Merja Uusivirta kirjoittaa tämän päivän Helsingin Sanomissa (28.9.2009) Stansvikin luontoarvojen puolesta. Hän kyseenalaistaa kaikenlaisten melonta- ja saunakeskusten sijoittamisen mielekkyyden Stansvikin kartanoalueelle.
maanantai 28. syyskuuta 2009
keskiviikko 23. syyskuuta 2009
maanantai 21. syyskuuta 2009
Myllypuron metsän terveystilanne 11.-12.9.2009
Tässä kuvia Myllypuron/Itä-Helsingin ainutlaatuisesta metsästä, jossa moottorisahat nyt pauhaavat......vielä on jotain jäljelläkin. Osassa kuvista (entisen?) myrkkymaan kunnostusta, jonka viereen ensimmäisenä rakennettavat talot nousevat.
Tarja silvennoinen & Petri Hukkila
Tarja silvennoinen & Petri Hukkila
perjantai 18. syyskuuta 2009
torstai 17. syyskuuta 2009
"Meri-Rastilan kauhukaava" (Vuosaaren keskustelutilaisuudesta 15.9.2009)
Meri-Rastilan kauhukaava
Vuosaaren Meri-Rastilassa Kallahden koululla keskusteltiin tiistaina 15. syyskuuta Meri-Rastilan länsirannan rakennussuunnitelmista, siis alueesta Vuosaaren sillan lounaispuolella, Vartiokylän lahden etelärannalla Vuosaaren sillasta Ramsinniemeen ja Vartiosaareen päin. Se on hyvin suosittua ulkoilualuetta, jonka luonto on monipuolinen; kallioita, tiheää metsää, kaislikkorantaa ym. Rakennusaikeita esittelivät kaupunkisuunnitteluviraston vuorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turunen, joka toimi puheenjohtajana, sekä arkkitehti Antti Varkemaa. Meri-Rastilan asukkaita oli paikalla noin 50-60 henkeä.
Kaupungin elimissä asia edennee siten, että tänä syksynä kaupunkisuunnittelulautakunta ottaa kantaa alueen suunnitteluperiaatteisiin. Kaavaluonnos voisi valmistua keväällä 2010, kaavaehdotus syksyllä 2010, päätös toteuttamisesta tai hylkäämisestä valtuustossa 2011. Turunen totesi että kaavailut yleensä venyvät, koskaan ne eivät ole nopeutuneet alkuun aiotusta tahdista.
Heti huomattiin että kaupunkisuunnitteluvirasto on heittänyt roskakoriin Yleiskaava 2002:n rajauksen kerrostalorakentamiselle. Suunnittelualuetta oli laajennettu. Vuosaarelainen kaupunginvaltuutettu ja entinen kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Jyrki Lohi totesi että menettely on ainutlaatuinen. Lautakunta tulee puuttumaan viraston omavaltaisuuteen, ja asia vaikeutuu poliittisesti. Yrittääkö suunnittelu korvata Meri-Rastilan kustannuksella Mustavuoressa kärsimänsä takaiskun? Kaupunkisuunnitteluvirasto haluaa siis mahdollistaa raskaan rakentamisen tekemällä alueelle osayleiskaavan, joka kävelee Yleiskaava 2002:n yli.
Mielipiteet asiassa on jätettävä 5. lokakuuta mennessä osoitteeseen Kaupunkisuunnitteluvirasto, PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki. Tai kaupunkisuunnittelu@hel.fi. Karttoja on nähtävänä osoitteessa www.hel.fi/ksv, palkissa Suunnitelmat kartalla.
Varkemaa esitti havainnekuvat kolmesta alkuvaiheen vaihtoehdosta, joiden "vaikutuksia tutkitaan". Taustana on se ideologia, että Helsinkiin "tarvitaan vuosittain 5000 uutta asuntoa", koska "asumisväljyys kasvaa". Myöskin raideliikenteen läheisyyteen on rakennettava "ilmastonmuutoksen torjumiseksi". Meri-Rastilaan tulisi myös lisää palveluita, kun tulisi lisää väkeä. Tätä tietenkin epäiltiin yleisön keskuudessa.
