Muutan ensi maanantaina, 5.1. kahdeksi vuodeksi Osloon. Kun palaan, näitä metsiä ei enää ole. Tilalle tulee Kuninkaantammen asuinalue, jossa on kaksi positiivista asiaa. Ensinnäkin, vedenpuhdistamon lampi saadaan yleiseen virkistyskäyttöön, Helsingin ainoaksi "järveksi". Toiseksi, jokamiehenoikeuteen kuuluvan alueen pinta-ala kasvaa. Muuta positiivista suunnitelmissa ei sitten luonnon kannalta olekaan.
Kuninkaantammen alta jäävät nämäkin muurahaiset kodittomiksi.
Tämäkin osa on Keskuspuistoa.
Tämäkin osa tätäkin osaa on osa Keskuspuistoa.
Polku osoittaa juuri tämän osan Kes - eikun Kuninkaantammea olevan suosittua sienimetsää ja koiranulkoilutusmaastoa. Eipä ole kauaa enää.
Suosittu yhdysulkoilutie Vakkatieltä "Linjalle". Oikea puoli menetetään, vasen, jo nytkin Perhekunnantien alueen väliin kaistaleeksi puristunut alue säilynee.
Tämä maisema EI ole Keskuspuistoa, vaikka moni luuleekin niin. Ei, se on Kuninkaantammea, kohta asuintalojen takapihaa.
Ulkoilupolku, joka vie Vakkatieltä "Linjalle". Kumpi puoli polusta kuuluu Keskuspuistoon ja kumpi uhrataan?
Näkymä "Linjalta" pohjoiseen. Tästä alkaa Kuninkaantammen suunnittelualue ja tästä itään loppuu virallinen Keskuspuisto. Polun oikea puoli siis on Keskuspuistoa, vasen ei.
Näkymä "Linjalta" koilliseen. Edessä näkyvä maisema kelpaa Kaupunkisuunnitteluvirastonkin mukaan jatkossakin Keskuspuistoksi.
Tästä Kuninkaantammentieltä alkaa nyt suosittu ulkoilureitti, jonka toinen pää on tulevan Jokeri II-tunnelin toisen ulostuloaukon tietämillä.
Näin jylhiä ovat Kuninkaantammen metsät nykyisessä hoitamattomuudessaan.
Tähän tulee taloja.
Tästä tulee lähtemään Jokeri II-linjan joukkoliikennetunnelin läntinen pää.
tiistai 30. joulukuuta 2008
keskiviikko 24. joulukuuta 2008
"Päin honkia" (Marjaliisan Siiran joulupakina)
Päin honkia
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, sanoo eräs suomalainen sanalasku. Tämän katajaisen kansamme perinteessä on paljon luontoon liittyviä sanontoja, erityisesti metsään ja puihin. Metsän jumala Tapio onkin suomalaisten vanhin jumala. Älä polta päreitäsi, kun sanon, että metsäläisiä edelleenkin ollaan.
Tosin nykyisessä tehokkaitten klikkaajien hiiriyhteiskunnassa osa porukasta vieraantuu luonnosta ja itsestään. Masennuspillereitä ahmitaan kiihtyvällä vauhdilla. Siitä hyötyy eniten lääketeollisuus.
En väitä, että masennus ei olisi lääkintää vaativa sairaus monissa tapauksissa. Olen vain ihmetellyt erästä yhteensattumaa. Kun Suomen markkinoille tuli 1990-luvulla uuden sukupolven kalliita masennuslääkkeitä, joilla ei ole pahoja sivuvaikutuksia, Suomeen ilmestyi nopeassa tahdissa 300 000 masennusta sairastavaa. Taitaa nyt olla jo 600 000.
* * *
Viime vuosina on ryhdytty tutkimaan metsien terveysvaikutuksia. On havaittu, että ihmisen elpyminen stressitilasta on tehokkaampaa luonnossa kuin rakennetussa ympäristössä. Ainakin Japanissa ja Tanskassa jo nyt käytetään masennuksen hoidossa "metsäkylpyä", jolla tarkoitetaan lääkärin määräämää oleskelua metsässä.
