torstai 28. toukokuuta 2009
"Helsingin metsistä kaadetaan paljon puita turhaan" (HS 24.5.2009)
torstai 21. toukokuuta 2009
"Kaupungin metsistä puita ei kaadeta turhaan" (HS 18.5.2009)
Rakennusviraston Tiina Saukkonen jatkaa keskustelua, jonka Luonto-Liiton metsävastaava Risto Mustonen aloitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla tovi sitten ("Helsinki tärvelee hakkuilla lähiluontoamme").
Saukkonen väittää, että puita ei kaadeta turhaan, ja että "toimenpiteisiin on aina vankka perusta".
Tämänpäiväinen kirjoitus taas kertoo, että toisin kuin Saukkonen väittää, puita kyllä kaadetaan turhaan!
Saukkonen väittää, että puita ei kaadeta turhaan, ja että "toimenpiteisiin on aina vankka perusta".
Tämänpäiväinen kirjoitus taas kertoo, että toisin kuin Saukkonen väittää, puita kyllä kaadetaan turhaan!
Asukaskysely puistojen ja katujen toimivuudesta
Helsingin rakennusviraston tiedote 12.5.:
Rakennusvirasto kysyy asukkaiden mielipidettä Helsingin puistojen ja katujen kunnosta. Virasto haluaa tehostaa palvelujaan niissä asioissa, joissa asukkaiden mielestä on parantamisen varaa.
Toukokuun aikana 2 500 satunnaisotannalla valittua helsinkiläistä saa postitse katujen ja puistojen kuntoa koskevan kyselyn. Muillakin kaupunkilaisilla on mahdollisuus osallistua kyselyyn, sillä se on rakennusviraston verkkosivuilla (www.hkr.hel.fi ja www.hkr.hel.fi/svenska). Netissä kyselyyn voi vastata elokuun puoliväliin saakka.
Rakennusvirasto hakee kaupunkilaisten mielipidettä mm. oman asuinalueensa katualueiden siisteydestä ja kunnosta sekä talvihoidosta asuinalueilla, vilkkaasti liikennöidyillä pääväylillä, jalkakäytävillä ja pyöräteillä. Palautetta toivotaan yhtälailla niin autoilijoilta kuin jalankulkijoilta, pyöräilijöiltä ja rullaluistelijoilta.
Lisäksi asukkailta pyydetään arviointia mm. puistojen siisteydestä, istutusten hoidosta, penkkien ja leikkivälineiden kunnosta. Myös ulkoilualueiden ja metsäluonnon hoitoon liittyy kysymyksiä.
Kysely toteutetaan nyt toista kertaa, aiemmin se tehtiin vuonna 2007.
Asukaskyselyyn osallistuvilla on mahdollisuus vaikuttaa Helsingin katu- ja viheralueiden laatuun ja toimivuuteen. Kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja nimettöminä.
Yhteenveto kyselyn vastauksista menee tiedoksi päättäjille sekä alueiden hoidosta ja kunnosta vastaaville.
Lisätietoja:
kehityspäällikkö Päivi Ahlroos, katu- ja puisto-osasto, puh. (09) 310 39830
Rakennusvirasto kysyy asukkaiden mielipidettä Helsingin puistojen ja katujen kunnosta. Virasto haluaa tehostaa palvelujaan niissä asioissa, joissa asukkaiden mielestä on parantamisen varaa.
Toukokuun aikana 2 500 satunnaisotannalla valittua helsinkiläistä saa postitse katujen ja puistojen kuntoa koskevan kyselyn. Muillakin kaupunkilaisilla on mahdollisuus osallistua kyselyyn, sillä se on rakennusviraston verkkosivuilla (www.hkr.hel.fi ja www.hkr.hel.fi/svenska). Netissä kyselyyn voi vastata elokuun puoliväliin saakka.
Rakennusvirasto hakee kaupunkilaisten mielipidettä mm. oman asuinalueensa katualueiden siisteydestä ja kunnosta sekä talvihoidosta asuinalueilla, vilkkaasti liikennöidyillä pääväylillä, jalkakäytävillä ja pyöräteillä. Palautetta toivotaan yhtälailla niin autoilijoilta kuin jalankulkijoilta, pyöräilijöiltä ja rullaluistelijoilta.