Kaupunkisuunnitteluviraston alustavat vaihtoehdot kevyimmästä raskaimpaan:
1. Viisikerroksisia pistetaloja nauhana nykyisten Meri-Rastilan tien varrella olevien talojen taakse; 500 asukasta, yhteydet pistokaduin Meri-Rastilan tieltä. - Matti Lipponen huomautti, että tämä vaihtoehto tuskin toteutuisi, jos rakentaminen yleensä hyväksyttäisiin, koska tulos olisi asuntoneliömetrien ja mahdollisen lisäasukasmäärän kannalta laiha, vaikka luonnolle ja nykyisille asukkaille jo suuri vahinko. Tiina Sillgren huomautti että kadut olisi vedettävä nykyisten jyrkässä rinteessä olevien tonttien läpi, joka tietäisi louhintaa ja nykyisten talojen pihojen pirstomista. Kallion laella oleva Litorina-meren 8000 vuotta vanha rantakivikko joutuisi uusien talojen pihalle ja tuhoutuisi jo tässä kevyimmässä vaihtoehdossa.
2. Keskelle uutta laajennettua suunnittelualuetta kallion laelle 2- ja 5-kerroksisia taloja 1500 asukkaalle, 60.000 kerrosneliömetriä. - Tämä kaavailu uhkaisi myös Yleiskaava 2002:n rajauksen ulkopuolelle selvästi jäänyttä purolehtoa koko 1,5 kilometriä pitkän rantametsävyöhykkeen keskellä ennen Ramsinkannasta. Litorinameren rantakivikko jäisi talojen keskelle ja tuhoutuisi satavarmasti. Meri-Rastilan rantametsä pirstoutuisi kapeiksi nauhoiksi Pihlajamäen rakentamista muistuttavan lähiön liepeille.
3. Taloja kallion laelta rantaan asti, 1800 asukasta, 1000 työpaikkaa. Työpaikat sijoittuisivat sillan viereen rakennettavaan massiiviseen monisiipiseen toimistorakennukseen. - Tämä visio toteutettuna ja täydennettynä kaupungin suunnitelmalla, että venesatama lahden toiselta puolen Marjaniemen ja Vuosaaren sillan välistä siirrettäisiin keskelle lahtea ja sen nykyinen paikka täytettäisiin kerrostaloille, merkitsisi Vartiokylän lahden kapenemista kerrostalojen ja venelaitureiden välissä kulkevaksi kanavaksi. Lahden vedenlaatu huononisi ja virkistysarvo romahtaisi. Vihersormi lahden perältä etelärantaa Vartiosaareen asti katkeaisi täysin. Koko Vuosaaren komea merellinen sisääntulo tuhoutuisi. Vaikutukset koko Itä-Helsinkiin olisivat pahat.
Mielipiteitä keskustelussa esitettiin yleisön joukosta 20-30, kaikki rakentamista vastaan. Vain yksi oli puolesta.
Kaupunginvaltuutettu Eija Loukoila huomautti että tällä hetkellä kaupungin tonttivaranto on hyvä. 5000 lisäsukkaan tavoite vuodessa ei missään tapauksessa toteudu. Toimistotontteja on vapaana sopivammilla paikoilla Vuosaaressa, mutta nekään eivät ole yrityksiä kiinnostaneet. Miksi siis tuhota lähimetsää turhaan toimistorakentamiseen?
Erään asunto-osakeyhtiön puheenjohtaja Pekka Ylimutka luki yhtiönsä perusteellisen kannanoton. Hän totesi että Meri-Rastila on suunniteltu ja rakennettu ennen metron tuloa. 1800 asukasta merkitsisi myös 400-600 autoa katuineen ja autopaikkoineen. Näitä ei havainnekuvissa näkynyt. Metsä on keuhkot, jolla hengitämme. Ylimutka vaati tutkimusta alueen kasveista ja eläimistä, ennen kuin muita suunnitelmia lainkaan viedään eteenpäin. Hän vetosi ekopsykologi Kirsi Salosen kirjaan Mieli ja maisema, jossa lähiluonnon arvoa on selvitetty.