Luonnossa myönteiset tunnetilat voimistuvat, keskittymiskyky paranee, verenpaine ja pulssi laskevat ja lihasjännitys vähenee. Näitä hyviä vaikutuksia ei tee pelkästään kaunis maisema, liikunta ja raikas ilma. Metsässä ihminen altistuu monenlaisille kemikaaleille, joita puut ja muut kasvit erittävät. Tätä asiaa nyt tutkitaan maailmalla.
* * *
Tämä metsäinen joulusaarna johtuu siitä, että Helsingin kaupunkisuunnittelu antoi ikävän joululahjan Mustavuoren luontoalueen ystäville: alueelle valmistui äskettäin uusi asemakaavaluonnos. Siitä on nyt mielipiteitä laadittu siinä toivossa, että uudessa lautakunnassa kaikki eivät ole täysiä puupäitä tai käpyaivoja.
Kaupunkisuunnittelu Helsingissä menee kyllä päin honkia, jos se poistaa lähimetsät asukkaiden käytöstä. Tässä on kysymys myös siirrosta köyhiltä rikkaille. Lähiluonnossa liikkuminen on juuri köyhien harrastus, niiden joilla ei ole autoa, kesämökkiä eikä golf- tai lasketteluvarusteita. Mustavuoren ulkoilualueen päälle suunnitellaan sellaisia miljoonakämppiä, että tavallinen helsinkiläinen voi katsella niitä vain ulkoapäin. Luonto uhrataan rikkaille.
Lähden tästä katsomaan omaa joulukuustani. Se on noin 100-vuotias ja kasvaa Mustavuorella. Toivon, että saan käydä sitä tervehtimässä myös tulevina jouluina.
MARJALIISA SIIRA
Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja ja Pro Mustavuori -liikkeen perustaja.
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, sanoo eräs suomalainen sanalasku. Tämän katajaisen kansamme perinteessä on paljon luontoon liittyviä sanontoja, erityisesti metsään ja puihin. Metsän jumala Tapio onkin suomalaisten vanhin jumala. Älä polta päreitäsi, kun sanon, että metsäläisiä edelleenkin ollaan.
Tosin nykyisessä tehokkaitten klikkaajien hiiriyhteiskunnassa osa porukasta vieraantuu luonnosta ja itsestään. Masennuspillereitä ahmitaan kiihtyvällä vauhdilla. Siitä hyötyy eniten lääketeollisuus.
En väitä, että masennus ei olisi lääkintää vaativa sairaus monissa tapauksissa. Olen vain ihmetellyt erästä yhteensattumaa. Kun Suomen markkinoille tuli 1990-luvulla uuden sukupolven kalliita masennuslääkkeitä, joilla ei ole pahoja sivuvaikutuksia, Suomeen ilmestyi nopeassa tahdissa 300 000 masennusta sairastavaa. Taitaa nyt olla jo 600 000.
* * *
Viime vuosina on ryhdytty tutkimaan metsien terveysvaikutuksia. On havaittu, että ihmisen elpyminen stressitilasta on tehokkaampaa luonnossa kuin rakennetussa ympäristössä. Ainakin Japanissa ja Tanskassa jo nyt käytetään masennuksen hoidossa "metsäkylpyä", jolla tarkoitetaan lääkärin määräämää oleskelua metsässä.
Luonnossa myönteiset tunnetilat voimistuvat, keskittymiskyky paranee, verenpaine ja pulssi laskevat ja lihasjännitys vähenee. Näitä hyviä vaikutuksia ei tee pelkästään kaunis maisema, liikunta ja raikas ilma. Metsässä ihminen altistuu monenlaisille kemikaaleille, joita puut ja muut kasvit erittävät. Tätä asiaa nyt tutkitaan maailmalla.
* * *
Tämä metsäinen joulusaarna johtuu siitä, että Helsingin kaupunkisuunnittelu antoi ikävän joululahjan Mustavuoren luontoalueen ystäville: alueelle valmistui äskettäin uusi asemakaavaluonnos. Siitä on nyt mielipiteitä laadittu siinä toivossa, että uudessa lautakunnassa kaikki eivät ole täysiä puupäitä tai käpyaivoja.
