Uudisraivauskaava tuhoaisi 300 hehtaaria metsää Helsingistä

Meri-Rastila 22.11.2014

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto julkaisi yleiskaavaluonnoksensa 20.11.2014. Kyseessä näyttäisi olevan varsinainen uudisraivauskaava, sillä toteutuessaan se tuhoaisi 300 hehtaaria metsää Helsingistä.

Alla on metsäasiantuntija Olli Mannisen tekemä tarkempi listaus siitä, miten yleiskaavaluonnoksen haitat kohdistuisivat luontojärjestöjen tekemän metsäesityksen arvokohteille:

- Mustavuoren eteläosa yli 30 ha
- Malminkartanon metsä 10 ha
- Talin liito-oravametsä 15 ha, Talin pohjoisosan metsät 10 ha
- Jollaksen Tonttuvuori 10 ha
- Meri-Rastilassa noin 15 ha kiistanalaisen osayleiskaavan lisäksi 
- Vartiosaari 30 ha
- Herttoniemi-Hallainvuori noin 15 ha metsää rakentamiseen
- Roihuvuoressa yli 10 ha metsää rakentamiseen (ihan kaikki ei arvometsäesityksessä)
- Pihlajamäen arvometsät kokonaan rakentamisrasterilla merkittyjä. Noin 10 ha.
- Tattariharjun metsä 17 ha
- Oulunkylän Toivolanpuisto noin 5 ha
- Veräjämäki-Koskela 15 - 20 ha
- Kalteentien metsä, Jakomäki 20 ha
- Pirkkola-Raikukallio 20 ha
- Haaga 15 ha
- Yliskylän arvometsät 10 ha
- Karhunkaatajan metsä, Myllypuro 11 ha
- Käpylän radanvarren metsät 12 ha
- Munkkiniemi ja Meilahti 20 ha arvometsiä (Turuntien varret, Meilahdenkalliot ja Sigurd Steniuksen puisto)
- Kyminten metsä, Kumpula 7 ha
- Melkki 15 ha

Allekirjoita Vetoomus Helsingin metsien puolesta

Vetoomus Helsingin metsien puolesta

Luontojärjestöt tekivät kesäkuussa esityksen Helsingin arvometsien säilyttämiseksi. Esitystä voi tukea allekirjoittamalla adressin ja jakamalla sitä esimerkiksi facebookissa.

Luontojärjestöjen säilytettäväksi esittämät metsäalueet erottuvat alla olevasta kartasta vihreinä ja sinisinä.

Talkoo- ja ravintolapäivä kaupunkimetsien puolesta

Lauantaina 17.5.2014 vietettiin sekä talkoo- että ravintolapäivää. Kaupunkiluonnonpuolustajilla oli kahvila saaristolaiva Kulkurilla. Matkalla kauppatorilta Vuosaareen nähtiin Helsingin merellistä luontoa. Laiva ohitti Laajasalon, Santahaminan, Villingin ja Vartiosaaren. Laajasalossa sijaitsevan Kruunuvuorenrannan kuumaisemaksi tärvelty luonto puhutti. Keskustelimme myös Kivinokasta, vaikka se ei reittimme varrella ollutkaan.

Rantautumispaikkamme oli aavehotelli Vuoranta, josta jatkoimme "kävelytalkoiden" merkeissä rantoja pitkin Meri-Rastilan metsään.

Aavehotelli Vuoranta saaristolaiva Kulkurin kannelta kuvattuna.

Vuorannassa Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajander kertoi osallistujille kaavoituksen ja luonnonhoidon kaupunkiluonnolle aiheuttamista uhkista:

Veneestä nousu.

Osallistujia Vuorannassa.

Edelleen Vuorannassa.

Vuorannasta kävelimme rantoja pitkin Hotelli Rantapuiston rantaan, josta jatkoimme Meri-Rastilan metsään. Kävelemämme rantapolun tilalle on Helsingin uuden yleiskaavan merellisessä visiossa  suunniteltu raitiotie.

Metsässä pysähdyimme ensin jumppapaikalle, jossa Lauri Kajander kertoi Meri-Rastilan luontoarvoista:

Keskustelutauko jumppapaikalla.

Jumppapaikalta jatkoimme polkua pitkin suoalueelle:

Polulla

Suon reunalla.

Suolta etenimme kohti Pirunpeltoa, jossa keskustelimme mm. kaupungin suunnittelemasta "Muinaisrantapuistosta". Vertasimme suunnitelmaa Itäväylän muinaishautoihin, jotka ovat näennäisesti säilyneet, mutta joiden ympäristö on tuhoutunut.

Pirunpelto jäi retkellä valitettavasti kuvaamatta. Tässä kuitenkin valokuva viime syyskuulta:

Yksityiskohta Pirunpellosta, kuva Olli Vento.

Teksti ja kuvat (ellei toisin mainita) Hanna-Leena Ylinen

Luonto-Liiton Siilin piikki -palkinto Helsingin kaupunkisuunnittelijoille

Luonto-Liitto tiedottaa 29.4.2014

Luonto-Liiton Siilin piikki -palkinto Helsingin kaupunkisuunnittelijoille uudisraivaajahenkeen jämähtämisestä

Luonto-Liiton valtuusto on myöntänyt Siilin piikki -palkinnon Helsingin kaupunkisuunnittelijoille ja päättäjille rakentamissunnitelmien määrätietoisesta kohdistamisesta kaupungin luontoalueille. Siilin piikki on symbolinen palkinto, joka myönnetään ympäristön kannalta arveluttavista puheista tai teoista.

