 |
| Kruunuvuori 25.6.2015 |
Kaupunki viittaa vuonna 2014 esitettyihin arvioihin 24.5.2017 julkaisemassaan tiedotteessa:
"Vuoden 2014 alussa tehdyn seurantakyselyn mukaan Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2008−2017 toimenpiteistä yli 80 % on käynnistynyt."
Tässä on muutamia toimintaohjelmasta poimittuja toimenpiteitä sekä vähemmän optimistisia arvioita siitä, miten ne todellisuudessa on hoidettu:
Toimenpide 2.2
"Otetaan asukas- ja luontojärjestöt mukaan tärkeimpiin maankäytön ja ympäristön hoidon suunnitteluprosesseihin. Hyödynnetään asukkaiden kokemuksellisia arvoja maankäytön ja hoidon suunnittelussa."
Arvio onnistumisesta: Toimintaohjelman kauden isoin maankäyttöön liittyvä hanke oli uuden yleiskaavan laatiminen. Luontojärjestöt kartoittivat Helsingin metsiä ja tekivät esityksen säilytettävistä arvometsistä ja laajoista viheralueista. Esitystä ei huomioitu. Luontojärjestöjen ja asukasyhteisöjen luontoa turvaavat näkemykset sivuutettiin yleiskaavaa laadittaessa lähes täysin.
Toimenpide 2.4
"Kehitetään virastoihin kannustinjärjestelmiä, jotka huomioivat luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaamisen Helsingissä."
Arvio onnistumisesta: En tiedä, onko tällaisia kehitetty. Jos on, niin tuloksista päätellen toisenlaiset kannustimet määräävät edelleen toiminnan suunnan.
Toimenpide 3.1
"Turvataan kaavoituksen keinoin laajat yhtenäiset viheraluekokonaisuudet ja niiden väliset yhteydet. Vahvistetaan heikentyneitä ekologisia yhteyksiä. Merkitään nämä yleiskaavaan luo-alueina."
Arvio onnistumisesta: Ei ole toteutunut. Yleiskaavassa osia laajoista viheralueista on osoitettu rakentamiseen. Laajasalosta Vartiosaaren, Ramsinniemen, Meri-Rastilan ja Vartiokylän kautta Mustavuoreen ja Sipooseen ulottuva vihersormi on kaavassa suorastaan katkaistu.
Yleiskaavan liitekartalla on esitetty ekologisten yhteyksien vahvistamista mm. Pohjavedenpuiston tuntumassa. Samalle alueelle on asemakaavoituksessa ekologisten yhteyksien vahvistamisen sijaan suunnitteilla asuinrakentamista.
Toimenpide 3.4
"Vähennetään valaistusta tärkeimmissä lepakko- ja lintukohteissa."
Arvio onnistumisesta: Kokemusperäinen tuntuma on, että toimintaohjelman kaudella lepakkoja ja lintuja häiritsevän valaistuksen määrä on pikemminkin lisääntynyt.
Toimenpide 5.5
"Ehkäistään luonnon monimuotoisuudelle haitallisten vieraslajien leviäminen luontoon."
Arvio onnistumisesta: Vieraslajien torjunta on edelleen luontojärjestöjen vapaaehtoistyön varassa.
Toimenpide 7.3
"Turvataan arvokkaiden merenrantakallioiden, -soraikoiden, -niittyjen ja hiekkarantojen säilyminen kaavoituksen keinoin."
Arvio onnistumisesta: Yleiskaavassa rantaluontoa uhkaa paitsi lähelle tuleva asutus myös kaupunkia kiertämään suunniteltu rantaraitti, jonka rakentaminen tarkoittaisi monin paikoin mittavia maanmuokkaustoimia, kun nykyisiä polkuja muutettaisiin leveämmiksi kevyen liikenteen väyliksi.
Toimenpide 7.6
"Rajoitetaan tehostetusti veneliikennettä merilintujen pesimäalueilla niiden pesimisaikaan, kalojen kutupaikoilla ja muilla luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkailla ranta-alueilla."
