tiistai 10. joulukuuta 2013

Juttuja maanantain 9.12.2013 mielenosoituksesta

Kyltti Meri-Rastilan metsässä
Sanomatalon edustalla 9.12.2013 pidetty Meri-Rastilan länsirantaa ja muita kaupunkimetsiä puolustava mielenosoitus keräsi paukkuvasta pakkasesta ja varhaisesta alkamisajankohdasta huolimatta paikalle noin 100 osallistujaa.

Myös media seurasi mielenosoitusta; osittain siksi, että oletti sen liittyvän Pienten metsien ystävien samana päivänä aloittamaan kampanjaan. Ajoitusten päällekkäisyys oli kuitenkin sattumaa.

Helsingin Sanomien jutussa väitettiin virheellisesti, että mielenosoituksella vastustetaan aikeita rakentaa asuntoja 2000 asukkaalle. Metro-lehti toisti Helsingin Sanomien väitteen.

Emme kuitenkaan olleet vastustamassa rakentamista, vaan sen kohdistamista luontoalueille. Esimerkiksi Meri-Rastilaan on OURCity-suunnitelman mukaisesti mahdollista sijoittaa sama asukasmäärä metsään koskematta.

Helsingin Sanomat myös arvioi osallistujien määrän alakanttiin.

Hufvudstadsbladetin jutussa osallistujamääräarvio osui todennäköisesti paremmin kohdalleen. Tähänkin juttuun mahtui pieni virhe: Pro Meri-Rastila ei ole yhdistys eikä sillä näin ollen ole mahdollisuutta valittaa kaavasta. Jos kaava läpäisee valtuustokäsittelyn, siitä tulevat valittamaan yksityishenkilöt ja todennäköisesti myös luontojärjestöt.

Samat tahot ovat valittaneet Meri-Rastilaan ja Kivinokkaan liittyen myös Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta. Valtuuston käsiteltäväksi 11.12.2013 tuleva osayleiskaavasuunnitelma on siis joka tapauksessa ristiriidassa voimassa olevan maakuntakaavan kanssa.

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Metsäblogissa Meri-Rastilan valtuustokäsittelystä

Meri-Rastila 23.11.2013
Lauri Kajander on kirjoittanut Luonto-Liiton metsäblogiin Meri-Rastilan osayleiskaavan käsittelystä. Teksti löytyy täältä:

http://metsablogi.wordpress.com/2013/12/04/pelastetaan-meri-rastilan-metsa-kaupunginvaltuusto/

perjantai 29. marraskuuta 2013

Adressi Meri-Rastilan, Kivinokan ja Vartiosaaren puolesta

Meri-Rastilan osayleiskaava on etenee kaupunginvaltuustoon 11.12.2013.

Kaupunkisuunnittelulautakunta kokouksessaan 12.11.2013 hyväksyi Vartiosaaren osayleiskaavan suunnittelun periaatteeksi raskaimman vaihtoehdon.

Kivinokan suunnitteluperiaatteita käsitellään todennäköisesti alkuvuodesta.

Adressin näiden alueiden puolesta voi allekirjoittaa täällä.

lauantai 23. marraskuuta 2013

Luonto-Liitto tempaisi Meri-Rastilan metsän puolesta


Tapaamispaikalla

Luonto-Liitto tempaisi lauantaina 23.11.2013 Meri-Rastilan metsän puolesta. Tapahtumassa osayleiskaavasuunnitelma-alue merkittiin punakeltaisin nauhoin. Osallistujia tempauksessa oli noin 70.

Tässä lisää kuvia:


Kylttiä rei'itetään ripustamista varten.

Tapahtumassa oli myös lapsia. Meri-Rastilan metsä on lähiseudun koulujen ja päiväkotien ahkerassa käytössä.

Pulkkamäen rinteessä.

Havainnekuvissa näkyy vain taivaalta laskeutuneita taloja. Todellisuudessa rakennettaisiin myös kadut ja parkkipaikat.

Tähän on helppo vastata.

Emme vastusta kerrostaloja, mutta tämä ei ole niille oikea paikka:

Hyvännäköinen talo, mutta sen paikka on jossain muualla.