Risto Nyberg kysyi mistä kiire. Metroradan pohjoispuolella on liikerakennuksia muutettu jopa asuinkäyttöön. Aivan Rastilan aseman viereen, radan ja Rastilankallion asuntoalueen väliin, on jo kaavoitettu lisää taloja. Kauppakeskuksen tontille voisi rakentaa korkeankin tornin. Metroradan päälle voisi suunnitella.
Eila Salomaa kertoi kuinka Myllypurossa on hakattu metsää ja ruvettu rakentamaan katuja, vaikka tonttien ostajista puhumattakaan rakentajista ei ole mitään tietoa. Myllypurossakin havainnekuvat valehtelivat. Kunnallistekniikka rakennetaan aina ensiksi, ja sen rakentaminen aloitetaan hakkuilla ja räjäytyksillä.
Jaana Pylkkänen Meri-Rastilan asukasfoorumista vaati että tarkempaa työtä olisi tehtävä jo suunnittelun alkuvaiheessa, muuten päättäjät valtuustossa eivät tiedä mitä ovat päättämässä.
Marja-Liisa Siira korosti Vartiokylänlahden maisemallista ja luonnonhistoriallista arvoa. Onko esitys kolme tehty peloitteeksi, jotta jokin pienempi menisi läpi, hän kysyi? Rehellisyyden nimissä havainnekuvien talot olisi esitettävä harmaan asvaltin päälle luonnosteltuina, koska nykyrakentamisessa ei maastosta säästy mitään.
Eero Vilen huomautti että nykyrakentaminen on tosiaan raiskausta, josta on hyviä esimerkkejä niemen etelärannalta Ramsinranta 2:n ja 3:n rakentamisessa. Kalliot räjäytetään ja putsataan sammaleista, kaikki puut kaadetaan. Myöhemmin lisätään pieniä istutuspuita, sellaisten lajien taimia, jotka eivät luontoon täällä edes kuulu. Vartiokylänlahden vihersormi pilkottaisiin rakentamisella peruuttamattomasti.
Yleisön yksimielinen kanta oli, että selitys "alueen statuksen nostamisesta" on harhautusta. Itä-Helsingin sosiaalisia ongelmia ei lisärakentaminen ratkaise, vaan pahentaa.
Matti Lipponen muistutti että Vuosaareen on 2000-luvulla rakennettu Rastilankallio sekä Ramsinranta 1, 2 ja 3. Vuosaaren väkiluku on kasvanut hurjasti viime vuosikymmeninä. Silti tämä on edelleen luonnoltaan rikas ja rauhallinen kaupunginosa. Onko kaupungin tavoitteena ahtaa tänne lisää ja lisää väkeä, niin kauan kunnes ahtautta ja sosiaalisia ongelmia todella saadaan aikaan? - Puheenjohtajana toiminut vuorovaikutussuunnittelija Turunen myönsi että Vuosaaren asukasluku on kahdenkymmenen vuoden ajan lisääntynyt noin 1000:lla vuodessa.
Eikö ala jo riittää?
Erkki Haapaniemi
Meri-Rastilan asukasfoorumi
044 - 370 7734
Vuosaaren Meri-Rastilassa Kallahden koululla keskusteltiin tiistaina 15. syyskuuta Meri-Rastilan länsirannan rakennussuunnitelmista, siis alueesta Vuosaaren sillan lounaispuolella, Vartiokylän lahden etelärannalla Vuosaaren sillasta Ramsinniemeen ja Vartiosaareen päin. Se on hyvin suosittua ulkoilualuetta, jonka luonto on monipuolinen; kallioita, tiheää metsää, kaislikkorantaa ym. Rakennusaikeita esittelivät kaupunkisuunnitteluviraston vuorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turunen, joka toimi puheenjohtajana, sekä arkkitehti Antti Varkemaa. Meri-Rastilan asukkaita oli paikalla noin 50-60 henkeä.
Kaupungin elimissä asia edennee siten, että tänä syksynä kaupunkisuunnittelulautakunta ottaa kantaa alueen suunnitteluperiaatteisiin. Kaavaluonnos voisi valmistua keväällä 2010, kaavaehdotus syksyllä 2010, päätös toteuttamisesta tai hylkäämisestä valtuustossa 2011. Turunen totesi että kaavailut yleensä venyvät, koskaan ne eivät ole nopeutuneet alkuun aiotusta tahdista.
