sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Toteutuivatko Helsingin LUMO-ohjelman tavoitteet?

Kruunuvuori 25.6.2015
Helsingin kaupunki laati vuosille 2008 – 2017 toimintaohjelman Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kesäkuussa 2014 silloinen ympäristökeskus järjesti seminaarin, jossa tarkasteltiin ohjelman toteutumista. Yllättäen virastot KSV etunenässä kertoivat saavuttaneensa lähes kaikki ohjelman tavoitteet. Raportti seminaarista on luettavissa täältä.

Kaupunki viittaa vuonna 2014 esitettyihin arvioihin 24.5.2017 julkaisemassaan tiedotteessa:

"Vuoden 2014 alussa tehdyn seurantakyselyn mukaan Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2008−2017 toimenpiteistä yli 80 % on käynnistynyt."

Tässä on muutamia toimintaohjelmasta poimittuja toimenpiteitä sekä vähemmän optimistisia arvioita siitä, miten ne todellisuudessa on hoidettu:
Toimenpide 2.2

"Otetaan asukas- ja luontojärjestöt mukaan tärkeimpiin maankäytön ja ympäristön hoidon suunnitteluprosesseihin. Hyödynnetään asukkaiden kokemuksellisia arvoja maankäytön ja hoidon suunnittelussa."

Arvio onnistumisesta: Toimintaohjelman kauden isoin maankäyttöön liittyvä hanke oli uuden yleiskaavan laatiminen. Luontojärjestöt kartoittivat Helsingin metsiä ja tekivät esityksen säilytettävistä arvometsistä ja laajoista viheralueista. Esitystä ei huomioitu. Luontojärjestöjen ja asukasyhteisöjen luontoa turvaavat näkemykset sivuutettiin yleiskaavaa laadittaessa lähes täysin.

Toimenpide 2.4

"Kehitetään virastoihin kannustinjärjestelmiä, jotka huomioivat luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaamisen Helsingissä."

Arvio onnistumisesta: En tiedä, onko tällaisia kehitetty. Jos on, niin tuloksista päätellen toisenlaiset kannustimet määräävät edelleen toiminnan suunnan. 

Toimenpide 3.1

"Turvataan kaavoituksen keinoin laajat yhtenäiset viheraluekokonaisuudet ja niiden väliset yhteydet. Vahvistetaan heikentyneitä ekologisia yhteyksiä. Merkitään nämä yleiskaavaan luo-alueina."

Arvio onnistumisesta: Ei ole toteutunut. Yleiskaavassa osia laajoista viheralueista on osoitettu rakentamiseen. Laajasalosta Vartiosaaren, Ramsinniemen, Meri-Rastilan ja Vartiokylän kautta Mustavuoreen ja Sipooseen ulottuva vihersormi on kaavassa suorastaan katkaistu.

Yleiskaavan liitekartalla on esitetty ekologisten yhteyksien vahvistamista mm. Pohjavedenpuiston tuntumassa. Samalle alueelle on asemakaavoituksessa ekologisten yhteyksien vahvistamisen sijaan suunnitteilla asuinrakentamista.

Toimenpide 3.4

"Vähennetään valaistusta tärkeimmissä lepakko- ja lintukohteissa."

Arvio onnistumisesta: Kokemusperäinen tuntuma on, että toimintaohjelman kaudella lepakkoja ja lintuja häiritsevän valaistuksen määrä on pikemminkin lisääntynyt.

Toimenpide 5.5

"Ehkäistään luonnon monimuotoisuudelle haitallisten vieraslajien leviäminen luontoon."

Arvio onnistumisesta: Vieraslajien torjunta on edelleen luontojärjestöjen vapaaehtoistyön varassa.

Toimenpide 7.3

"Turvataan arvokkaiden merenrantakallioiden, -soraikoiden, -niittyjen ja hiekkarantojen säilyminen kaavoituksen keinoin."

Arvio onnistumisesta: Yleiskaavassa rantaluontoa uhkaa paitsi lähelle tuleva asutus myös kaupunkia kiertämään suunniteltu rantaraitti, jonka rakentaminen tarkoittaisi monin paikoin mittavia maanmuokkaustoimia, kun nykyisiä polkuja muutettaisiin leveämmiksi kevyen liikenteen väyliksi.