Materiaalia tuotettiin vielä tempauksen aikanakin. Pahvilaatikoista leikattiin pohjia, joihin tehtiin spraymaalilla kuva sabluunaa käyttäen.

Pahvilaatikoita leikataan.
Valmis kuva.

Tähänkin virasto on suunnitellut taloja:

Metsän keskellä.

Tästä on kyse. Tai vielä pahemmasta, sillä puiden kaatamisen jälkeen dynamiitti viimeistelisi tuhon ja tuhansia vuosia vanhat kalliot olisivat muisto vain:

Moottorisahavaara.

Kiitokset Laurille ja muille Luonto-Liiton aktiiveille!

perjantai 22. marraskuuta 2013

Suomen luonnonsuojeluliitto huolissaan Helsingin rakentamisesta viheralueille

Suomen luonnonsuojeluliitto on huolissaan Helsingin tärkeitä viher- ja luontoalueita uhkaavasta rakentamista. Maan pääkaupungin aikoma tärkeiden virkistysalueiden nakertaminen on huono malli myös muille kaupungeille. Lähiluonnolla on keskeinen merkitys ihmisten viihtyvyydelle ja luontosuhteelle jokaisessa kaupungissa.

Helsingin yleiskaavan vision luonnoksessa ehdotetaan viheralueiden määrän karsimista. Kaupunkirakenteen tiivistyminen "edellyttää" sen mukaan "virkistysalueitten osalta laadun painottamista määrän sijasta."

"Tämä tarkoittaa juuri lähiluonnon rakentamista. Helsinki on lyhytnäköisesti tuhomassa yhtä kaupungin keskeistä imago- ja viihtyvyystekijää, luontoa", sanoo Luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen Sirkku Manninen. "Vision kartoissa on rakentamista jopa kansainvälisesti arvokkaalla Vanhankaupunginlahdella."

Luonnonsuojeluliitto ihmettelee, että kaupunkisuunnittelulautakunnan visioon on valittu kaavoituksen perustaksi kovimman väestönkasvun vaihtoehto. Kaupungin tietokeskuksen perusvaihtoehdossa väestö kasvaa 735 000 asukkaaseen vuonna 2050 eli 125 000 vähemmän kuin visioon valitussa vaihtoehdossa..

Liitto pitää nyt esillä olevien Meri-Rastilan metsän, Vartiosaaren ja Kivinokan säilyttämistä ensisijaisesti virkistyskäytössä olennaisena.

”Kaikilla kolmella alueella on merkittäviä luontoarvoja ja ne ovat tärkeitä virkistysalueita", sanoo Sirkku Manninen.

”Helsinkiläisillä on oikeus lähiluontoon", sanoo Sirkku Manninen. "Kyse on yli kymmenesosasta suomalaisista, joten Helsingin rakentamisen valinnat ovat valtakunnallinen kysymys ja suomalaisten luontosuhteen säilymisen kannalta tärkeitä. Nyt ollaan menossa kipurajan yli kasvussa viheralueille."

"Luonnolla on aivan keskeinen vaikutus kaupunkien viihtyisyyteen sekä ihmisten fyysiseen ja henkiseen terveyteen", korostaa Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Nieminen.

Liitto pitää luonnon huomioimista uudessa yleiskaavassa keskeisenä ja pitää yleiskaavan visioon esitettyä 860 000 asukkaan väestötavoitetta perusteettomana. Visio on kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä joulukuussa. Yksi yleiskaavan tärkeimmistä ratkaistavista asioista on rakentamisen ulkopuolelle jätettävän viheralueverkoston laajuus.

Lisätietoja:

Sirkku Manninen, SLL liittohallituksen jäsen, SLL:n Uudenmaan piirin puheenjohtaja 1.1.2014 alkaen, p. 040 563 15 46

Jarmo Nieminen, Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja, p. 045 656 75 42

Helsingin uusi yleiskaava (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2013). Asukasluvun muutokset kartalla esim. sivulla 79:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ksv_2013-10-22_Kslk_28_El/C831CBC6-561A-476A-A89E-FD35F9308D66/Liite.pdf

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Luonto-Liiton Metsäryhmä tempaisee Meri-Rastilan metsän puolesta 23.11.2013

Pirunpeltoa. Kuva Olli Vento.
Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaehdotus hyväksyttiin 5.11. kaupunkisuunnittelulautakunnassa äänin 5 - 4. Päätös ei ole lopullinen ja metsän kohtaloon on yhä mahdollista vaikuttaa.  

