Rakennusviraston mielipide metsienhoidosta HS 16.6.2011

Helsingin Sanomien mielipideosastolla käytyä keskustelua metsienhoidosta. 16.6.2011.

Vantaa hakkasi metsää suurharvinaisuudelta!

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri tiedottaa 18.5.2011:

VANTAA HAKKASI METSÄÄ SUURHARVINAISUUDELTA

Vantaan kaupunki on hakannut Mätäojalla metsää, jossa elää saimaannorppaan verrattava suurharvinaisuus. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ja Vantaan ympäristöyhdistys ovat pyytäneet kaupungilta selvitystä asiasta. Hakkuut tehtiin vastoin suunnitelmia ja niillä aiheutettiin vakavia vahinkoja erittäin uhanalaiselle lajille.

Mätäojalla elää muun muassa erittäin uhanalaiseksi luokitellut kovakuoriaislajit halavasepikkä sekä Manner-Suomen ainoa tunnettu laikkujumin esiintymä. Halavasepikkää ei tunneta mistään muualta maailmasta kuin Suomesta, ja Mätäoja on sen kahdesta tunnetusta esiintymispaikasta tärkein.

Mätäojan alue on voimassa olevassa yleiskaavassa kaavoitettu lähivirkistysalueeksi, jolla on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisiä arvoja. Mätäoja on alkuperäinen Vantaanjoen uoma, jonka alueella on myös valtakunnallisesti arvokkaita luhtia. Hakkuut tehtiin vastoin kaavamääräyksiä sekä alueelle tehtyjä hoito- ja käyttösuunnitelmia. Niissä hakattiin muun muassa kaupungin tiedossa olleita halavasepikän asuttamia puita.

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ja Vantaan ympäristöyhdistys ovat pyytäneet kaupungilta asiasta selvitystä. Lisäksi hakatut puut on tärkeätä palauttaa alueelle, koska puissa olevat uhanalaisten lajien toukat voidaan ehkä vielä pelastaa.

"Vantaan esimerkki osoittaa, että luontoarvojen huomioon ottamista kuntien metsätaloudessa pitää parantaa", sanoo luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola Uudenmaan ympäristönsuojelupiiristä. "Monissa muissakin kunnissa hakataan turhaan raitoja ja pajuja roskapuina, vaikka niillä voi elää harvinaisia lajeja. Tarpeettomilla virkistysalueiden 'siistimishakkuilla' aiheutetaan muutenkin haittaa sekä luonnolle että asukkaiden viihtyvyydelle."


LISÄTIEDOT:

- Mätäojan luontoarvoista ja tehdyistä hakkuista: luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, puhelin 045 652 1974
- Mätäojan uhanalaisista lajeista: yli-intendentti Jyrki Muona, Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo, Eläinmuseo, puhelin 050 3182 344
- Selvityspyyntö
- Kuntametsäsivut
- Vantaan kaupunki: Halavasepikkä - pieni ihme Vantaan Mätäojalla

Luonnonsuojelujärjestöt julkistivat oman esityksensä Östersundomin kehittämisestä

(28.4.2011) Pääkaupunkiseudun luonnonsuojelujärjestöt julkistivat tänään oman esityksensä Östersundomin alueen rakentamisesta niin, että alueen olennaiset luonto-, virkistys- ja maisema-arvot säilyvät.

Järjestöjen kaavassa Östersundomiin asutetaan 50 000 asukasta ja joukkoliikenne perustuu metroon. Rakentamista osoitetaan yli kahdeksan neliökilometriä, ja suurin osa varjokaava-alueesta osoitetaan virkistykseen tai luonnonsuojelualueeksi. Luonnonsuojelualueita kaava-alueella on yli kymmenen neliökilometriä. Varjokaava nostaisi Helsingin kaupungin suojelupinta-alan nykyisestä neljästä yhdeksään prosenttiin.

"Hyvä fiilis ja yöttömiä öitä", kuvailevat varjokaavaluonnosta valmistelleet designtoimisto dadadotankin suunnittelija Anna-Riitta Kujala ja hankkeen koordinaattori FT Kati Vierikko. Kaavatyö vaati loppuvaiheessa neljän kuukauden rutistuksen. Ajatus varjokaavasta syntyi kun järjestöt halusivat vastata omalla luonnoksellaan kestävän kehityksen ja ilmastomuutoksen tuomiin maankäytön suunnittelun haasteisiin. Kaava kokoaa yhteen monien luontokartoittajien luontoasiantuntemuksen ja kaupunkirakenteen suunnittelun tietotaidon.

"Luonnonläheisyys ja luonnonarvot on mahdollista yhdistää näinkin isoon väkimäärään, vaikka Sipoonkorpi, keskeiset ranta- ja luontoalueet sekä ekologiset yhteydet varataan virkistyskäyttöön ja suojeluun", toteaa Kimmo Jääskeläinen Vantaan ympäristöyhdistyksestä.

”Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteisen yleiskaavan luonnoksessa ohjataan liikaa rakentamista arvokkaille luontoalueille ja Natura 2000 -lintukosteikoille sekä lisätään kohtuuttomasti tulevan Sipoonkorven kansallispuiston eteläosien kulutusvaikutusta", sanoo Keijo Savola Uudenmaan ympäristönsuojelupiiristä.

"Luonnonsuojelijat esittivät näin laajan vaihtoehtosuunnitelman Suomessa nyt ensi kertaa", sanoo luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta. "Vaihtoehtokaavoja on aiemmin nähty esimerkiksi Britanniassa.”

Varjokaavassa Östersundomin metroasemalta avautuu portti rannikolta Sipoonkorpeen ulottuvaan kansallispuistoon. Rannoille ei osoiteta uudisrakentamista. Asukastavoite ja metro joukkoliikenneratkaisuna otettiin yhteisen yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Varjokaavaksi nimetyn ehdotuksen laativat yhteistyössä Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Sipoon luonnonsuojelijat, Vantaan ympäristöyhdistys sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri. Yksityiskohtainen varjokaavaluonnos on on tehty ammattityönä designtoimisto dadadotankissa.

Luontojärjestöt toivovat varjokaavan lisäävän keskustelua ekologisesta maankäytön suunnittelusta ja ekotehokkaasta rakentamisesta.

