tiistai 30. joulukuuta 2008

Jäähyväiset Keskuspuistolle Kuninkaantammessa

Muutan ensi maanantaina, 5.1. kahdeksi vuodeksi Osloon. Kun palaan, näitä metsiä ei enää ole. Tilalle tulee Kuninkaantammen asuinalue, jossa on kaksi positiivista asiaa. Ensinnäkin, vedenpuhdistamon lampi saadaan yleiseen virkistyskäyttöön, Helsingin ainoaksi "järveksi". Toiseksi, jokamiehenoikeuteen kuuluvan alueen pinta-ala kasvaa. Muuta positiivista suunnitelmissa ei sitten luonnon kannalta olekaan.

Kuninkaantammen alta jäävät nämäkin muurahaiset kodittomiksi.

Tämäkin osa on Keskuspuistoa.

Tämäkin osa tätäkin osaa on osa Keskuspuistoa.

Polku osoittaa juuri tämän osan Kes - eikun Kuninkaantammea olevan suosittua sienimetsää ja koiranulkoilutusmaastoa. Eipä ole kauaa enää.

Suosittu yhdysulkoilutie Vakkatieltä "Linjalle". Oikea puoli menetetään, vasen, jo nytkin Perhekunnantien alueen väliin kaistaleeksi puristunut alue säilynee.

Tämä maisema EI ole Keskuspuistoa, vaikka moni luuleekin niin. Ei, se on Kuninkaantammea, kohta asuintalojen takapihaa.

Ulkoilupolku, joka vie Vakkatieltä "Linjalle". Kumpi puoli polusta kuuluu Keskuspuistoon ja kumpi uhrataan?

Näkymä "Linjalta" pohjoiseen. Tästä alkaa Kuninkaantammen suunnittelualue ja tästä itään loppuu virallinen Keskuspuisto. Polun oikea puoli siis on Keskuspuistoa, vasen ei.

Näkymä "Linjalta" koilliseen. Edessä näkyvä maisema kelpaa Kaupunkisuunnitteluvirastonkin mukaan jatkossakin Keskuspuistoksi.

Tästä Kuninkaantammentieltä alkaa nyt suosittu ulkoilureitti, jonka toinen pää on tulevan Jokeri II-tunnelin toisen ulostuloaukon tietämillä.

Näin jylhiä ovat Kuninkaantammen metsät nykyisessä hoitamattomuudessaan.

Tähän tulee taloja.

Tästä tulee lähtemään Jokeri II-linjan joukkoliikennetunnelin läntinen pää.

keskiviikko 24. joulukuuta 2008

"Päin honkia" (Marjaliisan Siiran joulupakina)

Päin honkia

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, sanoo eräs suomalainen sanalasku. Tämän katajaisen kansamme perinteessä on paljon luontoon liittyviä sanontoja, erityisesti metsään ja puihin. Metsän jumala Tapio onkin suomalaisten vanhin jumala. Älä polta päreitäsi, kun sanon, että metsäläisiä edelleenkin ollaan.

Tosin nykyisessä tehokkaitten klikkaajien hiiriyhteiskunnassa osa porukasta vieraantuu luonnosta ja itsestään. Masennuspillereitä ahmitaan kiihtyvällä vauhdilla. Siitä hyötyy eniten lääketeollisuus.

En väitä, että masennus ei olisi lääkintää vaativa sairaus monissa tapauksissa. Olen vain ihmetellyt erästä yhteensattumaa. Kun Suomen markkinoille tuli 1990-luvulla uuden sukupolven kalliita masennuslääkkeitä, joilla ei ole pahoja sivuvaikutuksia, Suomeen ilmestyi nopeassa tahdissa 300 000 masennusta sairastavaa. Taitaa nyt olla jo 600 000.

* * *

Viime vuosina on ryhdytty tutkimaan metsien terveysvaikutuksia. On havaittu, että ihmisen elpyminen stressitilasta on tehokkaampaa luonnossa kuin rakennetussa ympäristössä. Ainakin Japanissa ja Tanskassa jo nyt käytetään masennuksen hoidossa "metsäkylpyä", jolla tarkoitetaan lääkärin määräämää oleskelua metsässä.

Luonnossa myönteiset tunnetilat voimistuvat, keskittymiskyky paranee, verenpaine ja pulssi laskevat ja lihasjännitys vähenee. Näitä hyviä vaikutuksia ei tee pelkästään kaunis maisema, liikunta ja raikas ilma. Metsässä ihminen altistuu monenlaisille kemikaaleille, joita puut ja muut kasvit erittävät. Tätä asiaa nyt tutkitaan maailmalla.

* * *

Tämä metsäinen joulusaarna johtuu siitä, että Helsingin kaupunkisuunnittelu antoi ikävän joululahjan Mustavuoren luontoalueen ystäville: alueelle valmistui äskettäin uusi asemakaavaluonnos. Siitä on nyt mielipiteitä laadittu siinä toivossa, että uudessa lautakunnassa kaikki eivät ole täysiä puupäitä tai käpyaivoja.

Kaupunkisuunnittelu Helsingissä menee kyllä päin honkia, jos se poistaa lähimetsät asukkaiden käytöstä. Tässä on kysymys myös siirrosta köyhiltä rikkaille. Lähiluonnossa liikkuminen on juuri köyhien harrastus, niiden joilla ei ole autoa, kesämökkiä eikä golf- tai lasketteluvarusteita. Mustavuoren ulkoilualueen päälle suunnitellaan sellaisia miljoonakämppiä, että tavallinen helsinkiläinen voi katsella niitä vain ulkoapäin. Luonto uhrataan rikkaille.

Lähden tästä katsomaan omaa joulukuustani. Se on noin 100-vuotias ja kasvaa Mustavuorella. Toivon, että saan käydä sitä tervehtimässä myös tulevina jouluina.

MARJALIISA SIIRA
Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja ja Pro Mustavuori -liikkeen perustaja.

tiistai 23. joulukuuta 2008

"Mystavuoren ainutlaatuinen luontokokonaisuus yhä uhattuna" (HS 22.12.2008)

Näin kirjoittaa eilisessä Hesarissa (22.10.2008) Tapio Solonen. Hän toteaa myös, että Pohjois-Vuosaaren asemakaavaluonnoksen uusin versio "osoittaa kaavoittajan täydellistä piittaamattomuutta lähiseudun asukkaiden ja muidenkin alueen arvon ymmärtävien mielipiteistä". Niinhän se on.

torstai 18. joulukuuta 2008

Metsän jouluhiljentyminen Keskuspuistossa 23.12. klo 18-19


Metsän jouluhiljentyminen Keskuspuistossa 23.12. kello 18-19 Urheilukadun päässä Lääkärinkadun kulmassa.

Järjestäjinä vapaa kansalaisliike Ei enää palaakaan Keskuspuistosta ja Meilahden seurakunta. Kirkkoherra Hannu Ronimus puhuu. Lisäksi katsaus uhatun metsän nykytilanteeseen. Kuoro- ja yhteislaulua, mehua ja pipareita. Myös joulupukki piipahtaa.

Vapaa pääsy.

Lisätietoja
Jussi Vapaasalo,
040-966 5101

keskiviikko 17. joulukuuta 2008

Kuntalaisosallisuus kiistan kohteena

”Kuntalaisia vai kiihkoilijoita”, Jaakko Ellisaari kysyy STM:n Socius-lehdessä arvioidessaan Timo Kopomaan, Lasse Peltosen ja Tapio Litmasen kirjaa "Ei meidän pihallemme! Paikalliset kiistat tilasta".

Ellisaari ironisoi ja kyseenalaistaa koko oudon nimby-käsitteen: ”Nimby on valloittava sana. Kirjan kannesta kolmen toimittajan yhteiseen loppulukuun asti lukija joutuu pohtimaan, onko tässä todella tarkoitus ottaa Suomessakin käyttöön USA:ssa reilu neljännesvuosisata sitten kehitetty patamusta käsite vai etsiä sittenkin jotain uutta.

Nimby on nimittäin mahdollisimman kelvoton termi niin tieteelliseksi tarkoitettuun pohdintaan kuin kuntalaisosallisuuteen. Kiistassa altavastaajan asemaan joutuneen otsaan lyödään leima: asiantuntematon, asenteellinen ja epärationaali kiihkoilija. Leiman antaja taas edustaa asemansakin vuoksi yhteistä hyvää ja valoisaa tulevaisuutta.”

Helsinkiläisille kaupunkimetsien puolustajille tällainen leimaamisen kohteeksi joutuminen on tuttua. Siitäkin huolimatta, että meidän takapihamme ulottuu koko kaupunkiin, ulottuisi pitemmällekin, elleivät kuntarajat sitoisi meitä tiukemmin kuin päättäjiä.

”Ovatko paikalliset asukkaat todella vähäteltäviä nimbyilijöitä vai esimerkiksi täysivaltaisia kuntalaisia?
Ovatko he itsekkäitä nurkkakuntalaisine näkemyksineen vai oikealla asialla vaatimuksineen?”
Näihin Ellisaaren kysymyksiin voi jokainen antaa vastauksensa.


No ei ainakaan meidän kortteliin! Ylitarkastaja Jaakko Ellisaari, Socius 4/2008

ES

sunnuntai 14. joulukuuta 2008

Hyvässä elinympäristössä metsä on lähellä kotia

"Kuluttajat haluavat asua kävelymatkan päässä metsästä ja peruspalveluista", todetaan Kuluttajatutkimuskeskuksen uuden julkaisun tiedotteessa.