Toimenpide 7.6

"Rajoitetaan tehostetusti veneliikennettä merilintujen pesimäalueilla niiden pesimisaikaan, kalojen kutupaikoilla ja muilla luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkailla ranta-alueilla."

Arvio onnistumisesta: Kaupunki on pikemminkin toimillaan pikemminkin lisäämässä vesiliikennettä, josta esimerkkinä on itäisen saariston asemakaavoitus.

Toimenpide 9.4

"Turvataan luonnonmukaisimpien lampien, kuten Kruunuvuorenlammen ja Vuorilahdenlammen, valuma-alueet haitallisilta maankäytön muutoksilta."

Arvio onnistumisesta: Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa 2015 – 2024 Kruunuvuoren luonnonsuojelurajaus on vain 2,29 hehtaaria. Ohjelmassa todetaan, että "suojeltavalle lammelle tulee määritellä suojavyöhyke, jonka maankäyttö suunnitellaan siten, että lammen luontainen valuma-alue ei muutu". Tämä olisi kuitenkin pitänyt toteuttaa laajentamalla suojelurajausta niin, että suojavyöhyke olisi sisältynyt siihen. Näin oltaisiin oltu toiveajattelua varmemmalla pohjalla.

Toimenpide 10.3

"Kehitetään luonnonvarainen metsäalueiden verkosto jättämällä metsäalueiden ytimet, suot, metsäluonnon tärkeät elinympäristöt ja arvokkaat luontokohteet kehittymään luonnontilaisen kaltaisiksi."

Arvio onnistumisesta: Yleiskaavan yhteydessä on moneen kertaan toistettu, että se vahvistaa metsäverkoston. Tämä on totta, mutta kannattaa kiinnittää huomiota sanamuotoon. Yleiskaava todellakin vahvistaa metsäverkoston, mutta samalla se heikentää olemassa olevaa metsäverkostoa nakertamalla sitä monin paikoin ja kaventamalla tai katkaisemalla ekologisia yhteyksiä.

Toimenpiteet 10.12 ja 10.13

"Lahopuuta jätetään erityisesti sinne, missä on muitakin luontoarvoja, kuten esimerkiksi soille, reheviin lehtoihin ja luhtiin sekä vanhoihin metsiin ja linnustollisesti arvokkaille alueille. Erilaista lahoavaa puuta jätetään myös hoidettaviin kaupunkimetsiin sellaisiin kohtiin, jossa siitä ei ole haittaa lähiasukkaille tai ulkoilijoille."

"Lisätään järeän maapuun määrää metsissä etenkin kosteikoilla, metsäluhdissa, korvissa, rämeillä ja pienvesien metsäisissä ympäristöissä."

Arvio onnistumisesta: Helsingin luonnonhoidossa toteutus on usein suunniteltua huonompi. Vaikka periaatetasolla ilmoitetaan, että kaadettujen puiden rungot jätetään lahoamaan, löytyy toimenpidealueilta usein runkopinoja. Läpinäkyvyyden nimissä toivoisi kaupungilta edes tietoa, minne pois kuljetetut rungot ovat päätyneet.

Kaupungin 24.5.2017 julkaisema tiedote päättyy näihin kahteen kappaleeseen:

"Monimuotoisuuden turvaaminen on tärkeää sekä luonnon itseisarvon että asukkaiden hyvinvoinnin vuoksi.

Kaupungeissa tyypillinen ongelma on viheralueiden välisten yhteyksien katkeaminen. Sen seurauksena eliölajien liikkumis- ja leviämismahdollisuudet heikkenevät. Ihmisen toiminnan seurauksena myös alkuperäislajiston määrä vähenee, ja tilalle tulee viljelykarkulaisia ja tulokaslajeja."


Koska vuosien 2008 – 2017 luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma ei ole ratkaissut ongelmia, tulee kaupungin laatia uusi ohjelma, joka sisältää samoja toimenpiteitä kuin kohta päättyvä, mutta sillä erotuksella, että nyt niitä ryhdyttäisiin toteuttamaan myös tekojen eikä pelkkien sanojen tasolla.

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Vinkkejä ja linkkejä kaupunkimetsien puolustamiseen

Kaupunkiluontoa Lauttasaaressa 2.9.2017
Monet asukkaat ovat huolissaan lähimetsiensä puolesta. Tässä on muutamia vinkkejä ja linkkejä kaupunkiluonnon puolustamiseen.
 
