torstai 27. toukokuuta 2010

Tankomäen alueen asemakaavaluonnos esillä



Aineisto on kokonaisuudessaan nähtävissä kaupunkisuunnitteluviraston sivuilla: http://www.hel.fi/ksv osiossa "Nähtävänä nyt". "Tankovainioon suunnitellaan kaupunkimaisen tiivis pientalovaltainen asuinalue noin 600 asukkaalle ja parannetaan virkistysalueiden käyttömahdollisuuksia. Tavoitteena on luonto- ja kulttuurimaisema - arvojen säilyminen ja ominaispiirteiden vahvistaminen." "Mielipiteet suunnitteluperiaatteista ja alustavasta suunnitelmasta pyydetään toimittamaan viimeistään 14.6.2010 kirjallisesti osoitteeseen kaupunkisuunnitteluvirasto, kirjaamo, PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki, (käyntiosoite: Kansakoulukatu 3), faksilla 310 37378, sähköpostilla kaupunkisuunnittelu(a)hel.fi tai suullisesti kaavan valmistelijalle. Tavoitteena on esitellä kaavaehdotus ja osallisilta kaavaluonnoksesta saatu palaute kaupunkisuunnittelulautakunnalle lokakuussa 2010."

Vaikka luonnos säilyttää Tankovainiontien ympäristön vanhan maiseman jotenkuten, niin itse Tankomäen hieno metsä- ja niittyalue jää ehdotuksessa asuinalueen alle ja tuhoutuu täysin.

Teksti ja kuva: Matti Lipponen

maanantai 24. toukokuuta 2010

Osallistu keskusteluun metsänhoidon menetelmistä 24.5.-24.6.

Osallistu keskusteluun metsänhoidon menetelmistä 24.5.-24.6.!
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 25.6.2010

Maa- ja metsätalousministeriö käynnistää kansalaiskeskustelun metsänhoidon linjauksista Suomessa. Hanke toteutetaan verkkokeskusteluna aikavälillä 24.5. − 24.6. Keskustelu tapahtuu valtionhallinnon Ota kantaa -verkkosivustolla. Ministeriön verkkosivuille MMM-verkkokeskustelu metsien hodoista on koottu materiaalia keskustelun tueksi.

Kansalaiskeskustelun tavoitteena on saada tietoa ja uusia näkökulmia metsäpoliittiseen päätöksentekoon tulevaisuuden metsänhoidon menetelmistä. Tarkoituksena on kuulla kansalaisten näkemyksiä muun muassa siitä, mihin metsiä tulisi käyttää. Samassa yhteydessä pohditaan miten metsiä tulisi käsitellä tulevaisuuden tarpeiden tyydyttämiseksi. Riittävätkö nykyiset metsänhoitomenetelmät vai tarvitaanko vaihtoehtoisia menetelmiä vanhojen rinnalle?

Tarve entistä laajempaan kansalaisten kuulemiseen havaittiin metsälakiuudistustyön yhteydessä kesällä 2009. Vuoden 2010 aikana maa- ja metsätalousministeriö käy laajapohjaista keskustelua metsänhoidon linjoista Suomessa. Kansalaiskeskusteluhankkeen tavoitteena on saada mahdollisimman monen kansalaisen, metsänomistaja, metsien hyödyntäjän, asiantuntijan ja poliitikon näkemykset kuuluviin. Avoimen keskustelun toivotaan synnyttävän tuoreita näkökulmia metsänhoidon linjausten jatkokehitystä varten.

Keskustelun tuloksia voidaan hyödyntää Kansallisen metsäohjelman tarkistamisessa, metsälain uudistamisprosessissa sekä Tapion Hyvän metsänhoidon suositusten päivittämisessä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
suunnittelija Anniina Kostilainen, puh. (09) 1605 2393 tai 040 351 9091
apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa, puh. (09) 160 53353 tai 040 752 3271

keskiviikko 19. toukokuuta 2010

Kaupunkimaiset hiljaiset alueet ovat tärkeitä helsinkiläisille

Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Tiedote 18.5.2010

Kaupunkimaiset hiljaiset alueet ovat tärkeitä helsinkiläisille

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa on valmistunut selvitys Helsingin hiljaisia alueita käsitelleen asukaskyselyn tuloksista. Helsinkiläisten mielestä kaupunkiin kuuluu myös suhteellisen hiljaisia alueita. Niiden olemassaolo ja saavutettavuus on erittäin tärkeää. Hiljaisia alueita vastaajat löysivät etenkin suurehkoilta alueilta, hyvin tunnetuista metsistä, puistoista, rannoilta ja saarista.

Asukkailta kysyttiin hiljaisista alueista
Selvityksessä käsiteltiin asukaskyselyaineistoa, jossa tiedusteltiin helsinkiläisten kokemuksia asuinympäristön melusta, meluntorjunnasta ja Helsingissä sijaitsevista hiljaisista alueista. Kysely toteutettiintalvella 2007–2008 meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä posti- ja Internet-kyselynä. Vastauksia saatiin yhteensänoin 2 100. Vastaajia pyydettiin nimeämään paikkoja, joiden hiljaisuudella tai äänimaiseman rauhallisuudella on heille erityistä merkitystä.