Lisätietoja:

- Helsingin luonnonsuojeluyhdistys - Helsingfors naturskyddsförening, varapuheenjohtaja Kati Vierikko, puh. 040 737 2298
- Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, suojeluasiantuntija Keijo Savola, puh. 045 652 1974
- Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ja Suomen luonnonsuojeluliitto, suojeluasiantuntija Tapani Veistola, 0400 616 530
- Sipoon Luonnonsuojelijat - Sibbo Naturskyddare, Sini-Pilvi Saarnio, puh. puh. 040-743 9083
- Vantaan ympäristöyhdistys. puheenjohtaja Kimmo Jääskeläinen, puh. 040-5899158
- Anna-Riitta Kujala, designtoimisto dadadotank, puh. 050-370 5692

KUNTAMETSÄT ASUKKAIDEN JA LUONNON KEITAIKSI

Kuinka saada kuntametsissä sekä luonnonarvot että virkistys kukoistamaan, ja samalla säästöjä? Sen kertoo SLL:n uusi kuntametsäopas:

http://www.sll.fi/uusimaa/kuntametsat

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristösuojelupiiri tiedottaa 13.4.2011
KUNTAMETSÄT ASUKKAIDEN JA LUONNON KEITAIKSI

Kuntametsien mahdollisuuksia luonnonsuojelussa sekä hyvän elinympäristön luomisessa esitellään Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin julkaisemassa Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi -oppaassa.

Kunnat omistavat Suomessa metsätalousmaata noin 428 000 hehtaaria. Kuntametsät tuottavat monia ekosysteemipalveluita, joista ehkä tärkein on niiden rooli virkistysalueina. Ne ovat tärkeä osa viihtyisää elinympäristöä. Tutkimukset Suomesta ja maailmalta kertovat luontoalueiden suuresta merkityksestä ihmisten viihtymiselle ja terveydelle. Erityisen merkittäviä liikkumaan houkuttelevat viheralueet ja niiden muodostamat verkostot ovat ikääntyvälle väestölle. "Kuntametsät ovat sijaintinsa vuoksi tärkeitä lasten ja aikuisten luontosuhteen muodostumiselle ja säilymiselle. Ne mahdollistavat arkipäiväisen luonnossa rauhoittumisen ja siitä nauttimisen", muistuttaa Laura Räsänen, toinen oppaan kirjoittajista.

Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessäkin kuntien tulee muistaa, että hyvään ja viihtyisään elinympäristöön kuuluvat riittävän laajat ja monipuoliset luonto- ja viheralueet. Niitä on oltava niin lähellä jokaista asukasta, että niiden päivittäinen käyttö on mahdollista. "Kuntametsillä on kasvava merkitys luonnonsuojelulle, luontoharrastukselle sekä opetukselle", toteaa Keijo Savola, toinen oppaan kirjoittajista. "Monien kaupunkien metsistä merkittävä osa on ollut jo pitkään tehometsätalouden ulkopuolella. Niihin on siksi kehittynyt tavanomaista talousmetsää enemmän luontoarvoja. Kustannustehokkaasti luonnonsuojelua voi edistää virkistysalueiksi kaavoitetuissa kuntametsissä." Virkistyskäyttö ja luonnon monimuotoisuus sopivat yleensä hyvin samoille alueille. Tämä "hallittu luonnontila" voi tuoda säästöjä kunnalle hoitokuluissa. Metsätalouttakin voidaan harjoittaa hyvin ilman laajempia avohakkuita, esimerkiksi poiminta- ja pienaukkohakkuin. Suomen luonnonsuojeluliitto jatkaa vuonna 2011 yhdessä Suomen Ladun ja Suomen Partiolaisten kanssa luontohaastekilpailua. Siihen kunnat ja seurakunnat voivat osallistua suojelemalla yhden tai useamman omistamansa alueen lakisääteisinä suojelualueina.

Luontohaasteeseen osallistui sen ensimmäisenä vuonna 2010 yhdeksäntoista kuntaa tai seurakuntaa. Luontohaasteella suojeltiin yli 1100 hehtaaria arvokkaita luontoalueita. Tämä kertoo osaltaan siitä, että yhä useammat kunnat ymmärtävät luonnonsuojelualueet vetovoimatekijöinä. Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi -opas julkaistiin sähköisesti internetissä.

Lisätietoja
Laura Räsänen, Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi -oppaan kirjoittaja, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, puhelin 050 438 9795
Keijo Savola, Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi -oppaan kirjoittaja, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, puhelin 045 652 1974
Tapani Veistola, luonnonsuojeluasiantuntija, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, puhelin 0400 615 530
Internet- Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi -opas ja tilaisuuden kalvot: http://www.sll.fi/uusimaa/kuntametsat- Luontohaaste 2011http://www.sll.fi/luontojaymparisto/luontohaaste/index_html-
YM:n Kuntien arvokkaat luontotyypit-kampanja: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=380776&lan=fi

KUNTAMETSÄT ASUKKAIDEN JA LUONNON KEITAIKSI

KUNTAMETSÄT ASUKKAIDEN JA LUONNON KEITAIKSI

Tervetuloa kuntametsätilaisuuteemme, joka pidetään keskiviikkona 13.4. klo 9.00 - 12.00 Tieteiden talossa, Kirkkokatu 6, sali 309, http://www.tieteidentalo.fi/

Tilaisuudessa julkistetaan Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi -opas sekä kuullaan ympäristöministeriön ja Kuntaliiton ajatukset siitä ja kuntametsien suojelusta yleisemminkin.

Ohjelma
9.00 Kahvitarjoilu
9.30 Avaussanat- Tapani Veistola, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri
Kuntametsien rooli luonnonsuojelussa - Keijo Savola, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri
Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi -oppaan esittely- Laura Räsänen, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri
Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?- Harri Karjalainen, Ympäristöministeriö
Kommenttipuheenvuoro- Maija Hakanen, Suomen Kuntaliitto
Keskustelu

Ilmoittaudu viimeistään tiistaina 12.4. http://www.uysp.net/ilmot.php?ti=16 Tervetuloa!

Suomen luonnonsuojeluliitto/Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri
Tapani Veistola Luonnonsuojeluasiantuntija
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, Suomen luonnonsuojeluliitto,
Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI
Puh. (09) 228 08 266 GSM 0400 615 530 Faksi (09) 228 08 200tapani.veistola@sll.fihttp://www.sll.fi/luontojaymparisto/ajankohtaista

Taistelu Suomen ympäristön tilasta ratkaistaan Uudellamaalla.

