"Meri-Rastilan kauhukaava" (Vuosaaren keskustelutilaisuudesta 15.9.2009)

Meri-Rastilan kauhukaava

Vuosaaren Meri-Rastilassa Kallahden koululla keskusteltiin tiistaina 15. syyskuuta Meri-Rastilan länsirannan rakennussuunnitelmista, siis alueesta Vuosaaren sillan lounaispuolella, Vartiokylän lahden etelärannalla Vuosaaren sillasta Ramsinniemeen ja Vartiosaareen päin. Se on hyvin suosittua ulkoilualuetta, jonka luonto on monipuolinen; kallioita, tiheää metsää, kaislikkorantaa ym. Rakennusaikeita esittelivät kaupunkisuunnitteluviraston vuorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turunen, joka toimi puheenjohtajana, sekä arkkitehti Antti Varkemaa. Meri-Rastilan asukkaita oli paikalla noin 50-60 henkeä.

Kaupungin elimissä asia edennee siten, että tänä syksynä kaupunkisuunnittelulautakunta ottaa kantaa alueen suunnitteluperiaatteisiin. Kaavaluonnos voisi valmistua keväällä 2010, kaavaehdotus syksyllä 2010, päätös toteuttamisesta tai hylkäämisestä valtuustossa 2011. Turunen totesi että kaavailut yleensä venyvät, koskaan ne eivät ole nopeutuneet alkuun aiotusta tahdista.

Heti huomattiin että kaupunkisuunnitteluvirasto on heittänyt roskakoriin Yleiskaava 2002:n rajauksen kerrostalorakentamiselle. Suunnittelualuetta oli laajennettu. Vuosaarelainen kaupunginvaltuutettu ja entinen kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Jyrki Lohi totesi että menettely on ainutlaatuinen. Lautakunta tulee puuttumaan viraston omavaltaisuuteen, ja asia vaikeutuu poliittisesti. Yrittääkö suunnittelu korvata Meri-Rastilan kustannuksella Mustavuoressa kärsimänsä takaiskun? Kaupunkisuunnitteluvirasto haluaa siis mahdollistaa raskaan rakentamisen tekemällä alueelle osayleiskaavan, joka kävelee Yleiskaava 2002:n yli.

Mielipiteet asiassa on jätettävä 5. lokakuuta mennessä osoitteeseen Kaupunkisuunnitteluvirasto, PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki. Tai kaupunkisuunnittelu@hel.fi. Karttoja on nähtävänä osoitteessa www.hel.fi/ksv, palkissa Suunnitelmat kartalla.

Varkemaa esitti havainnekuvat kolmesta alkuvaiheen vaihtoehdosta, joiden "vaikutuksia tutkitaan". Taustana on se ideologia, että Helsinkiin "tarvitaan vuosittain 5000 uutta asuntoa", koska "asumisväljyys kasvaa". Myöskin raideliikenteen läheisyyteen on rakennettava "ilmastonmuutoksen torjumiseksi". Meri-Rastilaan tulisi myös lisää palveluita, kun tulisi lisää väkeä. Tätä tietenkin epäiltiin yleisön keskuudessa.

Kaupunkisuunnitteluviraston alustavat vaihtoehdot kevyimmästä raskaimpaan:

1. Viisikerroksisia pistetaloja nauhana nykyisten Meri-Rastilan tien varrella olevien talojen taakse; 500 asukasta, yhteydet pistokaduin Meri-Rastilan tieltä. - Matti Lipponen huomautti, että tämä vaihtoehto tuskin toteutuisi, jos rakentaminen yleensä hyväksyttäisiin, koska tulos olisi asuntoneliömetrien ja mahdollisen lisäasukasmäärän kannalta laiha, vaikka luonnolle ja nykyisille asukkaille jo suuri vahinko. Tiina Sillgren huomautti että kadut olisi vedettävä nykyisten jyrkässä rinteessä olevien tonttien läpi, joka tietäisi louhintaa ja nykyisten talojen pihojen pirstomista. Kallion laella oleva Litorina-meren 8000 vuotta vanha rantakivikko joutuisi uusien talojen pihalle ja tuhoutuisi jo tässä kevyimmässä vaihtoehdossa.

2. Keskelle uutta laajennettua suunnittelualuetta kallion laelle 2- ja 5-kerroksisia taloja 1500 asukkaalle, 60.000 kerrosneliömetriä. - Tämä kaavailu uhkaisi myös Yleiskaava 2002:n rajauksen ulkopuolelle selvästi jäänyttä purolehtoa koko 1,5 kilometriä pitkän rantametsävyöhykkeen keskellä ennen Ramsinkannasta. Litorinameren rantakivikko jäisi talojen keskelle ja tuhoutuisi satavarmasti. Meri-Rastilan rantametsä pirstoutuisi kapeiksi nauhoiksi Pihlajamäen rakentamista muistuttavan lähiön liepeille.