"Kuluttajat toivovat jokapäiväisen elämän olevan helppoa ja vaivatonta. Monipuolisia palveluja toivotaan kävelyetäisyydelle kodista. Päivittäistavarat halutaan hankkia "Siwaa isommista, mutta Prismaa pienemmistä" myymälöistä. Itsepalvelun lisääntymisen myötä henkilökohtaista palvelua arvostetaan entistä enemmän ja siitä ollaan valmiita maksamaan. Työmatkoihin ollaan valmiita käyttämään enemmän aikaa kuin asiointimatkoihin."

"Kotitalouden tyypistä riippuen hyvässä elinympäristössä painottuvat hieman erilaiset asiat. Aikuistalouden hyvässä elinympäristössä on rauhaa, väljiä omakotialueita ja hyviä palveluita. Lapsiperheen hyvässä asuinympäristössä koti ja peruspalvelut, kuten koulut ja päivittäistavarakaupat, ovat kävelyetäisyydellä. Eläkeläistaloudelle hyvässä elinympäristössä on vilkasta elämää, mutta turvallista, ja hyvät palvelut kodin ympärillä.

Ihmisten toiveissa ihanteellinen elinympäristö on kaupunkimainen hyvine palveluineen, mutta metsät ja muut virkistysmahdollisuudet ovat lähietäisyydellä. Ilmastonmuutoskeskustelu näkyy tarinoissa toimivan joukkoliikenteen suosimisena. Autoa ei pidetä välttämättömänä, jos julkinen liikenne on laadukasta ja kävely- ja pyöräilymahdollisuudet hyvät."

LISÄTIETOJA
Erikoistutkija Katri Koistinen
puh. 0400 871 598, katri.koistinen@kuluttajatutkimuskeskus.fi
Erikoistutkija Helena Tuorila
puh. (09) 7726 7733, helena.tuorila@kuluttajatutkimuskeskus.fi

JULKAISU
Katri Koistinen, Helena Tuorila. Millainen olisi hyvä elinympäristö? Asukkaiden näkemyksiä elinympäristöstä, asumisesta ja palveluista eri elämänvaiheissa (pdf). Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja 9/2008 (verkkojulkaisu: www.kuluttajatutkimuskeskus.fi).

perjantai 12. joulukuuta 2008

Kivinokan joulupolku

Tule mukaan ja osallistu Kivinokan joulupolkuun
SUNNUNTAINA 14. joulukuuta kello 14–17 !

Joulupolku on valaistu kynttilöin ja polun varrella on puuhaa lapsille. Tapahtumassa on joulumyyjäiset, tarjolla lämmintä glögiä ja pipareita sekä muuta ohjelmaa. Joku kivinokkalainen tonttukin saattaa pilkistää metsän siimeksestä...

Tervetuloa!

Mustavuori-mielipiteeni


Mielipiteen Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle Pohjois-Vuosaaren asemakaavasuunnitelmasta

Vastustan Pohjois-Vuosaaren asemakaavasuunnitelmaa, koska se tuhoaisi itäisen Helsingin tärkeimmän virkistyskäytössä olevan viheralueen, jolla on myös erittäin tärkeitä luonnonarvoja. Alue on yksi Helsingin tärkeimpiä kallioalueita, jolla kasvaa runsaasti herkkää kalliokasvillisuutta, joka ei kestä asutuksen mukanaan tuomaa lisääntyvää kulutusta. Lisäksi alue rajautuu Natura-suojelualueisiin, joille ei saa rakentaa mitään.

Mustavuori ei ole ainoastaan vuosaarelaisten ulkoiluparatiisi, vaan siellä käydään laajalti esimerkiksi Mellunkylästä, Puotilasta, Vartiokylästä ja Kontulasta; lisäksi sinne tullaan kauempaakin. Mustavuori liittyy saumattomasti Vantaan puolelle jatkuviin, laajempiin viheralueisiin, joilta on yhteydet Sipoonkorpeen, jonne tutkitaan kansallispuiston perustamista.

Mustavuoren alueen suunnittelussa ollaan systemaattisesti sivuutettu asukasmielipide, ja kaavasuunnitelma lisäksi sivuuttaisi Museoviraston kannan, jonka mukaan alue on merkittävänä linnoituskohteena suojeltava. Lisäksi on asukkaiden ulkoilutarpeiden väheksymistä ollut valmistella entisen Vuosaaren kaatopaikan täyttömäestä Mustavuorta "korvaava" virkistysalue; nämä alueet eivät kuitenkaan ole missään määrin verrannollisia, koska täyttömäen luonnonarvot ovat Mustavuoreen verrattuna mitättömiä.

Vuosaaren sataman valmistuminen merkitsee alueen liikennemäärien runsasta kasvua; samalla kasvavat myös liikenteen haitat Kallvikintiellä ja sen jatkeella Niinisaarentiellä. Tämä Vuosaaren lisääntyneen asukasluvun lisäksi merkitsee sitä, että alueen virkistystarpeet kasvavat. Mustavuori toimii paitsi tärkeänä ulkoilumetsänä, myös alueen ilmanpuhdistajana.

Edellämainittuihin näkökohtiin vedoten vastustan Pohjois-Vuosaaren kaavasuunnitelmaa.

Michael Perukangas
kaupunkitutkimuksen jatko-opiskelija
Kannelmäki

keskiviikko 10. joulukuuta 2008

Pro Mustavuori -liike ei anna periksi (Helsingin Uutiset 10.12.2008)

HUOM: Vielä on aikaa perjantaihin 12.12. asti jättää mielipide kaupungin Mustavuori-suunnitelmista kaupunkisuunnitteluvirastolle (ks. "11.11.2008 Pohjois-Vuosaari, asemakaava").

"Pro Mustavuori -liike ei anna periksi - Aktiivit haluavat säästää metsät tuleville sukupolville." Näin otsikoi Helsingin Uutiset tämänpäiväisen (10.12.) kaupunkimetsäjuttunsa, jossa haastatellaan Marjaliisa Siiraa. Netin näköispainos lehdestä tässä.



Perään vielä toinen Mustavuori-juttu (Vartti 3.12.2008), jonka on kirjoittanut Vuosaari-seuran sihteeri Matti Pöhö.

maanantai 8. joulukuuta 2008

Laajasalon Kruunuvuorenrannan arvokkaiden kalliometsien kohtalosta päätetään keskiviikkona

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaa käsitellään kaupunginvaltuuston tämän vuoden viimeisessä kokouksessa keskiviikkona 10.12. klo 15.00. Paikalle toivotaan mahdollisimman paljon yleisöä.

Hyväksymällä tämän kaavan tkaupunginvaltuusto lyö sinetin valtakunnallisesti arvokkaan kalliometsäalueen luonto- ja virkisysarvojen tuhoamiselle.

Kaupungintalo sijaitsee osoitteessa Pohjoisesplanadi 11-13, kartalla. Kaupunginvaltuuston lehterille pääsee osoitteesta Sofiankatu 3.


Kaupunginvaltuuston esityslista täällä.

torstai 4. joulukuuta 2008

Tsillausta ja fiilistelyä - Teinien maantietoa ja arvostuksia lähiön viheralueilla

Nuoret arvostavat väljää ja vihreää lähiötä. "Viheralueet ovat nuorille ennen kaikkea yhdessäolon ja kavereiden tapaamisen paikkoja. Aikuisille ne ovat enemmän luonnon kohtaamisen ja yksinolonkin paikkoja." Näin kirjoittaa tutkija Kirsi Mäkinen tuoreessa Viherympäristö-lehdessä.

Mäkinen tutki aikuisten ja nuorten viheraluearvostuksia arvokartoituksen avulla Kontulassa, Mellunmäessä ja pohjoisessa Vartioharjussa. Hän havaitsi sekä eroja että yhtäläisyyksiä. Niuoret kelpuuttivat metsäksi myös kerrostalon takametsän, kun aikuisille metsäntuntu syntyi yhtenäisillä ja laajoilla reiteillä ja ulkoilualueilla. Molemmissa ryhmissä kielteisiä arvoja, pelottavia ja epäviihtyisiä paikkoja tuli esiin vain kolmanneksella vastaajista.

Nuorten suosimia olivat erityisesti Kelkkapuisto ja Kontulan liikuntapuisto. Myös pienet läntit olivat tärkeitä oleskelun paikkoja. Nuorten mielipaikat olivat nimenomaan asuinalueiden sisällä, mutta suojassa aikuisten katseilta ja kontrollilta.

"Lähiviheralueiden merkitys nuorisolle pitää ottaa huomioon myös täydennysrakentamisen tilanteissa", Kirsi Mäkinen päättää artikkelinsa.


Lähde: Viherympäristö 6/08

tiistai 2. joulukuuta 2008

Kaupunkimetsää Vartissa

Kaupunkimetsäliike kansanäänestysaloitteineen on päässyt Vartti-lehden Etelä-Helsingin painokseen 19.11.08. Haastateltavana on Martti-Tapio Kuuskoski. Juttu löytyy täältä.

perjantai 28. marraskuuta 2008

Myllypuron pientaloalueen rakentamisaikataulusta















Eräs lukija tiedusteli blogissa Etelä-Myllypuron puutaloalueen rakentamisaikataulua. Selvitin asiaa rakennusvirastosta.