Urbaani kohtaa luonnon

Seminaari Tieteiden talolla torstaina 31.3.2011, klo 17.00-20.00
(Kirkkokatu 6, sali 404)

Urbaani kohtaa luonnon - kaupunkirakenteen täydentyminen syö viheralueita?
16.45-17.00 Kahvitarjoilu
17.00-17.10 Tervetuloa/ alkusanat
17.10-17.35 Yleiskaavasuunnittelija Tero Santaoja, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto: Esikaupunkien renessanssi -täydentämisrakentamisen mahdollisuudet ja haasteet.
17.35-18.00 Tutkija Sanna-Riikka Saarela, Suomen ympäristökeskus:Mitä kaupunkirakenteen tiivistäminen merkitsee ekosysteemipalveluille?
18.00-18.25 FT Susanna Lehvävirta, Helsingin yliopisto:Viheralueiden ekologis-sosiaalinen merkitys kaupunkiympäristössä.
18.25-18.35 Mari Puoskari, Vihreät: kommentti
18.35-18.45 Tauko
18.45-20.00 Paneelikeskustelu: Susanna Lehvävirta, Mari Puoskari (Vihr), Sirpa Puhakka (Vas) ja Matti Niemi (SDP). Järjestäjä: Helsingin vihreät ry

Luonnonsuojeluliitto tyrmää Östersundom-suunnitelman: Sipoonkorven kansallispuiston yhteydet merelle säilytettävä

TIEDOTE 22.2.2011

Luonnonsuojelujärjestöjen mielestä Helsingillä, Vantaalla ja Sipoolla olisi hieno mahdollisuus ottaa luonto ja kansallispuisto alueen vahvuudeksi.

Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntijat pitävät eilen julkistettua Östersundomin asuinalueen suunnitelman luonnosta huonona.

”Jos suunnitelma toteutuu, luonto hävitetään rannoilta, ja menetetään mahdollisuus mereltä Sipoonkorven metsiin ulottuvaan todella monipuoliseen kansallispuistoon”, sanoo Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin asiantuntija Keijo Savola.

”Erikoista on, että luontomyönteisyydestään tunnetun Vantaan edustajat hyväksyivät tässä vaiheessa yhteisen kaavaluonnoksen, jossa rakentamista ohjataan Vantaan puolella arvokkaiden luontokohteiden päälle. Tällaisia ovat voimassaolevan yleiskaavan suojeluvarauksen Länsisalmen metsä ja luonnon monimuotoisuudelle erityisen tärkeäksi alueeksi osoitettu Myllymäen metsäalue”, ihmettelee Savola.

Luontojärjestöt laativat ekologisen vaihtoehdon Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteiselle Östersundomin yleiskaavalle. Helsingin, Vantaan ja Sipoon luontojärjestöt sekä Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri valmistelevat parhaillaan designtoimisto dadadotankin arkkitehtien kanssa Östersundomin varjokaavaa.

”Rakentamisen luonnolle ja virkistyskäytölle aiheuttamat haitat voidaan minimoida, vaikka alueelle sijoittuisi paljon asutusta”, sanoo Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Sirkku Manninen.

”Nyt julkaistu suunnitelma pikemminkin maksimoi luontohaitat Östersundomin alueella. Rakentamista ohjataan kohtuuttomia määriä Sipoonkorven metsäalueen eteläosaan suoraan arvokkaiden luontokohteiden päälle ja luonnonsuojelualueiden viereen. Sitä olisi tulossa muun muassa valtakunnallisesti arvokkaan Mustavuori-Kasabergetin kallioalueen päälle. Ekologiset yhteydet ovat luonnoksessa aivan liian kapeita. Rakentaminen on kiinni Natura-kosteikoissa.”

”Suunnitelmaan kuuluu laajoja ruoppauksia. Helsingin kaupungilla ei edes ole päätösvaltaa ruopata Natura-alueet. Mahdolliset ruoppaukset päätetään linnustonsuojelun tarpeiden perusteella”, sanoo Manninen.

Luonnonsuojelujärjestöjen mielestä Helsingillä, Vantaalla ja Sipoolla olisi hieno mahdollisuus ottaa luonto ja kansallispuisto alueen vahvuudeksi.

”Brändityöryhmän mielestä luonto on Suomen vahvuus. Julkistetussa suunnitelmassa ei näy tällaisesta jälkeäkään. Natura-alueetkin koetaan suunnitelmassa lähinnä rasitteeksi. Onneksi tämä on vasta työryhmän luonnos”, sanoo Manninen.

Lisätiedot:

Lisätiedot:
- FT Sirkku Manninen, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys 040-5631546
- FT Kati Vierikko, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, puh. 040-737 22 98
- puheenjohtaja, FM Kimmo Jääskeläinen, Vantaan ympäristöyhdistys, puh. 040-589 9158
- luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, puh. 045-652 1974
- Arkkitehti Anna-Riitta Kujala, designtoimisto dadadotank, puh. 050-370 5692
– vs. viestintäpäällikkö Antti Halkka, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 09 228 08 222

Luontojärjestöiltä ekologinen vaihtoehto Östersundomin yleiskaavalle

TIEDOTE 21.2.2010

Luontojärjestöiltä ekologinen vaihtoehto Östersundomin yleiskaavalle

Luontojärjestöt tekevät ekologisen vaihtoehdon Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteiselle
Östersundomin yleiskaavalle. Järjestöjen mielestä kuntien tänään esittelemä luonnos ei
ota tarpeeksi hyvin huomioon alueen luontoa ja virkistysarvoja.

Helsingin, Vantaan ja Sipoon luontojärjestöt sekä Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri valmistelevat dadadotankin arkkitehtien kanssa Östersundomin varjokaavaa. "Haluamme
näyttää kuinka rakentamisen luonnolle ja virkistyskäytölle aiheuttamat haitat voidaan minimoida, kun noudatetaan ympäristön ja lakien reunaehtoja”, kertoo Helsingin
luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Sirkku Manninen.

Suunnittelun lähtökohtana on metrolle riittävä asutus. "Kaikkea ei voi säilyttää, mutta
luonnosta, lainsäädännöstä ja hyvän kaavoituksen periaatteista ei kannata luopua”, sanoo
hankkeen koordinaattori FT Kati Vierikko.