Luonto-Liiton Metsäryhmä järjestää lauantaina 23.11. klo 12.00 alkaen Meri-Rastilan metsässä tapahtuman, jossa kaavasuunnitelma-alue kyltitetään ja merkitään punakeltaisin nauhoin. Tapaaminen on metsän reunassa Märssykujan kohdalla. Lisätietoja voi kysyä Lauri Kajanderilta, lauri.kajander(at)luontoliitto.fi tai puh. 045 1179610.

Tervetuloa mukaan!

torstai 14. marraskuuta 2013

Meri-Rastilan osayleiskaavasuunnitelma kaupunginhallituksessa maanantaina 18.11.2013

Meri-Rastilan ulkoilupuistossa on mm. 2,5 km latu.
Meri-Rastilan osayleiskaavasuunnitelma on etenemässä pikavauhtia kaupunginhallitukseen. Lue Luonto-Liiton metsävastaavan Lauri Kajanderin blogi aiheesta:

http://metsablogi.wordpress.com/2013/11/14/pelastetaan-meri-rastilan-metsa-kaupunginhallitus/

maanantai 14. lokakuuta 2013

Kaupunkilaisellakin on oikeus luonnosta tulevaan terveyteen

Suppilovahveroita Meri-Rastilassa. Kuva Olli Vento.

Miksi Helsingissä rakentaminen suunnataan juuri viheralueille kuten Meri-Rastilan rantametsään? Miksi päättäjät olettavat, että kaupunkilaiset voivat hyvin ilman metsiä ja viheralueita tai että ylipäätään tulevina vuosikymmeninä halutaan elää kaukana luonnosta?

Suomalaistutkijoiden (Hanski et al. 2012) mukaan luonnon monimuotoisuudella on yhteys ihmisen terveyteen. Mitä läheisempi kosketus ihmisellä on monimuotoiseen luontoon, sitä vähemmän löytyy allergiaa, astmaa ja muita tulehdusperäisiä sairauksia. Nämä sairaudet ovat länsimaissa lisääntyneet räjähdysmäisesti viime vuosikymmeninä. ja niiden kustannuksiin uppoaa hyvinvointivaltioiden varoja aina vain enemmän.

Biodiversiteettihypoteesin mukaan ihminen voi hyvin sellaisessa ympäristössä, jossa luontokin kukoistaa monimuotoisena. Luonnon ja ihmisen vastakkainasettelun aika on siis ohi. Samoin tulisi olla ohi kaupungin määrittely alueena, joka sisältää vain paljon rakennuksia ja ihmisiä.

Asukkaiden määrän lisääntyessä tulee viheralueita tietenkin lisätä, eikä vähentää kuten Helsingissä tehdään. Helsingin ei tarvitse toistaa niitä liian tiheän rakentamisen virheitä, joiden seurauksia maailmalla nyt jo yritetään epätoivoisesti korjata rakentamalla viherkattoja ja -seiniä. Monimuotoisen metsän terveyshyötyjä ei voi korvata lajiköyhällä puistolla.

Kaupunkimetsien ja muiden viheralueiden tiedetään helpottavan ongelmia, joita aiheutuu mm. rankkasateesta, helteestä, melusta sekä huonosta ilmanlaadusta. Viheralueet myös vähentävät stressiä ja kohottavat ulkoilijoiden fyysistä terveyttä. Viheralueet siis tuottavat terveyttä ja vähentävät menoja.

Olen alkanut epäillä, että päättäjät pitävät viheralueita vain rahaa syövinä tuottamattomina virkistysalueina, joilla viherpiipertäjät käyvät vähän harrastelemassa. Pari vuotta sitten Helsingin Sanomissa toimittaja otti kantaa :”Ei kaupungissa tarvitse olla metsää. Jos haluaa nähdä metsän, ainahan voi ajaa sinne.” Näin ajattelevalle on selvää, että kaupunkikuvaan sopimaton harrastusalue kannattaa korvata rahaa tuottavalla virkistyskäytöllä kuten kahvilalla.