Lähinnä Puotinharjua olevista kortteleista on päättynyt ns. tontinluovutuskilpailu. Seuraavaksi valitaan rakennuttajayhtiöt, jotka voivat ennakoidun aikataulun mukaan aloittaa rakentamisen ensi syksynä. Maaperämittaukset tiestön ja vesihuollon suunnittelua varten on saatettu loppuun.

Pohjoiseen tästä kohteesta ja länteen Samoilijanpolusta sijaitsee kaupungin asuntotuotantotoimistolle varattu alue. Sen rakentamisen on alkuperäisen aikataulun mukaan määrä alkaa toisessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen talojen rakentaminen riippuu kuitenkin yksityisistä yhtiöistä itsestään. Ne saattavat hyvinkin lykätä töiden aloittamista. Tällöin on mahdollista, että kaupunki aikaistaa omassa päätösvallassaan olevaa rakentamista.

Rakennusvirastossa on käynnissä pohjoisreunan - siis Myllynsiiven eteläpään ja Ratasmyllyntien välissä kulkevan - jalankulku- ja pyörätien suunnittelu. On mm. edelleen päättämättä, ohjataanko se kulkemaan tunnelissa. Tästä järjestetään kuulemistilaisuus asukkaille ensi vuoden alkupuolella. Tilaisuudesta tiedotetaan Metro-lehdessä, joka on nykyisin kaupungin ilmoituslehti, sekä kirjeitse tiehen rajautuville kiinteistöyhtiöille. Näissä Myllypadontien taloissa tiedote jaetaan postiluukusta jokaiseen talouteen.

Eila Salomaa

Laajasalon ekorakentamisesta ja kaupunginsuunnittelun demokratiavajeesta

Seuraavassa Chrisse Candolinin kirjoitus periaatteista, jotka tulisi ottaa Kruunuvuoren rakentamisen pohjaksi.

Kaiken sen tiedon perusteella, joka meillä ilmastonmuutoksesta etc. nyt on: Juuri näin! Tietenkin. Mutta missä menee Helsingin kaupunkisuunnittelu? Freiburgista löytyisi osviittaa!

Muistanpa itse vaikuttuneeni joskus joistakin metsäisistä pikaratikkaratkaisuista Göteborgin esikaupunkialueilla. Tällaisten ratkaisujen sijaan täällä Helsingissä halutaan metsän reunustamasta Koirasaarentiestä Laajasalossa rakentaa 32 metriä leveä bulevardi istutettuine puukujineen!! Haloo!!

(M.-T. K.)

* * *

Laajasalon ekorakentamisesta ja kaupunginsuunnittelun demokratiavajeesta

Voisivatko vihreät ja kaikki ekologisesti ajattelevat alkaa lobbata Laajasaloon kaavoitettavaa aluetta ekokaupunginosaksi Freiburgin Vauban-esikaupungin mukaisesti. Sinne on suunniteltu energiaplus-taloja ja kaupunginosa on autoton: autot on parkkeerattu talokortteleiden ulkopuolella sijaitseviin parkkitaloihin, jolloin pihakadut ovat autoista vapaat. - Mutta se, mikä on Saksassa helppoa on Suomessa vaikeaa!

Laajasalon alue on erittäin arvokas, koska luonto siellä on upeaa ja vaihtelevaa ja metsien puusto monipuolista. Koska Laajasalo on säilynyt suhteellisen väljänä, ja puistomaisena, on erittäin tärkeää että tuleva rakentaminen suunnitellaan ilmastodirektiivien mukaisesti ekologisesti alusta loppuun ja että asukkaiden viihtyvyys ja hyvä asuminen ovat pääasia arkkitehtuurissa sekä piha- ja ympäristösuunnittelussa. Nyt kun on päätetty kevytliikenteen sillan rakentamiseksi Kruunuvuoreen, on autottoman kaupunginosan toteuttaminen erittäin helppoa ja toivottavaa.

Toivon todellakin, että uudet tuulet alkavat puhaltaa Helsingissäkin, jossa tähän asti ollaan oltu suunnittelussa ja asenteissa jatkuvasti muita Euroopan kaupunkeja jäljessä parin vuosikymmenen verran. Helsingin hallintokulttuuri pitää helsinkiläisiä nöyryyttävästi alamaisina kuluttajina, eivät niinä kansalaisina, jotka ovat demokratian syy ja lähtökohta. Nyt olisi Helsingillä näytön paikka, ja Laajasalossa sekä Jätkäsaaressa olisi nyt mahdollisuus raikkaampiin, nykyajan vaatimusten mukaisiin asenteisiin, joka tarkoittaa todellisen demokratian toteutumista kansalaisvaikuttamisen kautta.

Helsingissähän suunnittelu jatkuu tälläkin hetkellä kuuntelematta ja kunnioittamatta asukkaiden ja kaupunkilaisten toiveita (muistamme oikein hyvin, miten kaupunkilaisten 41 000 nimeä makasiinien säilyttämiseksi eivät merkinneet mitään!); täällä toimitaan koko ajan vastoin demokratian perussääntöjä tsaarin ajan hengessä. Nyt on oikea aika alkaa vastustaa epädemokraattista suunnitteludoktriinia ja nostaa tämä kissa pöydälle: asukkaita on kuunneltava ja päätöksentekoon on päästävä mukaan!

Valoisin terveisin
Chrisse Candolin
chri [at] ccandolin.com

Reijolan aluesuunnitelma


Reijolan aluesuunnitelman luonnoksesta pidettiin yleisötilaisuus keskiviikkona Allergiatalolla. Työhön on liittynyt asukaskysely, joka on lähetetty 1000 asukkaalle Niemenmäessä, Ruskeasuolla, Pikku Huopalahdessa, Meilahdessa ja Laaksossa. Aluesuunnitelma on ohjeellinen Yleisten töiden lautakunnalle, priorisoiden alueen viheralueiden ja katujen kunnossapito-, käyttö- ja kehittämistarpeet.

Käyttäjäkyselyssä nousi selvästi esille muutamia viheralueita, joita asukkaat arvostavat ylitse muiden. Viheralueita arvotettiin useilla eri ulottuvuuksilla: luontoarvojen, historiallisten arvojen ja käytön osalta. Arvostetuimpia viheralueita Reijolan alueella ovat asukaskyselyn mukaan Lääkärinkadun alue, jota aluesuunnitelmassa kutsuttiin Tullinpuomin puistoksi sekä Pikku Huopalahden länsirannan puisto.

Luontoarvoja alueen puistoista eniten on edellämainituilla Tullinpuomin puistolla ja Pikku Huopalahden puistolla. Historiallisesti arvokkaimmiksi todettiin edellämainittujen lisäksi Ruskeasuon siirtolapuutarha. Eniten käytettyjä viheralueita ovat edellämainitun kolmen lisäksi Tilkanniitty.

Tullinpuomin puistosta todettiin, että sen metsät liittyvät Keskuspuistoon ja että se on lähipuisto, unohtaen kuitenkin sen, että sitä käyttävät lähiseudun asukkaiden lisäksi myös laajemmankin alueen ulkoilijat, joille se on – kuten aluesuunnittelija Kaisu Ilonen totesi – portti Keskuspuistoon. Alueen mtsä kuuluu hoitoluokitukseen C5, ja se todettiin arvometsäksi, jonka arvokas tervaleppäkorpi sijaitsee kuitenkin kaavamuutosalueella. Lisäksi Laakson sairaalan kalliot todettiin kasvillisuudeltaan erittäin rikkaiksi.

Suunnitteluinsinööri Toni Haapakosken mukaan alueen jatkosuunnittelussa lähdetään liikkeelle nykytilanteesta, jossa alue on puistona.

Aluesuunnitelmaa voi kommentoida osoitteessa http://feasy.net/hkihkr/1.

maanantai 24. marraskuuta 2008

Reijolan aluesuunnitelmaa esitellään asukkaille


Asukastilaisuus 26.11.2008
REIJOLAN ALUESUUNNITELMAA ESITELLÄÄN ASUKKAILLE

Helsingin kaupungin rakennusvirasto laatii aluesuunnitelmaa Pikku Huopalahden, Ruskeasuon, Laakson ja Niemenmäen alueelle. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu osa Etelä-Haagaa sekä Paciuksenkadun pohjoispuolinen osa Meilahdesta. Suunnitelma ohjaa viheralueiden ja katujen hoitoa ja kunnostusta.

Aluesuunnitelman luonnos esitellään asukkaille keskiviikkona 26.11.2008 Allergiatalossa, Paciuksenkatu 19. Suunnitelmat ovat esillä kello 17.30 alkaen, ja esittely- ja keskustelutilaisuus alkaa kello 18.00.

Suunnitelmaluonnokseen voi tutustua myös 24. - 30.11.2008 rakennusviraston asiakaspalvelussa, Pohjoinen Makasiinikatu 9. Asiakaspalvelussa voi antaa suunnitelmaa koskevaa palautetta ja parannusehdotuksia.

Suunnittelua voi seurata ja kommentoida lisäksi verkossa. Linkki verkkopalveluun on osoitteessa www.hkr.hel.fi/suunnitelmat.

Suunnittelualuetta rajaavat Paciuksenkatu, Huopalahdentie, Vihdintie, Hakamäentie, Keskuspuisto, Nordenskiöldinkatu, Reijolankatu ja Stenbäckinkatu. Suunnitelma on nimetty Reijola-nimisen kaupungin hallinnollisen peruspiirin mukaan, joka taas on saanut nimensä Grejuksen (Reijolan) tilan nimestä.