Heti huomattiin että kaupunkisuunnitteluvirasto on heittänyt roskakoriin Yleiskaava 2002:n rajauksen kerrostalorakentamiselle. Suunnittelualuetta oli laajennettu. Vuosaarelainen kaupunginvaltuutettu ja entinen kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Jyrki Lohi totesi että menettely on ainutlaatuinen. Lautakunta tulee puuttumaan viraston omavaltaisuuteen, ja asia vaikeutuu poliittisesti. Yrittääkö suunnittelu korvata Meri-Rastilan kustannuksella Mustavuoressa kärsimänsä takaiskun? Kaupunkisuunnitteluvirasto haluaa siis mahdollistaa raskaan rakentamisen tekemällä alueelle osayleiskaavan, joka kävelee Yleiskaava 2002:n yli.
Mielipiteet asiassa on jätettävä 5. lokakuuta mennessä osoitteeseen Kaupunkisuunnitteluvirasto, PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki. Tai kaupunkisuunnittelu@hel.fi. Karttoja on nähtävänä osoitteessa www.hel.fi/ksv, palkissa Suunnitelmat kartalla.
Varkemaa esitti havainnekuvat kolmesta alkuvaiheen vaihtoehdosta, joiden "vaikutuksia tutkitaan". Taustana on se ideologia, että Helsinkiin "tarvitaan vuosittain 5000 uutta asuntoa", koska "asumisväljyys kasvaa". Myöskin raideliikenteen läheisyyteen on rakennettava "ilmastonmuutoksen torjumiseksi". Meri-Rastilaan tulisi myös lisää palveluita, kun tulisi lisää väkeä. Tätä tietenkin epäiltiin yleisön keskuudessa.
Kaupunkisuunnitteluviraston alustavat vaihtoehdot kevyimmästä raskaimpaan:
1. Viisikerroksisia pistetaloja nauhana nykyisten Meri-Rastilan tien varrella olevien talojen taakse; 500 asukasta, yhteydet pistokaduin Meri-Rastilan tieltä. - Matti Lipponen huomautti, että tämä vaihtoehto tuskin toteutuisi, jos rakentaminen yleensä hyväksyttäisiin, koska tulos olisi asuntoneliömetrien ja mahdollisen lisäasukasmäärän kannalta laiha, vaikka luonnolle ja nykyisille asukkaille jo suuri vahinko. Tiina Sillgren huomautti että kadut olisi vedettävä nykyisten jyrkässä rinteessä olevien tonttien läpi, joka tietäisi louhintaa ja nykyisten talojen pihojen pirstomista. Kallion laella oleva Litorina-meren 8000 vuotta vanha rantakivikko joutuisi uusien talojen pihalle ja tuhoutuisi jo tässä kevyimmässä vaihtoehdossa.
2. Keskelle uutta laajennettua suunnittelualuetta kallion laelle 2- ja 5-kerroksisia taloja 1500 asukkaalle, 60.000 kerrosneliömetriä. - Tämä kaavailu uhkaisi myös Yleiskaava 2002:n rajauksen ulkopuolelle selvästi jäänyttä purolehtoa koko 1,5 kilometriä pitkän rantametsävyöhykkeen keskellä ennen Ramsinkannasta. Litorinameren rantakivikko jäisi talojen keskelle ja tuhoutuisi satavarmasti. Meri-Rastilan rantametsä pirstoutuisi kapeiksi nauhoiksi Pihlajamäen rakentamista muistuttavan lähiön liepeille.
3. Taloja kallion laelta rantaan asti, 1800 asukasta, 1000 työpaikkaa. Työpaikat sijoittuisivat sillan viereen rakennettavaan massiiviseen monisiipiseen toimistorakennukseen. - Tämä visio toteutettuna ja täydennettynä kaupungin suunnitelmalla, että venesatama lahden toiselta puolen Marjaniemen ja Vuosaaren sillan välistä siirrettäisiin keskelle lahtea ja sen nykyinen paikka täytettäisiin kerrostaloille, merkitsisi Vartiokylän lahden kapenemista kerrostalojen ja venelaitureiden välissä kulkevaksi kanavaksi. Lahden vedenlaatu huononisi ja virkistysarvo romahtaisi. Vihersormi lahden perältä etelärantaa Vartiosaareen asti katkeaisi täysin. Koko Vuosaaren komea merellinen sisääntulo tuhoutuisi. Vaikutukset koko Itä-Helsinkiin olisivat pahat.
