Pirkkolan "metsänhoitoa" keväältä 2008.
Helsinki lopettaa hakkuut lintujen pesimäaikana
Ehdotuksen mukaan avohakkuita vältetään virkistysmetsissä. Raskaiden koneiden sijaan töissä hyörii enemmän miehiä.
Samuli Laita
HELSINGIN SANOMAT
Helsingin kaupunki lopettaa metsiensä hakkuut lintujen pesimäaikana, jos kaupunginhallitus päättää tänään maanantaina hyväksyä kaupungin luonnonmukaisten viheralueiden uudet hoitoperiaatteet.
Helsingin tapaa hoitaa metsiään on viime vuosina kritisoitu. Viime kesänä kohistiin töiden aiheuttaneen harmaahaikaroiden pesinnälle haittaa. Keväällä 2008 puolestaan herttoniemeläiset ihmettelivät metsäkoneen tuhoja hyppyrimäen tietämillä.
"Kieltämättä vahinkoja on tapahtunut", myöntää metsien hoidosta vastaavan katu- ja puisto-osaston päällikkö Raimo K. Saarinen rakennusvirastosta.
"Kyseessä on aito muutos, sillä juuri keväisin on tehty ne työt, jotka ovat herättäneet keskustelua", sanoo apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr).
Moottorisahojen pärinän hiljeneminen huhtikuulta heinäkuun loppuun aiheuttaa päänvaivaa rakennusvirastossa, joka teettää metsä- sekä muut luonnonhoitotyöt.
"Metsureille pitää järjestää muuta järkevää työtä", Saarinen pohtii. "Jotain sähkölinjojen alustojen raivauksia."
Työt muuttuvat muullakin tapaa, sillä uuden linjauksen mukaan kaupunkimetsissä ei tehdä enää avohakkuita. Vain "pienialaiset aukkohakkuut", enintään vajaan hehtaarin kokoiset, ovat sallittuja.
Saarinen toteaa, että "sankassa metsässä hehtaari on toki iso alue", mutta muistuttaa että pääosa hakkuista on vesakkojen raivauksia. Suuria avohakkuita kaupunki on tehnyt viime vuosina vähän.
Käytännössä kevyemmät hakkuut tarkoittavat, että metsissä jyrisee entistä vähemmän raskaita koneita.
"Miestyötä käytetään enemmän, saadaan työllistetyksi porukkaa", Saarinen uumoilee. "Ennen periaatteet olivat enemmän talousmetsän näkökulmasta tehtyjä."
Haastetta riittää, sillä Helsingin metsät vanhenevat kovaa vauhtia. Jos metsien uudistamiseen ei ryhdytä, luontainen kuoleminen vähentää merkittävästi puuston määrää seuraavien 20 vuoden aikana.
Kaupunki on valmistellut metsänhoidon uusia linjauksia jo vuodesta 2005, mutta päätöksiä ei ole tehty.
Suurin ongelma on ollut se, että linjaukset ovat olleet ristiriidassa samaan aikaan valmistellun toisen ohjelmaan kanssa, jolla pyritään turvaamaan Helsingin luonnon monimuotoisuus.
Kiistaa on ollut muun muassa tavasta, jolla metsien monimuotoisuuden kehittymistä tuetaan.
Nyt esillä olevan ehdotuksen mukaan monimuotoisia metsiä vaalitaan kaikkialla. Välillä esillä oli erityisten "monimuotoisuusalueiden" perustaminen.
Kaupungin luonnonhoitoa seuraa jatkossa Saurin ehdotuksen mukaan työryhmä, jossa on mukana virastojen edustajia, luonnonsuojelijoita ja tieteellisiä asiantuntijoita.
Ohjelmien yhteensovittamista vaatineille vihreille ohjelmien mahdollinen hyväksyminen on mieluinen käänne.
"Tämä on huolestuttanut kaupunkilaisia jo pitkään ja olisi loistavaa saada edistykselliset linjaukset voimaan", kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Mari Puoskari (vihr) sanoo toiveikkaasti.
"Kaupungin pitäisi lopettaa metsätaloudelliset hakkuut"
Luontoliiton Matti Ikosen mielestä hakkuut tyhjentävät kaupunkilaisten rahapusseja ja tuhoavat lintujen pesinnän.
Sami Takala HS
TOUKO HUJANEN HS
Luontoliiton metsäryhmän jäsen Matti Ikonen vastustaa perusteetta tehtäviä hakkuita Helsingissä. Kaupunki oli aikeissa aloittaa raivokkaat hakkuut Ikosen lähimetsässä.
Luontoliiton metsäryhmän jäsenen Matti Ikosen mielestä Helsingin kaupungin pitäisi lopettaa hakkuut kokonaan.
"Metsätaloudellisia hakkuita ei pitäisi tehdä ainakaan puistoalueille eikä oikeastaan muutenkaan kaupungin metsissä", Ikonen sanoo.
Ikosen mukaan hakkuita pitäisi tehdä vain silloin, kun puu uhkaa kaatua esimerkiksi ulkoilureitille tai sähkölinjalle. Niin toimitaan Vantaalla.
"Ne voisi jättää maahan lahoamaan, ja reittien varret voisi pitää sellaisina, etteivät ne ihan pöheköidy. Lahopuukin kuuluu luontoon", Ikonen sanoo.
"Suurin osa puistoalueista on ihan tavallista suomalaista metsää, jonka monimuotoisuutta tulee vaalia. Jokin Espa on ihan eri asia. Siellä ei mitään luontoarvoja pääse syntymään."
Ikonen ei ymmärrä, miksi Helsinki on niin innokas kaatamaan puita, koska hakkuut eivät ole kaupungille mikään kultakaivos.
"Ymmärrän hyvin sen, että yksityinen metsänomistaja tekee hakkuita, koska tarvitsee rahaa, mutta kaupungilla toiminta vain kuluttaa monta miljoonaa euroa", Ikonen arvostelee.
"Kulut tällaisessa toiminnassa, jossa metsuri kaataa ja pätkii käsityönä jonkin raidan tai lepän, ovat huikeat ja hyödyt aika pienet."
Hakkuut eivät tee hyvää linnuillekaan.
"Kun tullaan hakkaamaan lintujen pesimäaikana, emo pakenee pesältä ja munat jäähtyvät ja poikaset kuolevat. Se tuhoaa pesinnän."
Lehtipuustoa hakattaessa linnuilta katoaa Ikosen mukaan myös ruoka, kun muun muassa hyönteisiä on tarjolla entistä vähemmän.
* * *
LISÄYS (M.-T. K.): HS:n uutinen skannattuna, ja sitä seurannut jatkokeskustelu lehdessä.
1 kommentti:
Eipä jäänyt paljon pesimäpuita ainakaan Länsi-Helsinkiin, josta kaadettiin kaikki tukkipuuksi sopivat puut sekä poistettiin aluskasvillisuudesta pensastot. Lisähaittana on, että lähitaloissa lisääntyivät meluhaitat, kun ääniä vaimentava kasvusto poistettiin.
Lähetä kommentti