Kaupunkisuunnittelu Helsingissä menee kyllä päin honkia, jos se poistaa lähimetsät asukkaiden käytöstä. Tässä on kysymys myös siirrosta köyhiltä rikkaille. Lähiluonnossa liikkuminen on juuri köyhien harrastus, niiden joilla ei ole autoa, kesämökkiä eikä golf- tai lasketteluvarusteita. Mustavuoren ulkoilualueen päälle suunnitellaan sellaisia miljoonakämppiä, että tavallinen helsinkiläinen voi katsella niitä vain ulkoapäin. Luonto uhrataan rikkaille.
Lähden tästä katsomaan omaa joulukuustani. Se on noin 100-vuotias ja kasvaa Mustavuorella. Toivon, että saan käydä sitä tervehtimässä myös tulevina jouluina.
MARJALIISA SIIRA
Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja ja Pro Mustavuori -liikkeen perustaja.
Tunnisteet:
asemakaava,
kaupunkisuunnittelu,
lähimetsä,
Mustavuori,
Pro Mustavuori,
Vuosaari
tiistai 23. joulukuuta 2008
"Mystavuoren ainutlaatuinen luontokokonaisuus yhä uhattuna" (HS 22.12.2008)
Näin kirjoittaa eilisessä Hesarissa (22.10.2008) Tapio Solonen. Hän toteaa myös, että Pohjois-Vuosaaren asemakaavaluonnoksen uusin versio "osoittaa kaavoittajan täydellistä piittaamattomuutta lähiseudun asukkaiden ja muidenkin alueen arvon ymmärtävien mielipiteistä". Niinhän se on.
Tunnisteet:
asemakaava,
kaavoitus,
luontoarvot,
Mustavuori,
Natura-alueet,
Niinisaarentie,
Pohjois-Vuosaari,
Pro Mustavuori,
virkistysmetsä,
Vuosaari
torstai 18. joulukuuta 2008
Metsän jouluhiljentyminen Keskuspuistossa 23.12. klo 18-19
Metsän jouluhiljentyminen Keskuspuistossa 23.12. kello 18-19 Urheilukadun päässä Lääkärinkadun kulmassa.
Järjestäjinä vapaa kansalaisliike Ei enää palaakaan Keskuspuistosta ja Meilahden seurakunta. Kirkkoherra Hannu Ronimus puhuu. Lisäksi katsaus uhatun metsän nykytilanteeseen. Kuoro- ja yhteislaulua, mehua ja pipareita. Myös joulupukki piipahtaa.
Vapaa pääsy.
Lisätietoja
Jussi Vapaasalo,
040-966 5101
keskiviikko 17. joulukuuta 2008
Kuntalaisosallisuus kiistan kohteena
”Kuntalaisia vai kiihkoilijoita”, Jaakko Ellisaari kysyy STM:n Socius-lehdessä arvioidessaan Timo Kopomaan, Lasse Peltosen ja Tapio Litmasen kirjaa "Ei meidän pihallemme! Paikalliset kiistat tilasta".
Ellisaari ironisoi ja kyseenalaistaa koko oudon nimby-käsitteen: ”Nimby on valloittava sana. Kirjan kannesta kolmen toimittajan yhteiseen loppulukuun asti lukija joutuu pohtimaan, onko tässä todella tarkoitus ottaa Suomessakin käyttöön USA:ssa reilu neljännesvuosisata sitten kehitetty patamusta käsite vai etsiä sittenkin jotain uutta.
Nimby on nimittäin mahdollisimman kelvoton termi niin tieteelliseksi tarkoitettuun pohdintaan kuin kuntalaisosallisuuteen. Kiistassa altavastaajan asemaan joutuneen otsaan lyödään leima: asiantuntematon, asenteellinen ja epärationaali kiihkoilija. Leiman antaja taas edustaa asemansakin vuoksi yhteistä hyvää ja valoisaa tulevaisuutta.”