Mielipiteitä keskustelussa esitettiin yleisön joukosta 20-30, kaikki rakentamista vastaan. Vain yksi oli puolesta.
Kaupunginvaltuutettu Eija Loukoila huomautti että tällä hetkellä kaupungin tonttivaranto on hyvä. 5000 lisäsukkaan tavoite vuodessa ei missään tapauksessa toteudu. Toimistotontteja on vapaana sopivammilla paikoilla Vuosaaressa, mutta nekään eivät ole yrityksiä kiinnostaneet. Miksi siis tuhota lähimetsää turhaan toimistorakentamiseen?
Erään asunto-osakeyhtiön puheenjohtaja Pekka Ylimutka luki yhtiönsä perusteellisen kannanoton. Hän totesi että Meri-Rastila on suunniteltu ja rakennettu ennen metron tuloa. 1800 asukasta merkitsisi myös 400-600 autoa katuineen ja autopaikkoineen. Näitä ei havainnekuvissa näkynyt. Metsä on keuhkot, jolla hengitämme. Ylimutka vaati tutkimusta alueen kasveista ja eläimistä, ennen kuin muita suunnitelmia lainkaan viedään eteenpäin. Hän vetosi ekopsykologi Kirsi Salosen kirjaan Mieli ja maisema, jossa lähiluonnon arvoa on selvitetty.
Risto Nyberg kysyi mistä kiire. Metroradan pohjoispuolella on liikerakennuksia muutettu jopa asuinkäyttöön. Aivan Rastilan aseman viereen, radan ja Rastilankallion asuntoalueen väliin, on jo kaavoitettu lisää taloja. Kauppakeskuksen tontille voisi rakentaa korkeankin tornin. Metroradan päälle voisi suunnitella.
Eila Salomaa kertoi kuinka Myllypurossa on hakattu metsää ja ruvettu rakentamaan katuja, vaikka tonttien ostajista puhumattakaan rakentajista ei ole mitään tietoa. Myllypurossakin havainnekuvat valehtelivat. Kunnallistekniikka rakennetaan aina ensiksi, ja sen rakentaminen aloitetaan hakkuilla ja räjäytyksillä.
Jaana Pylkkänen Meri-Rastilan asukasfoorumista vaati että tarkempaa työtä olisi tehtävä jo suunnittelun alkuvaiheessa, muuten päättäjät valtuustossa eivät tiedä mitä ovat päättämässä.
Marja-Liisa Siira korosti Vartiokylänlahden maisemallista ja luonnonhistoriallista arvoa. Onko esitys kolme tehty peloitteeksi, jotta jokin pienempi menisi läpi, hän kysyi? Rehellisyyden nimissä havainnekuvien talot olisi esitettävä harmaan asvaltin päälle luonnosteltuina, koska nykyrakentamisessa ei maastosta säästy mitään.
Eero Vilen huomautti että nykyrakentaminen on tosiaan raiskausta, josta on hyviä esimerkkejä niemen etelärannalta Ramsinranta 2:n ja 3:n rakentamisessa. Kalliot räjäytetään ja putsataan sammaleista, kaikki puut kaadetaan. Myöhemmin lisätään pieniä istutuspuita, sellaisten lajien taimia, jotka eivät luontoon täällä edes kuulu. Vartiokylänlahden vihersormi pilkottaisiin rakentamisella peruuttamattomasti.
Yleisön yksimielinen kanta oli, että selitys "alueen statuksen nostamisesta" on harhautusta. Itä-Helsingin sosiaalisia ongelmia ei lisärakentaminen ratkaise, vaan pahentaa.
Matti Lipponen muistutti että Vuosaareen on 2000-luvulla rakennettu Rastilankallio sekä Ramsinranta 1, 2 ja 3. Vuosaaren väkiluku on kasvanut hurjasti viime vuosikymmeninä. Silti tämä on edelleen luonnoltaan rikas ja rauhallinen kaupunginosa. Onko kaupungin tavoitteena ahtaa tänne lisää ja lisää väkeä, niin kauan kunnes ahtautta ja sosiaalisia ongelmia todella saadaan aikaan? - Puheenjohtajana toiminut vuorovaikutussuunnittelija Turunen myönsi että Vuosaaren asukasluku on kahdenkymmenen vuoden ajan lisääntynyt noin 1000:lla vuodessa.