Kaupungin kasvua suunnitellaan edelleen uudisraivaajahengessä asukkaiden tärkeimmille virkistysalueille ja kaupungin hienoimmille luontokohteille. Viheralueiden kaavoitusta edistetään erillisillä osayleiskaavoilla yksi kerrallaan, vaikka samaan aikaan on tekeillä uusi, koko kaupungin yleiskaava, jonka yhteydessä alueiden arvoa olisi mahdollisuus arvioida kokonaisvaltaisesti.

Viime vuoden lopulla kaupunginvaltuusto päätti niukalla enemmistöllä asuinalueen rakentamisesta Meri-Rastilan metsään – asukkaiden laajasta vastarinnasta huolimatta. Asukkaiden ehdoilla laadittu vaihtoehtoinen täydennysrakentamisen suunnitelma olisi mahdollistanut saman asukasmäärän asuttamisen metsää tuhoamatta.

Samoihin aikoihin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti edistää luonnoltaan arvokkaan Vartiosaaren rakentamista. Helsingin luontotietojärjestelmän mukaan yli puolet Vartiosaaren pinta-alasta on arvokkaita luontokohteita, ja alueen metsistä suurin osa täyttää luonnonsuojelullisesti arvokkaan metsän kriteerit.

Viimeisimpänä esillä on ollut suunnitelma pikkukaupungin asukasmäärän asuttamisesta Kivinokan virkistys- ja luontoalueelle. Suuri osa Kivinokasta on luokiteltu erittäin arvokkaaksi ja esitetty suojeltavaksi voimassaolevassa Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa. Kivinokassa on yksi Helsingin hienoimmista ja lajistollisesti arvokkaimmista aarniometsistä.

Vaihtoehtoja arvokkaimpien luontokohteiden rakentamiselle on aina olemassa, jos vain poliittista tahtoa löytyy. Jo rakennettuja alueita tiivistämällä voidaan säästää asukkaiden ulkoilumahdollisuuksia ja monipuolinen kaupunkiluonto. Viimeiset viheralueet uhraamalla voidaan parhaimmillaankin lykätä muita asuinrakentamishankkeita vain muutamalla vuodella, mutta kerran rakennettua luontoaluetta ei saada takaisin koskaan.

Valitettavasti Helsinki ei ole ainoa kunta, jonka päätöksenteossa vastuu luonnon monimuotoisuudesta unohtuu. Esimerkiksi Oulun kaupunginhallitus päätti äskettäin pysäyttää Sanginjoen alueen suojelun sivuuttaen niin laajan kansalaisliikkeen toiveet, asiaa valmistelleen virkamiestyöryhmän suositukset kuin yhdyskuntalautakunnan aiemman päätöksenkin.

Aiemmat Luonto-Liiton Siilin piikki -palkinnot:

2013: Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ja MMM (yhteiskunnan kokonaisedun unohtamisesta)
2012: Metsähallitus (valtion arvometsien myymisestä)
2011: Talvivaara ja Yara (ympäristövaikutusten vähättelystä ja härskistä vastuun pakoilusta)
2010: Vapo (viherpesusta)
2009: Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (luonnonsuojelun vastaisesta toiminnasta)
2008: Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (piittaamattomuudesta ympäristön tilaa kohtaan)
2007: Kesko ja SOK (osallistumisesta Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeeseen)


Lisätiedot:

Ville Laitinen
liittovaltuuston puheenjohtaja, Luonto-Liitto
ville.laitinen(at)luontoliitto.fi
puh. 040 770 0065

Pia Pässilä
hallituksen puheenjohtaja, Luonto-Liitto
pia.passila(at)luontoliitto.fi 
puh. 040 743 0624

Lauri Kajander
metsävastaava, Luonto-Liitto
lauri.kajander(at)luontoliitto.fi
puh. 045 117 9610

Mielenilmaus Kivinokan puolesta

Liity kaupunkiluonnon puolustajien postituslistalle

Kaupunkiluontoa Kruunuvuoressa 20.10.2013

Kaupunkimetsien puolustajien sähköpostilistan toiminta on loppunut palvelinsopimuksen päättymisen vuoksi. 

Tilalle on kuitenkin perustettu kaupunkiluonnon puolustajien ryhmä, joka on tarkoitettu tiedottamiseen, toiminnan suunnitteluun ja keskusteluun. Se on avoin kaikille kaupunkiluonnon säilyttämisestä kiinnostuneille Helsingissä ja muualla Suomessa. Ryhmää voi käyttää kahdella tavalla:

1. Ilman Google-tunnuksia:

Ryhmän viestit voi tilata sähköpostimuodossa lähettämällä tyhjän viestin osoitteeseen kaupunkiluonto+subscribe@googlegroups.com. Tämä jälkeen voit osoitteella kaupunkiluonto@googlegroups.com lähettää viestejä ryhmän jäsenille. Tämä käyttötapa vastaa perinteistä sähköpostilistaa. Et pääse itse päivittämään (mm. viestien vastaanottamistiheyttä koskevia) asetuksiasi, mutta voit pyytää ylläpitoa muuttamaan niitä.

2. Osoitteessa https://groups.google.com/forum/#!forum/kaupunkiluonto (edellyttää kirjautumista Googlen järjestelmään):

Voit edelleen lukea ja kirjoittaa ryhmään tulevia viestejä sähköpostitse. Lisäksi voit osallistua keskusteluun ja lukea vanhoja viestejä ryhmäsivuston kautta sekä muuttaa itse asetuksiasi. Ryhmän käyttäminen keskustelupalstamaisesti voi olla hyvä ratkaisu, jos haluat minimoida saapuvan sähköpostin määrän.

Ryhmässä noudatetaan yleistä netikettiä, kts. http://www.internetopas.com/netiketti/