(28.4.2011) Pääkaupunkiseudun luonnonsuojelujärjestöt julkistivat tänään oman esityksensä Östersundomin alueen rakentamisesta niin, että alueen olennaiset luonto-, virkistys- ja maisema-arvot säilyvät.
Järjestöjen kaavassa Östersundomiin asutetaan 50 000 asukasta ja joukkoliikenne perustuu metroon. Rakentamista osoitetaan yli kahdeksan neliökilometriä, ja suurin osa varjokaava-alueesta osoitetaan virkistykseen tai luonnonsuojelualueeksi. Luonnonsuojelualueita kaava-alueella on yli kymmenen neliökilometriä. Varjokaava nostaisi Helsingin kaupungin suojelupinta-alan nykyisestä neljästä yhdeksään prosenttiin.
"Hyvä fiilis ja yöttömiä öitä", kuvailevat varjokaavaluonnosta valmistelleet designtoimisto dadadotankin suunnittelija Anna-Riitta Kujala ja hankkeen koordinaattori FT Kati Vierikko. Kaavatyö vaati loppuvaiheessa neljän kuukauden rutistuksen. Ajatus varjokaavasta syntyi kun järjestöt halusivat vastata omalla luonnoksellaan kestävän kehityksen ja ilmastomuutoksen tuomiin maankäytön suunnittelun haasteisiin. Kaava kokoaa yhteen monien luontokartoittajien luontoasiantuntemuksen ja kaupunkirakenteen suunnittelun tietotaidon.
"Luonnonläheisyys ja luonnonarvot on mahdollista yhdistää näinkin isoon väkimäärään, vaikka Sipoonkorpi, keskeiset ranta- ja luontoalueet sekä ekologiset yhteydet varataan virkistyskäyttöön ja suojeluun", toteaa Kimmo Jääskeläinen Vantaan ympäristöyhdistyksestä.
”Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteisen yleiskaavan luonnoksessa ohjataan liikaa rakentamista arvokkaille luontoalueille ja Natura 2000 -lintukosteikoille sekä lisätään kohtuuttomasti tulevan Sipoonkorven kansallispuiston eteläosien kulutusvaikutusta", sanoo Keijo Savola Uudenmaan ympäristönsuojelupiiristä.
"Luonnonsuojelijat esittivät näin laajan vaihtoehtosuunnitelman Suomessa nyt ensi kertaa", sanoo luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta. "Vaihtoehtokaavoja on aiemmin nähty esimerkiksi Britanniassa.”
Varjokaavassa Östersundomin metroasemalta avautuu portti rannikolta Sipoonkorpeen ulottuvaan kansallispuistoon. Rannoille ei osoiteta uudisrakentamista. Asukastavoite ja metro joukkoliikenneratkaisuna otettiin yhteisen yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.
Varjokaavaksi nimetyn ehdotuksen laativat yhteistyössä Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Sipoon luonnonsuojelijat, Vantaan ympäristöyhdistys sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri. Yksityiskohtainen varjokaavaluonnos on on tehty ammattityönä designtoimisto dadadotankissa.
Luontojärjestöt toivovat varjokaavan lisäävän keskustelua ekologisesta maankäytön suunnittelusta ja ekotehokkaasta rakentamisesta.
Lisätietoja:
- Helsingin luonnonsuojeluyhdistys - Helsingfors naturskyddsförening, varapuheenjohtaja Kati Vierikko, puh. 040 737 2298
- Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, suojeluasiantuntija Keijo Savola, puh. 045 652 1974
- Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ja Suomen luonnonsuojeluliitto, suojeluasiantuntija Tapani Veistola, 0400 616 530
- Sipoon Luonnonsuojelijat - Sibbo Naturskyddare, Sini-Pilvi Saarnio, puh. puh. 040-743 9083
- Vantaan ympäristöyhdistys. puheenjohtaja Kimmo Jääskeläinen, puh. 040-5899158
- Anna-Riitta Kujala, designtoimisto dadadotank, puh. 050-370 5692
torstai 28. huhtikuuta 2011
Luonnonsuojelujärjestöt julkistivat oman esityksensä Östersundomin kehittämisestä
keskiviikko 13. huhtikuuta 2011
KUNTAMETSÄT ASUKKAIDEN JA LUONNON KEITAIKSI
Kuinka saada kuntametsissä sekä luonnonarvot että virkistys kukoistamaan, ja samalla säästöjä? Sen kertoo SLL:n uusi kuntametsäopas:
http://www.sll.fi/uusimaa/kuntametsat
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristösuojelupiiri tiedottaa 13.4.2011
KUNTAMETSÄT ASUKKAIDEN JA LUONNON KEITAIKSI
Kuntametsien mahdollisuuksia luonnonsuojelussa sekä hyvän elinympäristön luomisessa esitellään Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin julkaisemassa Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi -oppaassa.