Hiljaisuutta pidetään tärkeänä
Selvityksen mukaan helsinkiläiset pitävät hiljaisten alueiden olemassaoloa kaupungissa hyvin tärkeänä. Kaikkiaan 64 prosenttia vastaajista arvioi hiljaisten alueiden tärkeydeksi 8–10 asteikolla 1–10.

Vastaajista 69 prosenttia oli sitä mieltä, että Helsingistä löytyy hiljaisia tai äänimaisemaltaan rauhallisia paikkoja. Suurin osa oli nimennyt itselleen erityisen tärkeän paikan. Myös sanallisia kuvauksia alueista, niiden miellyttävistä ja ei-toivottavista äänistä ja muista arvoista esitettiin runsaasti.

Mainitut hiljaiset paikat keskittyivät suurehkoille alueille, hyvin tunnettuihin metsiin, puistoihin ja rantoihin sekä saariin. Keskuspuisto Laaksosta Haltialaan oli vastausten määrän mukaan tarkasteltuna selvä ykkönen. Seurasaari, Viikin-Vanhankaupunginlahden kokonaisuus sekä Vuosaaren metsä- ja ranta-alueet, Mustavuori, Uutelaja Kallahti, saivat myös runsaasti mainintoja. Erityinen hiljainen keidas on lähes liikenteetön Suomenlinna. Vantaanjoen varsi oli tärkeä hiljainen reitti kaupungin keskellä. Tärkeitä ovat myös pienet rauhallisuudet taskut sekä pienemmät esikaupunkivyöhykkeen suhteellisen hiljaiset viheralueet, jotka ovat saavutettavissa ilman henkilöautoa.

Ranta-alueet ja kaupungin ulkoilusaaret ovat erityisen tärkeitä alueita erityisesti tiiviisti rakennetussa kantakaupungissa. Myös Töölönlahti ympäristöineen mainitaan varsin usein hiljaisena alueena,vaikka puistoalue tosiasiassa onkin arkipäivinä varsin meluinen. Keskuspuiston laajat viheralueet ovat Pohjois-Helsingin tärkeimpiä hiljaisuuden alueita. Itä-Helsingissä omassa luokassaan olivat Vuosaaren alueen suurimmat rakentamattomat viheralueet.

Suhteellisen hiljaisen alueen kokemiseen ja arvostukseen vaikuttavat melutason lisäksi myös muut tekijät kuten alueen suuruus ja yhtenäisyys, sen saavutettavuus ja helppo pääsy. Vastauksissa kuvattiin paljon myös muita kuin äänimaisemaan liittyviä arvoja. Erityisen tärkeitä ominaisuuksia yhdessä suhteellisen hiljaisuuden kanssa olivat luontoarvot – luonnossa liikkumisen ja luonnonhavainnoinnin mahdollisuudet, luonnon monimuotoisuus – ja kulttuurimaiseman arvot.

Kyselyn tulosten perusteella äänimaisema koetaan erittäin merkityksellisenä osana virkistysalueiden laatua. Helsingin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tavoite turvata kaupunkimaisten hiljaisten alueiden säilyminen ja alhaiset melutasot virkistysalueilla on kaupunkilaisille hyvin tärkeä.

Lisätietoja: ympäristötarkastaja Anu Haahla, puh. (09) 310 28916, anu.haahla@hel.fi Lähde: Jani Päivänen ja Paula Leppänen: Helsingin hiljaiset alueet -asukaskyselyn tuloksia. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksenjulkaisuja 5/2010.

keskiviikko 5. toukokuuta 2010

Monimuotoisuus Helsingissä 2010 –seminaari 11.5.2010 klo 15-18

T e r v e t u l o a

Monimuotoisuus Helsingissä 2010 –seminaariin

11.5.2010 klo 15-18

Kaupunkisuunnitteluviraston yleisötilaan Laituriin
(Vanha Linja-autoasema Narinkkatorin laidalla)

Ohjelma
klo 15.00 Avaussanat: Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Kati Vierikko

klo 15.10 Luonnon tila Helsingissä: historiaa, nykypäivää ja tulevaisuuden näkymiä: ympäristöekologi Kaarina Heikkonen, Helsingin ympäristökeskus

klo 15.40 Helsingin rakennettujen viheralueiden kasvien käytön linjaus: suunnitteluasiantuntija Satu Tegel, Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osasto

klo 16.10 Kahvitauko

klo 16.30 Kaupunkiluonnon monimuotoisuuden turvaaminen monitieteisenä haasteena: tutkija Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin yliopisto

klo 17.00 Monimuotoisuuden tukeminen maisemasuunnittelun keinoin: maisemaarkkitehti
Eeva Eitsi, FCG Finnish Consulting Group Oy

klo 17.30 Avoin loppukeskustelu: mitä voimme tehdä monimuotoisuuden turvaamiseksi pääkaupungissa. Keskustelun vetää Kati Vierikko.

klo 17.55 Seminaari päättyy

Seminaari on osa Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n (Helsy) 40. juhlavuoden sekä YK:n luonnon monimuotoisuuden teemavuoden (UN International Year of Biodiversity) paikallistason ohjelmaa. Vapaa pääsy!