perjantai 28. marraskuuta 2008

Laajasalon ekorakentamisesta ja kaupunginsuunnittelun demokratiavajeesta

Seuraavassa Chrisse Candolinin kirjoitus periaatteista, jotka tulisi ottaa Kruunuvuoren rakentamisen pohjaksi.

Kaiken sen tiedon perusteella, joka meillä ilmastonmuutoksesta etc. nyt on: Juuri näin! Tietenkin. Mutta missä menee Helsingin kaupunkisuunnittelu? Freiburgista löytyisi osviittaa!

Muistanpa itse vaikuttuneeni joskus joistakin metsäisistä pikaratikkaratkaisuista Göteborgin esikaupunkialueilla. Tällaisten ratkaisujen sijaan täällä Helsingissä halutaan metsän reunustamasta Koirasaarentiestä Laajasalossa rakentaa 32 metriä leveä bulevardi istutettuine puukujineen!! Haloo!!

(M.-T. K.)

* * *

Laajasalon ekorakentamisesta ja kaupunginsuunnittelun demokratiavajeesta

Voisivatko vihreät ja kaikki ekologisesti ajattelevat alkaa lobbata Laajasaloon kaavoitettavaa aluetta ekokaupunginosaksi Freiburgin Vauban-esikaupungin mukaisesti. Sinne on suunniteltu energiaplus-taloja ja kaupunginosa on autoton: autot on parkkeerattu talokortteleiden ulkopuolella sijaitseviin parkkitaloihin, jolloin pihakadut ovat autoista vapaat. - Mutta se, mikä on Saksassa helppoa on Suomessa vaikeaa!

Laajasalon alue on erittäin arvokas, koska luonto siellä on upeaa ja vaihtelevaa ja metsien puusto monipuolista. Koska Laajasalo on säilynyt suhteellisen väljänä, ja puistomaisena, on erittäin tärkeää että tuleva rakentaminen suunnitellaan ilmastodirektiivien mukaisesti ekologisesti alusta loppuun ja että asukkaiden viihtyvyys ja hyvä asuminen ovat pääasia arkkitehtuurissa sekä piha- ja ympäristösuunnittelussa. Nyt kun on päätetty kevytliikenteen sillan rakentamiseksi Kruunuvuoreen, on autottoman kaupunginosan toteuttaminen erittäin helppoa ja toivottavaa.

Toivon todellakin, että uudet tuulet alkavat puhaltaa Helsingissäkin, jossa tähän asti ollaan oltu suunnittelussa ja asenteissa jatkuvasti muita Euroopan kaupunkeja jäljessä parin vuosikymmenen verran. Helsingin hallintokulttuuri pitää helsinkiläisiä nöyryyttävästi alamaisina kuluttajina, eivät niinä kansalaisina, jotka ovat demokratian syy ja lähtökohta. Nyt olisi Helsingillä näytön paikka, ja Laajasalossa sekä Jätkäsaaressa olisi nyt mahdollisuus raikkaampiin, nykyajan vaatimusten mukaisiin asenteisiin, joka tarkoittaa todellisen demokratian toteutumista kansalaisvaikuttamisen kautta.

Helsingissähän suunnittelu jatkuu tälläkin hetkellä kuuntelematta ja kunnioittamatta asukkaiden ja kaupunkilaisten toiveita (muistamme oikein hyvin, miten kaupunkilaisten 41 000 nimeä makasiinien säilyttämiseksi eivät merkinneet mitään!); täällä toimitaan koko ajan vastoin demokratian perussääntöjä tsaarin ajan hengessä. Nyt on oikea aika alkaa vastustaa epädemokraattista suunnitteludoktriinia ja nostaa tämä kissa pöydälle: asukkaita on kuunneltava ja päätöksentekoon on päästävä mukaan!

Valoisin terveisin
Chrisse Candolin
chri [at] ccandolin.com

3 kommenttia:

Antti Poikola kirjoitti...

Lobbaaminen todella kannattaa, eikä siihen välttämättä tarvita mitään massaliikettä, vaan pitää keskittyä oikeisiin tahoihin. Itse olemme maanomistajan asemassa lähestyneet Espoon kaupunkisuunnittelulautakuntaa ns. Eko-Vermo aloitteella ja saaneet sitä kautta ekologiset arvot sisään suunnitteluprosessiin. Kuka siellä Laajasalossa omistaa maita?

Antti Poikola
http://www.bergans.fi/tiedote_leppavaaran_ekoalue.pdf

Erkki Haapaniemi kirjoitti...

Chrisselle


Muuten täysin samaa mieltä, mutta ratikkasilta on täysin ylimitoitettu ratkaisu ja tuhoaisi paljon merimaisemaa Kruunuvuorenselällä. Ei Helsingin merialueita saa tukkia kolmella neljällä sillalla ja pitkillä rumilla sorapenkereillä YHDEN RAITIOVAUNULINJAN TAKIA. Paneekin epäilemään että puheet ratikasta ovat hämäystä; sillat halutaan muista syistä.

Erkki Haapaniemi
(Teillä oli muuten aikoinanne tosi hieno mökki Laajasalossa S. B:n kanssa! :))

Anonyymi kirjoitti...

Ratikkasilta runnotaan läpi siksi että Laajasaloa ollaan tiivistämässä 10000 asukkaalla.
Meidän on vaadittava ekorakentamista tai Laajasalosta tulee uusi herttoniemenranta.
Kyllä tiivis vesibussiliikenne sopisi paremmin ekorakentamisen yhteyteen, mutta miten suunnitella ekokaupunginosa ja vähentää autoilua, koska autoilu ei ole tällä hetkellä ekologisesti kestävä tapa liikkua.
Meidän on nyt keskityttävä tähän ekorakentamisen vaatimukseen täysillä. Pihoihin omat viljelypalstat, jne. Kun suunnittelu on asukaslähtöistä, koko yhteisö muuttuu voimauttavaksi, me-henkiseksi, l.
tällainen suunnittelu on mielekästä ja mielenterveydellisesti hyvää tekevää. Yhteisö voi paremmin, jne.
t. Chrisse Candolin