Kaupunkiluontoa Tallinnassa: Paljassaaren lintualue

Paljassaaren lintualue Tallinnassa 3.1.2018

Jos vertaa Tallinnaa ja Helsinkiä, on eteläinen naapurimme kaupunkirakenteeltaan kiinnostavampi, koska sieltä löytyy merkkejä niin keskiajasta kuin Neuvostoliitostakin. Helsingin vahvuus puolestaan on hyvin säilynyt kaupunkiluonto. Luontoon pääsee kuitenkin myös Tallinnassa.

Tallinnan laitamilta Paljassaaresta löytyy alue, joka tuo mieleen ainakin kolme Helsingin luontokeidasta. Paljassaari on kuin isompi versio Vanhankaupunginlahden linturuovikoista, mutta sen penkereillä mutkittelevat polut ja linnoitusrakennelmat saavat ajattelemaan myös Suomenlinnaa. Rakennelmissa on paikoin hyvätasoisia maalauksia, jotka muistuttavat Kruunuvuorenlammen huvila-alueen nyt jo kadonneista graffitien koristamista rakennusten jäännöksistä.

Jos haluaisi ruovikkojen, linnoitusten ja graffitien lisäksi nähdä myös lintuja, kannattaisi Paljassaaressa käydä keväällä, kesällä tai syksyllä. Tallinna Linnuklubin verkkosivun mukaan alueella on rekisteröity 231 lintulajia. Paljassaaren Natura 2000 -suojelualueen kokonaispinta-ala on 276 hehtaaria, josta 150 mantereella.

Tammikuisella vierailullakin pystyi kuitenkin kuvittelemaan, millainen sirkutus ja kuhina kosteikoissa ja pensaissa on sesonkiaikaan.

Laaja ruovikko Paljassaaren lintualueella 3.1.2018

Kosteikkoa 3.1.2018

Osmankäämejä 3.1.2018

Paljassaaren lintualue Tallinnassa 3.1.2018

Yksi Paljassaaren lintutorneista 3.1.2018

Paljassaaren kävelyteillä ja poluilla on pitkiä suoria:

Pitkän matkan tie Paljassaaressa 3.1.2018

Tie ja säiliö Paljassaaressa 3.1.2018

Polku ja betonipylväitä 3.1.2018

Vaikka polut ovatkin suoria, erityisesti rantapenkereiden tuntumassa kannattaa olla varovainen. Polku saattaa nimittäin yhtäkkiä katketa sortumaan:

Näin polku meitä vie. 3.1.2018

Polku katkeaa. 3.1.2018

Paljassaaressa on jäänteitä sekä tsaarinvallan että Neuvostoliiton aikaisista linnoituksista. Luonto on jo ilahduttavasti ottanut niistä tilaa itselleen:

Raunioita Paljassaaressa 3.1.2018

Ulkorakennuksen raunio Paljassaaressa 3.1.2018

Bunkkeri Paljassaaressa 3.1.2018

Bunkkeri Paljassaaressa 3.1.2018

Reiteillä kulkiessamme ihmettelimme joka puolelta löytyvien betonipylväiden tarkoitusta. Lopulta arvoitus ratkesi. Niiden kautta on kulkenut piikkilanka-aita:

Pylväs ja piikkilankaa 3.1.2018

Tulenteko on Paljassaaressa kielletty. Tästä huolimatta rannan tuntumasta löytyi nuotiopaikka, jota todennäköisesti käytetään melko säännöllisesti, koska sinne oli grillikivien tuntumaan rakennettu keinu ja puiden lomaan uutta käyttöä odottamaan oli jätetty niin vauvoille tarkoitettu kylpyamme kuin paistinpannukin:

Vaaleanpunaisella harsolla koristeltu keinu 3.1.2018

Muoviamme ja kanisteri 3.1.2018

Muovipussiin pakattu paistinpannu 3.1.2018

Säiliön alareunan graffitinauha näyttää kaukaa katsottuna sotkuiselta. Lähemmin tarkasteltuna siitä löytyy kuitenkin mielenkiintoisia yksityiskohtia:

Säiliö Paljassaaressa 3.1.2018

Hymyilevät ilmapallot 3.1.2018

Kello ja koira 3.1.2018

Kannanotto 3.1.2018

Tämän rakennuksen graffiteja ovat toiset maalarit kunnioittaneet, sillä ne ovat saaneet olla paikoillaan ainakin puoli vuotta. Näin ne jo ensimmäisellä vierailullani kesäkuussa 2017:

Kaksi graffitia 3.1.2018

Toinen graffiteista 3.1.2018

Sivuseinän graffitilla on erityinen sanoma, sillä sen voi tulkita kuvaavan täydellistä riippuvuuttamme pölyttäjistä. Kuvasta poistumassa olevat mehiläiset jättävät taakseen savuavia ja kaatuneita maatalouskoneita:

Pölyttäjien puolesta? 3.1.2018

Mehiläinen poistuu kuvasta 3.1.2018

Traktorille on käynyt huonosti 3.1.2018

Toivoisi, että eteläisessä naapurissamme osattaisiin olla kaupunkisuunnittelun suhteen viisaampia kuin Helsingissä. Valitettavasti Helsingin tauti on iskenyt Tallinnaankin. Paljassaaren kupeessa olevalle ranta-alueelle on suunnitteilla tekosaaria ja "pöhinää". Sedu Koskinen haluaa rakentaa sinne ravintola- ja viihdekeskuksen ja alueelle suunniteltu asemakaava on ollut nähtävillä loppuvuodesta 2017.

Havainnekuva suunnitelluista tekosaarista.

Paljassaareen pääsee Tallinnan rautatieasemalta Balti Jaamilta lähtevällä bussilla numero 59. Perille on helppo löytää, sillä lintualuetta kiertävä reitti alkaa päätepysäkin vierestä.

Tarkempia tietoja Tallinnan julkisesta liikenteestä löytyy täältä. 

Osa 2/4 Alfred Kordelinin säätiön tuella julkaistavasta juttusarjasta.

Jutun lähteenä on tekstistä löytyvien linkkien lisäksi käytetty Kaisa Pajasen, Marjo Soulannon ja Erik Sikkin toimittamaa kirjaa Suomenlahti – alkumerestä nykymereksi (Sarmala Oy ja Helsingin kaupungin ympäristökeskus 2005). Kirjassa on esitelty myös muita Tallinnan luontokohteita.