Viheralueiden korvaamista asunnoilla perustellaan asukasmäärien kasvulla. Ihmisten pakkautuminen kaupunkeihin on nyt globaali ilmiö, mutta tulevaisuudessa muuttoliike voi alkaa suuntautua kohti luontoa mm. terveyshyötyjen vuoksi. Helsingissä on vielä tilaa täydennysrakentamiseen uhraamatta enää viheralueita tai pakottamatta nykyisiä asukkaita tuijottamaan jatkossa uuden talon seinää, kyse on vain tahdosta.

Mielestäni jokaisella, myös kaupunkilaisella, tulee olla oikeus terveyteen, jota saadaan monimuotoisesta luonnosta. Metsien ja viheralueiden saavutettavuus ei myöskään voi perustua asukkaiden varallisuuteen tai liikuntakykyyn. Pelkästään tiheä rakentaminen ei ole kestävää kehitystä, jos se tarkoittaa sitä, että luonnon saavuttaa vain rikas ja terve omakotitalon ja/tai auton omistaja.

Mielestäni päättäjien tulee nyt tehdä periaatepäätös, että yhtään ainutta viheraluetta ei enää saa tuhota, koska olemme Helsingissä jo riskirajalla. Rakentamisen ratkaisuissa tulee ottaa huomioon asukkaiden tasa-arvoiset oikeudet terveyteen ja virkistykseen.

Julia Jokinen
Filosofian maisteri, sairaanhoitaja
Meri-Rastila


torstai 10. lokakuuta 2013

Yleiskaava ja Helsingin lähimetsät

Syksyistä Meri-Rastilaa, kuva Olli Vento.
Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajander on kirjoittanut Helsingin sosialidemokraatit ry:n Stadin Ruusu -lehteen 3/2013 jutun otsikolla Helsingin lähimetsien kohtalonhetket - yleiskaavassa päätetään paljosta. Teksti on luettavissa myös Luonto-Liiton metsäblogista.

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Kuvakooste Vartiosaari-päivästä 18.8.2013

Helsingin Sanomissa oli 17.8.2013 uutinen Vartiosaaren kaavoitusvaihtoehdoista. Seuraavana päivänä vietettiin Vartiosaari-päivää ja saareen oli non-stop venekuljetus Laajasalosta Reposalmentien laiturilta. Kävimme tutustumassa, tässä on yhteenveto retkestä ja sen herättämistä ajatuksista:

Venelaituri Vartiosaaressa, kuva Olli Vento.

torstai 20. kesäkuuta 2013

Mielipiteitä Vartiosaaren maankäyttövaihtoehdoista

Näkymä vanhalta Vartiopaikalta itäiseen saaristoon. Kuva Marko Leppänen.
Kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt Vartiosaareen kolme maankäyttövaihtoehtoa, joista sai kertoa mielipiteensä 19.6.2013 mennessä. Linkkien takaa löytyy muutamia jätetyistä mielipiteistä:

Helsyn mielipide Vartiosaaren maankäyttövaihtoehdoista

Vuosaari-seuran lausunto Vartiosaaren maankäyttövaihtoehdoista

Mielipide Vartiosaaren maankäyttövaihtoehdoista

Lisäys 20.6. klo 15.20: Sain tiedon, että Kaupunkisuunnitteluvirasto on 5.6. pitämässään keskustelutilaisuudessa luvannut, että mielipiteitä voi lähettää vielä virallisen määräajan jälkeenkin, sillä maankäyttövaihtoehtoja käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa vasta syksyllä.

keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Nieminen: Helsingin metsien tulevaisuus ratkaistaan lähivuosina

Helsyn puheenjohtaja Jarmo Nieminen pohtii upouudessa yhdistyksen blogissa Helsingin metsäisten viheralueiden kohtaloa tulevassa yleiskaavassa. Tiivistämispaineessa uhattuna Nieminen pitää eritoten lähimetsiä. 