Lisäksi asukkailta pyydetään arviointia mm. puistojen siisteydestä, istutusten hoidosta, penkkien ja leikkivälineiden kunnosta. Myös ulkoilualueiden ja metsäluonnon hoitoon liittyy kysymyksiä.
Kysely toteutetaan nyt toista kertaa, aiemmin se tehtiin vuonna 2007.
Asukaskyselyyn osallistuvilla on mahdollisuus vaikuttaa Helsingin katu- ja viheralueiden laatuun ja toimivuuteen. Kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja nimettöminä.
Yhteenveto kyselyn vastauksista menee tiedoksi päättäjille sekä alueiden hoidosta ja kunnosta vastaaville.
Lisätietoja:
kehityspäällikkö Päivi Ahlroos, katu- ja puisto-osasto, puh. (09) 310 39830
lauantai 9. toukokuuta 2009
Rakennusvirasto on iskenyt Rastilan komeaan kuusiaitaan!
Rikollisvirastossa on tehty taas toitä - ja niin kaatuu Rastilan kuusiaita!
Kokonaan sitä ei ole vielä kaadettu, ja ehkä jotain voisi tehdä totaalitihutyön estämiseksi!
Helsingin kaupunki on todella keksinyt merkityksen sanalle ekofasisti: jos puu vähän ikääntyy niin listitään se pois; jos se vähän harmaantuu, niin korjatkoon kuolo saman tien. Ja menköön hyväkuntoiset vierustoverit siinä samassa, kuka niitä kaikkia viitsii erikseen kattella. Tehokkuus on kaiken ydin.
Kuvia metsäseminaarista 7.5.2009 - raportti tulossa piakkoin!
Jussi Kivi luennoi aiheesta "Luonnon villeys kurimaiseman kurimuksessa"
Iloa metsistä
perjantai 8. toukokuuta 2009
"Helsinki tärvelee hakkuilla lähiluontomme" (HS 8.5.09)
Risto Mustosen kirjoitus tämän päivän Helsingin Sanomissa (8.5.2009) - täyttä asiaa!
Tässä myös tekstimuodossa kirjoittajan luvalla:
Helsinki tärvelee hakkuilla lähiluontoamme
Helsingin kaupungin rakennusvirasto on tehnyt talven ja kuluvan kevään aikana lähivirkistysmetsien hakkuita eri puolilla Helsinkiä. Rakennusvirasto kutsuu internetsivuillaan toimenpidekirjoa, johon kuuluvat muun muassa kaupunkimetsien avohakkuut ja raivaukset, luonnonhoidoksi.
Rakennusviraston luonnosteleman luonnonhoidon linjauksen tavoitteena on "viihtyisä, toimiva, kestävä, turvallinen ja terveellinen ympäristö kaikille helsinkiläisille ja muille viheralueiden käyttäjille".
Tehdyn luonnonhoidon tulokset ovat toistaiseksi olleet monin paikoin täysin päinvastaisia asetetuille tavoitteille: hakkuilla on luotu entistä useammalle helsinkiläiselle aiempaa vähemmän viihtyisiä, vähemmän terveellisiä sekä meluisampia, pölyisempiä ja monimuotoisuudeltaan köyhempiä elinympäristöjä.
On vaikea ymmärtää, millainen logiikka on ohjannut hakkuut suunnitelleen henkilön ajattelua esimerkiksi Viikintien ja Itäväylän varrella. Näiden Helsingin ja osin koko maan mittakaavassa vilkkaimmin liikennöityjen väylien varrelta on tinkimättömällä sinnikkyydellä hakattu ja raivattu pois merkittävä määrä – paikoin kaikki – siitä lehtipuustosta, joka toimii puskurina väyliltä kulkeutuvaa liikenteen saastetta, pölyä ja osin myös melua vastaan.
Viikin peltojen kohdalla on ilmeisesti ajateltu, että kevyen liikenteen väylällä liikkuvat haluavat aamuin illoin nauttia kaikilla aisteillaan viereisen Viikintien puuduttavasta autoliikennevirrasta, joka luonnonhoidollisen metsänraivauksen seurauksena jyrää nyt esteettä kävelijöiden ja pyöräilijöiden silmissä ja korvissa.