Helsinkiläisille kaupunkimetsien puolustajille tällainen leimaamisen kohteeksi joutuminen on tuttua. Siitäkin huolimatta, että meidän takapihamme ulottuu koko kaupunkiin, ulottuisi pitemmällekin, elleivät kuntarajat sitoisi meitä tiukemmin kuin päättäjiä.
”Ovatko paikalliset asukkaat todella vähäteltäviä nimbyilijöitä vai esimerkiksi täysivaltaisia kuntalaisia?
Ovatko he itsekkäitä nurkkakuntalaisine näkemyksineen vai oikealla asialla vaatimuksineen?”
Näihin Ellisaaren kysymyksiin voi jokainen antaa vastauksensa.
No ei ainakaan meidän kortteliin! Ylitarkastaja Jaakko Ellisaari, Socius 4/2008
ES
Ellisaari ironisoi ja kyseenalaistaa koko oudon nimby-käsitteen: ”Nimby on valloittava sana. Kirjan kannesta kolmen toimittajan yhteiseen loppulukuun asti lukija joutuu pohtimaan, onko tässä todella tarkoitus ottaa Suomessakin käyttöön USA:ssa reilu neljännesvuosisata sitten kehitetty patamusta käsite vai etsiä sittenkin jotain uutta.
Nimby on nimittäin mahdollisimman kelvoton termi niin tieteelliseksi tarkoitettuun pohdintaan kuin kuntalaisosallisuuteen. Kiistassa altavastaajan asemaan joutuneen otsaan lyödään leima: asiantuntematon, asenteellinen ja epärationaali kiihkoilija. Leiman antaja taas edustaa asemansakin vuoksi yhteistä hyvää ja valoisaa tulevaisuutta.”
Helsinkiläisille kaupunkimetsien puolustajille tällainen leimaamisen kohteeksi joutuminen on tuttua. Siitäkin huolimatta, että meidän takapihamme ulottuu koko kaupunkiin, ulottuisi pitemmällekin, elleivät kuntarajat sitoisi meitä tiukemmin kuin päättäjiä.
”Ovatko paikalliset asukkaat todella vähäteltäviä nimbyilijöitä vai esimerkiksi täysivaltaisia kuntalaisia?
Ovatko he itsekkäitä nurkkakuntalaisine näkemyksineen vai oikealla asialla vaatimuksineen?”
Näihin Ellisaaren kysymyksiin voi jokainen antaa vastauksensa.
No ei ainakaan meidän kortteliin! Ylitarkastaja Jaakko Ellisaari, Socius 4/2008
ES
sunnuntai 14. joulukuuta 2008
Hyvässä elinympäristössä metsä on lähellä kotia
"Kuluttajat haluavat asua kävelymatkan päässä metsästä ja peruspalveluista", todetaan Kuluttajatutkimuskeskuksen uuden julkaisun tiedotteessa.
"Kuluttajat toivovat jokapäiväisen elämän olevan helppoa ja vaivatonta. Monipuolisia palveluja toivotaan kävelyetäisyydelle kodista. Päivittäistavarat halutaan hankkia "Siwaa isommista, mutta Prismaa pienemmistä" myymälöistä. Itsepalvelun lisääntymisen myötä henkilökohtaista palvelua arvostetaan entistä enemmän ja siitä ollaan valmiita maksamaan. Työmatkoihin ollaan valmiita käyttämään enemmän aikaa kuin asiointimatkoihin."
"Kotitalouden tyypistä riippuen hyvässä elinympäristössä painottuvat hieman erilaiset asiat. Aikuistalouden hyvässä elinympäristössä on rauhaa, väljiä omakotialueita ja hyviä palveluita. Lapsiperheen hyvässä asuinympäristössä koti ja peruspalvelut, kuten koulut ja päivittäistavarakaupat, ovat kävelyetäisyydellä. Eläkeläistaloudelle hyvässä elinympäristössä on vilkasta elämää, mutta turvallista, ja hyvät palvelut kodin ympärillä.
Ihmisten toiveissa ihanteellinen elinympäristö on kaupunkimainen hyvine palveluineen, mutta metsät ja muut virkistysmahdollisuudet ovat lähietäisyydellä. Ilmastonmuutoskeskustelu näkyy tarinoissa toimivan joukkoliikenteen suosimisena. Autoa ei pidetä välttämättömänä, jos julkinen liikenne on laadukasta ja kävely- ja pyöräilymahdollisuudet hyvät."