Varjokaava tarjoaa kuntien viralliselle kaavaluonnokselle konkreettisen vaihtoehdon. Se
yhdistää Sipoonkorven kansallispuiston rannikon Natura-alueisiin, suojaa toimivat
ekologiset yhteydet sekä muut arvokkaat luontoalueet eikä rakenna tulva-alueille.
Kaavassa on varmistettu myös nykyisille ja tuleville asukkaille laadukkaat ja toimivat
kulkuyhteydet Sipoonkorven kansallispuistoon.

Järjestöt löysivät yhteistyökumppanikseen designtoimiston dadadotankin. "Emme tingi
kaupunkikuvallisesta ilmeestä tai asukasviihtyisyydestä. Vaihtoehtokaavassamme
metroasemalta pääsee suoraan kaupunkiin tai luontoon", sanoo arkkitehti Anna-Riitta
Kujala.

Luontojärjestöjen varjokaava valmistuu huhtikuussa. Kaikki kansalaiset voivat tutustua ja
kommentoida sitä varjokaava.fi-sivuilla.

Lisätiedot:

- FT Kati Vierikko, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, puh. 040-737 22 98
- puheenjohtaja, FM Kimmo Jääskeläinen, Vantaan ympäristöyhdistys, puh. 040-589 9158
- FM Sini-Pilvi Saarnio Sipoon luonnonsuojelijat, puh. 040-743 9083
- luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, puh. 045-652
1974
- Arkkitehti Anna-Riitta Kujala, designtoimisto dadadotank, puh. 050-370 5692
- www.varjokaava.fi

Muistoja ja aineistoa Keskuspuistosta

Helsingin kaupunki valmistelee julkaisua Keskuspuistosta, jonka satavuotisjuhlia vietetään vuonna 2014. Onko Sinulla kivoja muistoja Keskuspuistosta? Onko itselläsi tai läheisilläsi vanhoja valokuvia, joissa aiheena on Keskuspuisto, sen luonto, maisema tai tapahtumat? Jos haluat auttaa kaupunkia juhlajulkaisun teossa, ja jos Sinulla on aineistoa, jota voit luovuttaa tai lainata, kerro siitä. Pienetkin tarinat ovat arvokkaita. Keskuspuiston aineiston keruu jatkuu 30. maaliskuuta 2011 saakka. Aineiston lähettäneiden kesken arvotaan viisi ”Foto Signe Brander” -teosta!

Lisätietoja:
projektisihteeri Kristina Rive, rakennusvirasto
Kasarmikatu 21
PL 1500, 00099 Helsingin kaupunki
sähköposti: etunimi.sukunimi[at]hel.fi
Puh. 09 310 38597

Metsän joulurauha 21.12. Laaksossa

Jo perinteeksi muodostunut Metsän joulurauha toivotetaan jo 7.kerran Lääkärinkadun kallioilla tiistaina 21.12 kello 18. Järjestäjinä Ei enää palaakaan -Kansalaisliike, paikalliset asukkaat, Meilahden asukasyhdistys, Meilahden seurakunta ja Keskuspuiston puolesta ry. Tarjolla aikaisempien vuosien tapaan kirkkoherra Hannu Ronimuksen saarna, joululauluja, pipareita ja glögiä.

Meri-Rastilan metsän kohtalo?

Ma 29.11.2010 klo 18.00

MERI-RASTILAN ULKOILUALUEEN KOHTALO?

Keskustelua uudesta osayleiskaavaluonnoksesta Meri-Rastilan ala-asteen ruokailutila(Jaluspolku 3).
Asiantuntijana Professori Liisa Tyrväinen (Metla): ”Rakentamaton luonto ja kaupunkilaisten hyvinvointi”.
Kaikki kiinnostuneet tervetuloa!
t: Aluefoorumityöryhmä

Meri-Rastilan osayleiskaavaluonnos nähtävillä 7.12. asti!

Vuosaaren Meri-Rastilan länsiosan osayleiskaavaluonnos on nähtävillä 15.11.-7.12.2010. Kaavaluonnokseen voi tutustua
- Vuotalon aulassa, Mosaiikkitori 2

- Asukastila Fokassa, Meri-Rastilan tie 14 B

- kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3, 1. krs
- kaupunkisuunnitteluviraston internetsivuilla

Kaavaluonnoksesta voi siis lausua 7.12.2010 asti!

Kaavaluonnoksen mukaan alueelle voisi rakentaa asuntoja noin 2000 asukkaalle sekä toimitilaa 300 työpaikan verran. Rakentaminen sijoittuisi pääasiassa Meri-Rastilantien ja Vartiokylänlahden väliselle metsäalueelle.

Rakentaminen lohkaisisi noin neljäsosan Meri-Rastilan monipuolisesta virkistysmetsästä. Suuri osa alueesta on rinnemetsää, kuivaa kallioista kangasmetsää sekä rantalehtoa. Alueen lähellä sijaitsevat rannat ovat luonnontilaisen kaltaisia, arvokkaita sisälahden rantoja. Alueella sijaitsevat Litorinameren aikainen muinaisranta, niin sanottu pirunpelto, arvokas kuusikorpi sekä rantalepikko on luvattu suojella.

Yksittäisten kohteiden suojelu ei kuitenkaan riitä turvaamaan alueen luonto- ja virkistysarvoja. Meri-Rastilan metsä on laajuudessaan ainutlaatuinen, yhtenäinen ja monimuotoinen virkistysmetsäkokonaisuus, jonka suunnittelun pitäisi perustua sen tarkasteluun kokonaisuutena.

Metsä toimii yhtenä itähelsinkiläisten tärkeimmistä metsäisistä virkistysalueista. Rakentaminen pienentäisi metsäalaa huomattavasti ja jäljelle jäävien metsän osien virkistyskäyttöpaine kasvaisi entisestään. Tämä johtaisi metsän kulumiseen ja muun muassa kasvillisuuden muutoksiin. Rakentaminen vaikuttaisi suuresti myös alueen maisemaan ja esteettisiin arvoihin. Lisäksi alueen asema ekologisena käytävänä turmeltuisi.

Katso myös Pro-Meri-Rastilan sivut täältä.

Aittasaarta tuhotaan!

”Pohjoisen tulvapadon” ja ”eteläisen tulvapadon” tekosyyllä Helsingin rakennusvirasto on päässyt kaatamaan Aittasaaren metsää Laajasalossa!

Metsän halki rakennetaan tällä hetkellä järeää tietä!