Eikö ala jo riittää?
Erkki Haapaniemi
Meri-Rastilan asukasfoorumi
044 - 370 7734
torstai 10. syyskuuta 2009
keskiviikko 9. syyskuuta 2009
Meri-Rastilan rantametsän osayleiskaavoitus alkaa
Kaikki mukaan puolustamaan kaunista Meri-Rastilan rantametsää ja kallioita!
Täältä löytyy yleiskaavamuistutus asiasta vuodelta 2003: http://personal.inet.fi/koti/kx/mr_kaava.htm
Meri-Rastilan länsiranta: osayleiskaavoitus alkaa
Meri-Rastilan tien ja Vartiokylän lahden väliselle metsä- ja ranta-alueelle suunnitellaan asuntoja 500−1800 uudelle asukkaalle.
Keskustelutilaisuus tiiistaina 15.9. klo 18-20 Kallahden peruskoulun auditoriossa, Kallahdenraitti 1.
Mielipiteet: viimeistään 5.10.2009
Lisätietoa saa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, joka on esillä 14.9.-5.10.
- Asukastila Fokka, Meri-Rastilan tie 14 B
- Vuotalon aula, Mosaiikkitori 2
- kaupunkisuunnitteluvirasto, Kansakoulukatu 3, 1. krs
- www.hel.fi/ksv > Nähtävänä nyt
Lisätietoja: arkkitehti Antti Varkemaa 310 37053
Täältä löytyy yleiskaavamuistutus asiasta vuodelta 2003: http://personal.inet.fi/koti/kx/mr_kaava.htm
Meri-Rastilan länsiranta: osayleiskaavoitus alkaa
Meri-Rastilan tien ja Vartiokylän lahden väliselle metsä- ja ranta-alueelle suunnitellaan asuntoja 500−1800 uudelle asukkaalle.
Keskustelutilaisuus tiiistaina 15.9. klo 18-20 Kallahden peruskoulun auditoriossa, Kallahdenraitti 1.
Mielipiteet: viimeistään 5.10.2009
Lisätietoa saa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, joka on esillä 14.9.-5.10.
- Asukastila Fokka, Meri-Rastilan tie 14 B
- Vuotalon aula, Mosaiikkitori 2
- kaupunkisuunnitteluvirasto, Kansakoulukatu 3, 1. krs
- www.hel.fi/ksv > Nähtävänä nyt
Lisätietoja: arkkitehti Antti Varkemaa 310 37053
tiistai 8. syyskuuta 2009
Kuvia Myllypurosta 8.9.2009
Hakkuita on tehty tänään 8.9. 2009 Kauppamyllyntien alkupäässä ja harvennushakkuita muuallakin metsässä. Kuvat Tuuli Luukas.
Puutbois-metsäkoneet ovat aloittaneet Myllypuron metsässä
Ennakkomarkkinointia...
Bussin ikkunasta näin tuon metsäkoneen, väki päivitteli, että siinä metsä nyt menee... paikallisbussissa kuulee ihmisten todelliset tunnot! Toivotaan, että metsä vielä säästyy, jospa kaupunki kerrankin miettisi, mitä se oikein metsissään puuhaa!! - Tuuli Luukas
Myllypuron metsä tänään, "siinä se menee"...
RETKI 21.9. klo 17.30: "Syyslintuja Mustavuorella – Löydä Luonto Läheltäsi"
Maanantaina 21.9.2009 kello 17.30-20
Syyslintuja Mustavuorella – Löydä Luonto Läheltäsi -retki Pohjois-Vuosaareen
Mustavuoren syksyssä voi nähdä petoja, hyönteissyöjiä ja tikkoja. Lähtöpaikka bussin 96 päätepysäkiltä Porslahdentien ja Niinisaarentien risteyksestä. Löydä luonto läheltäsi –retket ovat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Tapiola-ryhmän yhteistyössä järjestämiä.