LISÄTIETOJA
Erikoistutkija Katri Koistinen
puh. 0400 871 598, katri.koistinen@kuluttajatutkimuskeskus.fi
Erikoistutkija Helena Tuorila
puh. (09) 7726 7733, helena.tuorila@kuluttajatutkimuskeskus.fi
JULKAISU
Katri Koistinen, Helena Tuorila. Millainen olisi hyvä elinympäristö? Asukkaiden näkemyksiä elinympäristöstä, asumisesta ja palveluista eri elämänvaiheissa (pdf). Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja 9/2008 (verkkojulkaisu: www.kuluttajatutkimuskeskus.fi).
"Kuluttajat toivovat jokapäiväisen elämän olevan helppoa ja vaivatonta. Monipuolisia palveluja toivotaan kävelyetäisyydelle kodista. Päivittäistavarat halutaan hankkia "Siwaa isommista, mutta Prismaa pienemmistä" myymälöistä. Itsepalvelun lisääntymisen myötä henkilökohtaista palvelua arvostetaan entistä enemmän ja siitä ollaan valmiita maksamaan. Työmatkoihin ollaan valmiita käyttämään enemmän aikaa kuin asiointimatkoihin."
"Kotitalouden tyypistä riippuen hyvässä elinympäristössä painottuvat hieman erilaiset asiat. Aikuistalouden hyvässä elinympäristössä on rauhaa, väljiä omakotialueita ja hyviä palveluita. Lapsiperheen hyvässä asuinympäristössä koti ja peruspalvelut, kuten koulut ja päivittäistavarakaupat, ovat kävelyetäisyydellä. Eläkeläistaloudelle hyvässä elinympäristössä on vilkasta elämää, mutta turvallista, ja hyvät palvelut kodin ympärillä.
Ihmisten toiveissa ihanteellinen elinympäristö on kaupunkimainen hyvine palveluineen, mutta metsät ja muut virkistysmahdollisuudet ovat lähietäisyydellä. Ilmastonmuutoskeskustelu näkyy tarinoissa toimivan joukkoliikenteen suosimisena. Autoa ei pidetä välttämättömänä, jos julkinen liikenne on laadukasta ja kävely- ja pyöräilymahdollisuudet hyvät."
LISÄTIETOJA
Erikoistutkija Katri Koistinen
puh. 0400 871 598, katri.koistinen@kuluttajatutkimuskeskus.fi
Erikoistutkija Helena Tuorila
puh. (09) 7726 7733, helena.tuorila@kuluttajatutkimuskeskus.fi
JULKAISU
Katri Koistinen, Helena Tuorila. Millainen olisi hyvä elinympäristö? Asukkaiden näkemyksiä elinympäristöstä, asumisesta ja palveluista eri elämänvaiheissa (pdf). Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja 9/2008 (verkkojulkaisu: www.kuluttajatutkimuskeskus.fi).
Tunnisteet:
kuluttajat,
Kuluttajatutkimuskeskus,
lähimetsä
perjantai 12. joulukuuta 2008
Kivinokan joulupolku
Tule mukaan ja osallistu Kivinokan joulupolkuun
SUNNUNTAINA 14. joulukuuta kello 14–17 !
Joulupolku on valaistu kynttilöin ja polun varrella on puuhaa lapsille. Tapahtumassa on joulumyyjäiset, tarjolla lämmintä glögiä ja pipareita sekä muuta ohjelmaa. Joku kivinokkalainen tonttukin saattaa pilkistää metsän siimeksestä...
Tervetuloa!
SUNNUNTAINA 14. joulukuuta kello 14–17 !
Joulupolku on valaistu kynttilöin ja polun varrella on puuhaa lapsille. Tapahtumassa on joulumyyjäiset, tarjolla lämmintä glögiä ja pipareita sekä muuta ohjelmaa. Joku kivinokkalainen tonttukin saattaa pilkistää metsän siimeksestä...