Tilaa tuoreimmat tiedot suunnittelusta sähköpostiisi

Helsingin kaupunkisuunnittelun kohteista pysyy parhaiten perillä tilaamalla tämän linkin kautta suunnitelmavahdin uutiskirjeen. Vahdin välityksellä saa noin kerran viikossa sähköpostiviestin, jossa kerrotaan ajankohtaisista suunnitelmista. Yksittäisten alueiden suunnittelun uutiskirjeet ovat tilattavissa täältä.
 
Kommentoi ja kehota naapureitasikin kommentoimaan, mutta älä masinoi
 
Jos olet huolissasi metsään tai muuhun luontoalueeseen kohdistuvasta suunnitelmasta, älä jää hiljaisesti harmittelemaan asiaa, vaan ota rohkeasti kantaa. Suunnitelmat etenevät osallistumis- ja arviointivaiheesta luonnoksiksi ja sen jälkeen ehdotuksiksi. Kaikissa näissä vaiheissa asukkailla on mahdollisuus jättää mielipiteitä tai muistutuksia, joiden aikatauluista saa tiedon uutiskirjeistä. Mielipiteet ja muistutukset voi toimittaa sähköpostitse Helsingin kaupungin kirjaamon osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi.
 
Kehota myös ystäviäsi ja naapureitasi kommentoimaan, mutta neuvo heitä ottamaan kantaa omista lähtökohdistaan. Iso nippu samansisältöisiä viestejä on merkki masinoinnista, joka todennäköisesti vain ärsyttää vastaanottajia.
 
Muista palautekanava
 
Valitettavan usein kaupunkiluonnosta huolissaan olevat ihmiset keskustelevat vain keskenään. Vertaistuki on toki tärkeää, mutta ongelmien ratkomiseksi on tärkeää murtautua omasta kuplasta. Jos kaupunki saisi enemmän palautetta kaupunkiluonnon puolesta, ehkä sen säilyttämiseen alettaisiin suhtautua vakavammin.

Toimivin keino palautteen antamiseen löytyy tältä kaupungin sivulta. Jos jätät yhteystietosi, kaupunki on velvollinen vastaamaan sinulle ja voit seurata palautteesi etenemistä saamasi linkin avulla.
 
Osallistu järjestötoimintaan
 
Luontojärjestöt ja asukasyhdistykset ottavat kantaa luonto- ja virkistysalueiden puolesta. Kannanotot eivät kuitenkaan synny tyhjästä, vaan ovat aina jonkun kirjoittamia. Toisin kuin monet luulevat, järjestöillä ei pääsääntöisesti ole palkattuja työntekijöitä lausuntojen laatimiseen.
 
Kirjoittaminen vapaaehtoistyönä on raskasta eikä yksittäisten aktiivien ole mahdollista perehtyä kaikkiin suunnitelmiin ja alueisiin. Jos siis tiedät uhanalaisen luontoalueen, jonka puolesta toivot luontojärjestöjen ottavan kantaa, paras tapa on lähteä itse mukaan toimintaan. Helsingissä toimivia luontojärjestöjä ovat mm. Helsy ja Tringa.

Ota yhteyttä poliitikkoihin

Suunnitelmista päätetään useammassa vaiheessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä kaavaluonnosta käsitellään kaupunkiympäristölautakunnassa. Jos suunnitelma etenee ehdotukseksi, jonka kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy, siitä päättää seuraavaksi kaupunginhallitus. Jos suunnitelma läpäisee kaupunginhallituksen, lopullisen päätöksen sen hyväksymisestä tekee kaupunginvaltuusto.

Kaava on päätöksenteon jokaisessa vaiheessa mahdollista hylätä tai palauttaa uuteen suunnitteluun. Seuraa siis esityslistoja ja ole yhteydessä poliitikkoihin. Muista kuitenkin, että kyse on enemmistöpäätöksistä, joten ei välttämättä riitä, että saat itsellesi läheiset ryhmät puolellesi. Muista myös, että luonnonsuojelijoiden ja asukkaiden lisäksi mm. rakennusteollisuuden edustajat ovat yhteydessä poliitikkoihin. 
 
Kun jäljellä on enää valitustie

Jos kaava hyväksytään valtuustossa, on siitä mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tarkempia ohjeita löytyy täältä. 
 