LISÄTIEDOT:
aluesuunnittelija Kaisu Ilonen, katu- ja puisto-osasto, puh. (09) 310 38 638
metsäsuunnittelija Markus Holstein, katu- ja puisto-osasto, puh. (09) 310 64 829
suunnitteluinsinööri Toni Haapakoski, katu- ja puisto-osasto, puh. (09) 310 39 840

keskiviikko 19. marraskuuta 2008

Keskuspuistosta löytyi Euroopan pienin kovakuoriainen

Helsingin sanomien verkkouutinen 19.11.2008

" Keskuspuistosta on löytynyt Euroopan pienin kovakuoriainen raidankääpäripsikkä (Baranowskiella ehnstromi).

Se on vain puoli millimetriä pitkä ja se asuu ainoastaan raidankäävän ((Phellinus conchatus) pilleissä. Suomessa raidankääpäripsikältä tunnetaan vain muutama esiintymä.

Raidankääpäripsikkä löytyi Keskuspuistosta Haagan korkeudelta Helsingin Luonnonsuojeluyhdistyksen kovakuoriaisretkellä, jota vetivät yli-intendentti Jyrki Muona Luonnontieteellisestä keskusmuseosta ja Ilpo Mannerkoski Suomen ympäristökeskuksesta.

Laji löydettiin tieteelle uutena Ruotsista ja Suomesta 1990-luvulla.

Keskuspuiston eteläosissa on runsaasti suuria kääpäisiä raitoja, joten tämän erikoisen eliön kannalta se on varmasti tärkeä elinalue, Luonnontieteellisen museon tiedotteessa pohditaan.

Esimerkiksi Ruskeasuon hevoshaan kohdalla suuri määrä näitä kookkaita puita on kuitenkin kaadettu kevyen liikenteen väylän valaistuksen parantamiseksi, museon asiantuntijat harmittelevat. "

Sama uutinen löytyy HS:n nettisivuilta.

Aiheesta myös YLE:n ja MTV3:n sivuilla.

Katso myös kaupunkimetsäblogin aikaisempi postaus Keskuspuiston puiden hakkuista täältä.

perjantai 14. marraskuuta 2008

Pohjois-Vuosaaren asemakaavaluonnos nähtävillä

Niinisaarentien pohjoispuolen uusi asemakaavaluonnos on nyt valmis ja nähtävillä.

Alueelle suunnitellaan pientalovaltaista asuntoaluetta n. 2 000 asukkaalle. Alue rajautuu Natura 2000 alueeseen ja sijaitsee Mustavuoren suojelualueen välittömässä läheisyydessä. Alueella on luonnonarvoja, mm. kalliomuodostelmia ja kosteikkoja, ja se toimii puskurina Mustavuoren lehtoalueelle. Rakentaminen tulee väistämättä vaikuttamaan sekä virkistys- että luontoarvoihin.

Kaavan valmistelijat ovat tavattavissa 26.11.2008, kello 10-18, Vuotalon aulassa, Mosaiikkitori 2.

Mielipiteet voi jättää 12.12. mennessä kaupunkisuunnitteluvirastoon (PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki, käyntiosoite Kansakoulunkatu 3).

Suunnittelumateriaali nähtävillä KSV:n sivulla netissä.

torstai 13. marraskuuta 2008

Laajasalon bulevardi ja muita hillittömyyksiä kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 13.11.

Ohessa tietoa kaupunkisuunnittelulautakunnan tämänpäiväisestä kokouksesta, jossa käsitellään muun muassa hillitöntä ideaa 32 metrin levyisestä "bulevardimaisesta kokoojakadusta", jota suunnitellaan rakennettavan Koirasaarentielle Laajasaloon.

Ajatuksena on räjäyttää nykyiset metsäiset kallioalueet nevadaan ja rakentaa tilalle monikaistainen väylä, jonka keskelle istutettaisiin puukujia! Ekologista irrationalismia par excellence!

Puhumattakaan noista arvokkaaseen kaupunkimetsään suunnitelluista asuinkortteleista... Tai liikenneyhteyksien kannalta nurkkaan maalaillusta pelastusasemasta...

M.-T. K.

* * *

Ennakkotiedote: Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta to 13.11.2008

Uusia asuinkortteleita Laajasaloon

Laajasaloon Koirasaarentien molemmin puolin Reiherintien ja Henrik Borgströmin tien risteyksestä länteen on suunniteltu uusia asuinkortteleita. Asuinkorttelit on sovitettu vaihtelevaan ja kallioiseen maastoon sekä viereisiin 1970-luvulla rakennettuihin Laajasalon kortteleihin. Lisärakentamisella voidaan monipuolistaa alueen väestörakennetta ja talo- ja asuntotyyppitarjontaa. Alueelle on suunniteltu pääosin kerrostaloja, mutta myös pientaloja. Alueelle on suunniteltu noin 125 000 k-m² asuntoja, mikä tarkoittaa noin 2 500-3 000 uutta asukasta. Koirasaarentien pohjoispuolelle tulee päiväkoti ja pelastusasema, Gunillantien koulua on varauduttu laajentamaan. Kaava toteutetaan Kruunuvuorenrannan aluerakentamisprojektin osana. Kunnallistekniikan rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2010 ja asuntorakentaminen vuonna 2011.

Asemakaavaluonnosta käsitellään Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa torstaina 13.11.

Lisätiedot: arkkitehti Elina Ahdeoja, p. 310 37059

Koirasaarentiestä bulevardimainen katu

Samassa kokouksessa käsitellään myös Koirasaarentien liikennesuunnitelmaa. Siinä Koirasaarentie on esitetty bulevardimaisena kokoojakatuna, jossa joukkoliikenne on sijoitettu kadun keskellä puuriveillä muusta ajoneuvoliikenteestä eroteltuna. Hopeakaivoksentien ja Reiherintien välinen katuosuus sisältää viisi uusien katujen ja nykyisten katujen jatkeiden liittymää, joista kaksi on kiertoliittymiä. Kadun molemmin puolin on eroteltu pyörätie ja jalkakäytävä. Suunnitelmassa on varauduttu suoran joukkoliikenneyhteyden toteutumiseen keskustasta Laajasaloon raitiotienä.

Lisätiedot: diplomi-insinööri Hannakaisu Turunen, p. 310 37146

Koko esityslista löytyy Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilta osoitteesta www.hel.fi/ksv ja sieltä otsikon päätöksenteko alta.

Kokoustiedotus: viestintäpäällikkö Heikki Mäntymäki, p. 310 37368 tai 050 413 1729

Kruunuvuoren silta rakennetaan

"Asukkaat innoissaan uudesta Laajasalon sillasta", kertoo netti-Hesari. Kaupunginvaltuusto päätti eilen kokouksessaan, että kiistelty silta rakennetaan.

Aihe on herättänyt myös paljon keskustelua Hesarin sivulla.

maanantai 10. marraskuuta 2008

Myös Turussa vaaditaan lisää demokratiaa: kansanäänestys toriparkista

Me allekirjoittaneet vaadimme, että turkulaisten mielipiteen selvittämiseksi Turun Kauppatorin alle suunnitellun pysäköintilaitoksen rakentamisesta järjestetään kuntalain (17.3.1995/365) 30. §:n mukainen neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys. Kauppatorin asemakaava on alistettava kansanäänestykseen riippumatta Turun kaupunginvaltuuston jo mahdollisesti asiassa tekemistä päätöksistä.


“Laaja kansanliike vaatii Turun toriparkista kunnallista kansanäänestystä. (…) Liikkeen tavoitteena on demokratian lisääminen Turussa, eli äänestys paljon puhuttaneesta aiheesta, jossa kansalaisia ei juuri ole kuunneltu.”


Lisää aiheesta:

Blog: Turun toriparkki

Asko Mäki: Miksi ei toriparkkia?

JukeBlogi: Käännetään ne katolleen

Åbo Underrättelser: Nu är motståndet organiserat
(www.abounderrattelser.fi/au/1845325.php)
Ett tiotal medborgarorganisationer kräver att Åboborna ska få säga sitt om torgparkeringen.

lauantai 8. marraskuuta 2008

The Lancet: Viheralueet pienentävät köyhien ja rikkaiden välistä terveyskuilua

Pienikin vihreä tila kodin lähellä näyttää pienentävän rikkaiden ja köyhien välisiä terveyseroja, kahden skotlantilaisen yliopiston tutkijat sanovat. Tämän laajaan vertailuaineistoon perustuvan tutkimuksen on julkaissut arvostettu brittiläinen lääketieteen aikakausjulkaisu The Lancet.

Kaupunkilaisten hyvinvoinnin parantaminen edellyttää vehreyden lisäämistä, tutkijat toteavat. Köyhyyteen ja sosiaaliseen huono-osaisuuteen liittyy eriarvoisuus terveydentilassa. Se heijastaa yleensä eroja elämäntavoissa, ruokatottumuksissa ja terveyspalvelujen saannissa. Köyhien asuma-alueilla ihmiset sairastavat enemmän ja kuolevat nuorempina. Tutkijat totesivat kuitenkin, että pienenkin puiston, metsän tai muun avoimen tilan lähellä asuminen pienensi terveyskuilua. Tutkimusaineistona olivat yli 366.000 ihmisen potilastiedot vuosilta 2001–2005.