Kunnat omistavat Suomessa metsätalousmaata noin 428 000 hehtaaria. Kuntametsät tuottavat monia ekosysteemipalveluita, joista ehkä tärkein on niiden rooli virkistysalueina. Ne ovat tärkeä osa viihtyisää elinympäristöä. Tutkimukset Suomesta ja maailmalta kertovat luontoalueiden suuresta merkityksestä ihmisten viihtymiselle ja terveydelle. Erityisen merkittäviä liikkumaan houkuttelevat viheralueet ja niiden muodostamat verkostot ovat ikääntyvälle väestölle. "Kuntametsät ovat sijaintinsa vuoksi tärkeitä lasten ja aikuisten luontosuhteen muodostumiselle ja säilymiselle. Ne mahdollistavat arkipäiväisen luonnossa rauhoittumisen ja siitä nauttimisen", muistuttaa Laura Räsänen, toinen oppaan kirjoittajista.
Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessäkin kuntien tulee muistaa, että hyvään ja viihtyisään elinympäristöön kuuluvat riittävän laajat ja monipuoliset luonto- ja viheralueet. Niitä on oltava niin lähellä jokaista asukasta, että niiden päivittäinen käyttö on mahdollista. "Kuntametsillä on kasvava merkitys luonnonsuojelulle, luontoharrastukselle sekä opetukselle", toteaa Keijo Savola, toinen oppaan kirjoittajista. "Monien kaupunkien metsistä merkittävä osa on ollut jo pitkään tehometsätalouden ulkopuolella. Niihin on siksi kehittynyt tavanomaista talousmetsää enemmän luontoarvoja. Kustannustehokkaasti luonnonsuojelua voi edistää virkistysalueiksi kaavoitetuissa kuntametsissä." Virkistyskäyttö ja luonnon monimuotoisuus sopivat yleensä hyvin samoille alueille. Tämä "hallittu luonnontila" voi tuoda säästöjä kunnalle hoitokuluissa. Metsätalouttakin voidaan harjoittaa hyvin ilman laajempia avohakkuita, esimerkiksi poiminta- ja pienaukkohakkuin. Suomen luonnonsuojeluliitto jatkaa vuonna 2011 yhdessä Suomen Ladun ja Suomen Partiolaisten kanssa luontohaastekilpailua. Siihen kunnat ja seurakunnat voivat osallistua suojelemalla yhden tai useamman omistamansa alueen lakisääteisinä suojelualueina.
Luontohaasteeseen osallistui sen ensimmäisenä vuonna 2010 yhdeksäntoista kuntaa tai seurakuntaa. Luontohaasteella suojeltiin yli 1100 hehtaaria arvokkaita luontoalueita. Tämä kertoo osaltaan siitä, että yhä useammat kunnat ymmärtävät luonnonsuojelualueet vetovoimatekijöinä. Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi -opas julkaistiin sähköisesti internetissä.
Lisätietoja
Laura Räsänen, Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi -oppaan kirjoittaja, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, puhelin 050 438 9795
Keijo Savola, Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi -oppaan kirjoittaja, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, puhelin 045 652 1974
Tapani Veistola, luonnonsuojeluasiantuntija, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, puhelin 0400 615 530
Internet- Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi -opas ja tilaisuuden kalvot: http://www.sll.fi/uusimaa/kuntametsat- Luontohaaste 2011http://www.sll.fi/luontojaymparisto/luontohaaste/index_html-
YM:n Kuntien arvokkaat luontotyypit-kampanja: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=380776&lan=fi
http://www.sll.fi/uusimaa/kuntametsat
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristösuojelupiiri tiedottaa 13.4.2011
KUNTAMETSÄT ASUKKAIDEN JA LUONNON KEITAIKSI
Kuntametsien mahdollisuuksia luonnonsuojelussa sekä hyvän elinympäristön luomisessa esitellään Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin julkaisemassa Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi -oppaassa.
Kunnat omistavat Suomessa metsätalousmaata noin 428 000 hehtaaria. Kuntametsät tuottavat monia ekosysteemipalveluita, joista ehkä tärkein on niiden rooli virkistysalueina. Ne ovat tärkeä osa viihtyisää elinympäristöä. Tutkimukset Suomesta ja maailmalta kertovat luontoalueiden suuresta merkityksestä ihmisten viihtymiselle ja terveydelle. Erityisen merkittäviä liikkumaan houkuttelevat viheralueet ja niiden muodostamat verkostot ovat ikääntyvälle väestölle. "Kuntametsät ovat sijaintinsa vuoksi tärkeitä lasten ja aikuisten luontosuhteen muodostumiselle ja säilymiselle. Ne mahdollistavat arkipäiväisen luonnossa rauhoittumisen ja siitä nauttimisen", muistuttaa Laura Räsänen, toinen oppaan kirjoittajista.
Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessäkin kuntien tulee muistaa, että hyvään ja viihtyisään elinympäristöön kuuluvat riittävän laajat ja monipuoliset luonto- ja viheralueet. Niitä on oltava niin lähellä jokaista asukasta, että niiden päivittäinen käyttö on mahdollista. "Kuntametsillä on kasvava merkitys luonnonsuojelulle, luontoharrastukselle sekä opetukselle", toteaa Keijo Savola, toinen oppaan kirjoittajista. "Monien kaupunkien metsistä merkittävä osa on ollut jo pitkään tehometsätalouden ulkopuolella. Niihin on siksi kehittynyt tavanomaista talousmetsää enemmän luontoarvoja. Kustannustehokkaasti luonnonsuojelua voi edistää virkistysalueiksi kaavoitetuissa kuntametsissä." Virkistyskäyttö ja luonnon monimuotoisuus sopivat yleensä hyvin samoille alueille. Tämä "hallittu luonnontila" voi tuoda säästöjä kunnalle hoitokuluissa. Metsätalouttakin voidaan harjoittaa hyvin ilman laajempia avohakkuita, esimerkiksi poiminta- ja pienaukkohakkuin. Suomen luonnonsuojeluliitto jatkaa vuonna 2011 yhdessä Suomen Ladun ja Suomen Partiolaisten kanssa luontohaastekilpailua. Siihen kunnat ja seurakunnat voivat osallistua suojelemalla yhden tai useamman omistamansa alueen lakisääteisinä suojelualueina.
Luontohaasteeseen osallistui sen ensimmäisenä vuonna 2010 yhdeksäntoista kuntaa tai seurakuntaa. Luontohaasteella suojeltiin yli 1100 hehtaaria arvokkaita luontoalueita. Tämä kertoo osaltaan siitä, että yhä useammat kunnat ymmärtävät luonnonsuojelualueet vetovoimatekijöinä. Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi -opas julkaistiin sähköisesti internetissä.
Lisätietoja
Laura Räsänen, Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi -oppaan kirjoittaja, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, puhelin 050 438 9795
Keijo Savola, Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi -oppaan kirjoittaja, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, puhelin 045 652 1974
Tapani Veistola, luonnonsuojeluasiantuntija, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, puhelin 0400 615 530
Internet- Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi -opas ja tilaisuuden kalvot: http://www.sll.fi/uusimaa/kuntametsat- Luontohaaste 2011http://www.sll.fi/luontojaymparisto/luontohaaste/index_html-
YM:n Kuntien arvokkaat luontotyypit-kampanja: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=380776&lan=fi
keskiviikko 6. huhtikuuta 2011
KUNTAMETSÄT ASUKKAIDEN JA LUONNON KEITAIKSI
KUNTAMETSÄT ASUKKAIDEN JA LUONNON KEITAIKSI
Tervetuloa kuntametsätilaisuuteemme, joka pidetään keskiviikkona 13.4. klo 9.00 - 12.00 Tieteiden talossa, Kirkkokatu 6, sali 309, http://www.tieteidentalo.fi/
Tilaisuudessa julkistetaan Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi -opas sekä kuullaan ympäristöministeriön ja Kuntaliiton ajatukset siitä ja kuntametsien suojelusta yleisemminkin.
Ohjelma
9.00 Kahvitarjoilu
9.30 Avaussanat- Tapani Veistola, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri
Kuntametsien rooli luonnonsuojelussa - Keijo Savola, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri
Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi -oppaan esittely- Laura Räsänen, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri
Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?- Harri Karjalainen, Ympäristöministeriö
Kommenttipuheenvuoro- Maija Hakanen, Suomen Kuntaliitto
Keskustelu
Ilmoittaudu viimeistään tiistaina 12.4. http://www.uysp.net/ilmot.php?ti=16 Tervetuloa!
Suomen luonnonsuojeluliitto/Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri
Tapani Veistola Luonnonsuojeluasiantuntija
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, Suomen luonnonsuojeluliitto,
Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI
Puh. (09) 228 08 266 GSM 0400 615 530 Faksi (09) 228 08 200tapani.veistola@sll.fihttp://www.sll.fi/luontojaymparisto/ajankohtaista
Taistelu Suomen ympäristön tilasta ratkaistaan Uudellamaalla.
Tervetuloa kuntametsätilaisuuteemme, joka pidetään keskiviikkona 13.4. klo 9.00 - 12.00 Tieteiden talossa, Kirkkokatu 6, sali 309, http://www.tieteidentalo.fi/
Tilaisuudessa julkistetaan Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi -opas sekä kuullaan ympäristöministeriön ja Kuntaliiton ajatukset siitä ja kuntametsien suojelusta yleisemminkin.
Ohjelma
9.00 Kahvitarjoilu
9.30 Avaussanat- Tapani Veistola, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri
Kuntametsien rooli luonnonsuojelussa - Keijo Savola, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri
Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi -oppaan esittely- Laura Räsänen, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri
Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?- Harri Karjalainen, Ympäristöministeriö
Kommenttipuheenvuoro- Maija Hakanen, Suomen Kuntaliitto
Keskustelu
Ilmoittaudu viimeistään tiistaina 12.4. http://www.uysp.net/ilmot.php?ti=16 Tervetuloa!
Suomen luonnonsuojeluliitto/Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri
Tapani Veistola Luonnonsuojeluasiantuntija
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, Suomen luonnonsuojeluliitto,
Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI
Puh. (09) 228 08 266 GSM 0400 615 530 Faksi (09) 228 08 200tapani.veistola@sll.fihttp://www.sll.fi/luontojaymparisto/ajankohtaista
Taistelu Suomen ympäristön tilasta ratkaistaan Uudellamaalla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)