|
Malmin lentoasema 15.4.2018 |
Kun
marraskuussa 2017 kysyin lukijoilta ehdotuksia
neljään blogin aihepiiriä laajentavaan kirjoitukseen, toivotuimmaksi
nousi Malmin lentokenttä. Olikin jo aika vierailla Malmilla, sillä
viimeksi olin käynyt siellä vuonna 2004, jolloin poikkesin katsomassa
Yokoso! Japan -nimistä ilmalaivaa.
Vaikka
en ole ilmailun ystävä enkä ole vuoden 1996 jälkeen matkustanut
lentokoneella, allekirjoitin taannoisella vierailullani lentokentän
säilyttämistä puolustavan adressin.
Usein kuulee
väitteen, että Helsinkiin rakentaminen säästää luontoa muualla.
Malmille rakentaminen on monen mielestä erityisen luontoystävällistä,
koska kaupunkimetsän sijaan siinä menetettäisiin lentokenttä.
Näihin
väitteisiin liittyy muutamia ajatusvirheitä. Ensinnäkään Helsinkiin
rakentaminen ei säästä luontoa muualla. Olemassa olevaan
infrastruktuurin pohjautuva haja-asutus ei ole erityinen uhka luonnon
monimuotoisuudelle. Suurimmat uhkat liittyvät luonnon talouskäyttöön
eikä asutuksen keskittäminen Helsinkiin pysäytä sen enempää
metsäteollisuus- kuin kaivoshankkeitakaan.
Lentokentänkään
rakentaminen ei säästäisi luontoa, sillä korvaavan kentän rakentaminen
veisi väistämättä luonnonympäristöjä muualta. Innokkaimmat korvaavan
paikan tavoittelijat ovat
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin mukaan jo aloittaneet rakentamisen ilman ympäristölupia.
Malmin
rakentamisella olisi luontovaikutuksia myös Helsingin sisällä, sillä
kentän alueella ja tuntumassa sijaitsee useita luontoympäristöjä. Osaan
niistä rakentaminen kohdistuisi suoraan. Osa taas kärsisi rakentamisen
ja asutuksen sivuvaikutuksista, jolloin kytkeytyneisyys vähenisi ja
luonnontila heikentyisi ja metsäiset alueet muuttuisivat puistomaisiksi.
Kysyin luontoasiantuntija
Keijo Savolalta,
mihin metsäkohteisiin Malmin lentokentän tuntumassa kannattaisi
tutustua. Savola merkitsi karttaan kolme aluetta, joilta saattaisi
löytyä merkkejä liito-oravista.
|
Mahdollisia liito-oravakohteita Malmin lentokentän tuntumassa. |
Tattariharjuntiellä metsäisyys saati liito-oravat
eivät tulleet ensimmäisinä mieleen. Tienvarret olivat keväisen likaisia
eikä ympäristö teollisuushalleineen näyttänyt lupaavalta.
|
Tattariharjuntie 15.4.2018 |
Hallien takaa löytyy kuitenkin viihtyisä metsikkö,
jossa kasvaa vanhoja haapoja ja kuusia. Metsässä on myös ensimmäisen
maailmansodan aikaisia linnoituksia.
|
Tattariharjuntien eteläpuolinen metsikkö 15.4.2018 |
|
Tattariharjuntien eteläpuolinen metsikkö 15.4.2018 |
|
Juoksuhauta ja portaat 15.4.2018 |
|
Tattariharjuntien eteläpuolinen metsikkö 19.4.2018 |
Joku on kalustanut yhden neljästä tykkiasemasta leikkimökiksi:
|
Tattariharjuntien eteläpuolinen metsikkö 15.4.2018 |
|
Tattariharjuntien eteläpuolinen metsikkö 15.4.2018 |
Linnoitusten lisäksi löytyi uudempikin rakennelma.