Stressin lievittäjiä

Erityisen selvä merkitys luonnon läheisyydellä oli sydäntautien ja aivoinfarktien esiintymiselle. Tämä johtuu tutkijoiden mukaan ilmeisesti viheralueiden stressiä vähentävästä ja liikkumiseen kannustavasta vaikutuksesta.

Tutkijat suosittelevat kaupunkisuunnittelijoille viheralueiden määrän lisäämistä niin, että ne ovat joka ainoan kaupunkilaisen saavutettavissa. Vehreys ei ainoastaan ”kaunista” asuinaluetta, vaan sillä näyttää olevan sellaista vaikutusta terveyseroihin, että kaavoittajien on suhtauduttava asiaan vakavasti.

Lähde: BBC News website, 7 November 2008: Green spaces 'reduce health gap'

Tutkimus The Lancet -lehdessä (Nov 2008, Volume 372, Number 9650): "Effect of exposure to natural environment on health inequalities: an observational population study".

Kirves on taas heilunut Keskuspuistossa

Seuraavan valokuvan ja tiedonannon on Kaupunkimetsä-blogiin lähettänyt Raimo Leppänen. Kuva on otettu 17.10.2008.

* * *

Kirves on taas heilunut Keskuspuistossa



Ruskeasuon hevoshaan tienoilla Laakson kentälle johtavan tien varressa on hakattu systemaattisesti kaikki puusto mukaanlukien isoja hyväkuntoisia koivuja ja tuomia ulkoilutien ja hevoshaan aidan väliltä, ja laajalta alueelta hevoshaassa ja kauempaakin.

Yritin kysellä Rakennusvirastosta, kenen päätöksellä puut on hakattu, mutta sieltä väitetään, että he olisivat hakanneet puut Liikuntaviraston pyynnöstä, joka taas kehottaa kysymään Rakennusvirastosta.

7.11.08 Raimo Leppänen

******
LISÄYS 10.11.08

Ollessamme Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen retkellä viime lauantaina törmäsimme samaan tuhoon. Kyse on kuulemma valaistuksen muuttamisesta "turvallisuuden lisäämiseksi". Tätäkö ulkoilijat ja metsien käyttäjät haluavat? Näitäkö keinoja kaupunki todella käyttää parantaakseen turvallisuutta kaupungeissa? Todellako tämän uskotaan auttavan? On muistettava, että metsä, puut tai pusikot eivät itsessään ole syy turvattomuuden tunteeseen. Vaikka koko metsä ja kaikki pusikot valaistaisiin, ei pelko tästä maailmasta lopu.

Kaisa Hauru

perjantai 7. marraskuuta 2008

Helsinkikanavalta asukasiltoja ja kaupunginvaltuuston kokouksia

Helsingin kaupunki on avannut uuden nettikanavan, josta voi seurata suorana ylipormestarin asukasiltoja ja kaupunginvaltuuston kokouksia. Helsinkikanavan ensimmäinen lähetys tuli Sipoosta, jossa ylipormestari Jussi Pajunen piti asukasillan Helsinkiin liitettävän alueen asukkaille.

Helsinkikanava löytyy osoitteesta www.helsinkikanava.fi

torstai 6. marraskuuta 2008

Herttoniemen kartanon alueella kaadetaan puita

Rakennusviraston tiedote (4.11.2008)

VANHOJA PUITA POISTETAAN HERTTONIEMEN KARTANOPUISTOSTA

Herttoniemen kartanopuistossa tehdään tällä viikolla (5.11. alkaen) puuston hoitotöitä. Kartanorakennukselta Johan Sederholmin tielle johtavan puistokäytävän varrelta poistetaan huonokuntoisia kuusia. Kuusikujanteesta on sen uudistamisen vuoksi jo aiemmin poistettu ikääntyneitä puita.

Kartanopuiston metsäisemmissä osissa tehdään myös puuston karsintaa. Osa poistettavista puista on kärsinyt muutaman vuoden takaisesta kuivuudesta. Jotkut kaatotuomion saaneet puut ovat hakemassa elintilaa epäsuotuisista kasvupaikoista, kuten komeiden mäntyjen alta tai syreenipensaikoista. Myös maisemia tukkivia pihlajikkoja perataan työn yhteydessä.

Poistettavien puiden tilalle istutetaan lähivuosina uusia puuyksilöitä. Työt kestävät parisen viikkoa ja asialla on rakennusviraston oma luonnonhoitoyksikkö.

Lisätietoja:
Päivi Apajalahti, puistovastaava, rakennusvirasto,
puh. 050 559 2554

Tiedote löytyy myös täältä.

sunnuntai 2. marraskuuta 2008

Kruunuvuorenrannan osayleiskaava pöydälle

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto tiedottaa: Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaehdotus jätettiin kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 30.10. pöydälle. Tiedote asiasta tässä. Ja tässä kokouksen esityslista.

lauantai 1. marraskuuta 2008

Helsinki-info (5/08): Yleistä kävelyturvallisuutta metsissä parannetaan

Uudessa Helsinki-info -lehdessä (5/2008) informoidaan kaupunkilaisia vanhojen puiden aiheuttamasta yleisen turvallisuuden vaarantumisesta. Rakennusviraston iskupartiot taistelevat tätä turvattomuutta vastaan.


Metsässä liikkujia kehotetaan varovaisuuteen myös seuraavassa uutisessa:


maanantai 27. lokakuuta 2008

Kuntavaalit on käyty, yhteistyö kaupunkimetsien puolesta alkakoon!

Kunnallisvaalit on nyt käyty. Helsingin valtuustoon valittiin 85 edustajaa, joista 31 vastasi kuntavaalikyselyymme (36,5 %). Yli kaksi kolmannesta vastanneista kannatti kaikkia kyselyssämme esiinnostettuja tavoitteita, ja ylipäätään vain muutama epäili kaupunkimetsien suojelun nostamista keskeiseksi kaupunkikysymykseksi.

Kiitämme vastauksista ja toivomme, että yhteistyö valtuutettujen ja kaupunkimetsäliikkeen kanssa sujuu tulevalla valtuustokaudella hyvin. Varsin lupaavalta ainakin näyttää! Kaikissa puolueissa Vihreitä lukuunottamatta vastausaktiivisuus oli valittujen kohdalla korkeampi kuin kaikkien ehdokkaina olleiden vastausaktiivisuus.

Valtuustopaikoissa Vihreät ja Perussuomalaiset olivat suurimmat voittajat, SDP suurin häviäjä. Puolueista suhteellisesti eniten äänimääräänsä lisäsivät edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna Perussuomalaiset ja SKP, vaikka kannatuksen tuplaantuminen ei SKP:lle lisäpaikkaa tuonutkaan.

Ks. kaupunkimetsäliikkeen kuntavaaliblogi.

"Kunnissa tulisi pohtia viheralueiden käyttöä" (HS 25.10.)

Maa- ja metsätieteiden yo. Matti Ikonen kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidesivulla (25.10.2008) kaupunkimetsien merkityksestä.

Ekosysteemit eivät pysty sopeutumaan eivätkä säily toimivina, mikäli luonnon monimuotoisuuden häviämistä ei saada pysäytettyä. [--] Nimenomaan kunnallisessa ilmastopolitiikassa tulisi huomata toimintojen keskittämisen ja liikenteen minimoinnin ohella se, mitä viheralueilla tehdään.

Ikonen toteaa, että kaupunkimetsissä on sellaisia arvokkaita luonnonmetsien piirteitä, joita ei enää Suomen tehometsämailta (tai "puupelloilta", kuten talousmetsiämme myös nimitetään) löydy. Siten kaupunkimetsiin eivät myöskään sovi tehometsätalouden hoitomallit.

torstai 23. lokakuuta 2008

Helsingin kuntavaaliehdokkaat valmiita puolustamaan kaupunkimetsiä

TIEDOTE 23.10.2008

Helsingin kuntavaaliehdokkaat valmiita puolustamaan kaupunkimetsiä

Noin kolmannes Helsingin liki tuhannesta kunnallisvaaliehdokkaasta vastasi kaupunkimetsäliikkeen järjestämään kuntavaalikyselyyn. Ylivoimainen enemmistö kyselyyn vastanneista ehdokkaista on kaupunkimetsien puolustamisen kannalla.

Kyselyssä tiedusteltiin ehdokkaiden kantaa Helsingin kaupunkimetsien suojeluun, kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitteeseen sekä lähidemokratian vahvistamiseen. Vastaukset on julkaistu internetissä osoitteessa http://kuntavaalit.blogspot.com/.

Eniten vastauksia saatiin Vihreiltä, 49 kappaletta, joka on 38,6 % ehdokkaista. Ehdokasmääriin suhteutettuna ylivoimaisesti aktiivisimpia olivat kuitenkin SKP:n ympärille kerätyn Helsinki-listojen ehdokkaat. Heistä peräti puolet vastasi kyselyyn (66 ehdokkaasta 32), ja lisäksi vastauksissa oltiin vahvasti kaupunkimetsien suojelun kannalla.

Vastausaktiivisuus näyttäisi heijastelevan sitä, kuinka tärkeinä kyselyssä nostettuja asioita puolueessa pidetään. Suuremmista puolueista heikoin vastausprosentti oli Kokoomuksella, 22,0 %, joskin vahvaa metsien suojeluhalukkuutta löytyi myös muutamalta tämän puolueen ehdokkaalta.

