" sen mukaan "virkistysalueitten osalta laadun painottamista määrän sijasta."

"Tämä tarkoittaa juuri lähiluonnon rakentamista. Helsinki on lyhytnäköisesti tuhomassa yhtä kaupungin keskeistä imago- ja viihtyvyystekijää, luontoa", sanoo Luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen Sirkku Manninen. "Vision kartoissa on rakentamista jopa kansainvälisesti arvokkaalla Vanhankaupunginlahdella."

Luonnonsuojeluliitto ihmettelee, että kaupunkisuunnittelulautakunnan visioon on valittu kaavoituksen perustaksi kovimman väestönkasvun vaihtoehto. Kaupungin tietokeskuksen perusvaihtoehdossa väestö kasvaa 735 000 asukkaaseen vuonna 2050 eli 125 000 vähemmän kuin visioon valitussa vaihtoehdossa..

Liitto pitää nyt esillä olevien Meri-Rastilan metsän, Vartiosaaren ja Kivinokan säilyttämistä ensisijaisesti virkistyskäytössä olennaisena.

”Kaikilla kolmella alueella on merkittäviä luontoarvoja ja ne ovat tärkeitä virkistysalueita", sanoo Sirkku Manninen.

”Helsinkiläisillä on oikeus lähiluontoon", sanoo Sirkku Manninen. "Kyse on yli kymmenesosasta suomalaisista, joten Helsingin rakentamisen valinnat ovat valtakunnallinen kysymys ja suomalaisten luontosuhteen säilymisen kannalta tärkeitä. Nyt ollaan menossa kipurajan yli kasvussa viheralueille."

"Luonnolla on aivan keskeinen vaikutus kaupunkien viihtyisyyteen sekä ihmisten fyysiseen ja henkiseen terveyteen", korostaa Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Nieminen.

Liitto pitää luonnon huomioimista uudessa yleiskaavassa keskeisenä ja pitää yleiskaavan visioon esitettyä 860 000 asukkaan väestötavoitetta perusteettomana. Visio on kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä joulukuussa. Yksi yleiskaavan tärkeimmistä ratkaistavista asioista on rakentamisen ulkopuolelle jätettävän viheralueverkoston laajuus.

Lisätietoja:

Sirkku Manninen, SLL liittohallituksen jäsen, SLL:n Uudenmaan piirin puheenjohtaja 1.1.2014 alkaen, p. 040 563 15 46

Jarmo Nieminen, Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja, p. 045 656 75 42

Helsingin uusi yleiskaava (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2013). Asukasluvun muutokset kartalla esim. sivulla 79:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ksv_2013-10-22_Kslk_28_El/C831CBC6-561A-476A-A89E-FD35F9308D66/Liite.pdf

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Luonto-Liiton Metsäryhmä tempaisee Meri-Rastilan metsän puolesta 23.11.2013

Pirunpeltoa. Kuva Olli Vento.
Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaehdotus hyväksyttiin 5.11. kaupunkisuunnittelulautakunnassa äänin 5 - 4. Päätös ei ole lopullinen ja metsän kohtaloon on yhä mahdollista vaikuttaa.  

Luonto-Liiton Metsäryhmä järjestää lauantaina 23.11. klo 12.00 alkaen Meri-Rastilan metsässä tapahtuman, jossa kaavasuunnitelma-alue kyltitetään ja merkitään punakeltaisin nauhoin. Tapaaminen on metsän reunassa Märssykujan kohdalla. Lisätietoja voi kysyä Lauri Kajanderilta, lauri.kajander(at)luontoliitto.fi tai puh. 045 1179610.

Tervetuloa mukaan!

torstai 14. marraskuuta 2013

Meri-Rastilan osayleiskaavasuunnitelma kaupunginhallituksessa maanantaina 18.11.2013

Meri-Rastilan ulkoilupuistossa on mm. 2,5 km latu.
Meri-Rastilan osayleiskaavasuunnitelma on etenemässä pikavauhtia kaupunginhallitukseen. Lue Luonto-Liiton metsävastaavan Lauri Kajanderin blogi aiheesta:

http://metsablogi.wordpress.com/2013/11/14/pelastetaan-meri-rastilan-metsa-kaupunginhallitus/

maanantai 14. lokakuuta 2013

Kaupunkilaisellakin on oikeus luonnosta tulevaan terveyteen

Suppilovahveroita Meri-Rastilassa. Kuva Olli Vento.