Veräjämäen ja aiemmin Herttoniemen alueilla on tehty myös aivan puhtaita avohakkuita käytännössä läheisten kerrostalojen ikkunoiden alla.
Rakennusvirastosta kerrottiin, että se on informoinut kaupunginosien asukkaita ennen hakkuita muun muassa esittämällä havainnekuvia toimenpiteiden vaikutuksista ympäristöön.
Onkohan rakennusviraston suunnitteluosasto käynyt kysymässä hakkuiden jälkeen lähitalojen asukkailta, miltä tuntuu, kun tuttu metsä on nostettu kumipyörien päälle ja seuraavat vuodet voidaan katsella ikkunasta aukkoa ja tasaista taimikkoa?
Tällaisia toimenpiteitä voi kutsua jopa symboliseksi väkivallaksi. Siinä asiantuntijataho määrittelee vaihtoehdot sille, millaiset toimenpiteet suhteessa ympäristöön ovat mahdollisia ilman, että ihmiset, jotka lopulta joutuvat elämään toimenpiteiden seurausten kanssa, voivat asioihin mitenkään vaikuttaa.
Lenkkipolkujen varsille kootuista tukkipinoista sekä metsään jääneistä kannoista näkee, että hakkuissa on poistettu valtavat määrät elävää ja tervettä puustoa sekä sellaisia lahoja mutta monimuotoisuuden kannalta tärkeitä puuyksilöitä, joista ei olisi ollut minkäänlaista vaaraa esimerkiksi ulkoilijoille.
Tehdyillä hakkuilla on useimmiten ainoastaan heikennetty metsien ulkoilu-, virkistys- ja maisema-arvoja.
Helsingin kaupungin luonnonhoito näyttää jäljen perusteella olevan hyvin läheistä sukua sille tehometsänhoidolle, jota voi nähdä kaikkialla Suomessa: avohakkuita, lehtipuiden ja pensaiden systemaattista poistoa tavoitteena tasaikäiset ja tasakokoiset yhden kahden puulajin istutusmetsiköt, joita aikanaan odottaa taas sama hoito.
Tällainen tapa hoitaa metsää on yhä enemmän kyseenalaistettu jo metsäasiantuntijoidenkin ja erityisesti kansalaisten keskuudessa. Kaupunkimetsiin ja asutusten lähelle kovat hakkuut eivät sovi lainkaan. Lisäksi tällainen metsänhoito on tarpeettoman kallista ja metsän uusiutumisen kannalta usein täysin turhaa.
Silti rakennusvirasto on luonnonhoidollaan luomassa kaupungin talouteen menoautomaattia. Se esittää lisää määrärahoja tuleville vuosille Helsingin metsien hakkuisiin –luonnonhoidon nimissä.
Kaupungin päättäjät hoi, ilmainen vinkki: aloittakaa elvytys leikkaamalla hakkuiden lisäämiseen tarkoitetut rahat – samalla elvytätte Helsingin lähiluontoa!
RISTO MUSTONEN
metsävastaava
Luonto-Liitto
keskiviikko 6. toukokuuta 2009
MUISTUTUS: Metsä kaupungissa? -seminaari torstaina 7.5. klo 17-20
METSÄ KAUPUNGISSA? -SEMINAARI
Torstaina 7.5.2009 klo 17.00-20.00
Kirjasto 10:n Stage-tila, Elielinaukio 2 G (Postitalo)
Mikä on kaupunkimetsä? Mitä sieltä löytyy? Kuka sitä käyttää? Miltä se tuntuu? Miksi ihmeessä säilyttää metsää kaupungissa? Seminaarin tarkoituksena on asiantuntijapuheenvuoroin tuoda esille näkökulmia käsitepariin "metsä kaupungissa". Tule pohtimaan erilaisia metsiin, kaupunkiin ja puistoihin liittyviä kokemuksia, ajatuksia ja kuvitelmia.