"Luonnon kannalta pahimman mallin vaihtoehdossa tulevan Helsingin metsämaa vähenee laaditun väestöennusteen toteuttamiseksi huimasti, jopa kymmeniä prosentteja", Nieminen kirjoittaa.

On päivänselvää, että yleiskaavan kasvutavoitteet ovat ristiriidassa luonnon monimuotoisuuden lisäämisen sekä metsäisten alueiden säilyttämisen kanssa.

Blogiteksti kokonaisuudessaan löytyy täältä: 
http://helsyblog.wordpress.com/

keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Lähiluonto kunniaan yleiskaavassa, Helsyn kevätkokouksen 11.4.2013 tiedote

”Luontoarvot voivat olla tulevaisuuden Helsingin menestystekijä, jos ne otetaan huomioon kaupungin nykyisessä toiminnassa. Onnistuneella yleiskaavoituksella turvataan näiden arvojen kehittyminen ja taataan siten osaltaan asukkaille terveellinen ja motivoiva ympäristö käydä töissä, elää ja harrastaa”, muistuttaa Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Nieminen.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys kaipaa lisää Helsingin luontoa ja viheralueita säilyttäviä ja suojelevia kaavamerkintöjä kaupungin tekeillä olevaan yleiskaavaan. Luontoalueet ovat kaiken ikäisille aivan keskeinen hyvinvoinnin lähde. Niillä leikitään, ulkoillaan, seurustellaan ja rentoudutaan.

Helsinkiläisillä on vielä hyvä pääsy lähiluontoon verrattuna moniin muihin Euroopan metropoleihin ja tätä arvokasta ominaisuutta tulisi vaalia. Koko kaupungin kattava viheralueverkosto näyttää kuitenkin jäävän kaavaprosessissa kasvavan asukasmäärän ja asuntotuotannon tarpeiden alle. Tulevaisuudessa luonnon terveysvaikutusten merkitys tulee entisestämään kasvamaan, mikä tulisi huomioida myös uudessa kaavassa.

Helsingin metsillä on terveys- ja virkistysvaikutusten lisäksi suuri merkitys kaupunkipölyn sieppaajina, melun vaimentajina sekä lumeen, tulviin, myrskyihin ja hulevesiin liittyvien ilmiöiden tasaajina. Kaupungin metsillä on hyvin toimivina hiilinieluina tärkeä merkitys myös ilmastonmuutoksen rajoittamisessa. Suomi ja Helsinki ovat sitoutuneet luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja tässä kaupungin lähiluonnolla on oma tärkeä roolinsa. Kaikkeen edelliseen on kaavoituksella ratkaiseva merkitys.

Yhdistyksen kevätkokouksen vieraana oli maisema-arkkitehti Raisa Kiljunen-Siirola Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta. Hän esitteli yhdistykselle yleiskaavan valmistelun tilannetta etenkin viheralueiden osalta. Vuorovaikutus luonnonsuojelijoiden kanssa todettiin tärkeäksi.

Lisätiedot:

Jarmo Nieminen
Puheenjohtaja
jarmo.nieminen@santahamina.fi
045 6567 542

Johanna Kare-Haavisto
Järjestösihteeri
johanna.karehaavisto@sll.fi
050 301 1633

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Kaupunkimetsät ja viheralueet kunniaan Helsingin yleiskaavassa, tilaisuus Suomen sosiaalifoorumissa 20.4.2013

Puheenjohtajana toimi Siboné Oroza
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Kaupunkimetsäliike järjestivät Suomen sosiaalifoorumissa 20.4.2013 keskustelutilaisuuden otsikolla Kaupunkimetsät ja viheralueet kunniaan Helsingin yleiskaavassa.

Yhteenveto tilaisuudesta on luettavissa täällä.

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Kaupunkimetsät ja viheralueet kunniaan Helsingin yleiskaavassa

Kaupunkimetsät ja viheralueet kunniaan Helsingin yleiskaavassa

Tule mukaan keskustelemaan kaupunkimetsien ja viheralueiden merkityksestä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille! Asia on ajankohtainen muun muassa Helsingin uuden yleiskaavan valmistelussa.