Huomaa kuitenkin, että muutoksenhaun tulee kohdistua kaavassa tai päätöksessä olevaan virheeseen, pelkkä mielipide ei riitä. Muista myös, että mikäli muutoksenhakusi ei menesty, maksettavaksesi tulee oikeudenkäyntimaksu. 
 
Tällä hetkellä hallinto-oikeuskäsittely maksaa 250 euroa ja korkeimman hallinto-oikeuden päätös 500 euroa. Hinnat ovat jo niin korkeita, että ne uhkaavat kansalaisten yhdenvertaisuutta. Opiskelijoilla, työttömillä ja muilla pienituloisilla ei enää välttämättä ole varaa hakea muutoksia päätöksiin.
 
Asukkaiden lisäksi myös järjestöt voivat hakea muutosta päätöksiin. Esimerkiksi Tringan valitus Helsingin yleiskaavasta on ladattavissa täältä.

Puolusta luontoa, älä vastusta rakentamista

Kaupunkiluonnon puolustajia leimataan usein suotta nimbyiksi. Esimerkiksi Meri-Rastilan osayleiskaavan käsittelyn yhteydessä Helsingin Sanomat otsikoi asukkaiden vastustavan koteja 2000:lle, vaikka asukkaiden kannanotot olivat liittyneet metsään levittäytyvään rakentamiseen, ei niinkään rakentamiseen, jolle esitettiin täydennysrakentamiseen pohjautuvaa vaihtoehtoa.
 
Älä siis vastusta rakentamista, vaan mieti, miten asunnot olisi mahdollista toteuttaa luontoon levittämättä. Vaihtoehtojen on hyvä löytyä läheltä suunnittelualuetta ja pohjautua jo rakennetun ympäristön täydentämiseen.
 
Älä missään nimessä tarjoa vaihtoehdoksi muita luonto- tai kulttuurialueita, sillä näin osoitat vain asiantuntemuksen puutetta. Ikävimpiä kommentteja kaavakeskusteluissa ovat ehdotukset rakentaa jonnekin muualle, esimerkiksi "Sipoolta kaapatuille alueille".

Älä lannistu

Vaikka käyttäisit runsaasti aikaa ja luovuutta, et ehkä onnistu kaatamaan suunnitelmaa. Älä lannistu, sillä toiminnallasi voi silti olla vaikutusta. Varsinaisten voittojen sijaan tarjolla on ehkä torjuntavoittoja, mutta ilman toimintaa niitäkään ei olisi saavutettu.

perjantai 1. syyskuuta 2017

Skatanniementie pirstoisi Uutelan luontoa

Osa Uutelan uutta koirapuistoa. 28.8.2017
Loppuvuodesta 2015 päätettiin rakentaa Uutelaan uusi koirapuisto. Puistohanketta, joka pirstoi yhtenäistä luontoaluetta, kritisoi esimerkiksi Helsingin luonnonsuojeluyhdistys. Kaupunki kuitenkin toteutti puiston. Yhtenä perusteluna oli, että vanhan koirapuiston lakkauttaminen vähentäisi autoliikennettä Uutelassa.

Uusi koirapuisto siis rakennettiin, mutta vanhaa ei lopetettukaan. Tavallisen ulkoilutuspuiston lisäksi vanhaan paikkaan on suunnitteilla agilitytoimintaa. Koska koirat edelleen saapuvat ulkoilemaan pääsääntöisesti autoilla, liikenne ei ole vähentynyt.

Ilmeisesti koiranulkoiluttajia ei jatkossakaan aiota opastaa jättämään autoaan parkkipaikalle kanavan tuntumaan ja kävelemään koirapuistoon, koska keskusteluun on noussut Skatanniementien toteuttaminen. Ei kuulosta kovin järkevältä, että vuonna 2005 asemakaavoitettu tie rekennettaisiin pirstomaan Uutelan hienoimpia metsäalueita, jotta autoilla pääsisi koirapuistoon, jota pari vuotta sitten oltiin lopettamassa liikenteen vähentämiseksi.