Kolmestasadasta vastanneesta ehdokkaasta suurin osa oli kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitteen kannalla. Myös lähidemokratian vahvistamista kannatettiin laajalti, yli puoluerajojen.

Epäilyksiäkin lähidemokratian laajentamisesta esitettiin, eniten Kokoomuksen, Keskustan ja Kristillisdemokraattien ehdokkaiden piirissä. Tällöin nähtiin usein, että riittävä demokratia toteutuu kuntavaaleissa äänestämällä.

Vastaukset puolueittain vastausprosentteineen löytyvät kaupunkimetsäliikkeen kuntavaalikyselyn etusivulta, osoitteesta http://kuntavaalit.blogspot.com/.

Kaupunkimetsäliikkeen internetsivut:
http://www.kaupunkimetsaliike.info/
http://kaupunkimetsa.blogspot.com/

Lisätiedot:
Martti-Tapio Kuuskoski, martti.kuuskoski (at) helsinki.fi, puh. (040) 001 24 24
Siboné Oroza, sibone.oroza (at) helsinki.fi, puh. (045) 132 69 59

keskiviikko 22. lokakuuta 2008

Kaupunkimetsäliikkeen kuntavaalikysely

Kaupunkimetsäliikkeen Helsingin kunnallisvaaliehdokkaille lähettämään vaalikyselyyn on vastannut noin kolmannes ehdokkaista. Kysymykset ja vastaukset löytyvät vaaliblogista osoitteesta http://kuntavaalit.blogspot.com.

Allaolevista linkeistä pääset vaaliblogiin katsomaan ehdokaslistoja puolueittain - kyselyyn vastanneiden kohdalla on aina linkki ehdokkaan omiin vastauksiin. Puolueet on järjestetty prosentuaalisen vastausaktiivisuuden perusteella. Suluissa näkyy vastanneiden määrä suhteessa puolueen ehdokasmäärään sekä vastausprosentti.

Helsinki-listat (32/66 ; 48,5 %)
Köyhien asialla (5/12 ; 41,7 %)
Kommunistinen Työväenpuolue (2/5 ; 40,0 %)
Vihreä liitto (49/127; 38,6 %)
Suomen Keskusta (40/113 ; 35,4 %)
Vasemmistoliitto 42/127; 33,1 %)
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (37/127 ; 29,1 %)
Suomen Senioripuolue (2/7 ; 28,6 %)
Suomen Työväenpuolue (7/25 ; 28,0 %)
Ruotsalainen kansanpuolue (23/92 ; 25,0 %)
Kansallinen Kokoomus (28/127 ; 22,0 %)
Perussuomalaiset (12/64 ; 18,8 %)
Suomen Kristillisdemokraatit (12/65 ; 18,5 %)
Itsenäisyyspuolue (2/14 ; 14,3 %)

maanantai 20. lokakuuta 2008

"Kruunuvuorenselän sillasta päätetään nyt" (HS 19.10)

Sunnuntain Hesarin (19.10.2008) mielipidesivulla Markku Jutila kirjoittaa Kruunuvuorenselän siltahankkeesta: näyttää siltä, että tuskin kenelläkään on tietoa siitä, missä nyt mennään, vaikka asia on tulossa jo nykyisen valtuuston päätettäväksi. "Edes Museovirasto ei tiedä, että siltaa ollaan rakentamassa", Jutila kirjoittaa.

sunnuntai 19. lokakuuta 2008

"Nyt päätetään tärkeiden viheralueiden kohtalosta" (HU 19.10.)

Helsingin Uutiset -lehdessä on "Vaaliareena"-niminen palsta, jossa julkaistaan kunnallisvaaliehdokkaiden mielipiteitä. Tämä Mari Puoskarin mielipide kiinnostaa meitä erityisesti: aiheena Helsingin viheralueiden kohtelu valtuustossa - Keskuspuisto, Mustavuori, Kruunuvuorenranta, Myllypuro, Kivinokka, Vartiosaari...


Täältä Kuntavaalit 2008 -blogista voi katsoa, kuinka kirjoittaja kaupunkimetsäkyselyymme vastasi: Mari Puoskari (Vihr.).

* * *

LISÄYS 27.10.: Eija Loukoila (Vas.) täsmensi Helsingin Uutisten vaaliareenakirjoituksessa 24.10.2008 kuinka Mustavuoren asiaa kaupunkisuunnittelulautakunnassa käsiteltiin.

keskiviikko 15. lokakuuta 2008

Valitus Myllypuron metsien kaatamisesta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi


Tässäkin blogissa on otettu aikaisemmin esiin, kuinka Myllypadontien lähimetsän puolesta taisteleva Tuuli Luukas on lähettänyt Strasbourgissa sijaitsevaan Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) valituksen Helsingin kaupungin toiminnasta: Myllypuron metsä aiotaan hakata maan tasalle asuntojen tieltä.

Tuuli on vedonnut siihen, että lähiluonto on ihmisoikeus. Kaupunkilaisen tapauksessa kyse on siis oikeudesta kaupunkilähimetsään. Valitus on nyt mennyt läpi: ihmisoikeustuomioistuin on päättänyt ottaa asian käsittelyyn. Asiasta uutisoi tänään Vartti-lehti (15.10.2008), etusivun uutisena! Ks. juttu alla. Sähköinen linkki uutiseen löytyy tästä.


Keskuspuiston säilyminen on äänestäjien käsissä


Juttu on julkaistu Töölöläinen-lehdessä lauantaina 11.10.

Ei enää palaakaan Keskuspuistosta! –kansalaisliike järjesti jälleen Laaksossa, nk. Lääkärinkadun alueella, Keskuspuiston lounaisimmassa kulmassa kansalaisjuhlan lauantaina 4.10 kello 12-15. Puistojuhlassa, jonka tunnelmaa ja taistelumoraalia nostattivat Jussi Raittinen ja Siboné Oroza, kävi kolmessa tunnissa kolmatta sataa ihmistä eri puolilta Helsinkiä allekirjoittamassa Kaupunkimetsäliikkeen kunnallisen kansanäänestysaloitteen kaupunkimetsien suojelemisesta virkistyskäytössä.

Henkeä yllättäen hienoksi äityneessä syyssäässä nosti lupaava väliaikatieto Kaupunkisuunnitteluvirastosta: kaupungin asuntopulaa helpottamaan aiottu, kolmen ja puolen hehtaarin alueelle suunniteltu nk. kaupunkivillojen rakennushanke muutamalle sadalle onnekkaalle on pantu toistaiseksi jäihin. Tähän asti tämä Keskuspuiston nakerrushanke on pysynyt elossa, kiitos kaupunkisuunnittelulautakunnan 5-4 niukan demari -ja kokoomusenemmistön, josta Kokoomuksessa tosin onneksi on yksittäisiä soraääniä, jotka ymmärtävät sen, että viheralueet on kannattavinta säilyttää virkistyskäytössä.

Arvovaltaiset vieraat alleviivasivat Keskuspuiston merkitystä Helsingin tärkeimpänä virkistyskäytössä olevana viheralueena. Keskuspuistoa puolustivat oikeusministeri Tuija Brax (vihr.), kansanedustaja Sanna Perkiö (kok.), RKP:n varapuheenjohtaja Nils Torvalds, kansanterveystieteen dosentti Karri Silventoinen, kaupunkisuunnittelulautakunnan nykyiset jäsenet Mari Puoskari (vihr.) ja Eija Loukoila (vas.) ja entinen jäsen, kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.).

Keskuspuistoa eivät kuitenkaan uhkaa ainoastaan Lääkärinkadun villat, vaan sitä kaventavat myös tuleva Kuninkaantammen asuinalue pohjoisessa Keskuspuistossa ja Hakamäentien ”perusparannus” ja sitä nakertaa sisältäpäin Rakennusviraston metsänhoitokäytäntö, jossa kaupunkiluonto saa säälimättä kirveestä.

Kansanliikuttaja Tahko Pihkalan mukaan säännöllinen arkiliikunta pitää lääkärin loitolla, etenkin jos Pihkalan tavoin pääsee kotiovelta suoraan Keskuspuistoon. Lääkärinkadun alue ei kuitenkaan ole vain laaksolaisten oma liikunta- ja luontoparatiisi, vaan helsinkiläisten ulkoilijoiden laajalti käyttämä portti Keskuspuistoon. Erityisesti kantakaupungin niukoista ja suosituista virkistysalueista täytyy pitää kiinni.

Arkkitehti Bertel Jungin luomus, Keskuspuisto, täyttää vuonna 2011 sata vuotta. Kuten New Yorkinkin esikuvansa, Keskuspuisto tarkoitettiin yleiseksi nautintaoikeudeksi. Jung varoitti myöhempiä sukupolvia vaarantamasta tätä oikeutta uhraamalla kansanterveydellisesti tärkeät virkistysalueet liikenneväylille tai rakennushankkeille pikavoiton toivossa.

Jung kääntyisi haudassaan, jos hän tietäisi elämäntyönsä olevan uhattuna. Toivoa sopii, että kuntavaalit hautaavat hankkeen lopullisesti, ja Helsingin virkistysalueiden turvaksi perustettaisiin virkistysalueiden turvaksi kansallinen kaupunkipuisto, jonka ydin olisi Keskuspuisto.

tiistai 14. lokakuuta 2008

Retkeilijät tutustuivat Mätäjokeen


Allaoleva juttu julkaistiin Tanotorvessa 9/2008 sivulla 7. Juttu on tässä täydennetty omilla valokuvillani Mätäjoen varrelta.