17.00 Seminaarin avaus
17.10 Luonnon ja ihmisen kohtauspaikka - kaupunkimetsien ekologiaa, biologi Kati Vierikko
17.35 Mielen luonto ja luonnon mieli, psykologi Kirsi Salonen
18.00 Luonnon villeys kurimaiseman kurimuksessa, kuvataiteilija Jussi Kivi
18.25 Kahvitauko
18.45 Sanoja ja askeleita metsäkaupungista kaupunkimetsiin, metsänhoitaja Kirsi Mäkinen
19.10 Lähiluonnon merkitykset syntyvät arjen käytännöissä, tutkija Eveliina Asikainen
19.35 Avoin yhteenvetokeskustelu
20.00 Seminaarin päätös
www.kaupunkimetsaliike.info
www.kaupunkimetsa.blogspot.com
Torstaina 7.5.2009 klo 17.00-20.00
Kirjasto 10:n Stage-tila, Elielinaukio 2 G (Postitalo)
Mikä on kaupunkimetsä? Mitä sieltä löytyy? Kuka sitä käyttää? Miltä se tuntuu? Miksi ihmeessä säilyttää metsää kaupungissa? Seminaarin tarkoituksena on asiantuntijapuheenvuoroin tuoda esille näkökulmia käsitepariin "metsä kaupungissa". Tule pohtimaan erilaisia metsiin, kaupunkiin ja puistoihin liittyviä kokemuksia, ajatuksia ja kuvitelmia.
17.00 Seminaarin avaus
17.10 Luonnon ja ihmisen kohtauspaikka - kaupunkimetsien ekologiaa, biologi Kati Vierikko
17.35 Mielen luonto ja luonnon mieli, psykologi Kirsi Salonen
18.00 Luonnon villeys kurimaiseman kurimuksessa, kuvataiteilija Jussi Kivi
18.25 Kahvitauko
18.45 Sanoja ja askeleita metsäkaupungista kaupunkimetsiin, metsänhoitaja Kirsi Mäkinen
19.10 Lähiluonnon merkitykset syntyvät arjen käytännöissä, tutkija Eveliina Asikainen
19.35 Avoin yhteenvetokeskustelu
20.00 Seminaarin päätös
www.kaupunkimetsaliike.info
www.kaupunkimetsa.blogspot.com
sunnuntai 3. toukokuuta 2009
Luonto- ja valokuvausretki Laajasaloon 17.5.
Laajasalo-Degerö Seura järjestää luonto- ja valokuvausretken Laajasaloon, Koirasaarentien varsien metsiin su 17.5.2009 klo 12-15.
Retkellä tutustutaan alueen geologiaan ja vanhaan rautakaivokseen, kasveihin ja lintuihin asiantuntijoiden opastuksella sekä pidetään pari valokuvaustaukoa. Mukana on Laajasalon Valokuvaajien edustajia. Kaikkien ottamista kuvista kootaan seuran sivuille retkikertomus.
Lähtö Koirasaarentien ja Henrik Borgströmin tien risteyksen metsän puolella olevalta parkkipaikalta. Paikalle pääsee Herttoniemen metroasemalta busseilla 84 (klo 11.47) ja 88 (klo 11.32). Poistu Lauri Mikonpojan tien pysäkillä.
Tervetuloa mukaan!
Laajasalo-Degerö Seura (www.laajasalo.net)
Lisätietoja: Piia Häkkinen, p. 040 824 1649
Riitta Brelih, p. 040 775 2163
Retkellä tutustutaan alueen geologiaan ja vanhaan rautakaivokseen, kasveihin ja lintuihin asiantuntijoiden opastuksella sekä pidetään pari valokuvaustaukoa. Mukana on Laajasalon Valokuvaajien edustajia. Kaikkien ottamista kuvista kootaan seuran sivuille retkikertomus.
Lähtö Koirasaarentien ja Henrik Borgströmin tien risteyksen metsän puolella olevalta parkkipaikalta. Paikalle pääsee Herttoniemen metroasemalta busseilla 84 (klo 11.47) ja 88 (klo 11.32). Poistu Lauri Mikonpojan tien pysäkillä.
Tervetuloa mukaan!
Laajasalo-Degerö Seura (www.laajasalo.net)
Lisätietoja: Piia Häkkinen, p. 040 824 1649
Riitta Brelih, p. 040 775 2163
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)