Tervetuloa!
Mustavuori-mielipiteeni
Mielipiteen Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle Pohjois-Vuosaaren asemakaavasuunnitelmasta
Vastustan Pohjois-Vuosaaren asemakaavasuunnitelmaa, koska se tuhoaisi itäisen Helsingin tärkeimmän virkistyskäytössä olevan viheralueen, jolla on myös erittäin tärkeitä luonnonarvoja. Alue on yksi Helsingin tärkeimpiä kallioalueita, jolla kasvaa runsaasti herkkää kalliokasvillisuutta, joka ei kestä asutuksen mukanaan tuomaa lisääntyvää kulutusta. Lisäksi alue rajautuu Natura-suojelualueisiin, joille ei saa rakentaa mitään.
Mustavuori ei ole ainoastaan vuosaarelaisten ulkoiluparatiisi, vaan siellä käydään laajalti esimerkiksi Mellunkylästä, Puotilasta, Vartiokylästä ja Kontulasta; lisäksi sinne tullaan kauempaakin. Mustavuori liittyy saumattomasti Vantaan puolelle jatkuviin, laajempiin viheralueisiin, joilta on yhteydet Sipoonkorpeen, jonne tutkitaan kansallispuiston perustamista.
Mustavuoren alueen suunnittelussa ollaan systemaattisesti sivuutettu asukasmielipide, ja kaavasuunnitelma lisäksi sivuuttaisi Museoviraston kannan, jonka mukaan alue on merkittävänä linnoituskohteena suojeltava. Lisäksi on asukkaiden ulkoilutarpeiden väheksymistä ollut valmistella entisen Vuosaaren kaatopaikan täyttömäestä Mustavuorta "korvaava" virkistysalue; nämä alueet eivät kuitenkaan ole missään määrin verrannollisia, koska täyttömäen luonnonarvot ovat Mustavuoreen verrattuna mitättömiä.
Vuosaaren sataman valmistuminen merkitsee alueen liikennemäärien runsasta kasvua; samalla kasvavat myös liikenteen haitat Kallvikintiellä ja sen jatkeella Niinisaarentiellä. Tämä Vuosaaren lisääntyneen asukasluvun lisäksi merkitsee sitä, että alueen virkistystarpeet kasvavat. Mustavuori toimii paitsi tärkeänä ulkoilumetsänä, myös alueen ilmanpuhdistajana.
Edellämainittuihin näkökohtiin vedoten vastustan Pohjois-Vuosaaren kaavasuunnitelmaa.
Michael Perukangas
kaupunkitutkimuksen jatko-opiskelija
Kannelmäki
Tunnisteet:
Kallvikintie,
Museovirasto,
Mustavuori,
Pohjois-Vuosaari
keskiviikko 10. joulukuuta 2008
Pro Mustavuori -liike ei anna periksi (Helsingin Uutiset 10.12.2008)
HUOM: Vielä on aikaa perjantaihin 12.12. asti jättää mielipide kaupungin Mustavuori-suunnitelmista kaupunkisuunnitteluvirastolle (ks. "11.11.2008 Pohjois-Vuosaari, asemakaava").
"Pro Mustavuori -liike ei anna periksi - Aktiivit haluavat säästää metsät tuleville sukupolville." Näin otsikoi Helsingin Uutiset tämänpäiväisen (10.12.) kaupunkimetsäjuttunsa, jossa haastatellaan Marjaliisa Siiraa. Netin näköispainos lehdestä tässä.
Perään vielä toinen Mustavuori-juttu (Vartti 3.12.2008), jonka on kirjoittanut Vuosaari-seuran sihteeri Matti Pöhö.
"Pro Mustavuori -liike ei anna periksi - Aktiivit haluavat säästää metsät tuleville sukupolville." Näin otsikoi Helsingin Uutiset tämänpäiväisen (10.12.) kaupunkimetsäjuttunsa, jossa haastatellaan Marjaliisa Siiraa. Netin näköispainos lehdestä tässä.