Lisätietoja: www.sll.fi/jasensivut/luonnonharrastus/lahiluontoretket/
Syyslintuja Mustavuorella – Löydä Luonto Läheltäsi -retki Pohjois-Vuosaareen
Mustavuoren syksyssä voi nähdä petoja, hyönteissyöjiä ja tikkoja. Lähtöpaikka bussin 96 päätepysäkiltä Porslahdentien ja Niinisaarentien risteyksestä. Löydä luonto läheltäsi –retket ovat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Tapiola-ryhmän yhteistyössä järjestämiä.
Lisätietoja: www.sll.fi/jasensivut/luonnonharrastus/lahiluontoretket/
Myllypuron metsässä surunauhoitus
Myllypuron metsään voi tulla kiinnittämääm omia surunauhoja puiden oksille maatuvista esim. sanomalehtipaperisuikaleista, nyt kun hakkuut ovat alkaneet.
Näin teemme hiljaisella mielenosoituksella metsää näkyväksi ja ilmaisemme surumme.
Tuuli Luukas
Kuvat: Tuuli Luukas
maanantai 7. syyskuuta 2009
Myllypuron metsä kaatuu
Hakkuut ovat alkaneet tänään Myllypuron metsässä.
Ks. ennakoiva uutinen aiheesta: "Myllypuron metsän kaataminen käyntiin".
Tässä viimeiset väännöt Myllypuron metsästä Hesarin mielipidesivulla: Siboné Orozan kirjoitus 4.9. ja Terhi Mäen vastaus 7.9.
Ks. ennakoiva uutinen aiheesta: "Myllypuron metsän kaataminen käyntiin".
Tässä viimeiset väännöt Myllypuron metsästä Hesarin mielipidesivulla: Siboné Orozan kirjoitus 4.9. ja Terhi Mäen vastaus 7.9.
torstai 3. syyskuuta 2009
Stansvikin metsät laidunmaaksi?
Ohessa Merja Uusivirran huolestunut kirjoitus Stansvikin asemakaavaluonnoksesta. Idylliselle ja kooltaan varsin pienelle ulkoilualueelle halutaan rakentaa muun muassa kotieläinpiha. Lampaiden ja lehmien visioidaan laiduntavan "umpeen kasvaneita niittyjä ja peltoja".
Söpöä, mutta voisiko joku ystävällisesti kertoa meille tietämättömille, missä metsäisen Stansvikin pellot ja niityt tarkalleen ottaen sijaitsevat?!
* * *
Lehmät ja lampaat
Helsingin Laajasalossa sijaitseva Stansvikin kartanopuistoalue on nyt vaarassa muuttua viriketoimintapaikaksi. Miljöön rauha ja vielä jäljellä oleva vanha luonto katoavat, jos asemakaavasuunnitelmat toteutuvat.
Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 23.4. asemakaavaluonnoksen, jossa Stansvikin ulkoilualueelle on suunnitteilla saunakeskus, melontakeskus ja kuin varkain kotieläinpiha. Miten ihmeessä näin monet toiminnat mahtuvat pienelle alueelle? Autoliikenne jo nykyisellään tukkii alueen sisääntulotiet.
Kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut työohjelman näiden hankkeiden toteuttamiseksi. Suunnittelijat on jo valittu tarjouskilpailun kautta ja työ on käynnistynyt. Työohjelmassa mainitaan, kuinka kotieläinpihan lampaat ja lehmät tulevat laiduntamaan lähialueen umpeen kasvaneita niittyjä ja peltoja. Kuulostaa romanttiselta.
On totta, että Stansvikissä on ollut aikoinaan lehmiä. Sata vuotta sitten olosuhteet olivat kuitenkin erilaiset. Jäin ihmettelemään, missä ne pellot ja niityt ovat. Virastosta ei osattu vastata.
Kaupunkisuunnittelun toimintaperiaatteet herättävät kysymyksiä. Ensin suunnitellaan asuinalueita arvokkaiden metsä- ja luontoalueiden tilalle. Sitten keinotekoisesti ryhdytään rakentamaan uutta virkistysympäristöä. Viriketoimintoja, jotka ovat maksullisia. Stansvikissä olisi vielä mahdollisuus kokea ainutlaatuisen luonnon rauha ja kauneus ihan ilmaiseksi.