MetsäTaisto-tapahtuma sunnuntaina 7.11. kello 11-14

Vuosaaren Meri-Rastilan ulkoilualueen metsä-, niitty- ja kallioalueita rakentamiselta puolustava Pro Meri-Rastila järjestää Taiston päivänä ensi sunnuntaina 7.11. MetsäTaisto-tapahtuman alueella klo 11-14.

Ohjelmasta ja paikasta tarkemmin http://promerirastila.blogspot.com.

Kaupunkiluonto ja ekologiset yhteydet: luento 18.10.

KAUPUNKILUONTO JA EKOLOGISET YHTEYDET

maanantaina 18.10.2010 klo 17.30
T-hetki, Helsinki

Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston professorin Jari Niemelän esitystä "Kaupunkiluonto ja ekologiset yhteydet".

Tilaisuuden järjestää Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin Ekologiset yhteydet -ryhmä. Esityksen jälkeen on mahdollisuus keskusteluun. Tilaisuus kestää noin tunnin.

Ilmoittaudu tilaisuuteen oheisesta linkistä tai osoitteessa http://tapahtumat.tapiola.fi/ tunnuksella LUONTO.

Tapiolan T-hetki sijaitsee Kampin ja Forumin yhdyskäytävällä, käynti Narinkka-aukiolta

Lämpimästi tervetuloa!

Pirkkolassa palaa!

Helsingissä Pirkkolan urheilupuistossa on syttynyt raju tulipalo. Pelastuslaitoksen mukaan tulessa on omakotitalon kokoinen risukasa.

Liekit löivät alkuun puiden latvojen korkeudella, mutta palokunta pyrkii estämään tulen leviämisen. Paikalla on useita pelastuslaitoksen yksiköitä.

Palopaikka sijaitsee Kehä I:n lähellä.

Alueella oli tehty metsätöitä.

Lähde: www.hs.fi

Onko Myllypuron puinen kaupunkikylä susi jo syntyessään?

Pohjoismaiden suurin puutalovalmistaja Finndomo, joka on salannut talomalliensa homevaurioita, rakentaa myös Myllypuron kaadettuun metsään tulevan Myllykyläksi ristityn puisen kaupunkikylän.

Nyt näyttää siltä, että kyseinen kaupunkikylä tulee perustumaan kaksinkertaiselle valheelle: sen on väitetty olevan ensimmäinen kokonaan puusta toteutettu kaupunginosa ellei koko Suomessa niin ainakin Helsingissä. Väite on puppua, minkä voi todeta kuka hyvänsä, joka käy tutustumassa 70-luvun puolivälissä rakennettuun Kannelkylään Helsingin Kannelmäessä.

Salailukin on valehtelua. Finndomo teetti tutkimuksen VTT:llä (Valtion teknillinen tutkimuslaitos, joka on nyttemmin virtaviivaistanut nimensä mitään tarkoittamattomaksi eli pelkäksi VTT:ksi) talomalleistaan, ja julisti tutkimusraportin salaiseksi, koska se paljasti vakavia rakenteellisia homevaurioita muutamissa Finndomon talomalleissa. Nämä homevauriot alkavat kehkeytymään jo talojen syntyvaiheessa. Myllykylän alue tullaan rakentamaan yhdellä näistä talotyypeistä, joissa tämä rakenteellinen homehtuvuusongelma todettiin.

Onko Myllykylä siis susi syntyessään? Oliko se argumentaatio, jolla alueen rakentaminen - siis se, että alue olisi puurakentamisen pilottialue - tarkoituksellista puppua? Jos se oli tarkoituksellista puppua, kuka siitä hyötyi?

Forest 2.0 -metsävideokatselmus ke 28.7. Nilsiänkadulla

28.7. klo 19:00 - 22:00
Ptarmigan, Nilsiänkatu 10 A

Toisin kuin metsäluontomme, sitä käsittelevä kuvasto onmonimuotoistunut median digitalisoituessa. Sosiaalisen median aikanatapamme viestiä metsästä toisillemme on muuttunut blogien, foorumeiden sekä kuva- ja videopalveluiden alkaessa kilpailla samasta elintilasta perinteisen viestinnän rinnalla. Uusi metsäaiheinen viestintä on erottamattomassa suhteessa uusiin tapoihimme olla vuorovaikutuksessa metsään. Jos haluamme kohti ekologisempaa metsäsuhdetta, minkätyyppistä viestintää ja kuvastoa meidän olisi suosittava? Entä mikä olisi se median vieraslajisto, joka meidän kenties pitäisi kitkeä mediamaisemastamme? Forest 2.0 -näytöksessä tarkastelemme verkossa leviävää uutta metsäkuvastoa, jota tuottavat yllättävän moninaiset toimijat. Illan päätteeksi videoraati palkitsee kaikkien aikojen parhaimman ja huonoimman metsäaktivistivideon. Tapahtuman järjestää Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalo.

www.ptarmigan.fi
www.hirvikatu10.net

Keskuspuiston aluetta ei saa nakertaa asumiskäyttöön

Kuten Helsingin Sanomissa 14.7. todettiin, Helsingin Keskuspuisto on ihan mahtava paikka! HS vain oli tehnyt siitä vielä virallista, kaupunkisuunnitteluviraston siunaamaakin versiota mahtavamman joko tietämättään tai harhaanjohdettuna.
Myös Helsingin kunnallispoliitikkojen Keskuspuistomyönteisyydestä annettiin aivan liian ruusuinen kuva. Monet näistä päättäjistä ovat olleet ajamassa Keskuspuistoa nakertavia hankkeita.

Hankkeista mainittakoon mm. Lääkärinkadun alueen kaupunkivilla-alue ja Kuninkaantammen asuinalue. Ne molemmat on nähty mahdollisina siksi, että ne eivät Yleiskaava 2002:n mukaan – joka korvasi vuoden 1978 osayleiskaavan – sijaitse Keskuspuistossa.

Keskuspuiston ystävää tietenkin ilahduttaa puiston saama huomio, samaten HS:n varsin salliva tulkinta siitä, mikä on Keskuspuistoa. Hesarin kartassa esimerkiksi kiistanalainen Lääkärinkadun alue kuuluu Keskuspuistoon, samaten alueet Paloheinästä itään. Molemmat alueet kuitenkin pudotettiin Keskuspuistosta pois yleiskaavatyön yhteydessä, oletettavasti juuri siksi, että ne halutaan säilyttää tonttimaareserveinä.