Helsingin rakennusvirasto on viime aikoina herättänyt ristiriitaisia reaktioita virkistysmetsien hoitohakkuista. Huomattavasti positiivisemman vastaanoton saavat niin kutsutun Täti Vihreän eli Elina Nummen lanseeraamat puistokävelyt. Mätäjoki-kävelylle, joka starttasi Kartanonhaasta 18.6, lähti noin 40 ulkoiljaa, jotka eivät sateista säätä säikkyneet. Matkan varrelta Lassilasta ja Pitäjänmäeltä liittyi mukaan vielä lisää, ja lopulta Isoon Huopalahteen saapui noin 70 kävelijää, polkupyörää ja koiraa. Vaikka ulkoilureitistö Mätiksen varrella ei aivan uskollisesti seurailekaan jokea kaikkialla, ulkoilijat kuitenkin koettivat.

Mätäjoki on entinen Vantaanjoen sivuhaara, jonka alkulähteet ovat nykyisessä Louhelassa, vähän Hämeenlinnantiestä länteen. 70 –luvulla se oli tarkoitus uudelleennimetä markkinointikelpoisemmaksi Piijoeksi; tästä muistuttaa sen ylittävä, Kannelmäestä Malminkartanoon kulkeva Piijoen rautatiesilta, joka taistelee Lahden oikoradan Kytömaan sillan kanssa Suomen pisimmän rautatiesillan tittelistä. Nimi ei jokea pahenna, ei sen puoleen siltaakaan; Mätä viittaa rapaan kuten rapakivessä. Pii taas viittaa Kaarelan historiaan kivikautisena asuinpaikkana; nykyisen Etelä-Myyrmäen tiennimistö vielä muistuttaa alueella tehdyistä arkeologisista kaivauksista.

Mätäjoen ympäristö on läntisin Helsingin etelä-pohjois -suuntaisista ekologisista yhteyksistä tai vihersormista, kuten niitä hallinnollisesti kutsutaan. Ne toimivat paitsi eläin- ja kasvilajien leviämisreitteinä, myös ulkoilijoiden virkistysalueina. Mätikseen on tarkoitus istuttaa taimenia kalastajien iloksi, mikä edellyttää kalaportaiden rakennuttamista ainakin Strömberginkoskeen ja Taliin. Talin golfkentän edustajat ovat jo luvanneet vastata Talin kalaportaiden rakentamisesta.
Vantaan puolella jokea kutsutaan Mätäpuroksi; yläjuoksulla jokea uhkasi pitkään Kehä kakkosen suunnitelma, kunnes Vantaa ymmärsi tunnustaa Vaskivuoren alueen luonnon monimuotoisuuden.


Vihreä on Mätäjokilaaksoni.

Mätistä idyllisen kesynä Talin golfkentällä.


Mätäjoen rauhallista virtausta vain hieman ennen sen laskemista Isoon Huopalahteen.


Iso Huopalahti.


Leveimmillään Mätis on laskiessaan Isoon Huopalahteen, joka on läpikulku- ja pysähdyspaikka lukuisille muuttolinnuille. 1980-luvulle saakka joen lasku-uomaa uhkasi kaatopaikka, joka sittemmin haudattiin täyttömaalla, josta tuli Talinhuippu. 1990 –luvun alussa lasku-uoman lähettyville nousi Talinrannan asuinalue, joka on meren pinnan tasoisena altis normaaleillekin sääilmiöille, puhumattakaan sitten ilmastonmuutoksen myötä vääjäämättä nousevasta merenpinnasta. Vähän ylempänä, Strömbergin alueella Pitskussa Mätis muistutti luonnonvoimista kymmenisen vuotta sitten, jolloin vesi nousi useita metrejä.

Huvimaja eli paviljonki Strömberginpuistossa.


Strömberginkoski.


Idyllistä virtailua vain vähän Strömberginkoskesta alajuoksulle, kauniissa Strömberginpuistossa.


Mätiksen rantamaasto Talissa on melko vaikeakulkuista vehmaudessaan.


Tällaisilla liikennerakennelmilla Mätis aiotaan pilata Pitäjänmäellä, Strömbergin alueella.

Luonnon virkistyskäyttö ei käytännössä nauti erityistä lainsuojaa. Jotkut kokevat hoitamattoman kaupunkiluonnon pimeine pusikkoineen uhaksi, vaikka kaupunkiluonto, muistuma suomalaisten juurista metsässä, onkin paitsi merkittävä paikallisen biodiversiteetin mutta myös kaupunkilaisten toimintakyvyn ylläpitämisen kannalta.
Joskus ulkoilijoiden turvallisuus ajaa luonnon edelle: Kannelmäessä on Mätiksen varrelta kaadettu puita, koska niiden on pelätty kasvaessaan kurottavan kohti voimalinjaa.

Voimalinjoja kohti kurotelleita, kaatuneita puita noin 200 metriä Kannelkylästä koilliseen Hakuninmaan suuntaan.


Sama toisesta suunnasta.


Allaoleva lause oli jäänyt Tanotorven toimitukselle tarkoitettuna prosessikommenttina julkaistuun juttuun.

Tähän voisi tulla Mätiksen ylittävästä, Kannelmäen ja Malminkartanon yhdistävästä tieyhteydestä, jos halutaan, muuten voisi olla oman juttunsa väärti:
Triviaa:
- Marttilan puutalot ovat lahjoitus Ruotsin valtiolta toisessa maailmansodassa haavoittuneille suomenruotsalaisille
- Ufoa muistuttava kattilankansi Pitäjänmäentien ja Kaupintien risteyksessä on lahjoitus Hartwallilta, muistuttamassa Pitskun panimohistoriasta
- Rapakivi tunnetaan muissakin kielissä. Saksaksi se on das Rapakiwi, ja englanniksi Rapakivi granite.
- Strömbergin alueella asuu amerikankuikka

Panimokattiloiden kansia Pitäjänmäessä.


Tämä on amerikankuikan koti.

perjantai 10. lokakuuta 2008

Kaupunkikävely Mustavuoreen su 13.10 klo 13

Helsingin SPD järjestää kaupunkikävelyn Mustavuoreen sunnuntaina 12.10. klo 13.

Kaupunkikävelyllä keskustellaan "Helsingin tulevaisuudesta"
* Teemoina Mustavuoren alueen rakentaminen ja Sipoon suunnitelmat.
* Tapaaminen bussin 96 päättärillä, Niinisaarentien varressa, Porslahdentien päässä.
* Paikalla SDP:n Helsingin ehdokkaat kaupunkitutkija Karin Taipale ja kaupunginhallituksen jäsen Jouko Malinen.

torstai 9. lokakuuta 2008

Santahamina laajempaan käyttöön

Erkki Haapaniemi avasi keskustelun Santahaminan tulevaisuudesta ja vaihtoehtoisista käytöistä. Olisi hienoa pystyä säilyttämään sen upea luonto, mutta vielä hienompaa olisi, jos kaikki luonnonkauneutta arvostavat pääsisivät nauttimaan tästä ainutlaatuisesta paikasta.

Kaupunkimetsäliikkeen tavoitteena on luonnonsuojelun ja virkistyskäytön yhdistäminen. Mielestäni sekä Santahaminan muuttaminen asuinalueeksi että pitäminen armeijan yksityiskäytössä ovat ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Alueen tulevaisuutta on ryhdyttävä suunnittelemaan uudelta pohjalta, aidosti kaupunkilaisia kuunnellen suunnittelun ensi vaiheesta lähtien.

Santahamina voisi tarjota paljon mahdollisuuksia vapaalle kansalaistoiminnalle. Sen rakennuksista voisi saada sijan esimerkiksi luontokoulu tai vaikkapa maailman ensimmäinen kaupunkimetsäkoulu.

Useat Helsingin edustan kauneimmat saaret ovat olleet vuosikymmenestä toiseen armeijan henkilökunnan yksityisinä kesänviettopaikkoina, kaupunkilaisilta suljettuja. Santahaminaa sotilaat esittelevät ikään kuin käyntikorttina, esimerkkinä luonnonsuojeluhengestään. Samaan aikaan järjestetään helsinkiläisten ulkoilualueilla kaupunkisotaharjoituksia.

Asevarainen turvallisuuspolitiikka muodostaa aina uhan luonnolle; sitä ei valitettavasti muuta muuksi harjoitusten aiheuttamien tuhojen minimointi. Tuhoa synnyttävän laitoksen historia voidaan jättää näkyviin, mutta tulevaisuus rakentuu uudenlaiselle ajattelulle, luonnon ja ihmisen kunnioittamiselle ja rinnakkainelolle.

Eila Salomaa

keskiviikko 8. lokakuuta 2008

Santahaminan kuulumisia


Santahamina 5.10.2008 (Kuva: MT Kuuskoski)

Sunnuntaina 5. lokakuuta kaupunkimetsien puolustajilla oli mahdollisuus tutustua Santahaminan luontoon. Retkeä vetiupseeritoverinsa kanssa everstiluutnantti Jarmo Nieminen, joka on opastanut jo yli kahdeksaa tuhatta kävijää Santahaminassa.