Kaksitoistavuotias asemakaava on auttamatta vanhanaikainen. Vuoden 2005 jälkeen tietämys Uutelan luontoarvoista on kasvanut ja kaavaan merkityn tien varrella oleva Rudträsk on valittu mukaan Helsingin uuteen luonnonsuojeluohjelmaan. Jos tie toteutettaisiin, olisi riski, että Rudträskille kävisi kuten Uutelannevalle, joka oli mukana edellisessä luonnonsuojeluohjelmassa. Uutelannevaa ei koskaan ehditty suojella, sillä se menetti luontoarvojaan kanavapuiston rakentamisen yhteydessä eikä enää mahtunut mukaan uuteen luonnonsuojeluohjelmaan.

Uutelantietä on moitittu pöliseväksi. Ratkaisu ei kuitenkaan ole uuden tien rakentaminen, vaan nykyisen kunnostaminen. On myös väitetty, että tie olisi autoliikenteen vuoksi vaarallinen pyöräilijöille ja kävelijöille ja esitetty, että uuden tien myötä se voitaisiin varata pelkästään kevyelle liikenteelle. Väite osoittaa aluetuntemuksen puutetta, sillä Uutelassa on jo nykyisellään kattavat verkostot kävelyyn ja pyöräilyyn. Kaikki Uutelantien kautta tavoitettavat kohteet ovat kävellen tai pyöräillen tavoitettavissa muita reittejä.

Uutelaan mentäessä tie ja "polku" kulkevat rinnakkain. "Polku" on riittävän leveä myös vastakkaisesta suunnasta tulevan kevyen liikenteen kohtaamiseen ja siksi useimmat kävelijät ja pyöräilijät valitsevat sen.

Tie ja kevyen liikenteen reitti kulkevat aluksi rinnakkain. Uutela 28.8.2017
Hiekoitetuilla poluilla on hyvin tilaa myös Uutelan sisällä, vaikka välillä reitti hiukan kapeneekin:

Uutela 28.8.2017

Uutela 28.8.2017
Paikoin tilaa on niin paljon, että pyörien ja jalankulkijoiden lisäksi reitillä on mahtunut kulkemaan hiukan raskaampaakin kalustoa:

Polulla näkyy traktorin jälkiä. Uutela 28.8.2017
Polulla näkyy traktorin jälkiä. Uutela 28.8.2017
Jos tie rakennettaisiin, heikentäisi se luonnon tilaa myös jo olemassa olevilla luonnonsuojelualueilla.

Uutela 28.8.2017
Uutela 28.8.2017
Itse asiassa tien rakentamisen voisi ajatella olevan ristiriidassa rauhoitussääntöjen kanssa. Särkkäniemen luonnonsuojelualueen taulussa kielletään kaikenlainen toiminta, joka saattaa muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen. Uusi tie muuttaisi alueen luonnetta.

Helsingin kaupungilta toivottavasti löytyy malttia olla rakentamatta ympäristölle haitallista tietä. Alueelle on vanhanaikaisen kaavan tilalle laadittava pikimmiten uusi asemakaava, josta tievaraus on poistettu ja Rudträskin alueelle merkitty SL-varaus.

maanantai 3. huhtikuuta 2017

Helsingin kaupunkimetsäliikkeen kuntavaalikysely 2017 – vinkkejä metsiä puolustavan ehdokkaan valintaan



Helsingin kaupunkimetsäliike lähetti kuntavaaliehdokkaille 15 kohdan kaupunkimetsäkyselyn (kysely vastauksineen tiedotteen lopussa). Kysely lähetettiin seuraaville 16 puolueelle tai listalle: Kokoomus, Vihreä liitto, Sosialidemokraatit, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset, Ruotsalainen kansanpuolue, Keskusta, Kristillisdemokraatit, SKP ja Helsinki-listat, Feministinen puolue, Kommunistinen Työväenpuolue, Itsenäisyyspuolue, Suomen Eläinoikeuspuolue, Piraattipuolue, Liberaalipuolue, Demokraattinen Liitto – Demokraatit ry.

Kyselyyn vastasi 117 ehdokasta kahdeksasta puolueesta (suluissa vastanneet/kaikki ehdokkaat): Demokraattinen Liitto – Demokraatit ry. (1/2), Itsenäisyyspuolue (4/7), Keskusta (7/87), Kristillisdemokraatit (14/127), Piraattipuolue (8/31), Ruotsalainen kansanpuolue (8/83), Sosiaalidemokraattinen puolue (23/127), Vasemmistoliitto (29/127) ja Vihreä liitto (23/127). Suurin osa vastauksista tuli Vasemmistoliiton, SDP:n ja Vihreän liiton ehdokkailta. Vastanneista 87,2% ei ole nykyisen valtuuston jäseniä tai varajäseniä.