Yleiskaavassa kyllä Paloheinästä itään sijaitseville metsäalueille Haltialalle, Niskalalle, Haltiavuorelle kyllä annettiin puistostatus, mutta hieman heikennettynä: näitä alueita kutsutaan Helsinkipuistoksi.

Helsingin kunnallispoliitikkojen keskuudessa ei siis vallitse niin hyvä tahto ja rauha päällä metsämaan kuin lehti antoi ymmärtää. Juuri äskettäin kaupunginvaltuusto torppasi – taas – aloitteen, jossa Keskuspuistosta tehtäisiin kansallinen kaupunkipuisto, jollainen on muun muassa Aulangolla.

Mitä enemmän Helsingissä on asukkaita, sitä enemmän virkistysalueille on tarvetta. Asumisen ja virkistyksen tarpeet eivät kuitenkaan ole ristiriidassa. Jos esimerkiksi Kuninkaantammen joihinkin taloihin olisi kaavoitettu lisäkerros, urheilukenttä olisi mahtunut kaava-alueen sisään ilman tarvetta nakertaa myös virallista Keskuspuistoa.

Kun valtuusto siunasi Kuninkaantammen suunnitelman, Kokoomus, SDP ja RKP osoittivat odotuksien mukaista seteliselkärankaisuutta.

Erityinen pettymys oli, että näiden lisäksi Keskusta ja Vasemmistoliitto osoittivat huonoa moraalia tai muistinmenetystä: ne julistivat vain muutamia vuosia sitten vastustavansa kaikkia sellaisia suunnitelmia, jotka pienentävät Keskuspuistoa.

New Yorkissa, jonka keskuspuisto on oman Keskuspuistomme esikuva, on ymmärretty, että kaupungin virkistysalueet ovat luovuttamaton, demokraattinen oikeus. Puistomaan kaikkein arvokkainta käyttöä on säilyttää se kaikkien yhteisessä virkistyskäytössä!

Michael Perukangas
Helsinki

Mielipidekirjoitus on julkaistu HS:n mielipidesivulla perjantaina 16.7.2010.

Kivinokan vanhanajan juhannusjuhlat studion uimarannalla

tänään klo 18 alkaen!

Luvassa mm. arpajaiset, buffet, kokko sekä tietenkin juhannustanssit; KIKI & KUNINKAAT esittää nostalgisia säveliä 50–60-luvulta Carolan ja Laila Kinnusen hengessä. Vapaa pääsy.

Tervetuloa!

http://www.kivinokka.fi/uutiset.html

Kuninkaantammen kaavaehdotus hyväksyttiin

Valtuusto hyväksyi tänään Kuninkaantammen alueen kaavaehdotuksen, joka luo Keskuspuiston luoteisreunalle kokonaan uuden asuinalueen. Ei siinä vielä mitään, vaikka metsää meneekin, sillä Kuninkaantammen alue on virallisen Keskuspuiston ulkopuolella, joskin samaa, yhtenäistä metsävyöhykettä, mutta asuinalueen itäreunalle tuleva urheilukenttä ulottuu virallisen Keskuspuiston alueelle. Valtuustossa torpattiin lisäksi - jälleen kerran - aloite kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta, jonka ydinalue olisi Keskuspuisto. Lisäksi valtuusto hyväksyi ponnen ns. matalan hoitoluokituksen liikuntakenttien rakentamisesta Keskuspuistoon.

En vastusta liikuntalaitoksia, sillä oman kunnon hoitaminen on hyödyllistä. Oli Tahko Pihkalasta sitten muuten mitä mieltä hyvänsä, niin kaupunkimetsien virkistyskäyttöä tulisi ohjata pihkalalainen periaate, jonka mukaan sellainen liikunta, jota voi harrastaa omalta kotiovelta - hiihtoa, juoksua, kävelyä, sauvakävelyä, pyöräilyä - kuuluu kaupunkimetsiin, eikä mikään muu. Tämä periaate on muuten käytännössä voimassa myös Oslon kaupunkimetsässä, Markassa, jolla on omat Pihkalansa. Toki jo olemassaolevia yleishyödyllisiä liikuntalaitoksia ei tarvitse purkaa, kuten Pirkkolan uima- ja jäähallia. Ne jääköön.

Kaavaa kannattivat kokonaisuudessaan SDP ja Kokoomus, hyväksyen Keskuspuiston nakertamisen, mutta heihin liittyivät yllättäen kokonaisuudessaan myös Vasemmistoliitto ja Keskusta, jotka unohtivat edellisellä valtuustokaudella hyväksymänsä ponnen - Arhinmäen ponnen - ja Keskustan ryhmäpäätöksen, joiden mukaan he sitoutuvat Keskuspuiston jatkosuunnittelussa siihen, etteivät he hyväksy mitään sellaisia hankkeita, jotka pienentävät Keskuspuiston pinta-alaa. Samalla ne unohtivat periaatteen, jossa Keskuspuisto on kaikkien yhteinen virkistysmetsä, kaikkien kaupunkilaisten yhteisomaisuutta.

Ei-kaupallinen, yleishyödyllinen, koko kansaa hyödyttävä virkistysalue on tärkeämpi tapa käyttää yhteistä omaisuutta kuin varata se yhden urheilumuodon harrastajien tarpeisiin. Valtuusto edustaa tätä mainittua kansaa, ja etenkin sen vähäosaisille yleishyödyllisen arkiliikunnan tukeminen on elinehto. Vihreisiin liittyivät Keskuspuiston nakertamisen vastustajina ainoastaan yksi rkp:läinen ja SKP:n Yrjö Hakanen.

Tankomäen alueen asemakaavaluonnos esillä

Aineisto on kokonaisuudessaan nähtävissä kaupunkisuunnitteluviraston sivuilla: http://www.hel.fi/ksv osiossa "Nähtävänä nyt". "Tankovainioon suunnitellaan kaupunkimaisen tiivis pientalovaltainen asuinalue noin 600 asukkaalle ja parannetaan virkistysalueiden käyttömahdollisuuksia. Tavoitteena on luonto- ja kulttuurimaisema - arvojen säilyminen ja ominaispiirteiden vahvistaminen." "Mielipiteet suunnitteluperiaatteista ja alustavasta suunnitelmasta pyydetään toimittamaan viimeistään 14.6.2010 kirjallisesti osoitteeseen kaupunkisuunnitteluvirasto, kirjaamo, PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki, (käyntiosoite: Kansakoulukatu 3), faksilla 310 37378, sähköpostilla kaupunkisuunnittelu(a)hel.fi tai suullisesti kaavan valmistelijalle. Tavoitteena on esitellä kaavaehdotus ja osallisilta kaavaluonnoksesta saatu palaute kaupunkisuunnittelulautakunnalle lokakuussa 2010."