3. Taloja kallion laelta rantaan asti, 1800 asukasta, 1000 työpaikkaa. Työpaikat sijoittuisivat sillan viereen rakennettavaan massiiviseen monisiipiseen toimistorakennukseen. - Tämä visio toteutettuna ja täydennettynä kaupungin suunnitelmalla, että venesatama lahden toiselta puolen Marjaniemen ja Vuosaaren sillan välistä siirrettäisiin keskelle lahtea ja sen nykyinen paikka täytettäisiin kerrostaloille, merkitsisi Vartiokylän lahden kapenemista kerrostalojen ja venelaitureiden välissä kulkevaksi kanavaksi. Lahden vedenlaatu huononisi ja virkistysarvo romahtaisi. Vihersormi lahden perältä etelärantaa Vartiosaareen asti katkeaisi täysin. Koko Vuosaaren komea merellinen sisääntulo tuhoutuisi. Vaikutukset koko Itä-Helsinkiin olisivat pahat.

Mielipiteitä keskustelussa esitettiin yleisön joukosta 20-30, kaikki rakentamista vastaan. Vain yksi oli puolesta.

Kaupunginvaltuutettu Eija Loukoila huomautti että tällä hetkellä kaupungin tonttivaranto on hyvä. 5000 lisäsukkaan tavoite vuodessa ei missään tapauksessa toteudu. Toimistotontteja on vapaana sopivammilla paikoilla Vuosaaressa, mutta nekään eivät ole yrityksiä kiinnostaneet. Miksi siis tuhota lähimetsää turhaan toimistorakentamiseen?

Erään asunto-osakeyhtiön puheenjohtaja Pekka Ylimutka luki yhtiönsä perusteellisen kannanoton. Hän totesi että Meri-Rastila on suunniteltu ja rakennettu ennen metron tuloa. 1800 asukasta merkitsisi myös 400-600 autoa katuineen ja autopaikkoineen. Näitä ei havainnekuvissa näkynyt. Metsä on keuhkot, jolla hengitämme. Ylimutka vaati tutkimusta alueen kasveista ja eläimistä, ennen kuin muita suunnitelmia lainkaan viedään eteenpäin. Hän vetosi ekopsykologi Kirsi Salosen kirjaan Mieli ja maisema, jossa lähiluonnon arvoa on selvitetty.

Risto Nyberg kysyi mistä kiire. Metroradan pohjoispuolella on liikerakennuksia muutettu jopa asuinkäyttöön. Aivan Rastilan aseman viereen, radan ja Rastilankallion asuntoalueen väliin, on jo kaavoitettu lisää taloja. Kauppakeskuksen tontille voisi rakentaa korkeankin tornin. Metroradan päälle voisi suunnitella.

Eila Salomaa kertoi kuinka Myllypurossa on hakattu metsää ja ruvettu rakentamaan katuja, vaikka tonttien ostajista puhumattakaan rakentajista ei ole mitään tietoa. Myllypurossakin havainnekuvat valehtelivat. Kunnallistekniikka rakennetaan aina ensiksi, ja sen rakentaminen aloitetaan hakkuilla ja räjäytyksillä.

Jaana Pylkkänen Meri-Rastilan asukasfoorumista vaati että tarkempaa työtä olisi tehtävä jo suunnittelun alkuvaiheessa, muuten päättäjät valtuustossa eivät tiedä mitä ovat päättämässä.

Marja-Liisa Siira korosti Vartiokylänlahden maisemallista ja luonnonhistoriallista arvoa. Onko esitys kolme tehty peloitteeksi, jotta jokin pienempi menisi läpi, hän kysyi? Rehellisyyden nimissä havainnekuvien talot olisi esitettävä harmaan asvaltin päälle luonnosteltuina, koska nykyrakentamisessa ei maastosta säästy mitään.

Eero Vilen huomautti että nykyrakentaminen on tosiaan raiskausta, josta on hyviä esimerkkejä niemen etelärannalta Ramsinranta 2:n ja 3:n rakentamisessa. Kalliot räjäytetään ja putsataan sammaleista, kaikki puut kaadetaan. Myöhemmin lisätään pieniä istutuspuita, sellaisten lajien taimia, jotka eivät luontoon täällä edes kuulu. Vartiokylänlahden vihersormi pilkottaisiin rakentamisella peruuttamattomasti.

Yleisön yksimielinen kanta oli, että selitys "alueen statuksen nostamisesta" on harhautusta. Itä-Helsingin sosiaalisia ongelmia ei lisärakentaminen ratkaise, vaan pahentaa.

Matti Lipponen muistutti että Vuosaareen on 2000-luvulla rakennettu Rastilankallio sekä Ramsinranta 1, 2 ja 3. Vuosaaren väkiluku on kasvanut hurjasti viime vuosikymmeninä. Silti tämä on edelleen luonnoltaan rikas ja rauhallinen kaupunginosa. Onko kaupungin tavoitteena ahtaa tänne lisää ja lisää väkeä, niin kauan kunnes ahtautta ja sosiaalisia ongelmia todella saadaan aikaan? - Puheenjohtajana toiminut vuorovaikutussuunnittelija Turunen myönsi että Vuosaaren asukasluku on kahdenkymmenen vuoden ajan lisääntynyt noin 1000:lla vuodessa.

Eikö ala jo riittää?

Erkki Haapaniemi
Meri-Rastilan asukasfoorumi
044 - 370 7734