Kannatetuimmat kohdat kyselyssä olivat:

3. Tieteellisellä tutkimuksella todetut kaupunkiluonnon hyvinvointivaikutukset tulee ottaa konkreettisemmin huomioon kaupunkisuunnittelussa.


4. Voimistamalla viherrakennetta hillitään ilmastonmuutosta ja torjutaan ilmastonmuutoksen haittoja.


11. Kaupunkimetsien pirstoutumista tulee välttää kaupunkisuunnittelussa ja viheralueiden kehittämisessä. 

Eniten vastustusta taas herättivät muun muassa seuraavat väitteet:

13. Helsinki tarvitsee liito-oravansuojeluohjelman. [Tarkennus: Euroopan unionin luontodirektiivin ja luonnonsuojelulain 49 §:n nojalla liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja h-1kentäminen on kielletty. Vuoden 2016 liito-oravakartoituksen mukaan Helsingissä on 40-45 liito-oravan elinpiiriä (Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisu 7/2016). Liito-oravan asuttamilla metsäalu-1lla on us-1n muitakin suojeluarvoja.]

14.  Helsingin alueen suojeltua maapinta-alaa tulee kasvattaa tulevan vaalikauden aikana nykyisestä noin 2,5 prosentista 5 prosenttiin. [Tarkennus: Tämä on mahdollista, jos Helsingin luonnonsuojeluohjelma 2015-2024 toteutetaan tulevalla vaalikaudella (410 ha uusia suojelualu-1ta) ja lisäksi suojellaan 100 hehtaaria ls-ohjelman ulkopuolisia alu-1ta. Espoossa suojeltua maapinta-alaa on hieman yli 9 % ja Vantaalla vajaa 6 %.]

2. Metsien hakkuita tulee vähentää Helsingissä ja hallittu hoitamattomuus ottaa entistä vahvemmaksi periaatteeksi metsänhoidossa.


Kyselyn otos ei ole kovin kattava ja vastausten perusteella kyselyyn ovat vastanneet lähinnä metsät tärkeiksi kokevat ehdokkaat, mutta senhän me toisaalta haluammekin tietää – ketkä puolustavat Helsingin metsiä. Alla on koottuna kaikki kyselyyn vastanneet ehdokkaat, jotka vastaustensa perusteella ehdottomimmin puolustavat lähimetsiämme.

Kaikkiin kysymyksiin ”kyllä” vastanneet:

Vasemmistoliitto: Hannu Tapani Tuhkanen, Reijo Pipinen, Henrik (Henkka) Nyholm, Mika Välipirtti, J P Roos, Jari Lampinen, Outi Alanen, Pia Rouhiainen, Minna Mirha, Suldaan Said Ahmed, Mervi Juurinen

Vihreä liitto: Taina Saarinen, Mian Ahmad, Antti Vasama Linnanvirta, Satu Falk, Alviina Alametsä, Leo Stranius

Kristillisdemokraatit: Liisa Haakana, Marja-Liisa Lohikoski, Mikko Rekimies, Tuulikki Tepora, Minna Väisänen

Piraattipuolue: Satu Immonen, Petrus  Pennanen, Pauli Eronen, Miia Immonen

Ruotsalainen kansanpuolue: Björn Månsson, Liisa Melin, Ann-Mari Bergström
Sosiaalidemokraattinen puolue: Nelli Sviili, Irmeli Ahola, Sinikka Vepsä
Keskusta: Henna Lepistö, Riitta Korhonen

Itsenäisyyspuolue: Markku Hämäläinen, Jorma Luotonen

Demokraattinen Liitto – Demokraatit ry.: Pekka Tiainen

”Kyllä”-vastauksia suurin osa (väh. 11), joissakin kohdissa ”en osaa sanoa”:

Vasemmistoliitto: Paavo Ylönen, Sirkku Ingervo, Pedro Aibeo, Heta Hölttä, Alexis Nikkinen, Toni Mäki, Jarkko Lampuoti, Markku Saarinen, Timo Hiekkanen, Carita Cruz, Virva Muotka, Jukka Lariola, Seppo Paakkinen, Paavo Arhinmäki