Vaikka luonnos säilyttää Tankovainiontien ympäristön vanhan maiseman jotenkuten, niin itse Tankomäen hieno metsä- ja niittyalue jää ehdotuksessa asuinalueen alle ja tuhoutuu täysin.

Teksti ja kuva: Matti Lipponen

Osallistu keskusteluun metsänhoidon menetelmistä 24.5.-24.6.

Osallistu keskusteluun metsänhoidon menetelmistä 24.5.-24.6.!
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 25.6.2010

Maa- ja metsätalousministeriö käynnistää kansalaiskeskustelun metsänhoidon linjauksista Suomessa. Hanke toteutetaan verkkokeskusteluna aikavälillä 24.5. − 24.6. Keskustelu tapahtuu valtionhallinnon Ota kantaa -verkkosivustolla. Ministeriön verkkosivuille MMM-verkkokeskustelu metsien hodoista on koottu materiaalia keskustelun tueksi.

Kansalaiskeskustelun tavoitteena on saada tietoa ja uusia näkökulmia metsäpoliittiseen päätöksentekoon tulevaisuuden metsänhoidon menetelmistä. Tarkoituksena on kuulla kansalaisten näkemyksiä muun muassa siitä, mihin metsiä tulisi käyttää. Samassa yhteydessä pohditaan miten metsiä tulisi käsitellä tulevaisuuden tarpeiden tyydyttämiseksi. Riittävätkö nykyiset metsänhoitomenetelmät vai tarvitaanko vaihtoehtoisia menetelmiä vanhojen rinnalle?

Tarve entistä laajempaan kansalaisten kuulemiseen havaittiin metsälakiuudistustyön yhteydessä kesällä 2009. Vuoden 2010 aikana maa- ja metsätalousministeriö käy laajapohjaista keskustelua metsänhoidon linjoista Suomessa. Kansalaiskeskusteluhankkeen tavoitteena on saada mahdollisimman monen kansalaisen, metsänomistaja, metsien hyödyntäjän, asiantuntijan ja poliitikon näkemykset kuuluviin. Avoimen keskustelun toivotaan synnyttävän tuoreita näkökulmia metsänhoidon linjausten jatkokehitystä varten.

Keskustelun tuloksia voidaan hyödyntää Kansallisen metsäohjelman tarkistamisessa, metsälain uudistamisprosessissa sekä Tapion Hyvän metsänhoidon suositusten päivittämisessä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
suunnittelija Anniina Kostilainen, puh. (09) 1605 2393 tai 040 351 9091
apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa, puh. (09) 160 53353 tai 040 752 3271

Kaupunkimaiset hiljaiset alueet ovat tärkeitä helsinkiläisille

Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Tiedote 18.5.2010

Kaupunkimaiset hiljaiset alueet ovat tärkeitä helsinkiläisille

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa on valmistunut selvitys Helsingin hiljaisia alueita käsitelleen asukaskyselyn tuloksista. Helsinkiläisten mielestä kaupunkiin kuuluu myös suhteellisen hiljaisia alueita. Niiden olemassaolo ja saavutettavuus on erittäin tärkeää. Hiljaisia alueita vastaajat löysivät etenkin suurehkoilta alueilta, hyvin tunnetuista metsistä, puistoista, rannoilta ja saarista.

Asukkailta kysyttiin hiljaisista alueista
Selvityksessä käsiteltiin asukaskyselyaineistoa, jossa tiedusteltiin helsinkiläisten kokemuksia asuinympäristön melusta, meluntorjunnasta ja Helsingissä sijaitsevista hiljaisista alueista. Kysely toteutettiintalvella 2007–2008 meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä posti- ja Internet-kyselynä. Vastauksia saatiin yhteensänoin 2 100. Vastaajia pyydettiin nimeämään paikkoja, joiden hiljaisuudella tai äänimaiseman rauhallisuudella on heille erityistä merkitystä.

Hiljaisuutta pidetään tärkeänä
Selvityksen mukaan helsinkiläiset pitävät hiljaisten alueiden olemassaoloa kaupungissa hyvin tärkeänä. Kaikkiaan 64 prosenttia vastaajista arvioi hiljaisten alueiden tärkeydeksi 8–10 asteikolla 1–10.

Vastaajista 69 prosenttia oli sitä mieltä, että Helsingistä löytyy hiljaisia tai äänimaisemaltaan rauhallisia paikkoja. Suurin osa oli nimennyt itselleen erityisen tärkeän paikan. Myös sanallisia kuvauksia alueista, niiden miellyttävistä ja ei-toivottavista äänistä ja muista arvoista esitettiin runsaasti.

Mainitut hiljaiset paikat keskittyivät suurehkoille alueille, hyvin tunnettuihin metsiin, puistoihin ja rantoihin sekä saariin. Keskuspuisto Laaksosta Haltialaan oli vastausten määrän mukaan tarkasteltuna selvä ykkönen. Seurasaari, Viikin-Vanhankaupunginlahden kokonaisuus sekä Vuosaaren metsä- ja ranta-alueet, Mustavuori, Uutelaja Kallahti, saivat myös runsaasti mainintoja. Erityinen hiljainen keidas on lähes liikenteetön Suomenlinna. Vantaanjoen varsi oli tärkeä hiljainen reitti kaupungin keskellä. Tärkeitä ovat myös pienet rauhallisuudet taskut sekä pienemmät esikaupunkivyöhykkeen suhteellisen hiljaiset viheralueet, jotka ovat saavutettavissa ilman henkilöautoa.

Ranta-alueet ja kaupungin ulkoilusaaret ovat erityisen tärkeitä alueita erityisesti tiiviisti rakennetussa kantakaupungissa. Myös Töölönlahti ympäristöineen mainitaan varsin usein hiljaisena alueena,vaikka puistoalue tosiasiassa onkin arkipäivinä varsin meluinen. Keskuspuiston laajat viheralueet ovat Pohjois-Helsingin tärkeimpiä hiljaisuuden alueita. Itä-Helsingissä omassa luokassaan olivat Vuosaaren alueen suurimmat rakentamattomat viheralueet.