Miksi Helsingissä rakentaminen suunnataan juuri viheralueille kuten Meri-Rastilan rantametsään? Miksi päättäjät olettavat, että kaupunkilaiset voivat hyvin ilman metsiä ja viheralueita tai että ylipäätään tulevina vuosikymmeninä halutaan elää kaukana luonnosta?

Suomalaistutkijoiden (Hanski et al. 2012) mukaan luonnon monimuotoisuudella on yhteys ihmisen terveyteen. Mitä läheisempi kosketus ihmisellä on monimuotoiseen luontoon, sitä vähemmän löytyy allergiaa, astmaa ja muita tulehdusperäisiä sairauksia. Nämä sairaudet ovat länsimaissa lisääntyneet räjähdysmäisesti viime vuosikymmeninä. ja niiden kustannuksiin uppoaa hyvinvointivaltioiden varoja aina vain enemmän.

Biodiversiteettihypoteesin mukaan ihminen voi hyvin sellaisessa ympäristössä, jossa luontokin kukoistaa monimuotoisena. Luonnon ja ihmisen vastakkainasettelun aika on siis ohi. Samoin tulisi olla ohi kaupungin määrittely alueena, joka sisältää vain paljon rakennuksia ja ihmisiä.

Asukkaiden määrän lisääntyessä tulee viheralueita tietenkin lisätä, eikä vähentää kuten Helsingissä tehdään. Helsingin ei tarvitse toistaa niitä liian tiheän rakentamisen virheitä, joiden seurauksia maailmalla nyt jo yritetään epätoivoisesti korjata rakentamalla viherkattoja ja -seiniä. Monimuotoisen metsän terveyshyötyjä ei voi korvata lajiköyhällä puistolla.

Kaupunkimetsien ja muiden viheralueiden tiedetään helpottavan ongelmia, joita aiheutuu mm. rankkasateesta, helteestä, melusta sekä huonosta ilmanlaadusta. Viheralueet myös vähentävät stressiä ja kohottavat ulkoilijoiden fyysistä terveyttä. Viheralueet siis tuottavat terveyttä ja vähentävät menoja.

Olen alkanut epäillä, että päättäjät pitävät viheralueita vain rahaa syövinä tuottamattomina virkistysalueina, joilla viherpiipertäjät käyvät vähän harrastelemassa. Pari vuotta sitten Helsingin Sanomissa toimittaja otti kantaa :”Ei kaupungissa tarvitse olla metsää. Jos haluaa nähdä metsän, ainahan voi ajaa sinne.” Näin ajattelevalle on selvää, että kaupunkikuvaan sopimaton harrastusalue kannattaa korvata rahaa tuottavalla virkistyskäytöllä kuten kahvilalla.

Viheralueiden korvaamista asunnoilla perustellaan asukasmäärien kasvulla. Ihmisten pakkautuminen kaupunkeihin on nyt globaali ilmiö, mutta tulevaisuudessa muuttoliike voi alkaa suuntautua kohti luontoa mm. terveyshyötyjen vuoksi. Helsingissä on vielä tilaa täydennysrakentamiseen uhraamatta enää viheralueita tai pakottamatta nykyisiä asukkaita tuijottamaan jatkossa uuden talon seinää, kyse on vain tahdosta.

Mielestäni jokaisella, myös kaupunkilaisella, tulee olla oikeus terveyteen, jota saadaan monimuotoisesta luonnosta. Metsien ja viheralueiden saavutettavuus ei myöskään voi perustua asukkaiden varallisuuteen tai liikuntakykyyn. Pelkästään tiheä rakentaminen ei ole kestävää kehitystä, jos se tarkoittaa sitä, että luonnon saavuttaa vain rikas ja terve omakotitalon ja/tai auton omistaja.

Mielestäni päättäjien tulee nyt tehdä periaatepäätös, että yhtään ainutta viheraluetta ei enää saa tuhota, koska olemme Helsingissä jo riskirajalla. Rakentamisen ratkaisuissa tulee ottaa huomioon asukkaiden tasa-arvoiset oikeudet terveyteen ja virkistykseen.

Julia Jokinen
Filosofian maisteri, sairaanhoitaja
Meri-Rastila