Kiertelimme saaren itäpuolen ampumaharjoitusalueella, ja näimme muun muassa kuuluisan rantasaunan, jossa vuosikaudet viimeisteltiin valtion tulo- ja menoarvio. Taustana ovat tietenkin Santahaminaan kohdistuvat "kaavoituspaineet", jotka tuntuvat uhkaavan jok'ikistä puuta ja pensasta koko pääkaupunkiseudulla.

Rakennushallitus oli muutama vuosi sitten yrittänyt kaataa Santahaminan puustoa, tietenkin siksi että saataisiin tuottoa ja päästäisiin istuttamaan uusia risuja puiden tilalle. Jo Venäjän vallan aikana oli kuitenkin määrätty, että Santahaminan rantametsät on säilytettävä, muun muassa siksi etteivät veneilevät siviilit pääse tirkistelemään liiaksi sotilasalueen tapahtumia. "Sotilaille on aina ollut selvää metsän suojeleva merkitys", Nieminen totesi.

Meren pinnan korkeus vaihtelee etelärannikolla parin metrin rajoissa. Kun lisäksi tulee maan nousu, Santahamina muuttuu koko ajan hitaasti. Aikaisempi merenlahti on nyt kluuvi nimeltä Kissalampi. Merivesi virtaa siihen ja takaisin kahden putken kautta, jotka on vedetty tsaarin joukkojen rakentaman pienen hiekkatien ali.

Hiekkaa merikin kerää valleiksi, myös viereisellä Santahaminan Suurlahdella. Lahdella ammutaan maaleihin, jotka ovat parilla kallioluodolla, mutta suurimman osan ajasta tietenkin lahti, kuten koko Santahamina on käytännössä luonnonsuojelualuetta.

Myös jalkamiesten ammunnoissa maalit on tarkkaan sijoitettu hiekkalaatikoihin, joten arka kalliomaasto ei pahasti kulu harjoituksissa. Näimme harvinaisia sammalia kallioilla, joilla 2000-luvun kesien kuivuus on pientä vahinkoa tehnyt, kuten Herttoniemessäkin. Pientähän se on sotilaiden ja kuivuuden tekemä vahinko Rakennusviraston "hoitotoimenpiteiden" tekemään verrattuna.

Biologit ovat paljon tutkineet Santahaminan luontoa, ja monin kohdin on löydetty korvaamattomia ympäristöjä. Parisatavuotiset puut eivät ole harvinaisia täällä. Monille lintulajeille saari on myös tukikohta, kertoi Nieminen, joka osoittautui paitsi historian tuntijaksi, myös lintuharrastajaksi ja valokuvaajaksi.

Kaiken kaikkiaan lyhyt kiertomatkamme vakuutti, että olisi hirvittävän näkemyksetöntä muuttaa historiaa tihkuva suurenmoinen luontokohde asuinalueeksi, kenties ohimenevien "kaavoitustarpeiden" takia. Juuri äsken uutiset kertoivat puolustusvoimien luovuttavan muutaman nyt sotilaskäytön kannalta tarpeettomaksi tulleen pienemmän saaren pois.

Kyllä Sandiksen pitäisi pysyä sotilailla: legendaarisine Rivieroineen ja Saharoineen ja vanhoine makasiineineen, joissa lepakot pesivät räystäiden alla, se on osa myös kansankulttuuriamme. Voiko hallintokultturi numeroineen tulla niin sokeaksi, että uhraa tällaiset mittaamattomat arvot?

Erkki Haapaniemi

* * *

Lisäys: lisää valokuvia Santahaminan-retkestä löytyy aiemmasta postauksesta, täältä. (L.L.)

Koirasaarentien asemakaavat - yleisötilaisuus TÄNÄÄN!

MUISTUTUS: Tänään yleisötilaisuus

Koirasaarentien molemmille puolille Gunillantien ja Borgströmin kallion alueelle laaditaan asemakaavoja. Alueelle on tarkoitus suunnitella sekä pientaloja että kerrostaloja.

Kaavoitus uhkaa Koirasaarentien rakentamattomia jyrkkäpiirteisiä, virkistysalueina ja valtakunnallisestikin arvokkaita kalliometsärinteitä. Suunnittelualueen eteläosassa on lisäksi Tahvonlahti ja arvokas Tahvonlahden ruovikko.

Alueen osayleiskaavaprosessi on ollut jokseenkin hämärä. Suunnittelualue irrotettiin kesken kaavaprosessin osayleiskaavasuunnitelmasta Maankäyttö- ja rakentamissuunnitelman alaiseksi alueeksi. Maankäyttö- ja rakentamissuunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen ja sen on hyväksynyt ainoastaan kaupunkisuunnitteluvirasto.

Keskustelutilaisuus pidetään TÄNÄÄN 8.10. klo 18-20 Tahvonlahden koululla, osoitteessa Gunillantie 12.

Mielipiteet asemakaavaluonnoksesta tulee jättää kaupunkisuunnitteluviraston kirjaamoon, PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki 20.10. mennessä.

Koirasaarentien hanke kaupunkisuunnitteluviraston sivuilla.

Kaisa Hauru
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys


tiistai 7. lokakuuta 2008

Kaupunkisuunnittelun taustoja valottava luentokurssi Helsingin yliopistossa

Helsingin yliopistossa järjestetään 28.10.-11.12.2008 kaupunkitutkimuksen monitieteinen luentokurssi Näkökulmia kaupunkiin ja kaupunkitilaan: Betonia ja puutarhoja, toimintaa ja toimijoita.

KURSSIN OHJELMA (ilmoittautuneille):

Tiistaisin ja torstaisin klo 16.15-17.45 salissa U35 (Unioninkatu 35)
Laajuus: 3 opintopistettä

Kurssilla esitellään monitieteisesti kaupunkitutkimuksen eri näkökulmia, käsitteitä ja ajankohtaisia teemoja. Luennoitsijoina ovat kaupunkitutkimuksen professorit ja joukko muita asiantuntijoita.

Kurssin sivut: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/kaupunkitutkimus/post-196.htm
Kurssin koordinaattori: Kimmo Kurunmäki, kimmo.kurunmaki (ät) helsinki.fi

28.10. Oikeus kaupunkiin. Professori Anne Haila, HY, yhteiskuntapolitiikan laitos
30.10. Mitkä tekijät ohjaavat kaupunkikehitystä? Kaupunkitaloustieteilijän näkökulma. Professori Heikki A. Loikkanen, HY, maantieteen laitos
4.11. European metropolitan development and planning - Framing the Greater Helsinki Vision 2050 process. Professori Peter Ache, TKK, YTK/Arkkit.
6.11. Kaupunki - tekosysteemi vai ekosysteemi? Professori Heikki Setälä, HY, ympäristöekologian laitos
11.11. Urbaani turvallisuuspolitiikka, kontrolli ja tila. Akatemiatutkija Hille Koskela, HY, yhteiskuntapolitiikan laitos
13.11. Urban green space – historical perspective. Professori Peter Clark, HY, historian laitos
18.11. Urbaanin ympäristön estetiikka. Professori Arto Haapala, HY, taiteiden tutkimuksen laitos
20.11. Tutkimustoiminta kaupunkisuunnittelussa. Vt. toimistopäällikkö Rikhard Manninen, Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto
25.11. Johdatus kaupunkiekologiaan. Professori Jari Niemelä, HY, bio- ja ympäristötieteiden laitos
27.11. Avara urbanismi – yritys ymmärtää suomalainen kaupunki toisin. Tutkija Pasi Mäenpää, HY, sosiologian laitos
2.12. Uudet sosiaaliset ja alueelliset jaot ja niiden merkitykset – maantieteen näkökulma. Professori Mari Vaattovaara, HY, maantieteen laitos
4.12. Uudet sosiaaliset ja alueelliset jaot ja niiden merkitykset – sosiologian näkökulma. Professori Matti Kortteinen, HY, sosiologian laitos
9.12. Arkikokemukset, tieto ja kaupunkipolitiikka. Erikoistutkija Pia Bäcklund, Helsingin kaupungin tietokeskus
11.12. Hyöty-kustannusanalyysit, tulonsiirrot, maankäyttö ja päätöksenteko. Professori Antti Talvitie, TKK, YTK/Liikennetekniikka

maanantai 6. lokakuuta 2008

"Militären ger bort fyra öar" (Hbl 6.10.2008)

Huvudstadsbladetissa ilmestyi 6.10.2008 varsin suojelumyönteinen juttu Helsingin neljästä saaresta, jotka puolustusvoimat on nyt luovuttamassa pois: "Militären ger bort fyra öar". Jutussa on haastateltu muun muassa Jarmo Niemista.

sunnuntai 5. lokakuuta 2008

Terveisiä syksyisestä Santahaminasta

Jarmo Nieminen opasti tänään pientä kaupunkimetsistä kiinnostunutta ryhmää Santahaminan arvokkaassa metsäluonnossa. Tässä joitakin kuvamaistiaisia sunnuntairetkestämme ainutlaatuisessa kaupunkiluonnossa. Reissun antiin tullaan palaamaan vielä jatkossa.


´

Santahamina 5.10.2008
Kuvat: Martti-Tapio Kuuskoski



Kallioimarre


Lehtokielo


Myrsky nousee; takana Jänissaari


Jänissaaren ruskaa


Kestää 40 vuotta ennen kuin poronjäkälä pääsee tällaiseen kasvuun.


Kilpikaarnamänty; kilpikaarnaa alkaa muodostua vasta noin 150 vuotta vanhoihin puihin.