Suhteellisen hiljaisen alueen kokemiseen ja arvostukseen vaikuttavat melutason lisäksi myös muut tekijät kuten alueen suuruus ja yhtenäisyys, sen saavutettavuus ja helppo pääsy. Vastauksissa kuvattiin paljon myös muita kuin äänimaisemaan liittyviä arvoja. Erityisen tärkeitä ominaisuuksia yhdessä suhteellisen hiljaisuuden kanssa olivat luontoarvot – luonnossa liikkumisen ja luonnonhavainnoinnin mahdollisuudet, luonnon monimuotoisuus – ja kulttuurimaiseman arvot.

Kyselyn tulosten perusteella äänimaisema koetaan erittäin merkityksellisenä osana virkistysalueiden laatua. Helsingin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tavoite turvata kaupunkimaisten hiljaisten alueiden säilyminen ja alhaiset melutasot virkistysalueilla on kaupunkilaisille hyvin tärkeä.

Lisätietoja: ympäristötarkastaja Anu Haahla, puh. (09) 310 28916, anu.haahla@hel.fi Lähde: Jani Päivänen ja Paula Leppänen: Helsingin hiljaiset alueet -asukaskyselyn tuloksia. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksenjulkaisuja 5/2010.

Monimuotoisuus Helsingissä 2010 –seminaari 11.5.2010 klo 15-18

T e r v e t u l o a

Monimuotoisuus Helsingissä 2010 –seminaariin

11.5.2010 klo 15-18

Kaupunkisuunnitteluviraston yleisötilaan Laituriin
(Vanha Linja-autoasema Narinkkatorin laidalla)

Ohjelma
klo 15.00 Avaussanat: Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Kati Vierikko

klo 15.10 Luonnon tila Helsingissä: historiaa, nykypäivää ja tulevaisuuden näkymiä: ympäristöekologi Kaarina Heikkonen, Helsingin ympäristökeskus

klo 15.40 Helsingin rakennettujen viheralueiden kasvien käytön linjaus: suunnitteluasiantuntija Satu Tegel, Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osasto

klo 16.10 Kahvitauko

klo 16.30 Kaupunkiluonnon monimuotoisuuden turvaaminen monitieteisenä haasteena: tutkija Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin yliopisto

klo 17.00 Monimuotoisuuden tukeminen maisemasuunnittelun keinoin: maisemaarkkitehti
Eeva Eitsi, FCG Finnish Consulting Group Oy

klo 17.30 Avoin loppukeskustelu: mitä voimme tehdä monimuotoisuuden turvaamiseksi pääkaupungissa. Keskustelun vetää Kati Vierikko.

klo 17.55 Seminaari päättyy

Seminaari on osa Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n (Helsy) 40. juhlavuoden sekä YK:n luonnon monimuotoisuuden teemavuoden (UN International Year of Biodiversity) paikallistason ohjelmaa. Vapaa pääsy!

Luonnonhoidon ohjausryhmä asetettu

Ylipormestari asetti keskiviikkona 7.4. päätösluettelossaan luonnonhoidon työryhmän, joka sisältyi kaupunginhallituksen päätökseen kaupungin luonnonhoidonlinjauksesta.

Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin osastopäällikkö Raimo K.Saarinen rakennusvirastosta, luonnonhoidon suunnitteluvastaava Tiina Saukkonen rakennusvirastosta, yksikön johtaja Jouko Laakso rakentamispalvelusta eli Starasta, projektipäällikkö Hannu Airola liikuntavirastosta ja kaupunkiekologi Kaarina Heikkonen ympäristökeskuksesta.

Kaupungin edustuksen lisäksi työryhmään kutsuttiin yliopistonlehtori Markus Holopainen Helsingin yliopistosta, metsätalousinsinööri Jyri Mikkola Suomen Luonnonsuojeluliitosta, Sirkku Manninen Helsingin Luonnonsuojeluyhdistys ry:stä sekä Keijo Savola Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringasta.

The Bitsa forest park: the air and life of Moscow

The agenda of the Urban Forest Movement is not only to preserve any urban forest in Helsinki, as the issue is common to all urban forests, not only in Finland but indeed of global importance. This is confirmed by the words of a Russian urban forest preservation activist, legitimizing his agenda for participation in preserving the Bitsa forest park in Moscow, Russia:

“This park is our air, our life. All Moscow depends on this air… for the majority of local inhabitants this is a unique health resort. Other resorts are usually inaccessible, therefore Bitsa is the main place for relaxation and healthy activity. The logging of this forest park would change the whole environment in the southern part of Moscow. The population would be deprived of clean air, and finally it would have a great effect on the health of up to 500 000 people who live here. Here we can do something to protect ourselves. It is impossible to destroy such a beauty as this forest park. The care and need to preserve the wood, the understanding that it was necessary for many people led me to this group. The pleasure of taking part in social activity is very important too. The leading group was formed of such people. Besides this, you have the moral satisfaction, when you see the results of your work. For me the most rewarding part of my activity is the thought that it will result in a better ecological situation for me, my children and my grandchildren to enjoy. This is why I became an elected representative, to help people in my constituency. My life is difficult but I feel a moral satisfaction. For me it is very important – to help people (Perepjolki, Lev and Figatner, Yuri 1997, 219-220)”

(source: Perepjolkin, Lev and Figatner, Yuri: Environmental movements in Moscow. In Environmental and Housing Movements. Grassroots Experience in Hungary, Russia and Estonia (1997). Edited by Katy Láng-Pickvance, Nick Manning and Chris Pickvance. Avebury, pp. 198-254)

Helsingin hallinto-oikeuden päätös Kruunuvuorenrannasta

Merkitseekö tämä päätös Kruunuvuorenlammen ja sitä ympäröivän luonnon tuhoa?

LISÄYS, 19.3.:

"Koirasaarentien kalliota ei säilytetä" (Vartti 17.3.2010)

Taisipa olla 32 metriä leveä tuo suunniteltu bulevardi, joka metsäkallion paikalle rakennetaan. Ja bulevardin keskelle istutetaan myös puita.

Hieman samanlaista on siis tulossa kuin Aleksis Kiven kadulla! Sinne metsän siimekseen. Tai mitäpä metsää siellä kohta enää on.