Pikkuruista siltaa pitkin eivät ihmiset pysty kulkemaan. Ehkä se on
tontuille.
|
Tattariharjuntien eteläpuolinen metsikkö 19.4.2018 |
Enpä
olisi arvannut, että elämäni ensimmäiset liito-oravan papanat löytyvät
teollisuushallien takana sijaitsevasta metsiköstä. Tässä niitä kuitenkin
on:
|
Tattariharjuntien eteläpuolinen metsikkö 15.4.2018 |
Haavassa, jonka juurelta papanat löytyivät, näkyi kaksikin koloa:
|
Tattariharjuntien eteläpuolinen metsikkö 15.4.2018 |
|
Tattariharjuntien eteläpuolinen metsikkö 15.4.2018 |
Kahdesta muusta karttaan merkitystä metsiköstä emme
liito-oravan papanoita löytäneet, tosin emme niitä erityisen
intensiivisesti etsineetkään. Kentän reunaa pitkin kävellessämme
totesimme reitin varren vanhoine puineen olevan toimiva elinympäristö
monille lajeille. Vaikka kentälle rakentaminen sinänsä säilyttäisi
reitin, se heikentäisi sen luontoarvoja.
Kentän väki näyttää luottavan ohikulkijoihin, sillä liikkumisen kieltävän kyltin vieressä on avoin portti:
|
Kenttää ympäröivän reitin varrelta 15.4.2018. |
|
Kenttää ympäröivän reitin varrelta 15.4.2018. |
Rakentaminen uhkaisi myös lentokentän laajaa niittyä, joka on elinympäristö mm.
perhosille. Niityn hyönteiskanta on tärkeää ravintoa linnuille ja lepakoille. Helsingin kaupungin ylläpitämässä
luontotietojärjestelmässä
lentokenttä on tunnistettu tärkeäksi lintualueeksi ja sen ympäristössä
on useita arvokkaita lintukohteita. Tärkeäksi lepakkokohteeksi
järjestelmä ei kenttää tunnista, vaikka ainakin
Petri Asikaisen tekemän kartoituksen perusteeella syytä olisi.
|
Kenttää ympäröivän reitin varrelta 15.4.2018. |
Alppikylän kupeessa sijaitsevassa mahdolliseksi
liito-oravapaikaksi merkityssä metsikössä oli valitettavasti suoritettu
aukkohakkuu. Alueelta oli kaadettu iso määrä järeitä kuusia, joista
useimmat olivat kannoista päätellen terveitä. Aukko on täysin tarpeeton
ja haittaa esimerkiksi liito-oravan liikkumista Malmin lentokentän
tuntumassa.
|
Hakkuun jälkiä Appikylän metsikössä 15.4.2018 |
|
Hakkuun jälkiä Appikylän metsikössä 15.4.2018 |
Miten
sitten Helsinki pystyisi kasvamaan, jos sen enempää kaupunkiluontoon
kuin Malmin lentokentän kaltaisille luonto- ja kulttuurikohteille ei
saisi rakentaa? Mahdollisuuksia on monia.
Rakennusten
käyttötarkoituksen muuttaminen tulisi tehdä nykyistä helpommaksi, sillä
toimisto- ja liiketilaa jää tyhjilleen halutuillakin alueilla. Nykyisiä
alueita voi täydentää myös korottamalla olemassa olevia taloja
esimerkiksi kahdella kerroksella. Ehkä kiinnostavin vaihtoehto on
talojen rakentaminen parkkipaikkojen päälle. Näin on tämän
Helsingin Sanomissa julkaistun artikkelin mukaan tehty Münchenissa.
Osa 3/4 Alfred Kordelinin säätiön tuella julkaistavasta juttusarjasta.
Jutun lähteenä on tekstistä löytyvien linkkien lisäksi käytetty John Lagerstedtin kirjaa Viaporin maarintama, Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille
(Helsingin kaupunginmuseo, 2014).
Helsingin
yleiskaava, jossa Malmin lentokentälle on suunniteltu asuntoja, on
tällä hetkellä korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä. Malmille on
laadittu myös kaavarunko, johon voi tutustua tästä linkistä.