Perään vielä toinen Mustavuori-juttu (Vartti 3.12.2008), jonka on kirjoittanut Vuosaari-seuran sihteeri Matti Pöhö.
maanantai 8. joulukuuta 2008
Laajasalon Kruunuvuorenrannan arvokkaiden kalliometsien kohtalosta päätetään keskiviikkona
Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaa käsitellään kaupunginvaltuuston tämän vuoden viimeisessä kokouksessa keskiviikkona 10.12. klo 15.00. Paikalle toivotaan mahdollisimman paljon yleisöä.
Hyväksymällä tämän kaavan tkaupunginvaltuusto lyö sinetin valtakunnallisesti arvokkaan kalliometsäalueen luonto- ja virkisysarvojen tuhoamiselle.
Kaupungintalo sijaitsee osoitteessa Pohjoisesplanadi 11-13, kartalla. Kaupunginvaltuuston lehterille pääsee osoitteesta Sofiankatu 3.
Kaupunginvaltuuston esityslista täällä.
torstai 4. joulukuuta 2008
Tsillausta ja fiilistelyä - Teinien maantietoa ja arvostuksia lähiön viheralueilla
Nuoret arvostavat väljää ja vihreää lähiötä. "Viheralueet ovat nuorille ennen kaikkea yhdessäolon ja kavereiden tapaamisen paikkoja. Aikuisille ne ovat enemmän luonnon kohtaamisen ja yksinolonkin paikkoja." Näin kirjoittaa tutkija Kirsi Mäkinen tuoreessa Viherympäristö-lehdessä.
Mäkinen tutki aikuisten ja nuorten viheraluearvostuksia arvokartoituksen avulla Kontulassa, Mellunmäessä ja pohjoisessa Vartioharjussa. Hän havaitsi sekä eroja että yhtäläisyyksiä. Niuoret kelpuuttivat metsäksi myös kerrostalon takametsän, kun aikuisille metsäntuntu syntyi yhtenäisillä ja laajoilla reiteillä ja ulkoilualueilla. Molemmissa ryhmissä kielteisiä arvoja, pelottavia ja epäviihtyisiä paikkoja tuli esiin vain kolmanneksella vastaajista.
Nuorten suosimia olivat erityisesti Kelkkapuisto ja Kontulan liikuntapuisto. Myös pienet läntit olivat tärkeitä oleskelun paikkoja. Nuorten mielipaikat olivat nimenomaan asuinalueiden sisällä, mutta suojassa aikuisten katseilta ja kontrollilta.
"Lähiviheralueiden merkitys nuorisolle pitää ottaa huomioon myös täydennysrakentamisen tilanteissa", Kirsi Mäkinen päättää artikkelinsa.
Lähde: Viherympäristö 6/08
Mäkinen tutki aikuisten ja nuorten viheraluearvostuksia arvokartoituksen avulla Kontulassa, Mellunmäessä ja pohjoisessa Vartioharjussa. Hän havaitsi sekä eroja että yhtäläisyyksiä. Niuoret kelpuuttivat metsäksi myös kerrostalon takametsän, kun aikuisille metsäntuntu syntyi yhtenäisillä ja laajoilla reiteillä ja ulkoilualueilla. Molemmissa ryhmissä kielteisiä arvoja, pelottavia ja epäviihtyisiä paikkoja tuli esiin vain kolmanneksella vastaajista.
Nuorten suosimia olivat erityisesti Kelkkapuisto ja Kontulan liikuntapuisto. Myös pienet läntit olivat tärkeitä oleskelun paikkoja. Nuorten mielipaikat olivat nimenomaan asuinalueiden sisällä, mutta suojassa aikuisten katseilta ja kontrollilta.
"Lähiviheralueiden merkitys nuorisolle pitää ottaa huomioon myös täydennysrakentamisen tilanteissa", Kirsi Mäkinen päättää artikkelinsa.
Lähde: Viherympäristö 6/08
tiistai 2. joulukuuta 2008
Kaupunkimetsää Vartissa
Kaupunkimetsäliike kansanäänestysaloitteineen on päässyt Vartti-lehden Etelä-Helsingin painokseen 19.11.08. Haastateltavana on Martti-Tapio Kuuskoski. Juttu löytyy täältä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)