Arvio onnistumisesta: Kaupunki on pikemminkin toimillaan pikemminkin lisäämässä vesiliikennettä, josta esimerkkinä on itäisen saariston asemakaavoitus.
Toimenpide 9.4
"Turvataan luonnonmukaisimpien lampien, kuten Kruunuvuorenlammen ja Vuorilahdenlammen, valuma-alueet haitallisilta maankäytön muutoksilta."
Arvio onnistumisesta: Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa 2015 – 2024 Kruunuvuoren luonnonsuojelurajaus on vain 2,29 hehtaaria. Ohjelmassa todetaan, että "suojeltavalle lammelle tulee määritellä suojavyöhyke, jonka maankäyttö suunnitellaan siten, että lammen luontainen valuma-alue ei muutu". Tämä olisi kuitenkin pitänyt toteuttaa laajentamalla suojelurajausta niin, että suojavyöhyke olisi sisältynyt siihen. Näin oltaisiin oltu toiveajattelua varmemmalla pohjalla.
Toimenpide 10.3
"Kehitetään luonnonvarainen metsäalueiden verkosto jättämällä metsäalueiden ytimet, suot, metsäluonnon tärkeät elinympäristöt ja arvokkaat luontokohteet kehittymään luonnontilaisen kaltaisiksi."
Arvio onnistumisesta: Yleiskaavan yhteydessä on moneen kertaan toistettu, että se vahvistaa metsäverkoston. Tämä on totta, mutta kannattaa kiinnittää huomiota sanamuotoon. Yleiskaava todellakin vahvistaa metsäverkoston, mutta samalla se heikentää olemassa olevaa metsäverkostoa nakertamalla sitä monin paikoin ja kaventamalla tai katkaisemalla ekologisia yhteyksiä.
Toimenpiteet 10.12 ja 10.13
"Lahopuuta jätetään erityisesti sinne, missä on muitakin luontoarvoja, kuten esimerkiksi soille, reheviin lehtoihin ja luhtiin sekä vanhoihin metsiin ja linnustollisesti arvokkaille alueille. Erilaista lahoavaa puuta jätetään myös hoidettaviin kaupunkimetsiin sellaisiin kohtiin, jossa siitä ei ole haittaa lähiasukkaille tai ulkoilijoille."
"Lisätään järeän maapuun määrää metsissä etenkin kosteikoilla, metsäluhdissa, korvissa, rämeillä ja pienvesien metsäisissä ympäristöissä."
Arvio onnistumisesta: Helsingin luonnonhoidossa toteutus on usein suunniteltua huonompi. Vaikka periaatetasolla ilmoitetaan, että kaadettujen puiden rungot jätetään lahoamaan, löytyy toimenpidealueilta usein runkopinoja. Läpinäkyvyyden nimissä toivoisi kaupungilta edes tietoa, minne pois kuljetetut rungot ovat päätyneet.
Kaupungin 24.5.2017 julkaisema tiedote päättyy näihin kahteen kappaleeseen:
"Monimuotoisuuden turvaaminen on tärkeää sekä luonnon itseisarvon että asukkaiden hyvinvoinnin vuoksi.
Kaupungeissa tyypillinen ongelma on viheralueiden välisten yhteyksien katkeaminen. Sen seurauksena eliölajien liikkumis- ja leviämismahdollisuudet heikkenevät. Ihmisen toiminnan seurauksena myös alkuperäislajiston määrä vähenee, ja tilalle tulee viljelykarkulaisia ja tulokaslajeja."
Koska vuosien 2008 – 2017 luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma ei ole ratkaissut ongelmia, tulee kaupungin laatia uusi ohjelma, joka sisältää samoja toimenpiteitä kuin kohta päättyvä, mutta sillä erotuksella, että nyt niitä ryhdyttäisiin toteuttamaan myös tekojen eikä pelkkien sanojen tasolla.