Vihreä liitto: Elina Valkama, Janne Käpylehto, Laura Nordström, Kirsi Helin, Amanda Pasanen, Zahra Osman-Sovala, Sari Näre, Heidi Manns-Haatanen, Suzan Ikävalko, Satu Silvo, Kati Juva
Sosiaalidemokraattinen puolue: Maarit Meskanen, Susanna Vilkamaa, Leea Halmetoja, Harri Saksala, Anna Maria Kantola, Pirjo Kivistö, Arto Dahlman, Ulla Aronen, Thomas Wallgren, Juha Kuuren, Esa Lehtopuro

Piraattipuolue: Heikki Eloranta, Minna Nieminen, Ilari Tuominen, Mikaela Suomalainen

Kristillisdemokraatit: Ville Salonen, Anneli Louneva, Kaija Lehtinen

Keskusta: Eeva Kärkkäinen, Terhi Peltokorpi

Ruotsalainen kansanpuolue: Tove Ørsted

Kristallipuolue/ Itsenäisyyspuolue:
Juho Lyytikäinen

Päivitys 8.4.2017: Kysely on lähetetty kaikkiin mainittuille 16 puolueelle tai listalle, mutta harmillisesti kaikki ehdokkaat eivä ole välttämättä saaneet tästä tietoa, meistä riippumattomista syistä. SKP:n ehdokkaat ottivat tästä syystä yhteyttä ja annoimme heille vielä mahdollisuuden vastata kyselyyn. 21 edustajaa SKP:sta vastasi. Kaikki vastaajat olivat samaa mieltä suurimmasta osasta kyselyn kysymyksiä. Kyselyyn vastasivat: Yrjö Hakanen, Olli Salin, Lauri Alhojärvi, Maria Malmström, Matti Laitinen, Anni Wallenius, Iro B. Iberg, Hannele Salava, Heikki Männikkö, Juha-Pekka Väisänen, Marja-Leena Kalkkinen, Outi Mononen, Heidi Kangas, Jussi-Petteri Lappi, Toivo Koivisto, Antti Seppänen, Anneli Korhonen, Pia Honkanen, Laura Rontu.

Alla olevasta linkistä löytyy kuntavaalikyselyn tulokset kokonaisuudessaan. Tiedostossa näkyvät ensinnä kyselyyn vastanneet ehdokkaat kyllä – ei – en osaa sanoa -vastausten mukaan pisteytettynä: ”kyllä”= 1 piste, ”ei” = -1 pistettä ja ”en osaa sanoa” = 0 pistettä. Tämän listauksen jälkeen alkaa kooste kyselystä vastauksineen. Jokaisen kysymyksen alla on vastanneet ehdokkaat ja heidän mahdolliset perustelut vastaukselleen.




lauantai 18. maaliskuuta 2017

Oikeus lähimetsään. Kaupunkimetsä tukee hyvinvointia ketusta vaariin tasapuolisesti ja ilman jonotusta


Seurakuntien talo, Amican kabinetti (Kolmas linja 22B), klo 12-13:45

Keskustelutilaisuuden aiheista alustavat: Riikka Paloniemi, tutkija, Suomen ympäristökeskus, Ann Ojala, tutkija, Luonnonvarakeskus, Niilo Tenkanen, maisema-arkkitehti, Urban Helsinki kollektiivi, Olli Manninen, metsäkartoittaja ja metsäaktivisti ja Matti Lipponen, Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin-liike. Keskustelun vetää Siboné Oroza.

Monimuotoiset kaupunkimetsät ovat lukuisten lajien elinympäristöjä ja siinä sivussa ne tuottavat hyvinvointia kaupunkilaisille. Mitä rikkaampaa niiden biodiversiteetti on,  sitä paremmin se suojelee elämää. Mutta kaupunkimetsät ja luonnon monimuotoisuus sekä toisaalta metsien hävittäminen ja ympäristöhäiriöt eivät aina jakaudu tasa-arvoisesti eri kaupunginosiin ja niiden asukkaille maailman suurissa kaupungeissa. Huomioidaanko Helsingin kaupunkisuunnittelussa ympäristöoikeudenmukaisuus?  Miten saadaan lisää asuntoja ja lisää luontoa? Onko kaupunkimetsillä eläimineen ja kasveineen oikeuksia?

Keskustelun järjestävät Kaupunkimetsäliike ja Luonto-Liitto
www.luontoliitto.fi