Merja Uusivirta
Söpöä, mutta voisiko joku ystävällisesti kertoa meille tietämättömille, missä metsäisen Stansvikin pellot ja niityt tarkalleen ottaen sijaitsevat?!
* * *
Lehmät ja lampaat
Helsingin Laajasalossa sijaitseva Stansvikin kartanopuistoalue on nyt vaarassa muuttua viriketoimintapaikaksi. Miljöön rauha ja vielä jäljellä oleva vanha luonto katoavat, jos asemakaavasuunnitelmat toteutuvat.
Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 23.4. asemakaavaluonnoksen, jossa Stansvikin ulkoilualueelle on suunnitteilla saunakeskus, melontakeskus ja kuin varkain kotieläinpiha. Miten ihmeessä näin monet toiminnat mahtuvat pienelle alueelle? Autoliikenne jo nykyisellään tukkii alueen sisääntulotiet.
Kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut työohjelman näiden hankkeiden toteuttamiseksi. Suunnittelijat on jo valittu tarjouskilpailun kautta ja työ on käynnistynyt. Työohjelmassa mainitaan, kuinka kotieläinpihan lampaat ja lehmät tulevat laiduntamaan lähialueen umpeen kasvaneita niittyjä ja peltoja. Kuulostaa romanttiselta.
On totta, että Stansvikissä on ollut aikoinaan lehmiä. Sata vuotta sitten olosuhteet olivat kuitenkin erilaiset. Jäin ihmettelemään, missä ne pellot ja niityt ovat. Virastosta ei osattu vastata.
Kaupunkisuunnittelun toimintaperiaatteet herättävät kysymyksiä. Ensin suunnitellaan asuinalueita arvokkaiden metsä- ja luontoalueiden tilalle. Sitten keinotekoisesti ryhdytään rakentamaan uutta virkistysympäristöä. Viriketoimintoja, jotka ovat maksullisia. Stansvikissä olisi vielä mahdollisuus kokea ainutlaatuisen luonnon rauha ja kauneus ihan ilmaiseksi.
Merja Uusivirta
keskiviikko 2. syyskuuta 2009
tiistai 1. syyskuuta 2009
Jokamiespäivän seminaari 11.9. klo 10-12
KUTSU SEMINAARIIN
Jokamiehenoikeus on kansantaloudellinenkin arvo
Jokamiespäivän seminaari perjantaina 11. syyskuuta 2009 klo 10.00–12.00 eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa
Miten Metsähallitus turvaa suomalaisten jokamiehenoikeudet?
- Anneli Leivo, päällikkö, luonnon virkistyskäyttö, Metsähallitus
- Tapani Veistola, luonnonsuojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto
- Muut kommenttipuheenvuorot ja keskustelu
Miten jokamiehenoikeudet lisäävät hyvinvointia?
- pääjohtaja Pekka Puska, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
- Kommenttipuheenvuorot ja keskustelu
Järjestäjät: Eduskunnan Ympäristö- ja luontoryhmä & Ulkoilufoorumi
Loppukeskustelu
VAPAA PÄÄSY - TERVETULOA!
Ilmoittautumiset viimeistään 9.9. verkkolomakkeella.
Jokamiehenoikeus on kansantaloudellinenkin arvo
Jokamiespäivän seminaari perjantaina 11. syyskuuta 2009 klo 10.00–12.00 eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa
Miten Metsähallitus turvaa suomalaisten jokamiehenoikeudet?
- Anneli Leivo, päällikkö, luonnon virkistyskäyttö, Metsähallitus
- Tapani Veistola, luonnonsuojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto
- Muut kommenttipuheenvuorot ja keskustelu
Miten jokamiehenoikeudet lisäävät hyvinvointia?
- pääjohtaja Pekka Puska, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
- Kommenttipuheenvuorot ja keskustelu
Järjestäjät: Eduskunnan Ympäristö- ja luontoryhmä & Ulkoilufoorumi
Loppukeskustelu
VAPAA PÄÄSY - TERVETULOA!
Ilmoittautumiset viimeistään 9.9. verkkolomakkeella.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)