Lauantaina 20.4.2013 klo 12.00-13.30 Suomen sosiaalifoorumi, Arbis, Dagmarinkatu 3, Helsinki

Puheenjohtajana toimii Siboné Oroza Kaupunkimetsäliikkeestä

Professori Tari Haahtela: Terveyttä monimuotoisesta luonnosta 
Olli Vento: Helsingin yleiskaava ja kaupunkimetsät – miltä tilanne näyttää osallisen näkökulmasta?
Keskustelua

Järjestäjät: Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja
Kaupunkimetsäliike

Vapaa pääsy, tervetuloa!

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Mielipide yleiskaavasuunnittelun lähtökohdista

Kaupunkiluontoa Meri-Rastilassa, kesä 2012, kuva Olli Vento.

Mielipide yleiskaavasuunnittelun lähtökohdista

Taustaa

Valitettavasti kaavoituksessa Helsingin metsäluontoon suhtaudutaan usein valkoisina alueina kartalla ja sen nakertamista perustellaan kaupunkirakenteen tiivistämisellä. Jäljellä olevien luontoalueiden vähentämistä ei pitäisi kutsua tiivistämiseksi, sillä se on pikemminkin kaupunkirakenteen levittämistä.

Kunnianhimoinen kaavoittaja etsisi mahdollisuuksia tiivistää kaupunkirakennetta jo rakennetuilla alueilla. Esimerkiksi autoilu sitoo noin neljänneksen Helsingin kaupungin maa-alasta. Sisääntuloväylien muuttaminen kaupunkibulevardeiksi olisikin kannatettava tapa lisätä asuntojen määrää.  Rajallisella alueella kaupunkia on luontevaa kasvattaa myös ylöspäin.

Kannattaa muistaa, että ympäristöön liittyvät riskit ovat merkittävimpiä tulevaisuuden haasteita. Kaavoituksessa Helsingin metsäluontoa tulisikin pyrkiä suojelemaan kaavamerkinnöin. Helsingissä maa-alueiden suojeluaste on alhaisempi (alle 3 %) kuin naapurikunnissa Espoossa (lähes 10 %) ja Vantaalla (lähes 6 %).

Tutkimuksia luontoalueiden merkityksestä

Kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon tutkimukset, jotka osoittavat mahdollisimman luonnontilaisten ulkoilualueiden terveysvaikutukset. Lähiluonnolla on erityistä merkitystä sosioekonomisten ryhmien terveyserojen tasaamisessa. Kaupunkiluontoon liittyviä tutkimuksia on tehty Suomessakin (mm. professori Liisa Tyrväinen), mutta tässä on linkki kansainväliseen tutkimukseen: http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736%2808%2961689-X/abstract

Monimuotoisella luonnolla on merkityksensä myös allergioiden torjunnassa kuten ylilääkäri Tari Haahtelan ja akatemiaprofessori Ilkka Hanskin tutkimus osoittaa: http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=12021/type=1

Tutkija, FT Leena Järven mukaan kaupungit tarvitsevat viheralueita paitsi luomaan viihtyisyyttä myös viilentämään ilmaa ja hillitsemään haitallisia ilmiöitä. Luontoalueiden merkitys korostuu ilmastonmuutoksen edetessä. Jos viheralueet vähenevät, nousee ilman lämpötila paikallisesti helpommin terveydelle vaarallisiin lukemiin.

Strategioita ja sopimuksia, jotka koskevat Helsingin kaupunkia

Yleiskaavaa tehdessä tulisi muistaa Helsingin kaupunginhallituksen 8.2.2010 hyväksymät tavoitteet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Hyvillä tavoitteilla on merkitystä vain, jos kaupunki toimijana itse ottaa ne huomioon.

Valtioneuvosto on 20.12.2012 tehnyt periaatepäätökseen Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta vuosille 2012–2020. Uusi strategia toteuttaa kaksi vuotta sitten tehtyjä päätöksiä tehostaa biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoa maailmanlaajuisesti. Strategia huomioi myös Euroopan unionin biodiversiteettistrategian tavoitteet. Taustalla on lisäksi laajoja kansallisia selvityksiä Suomen luonnon monimuotoisuuden tilasta ja siihen vaikuttavista uhkatekijöistä.

Strategian missiona on, että Suomi ryhtyy tehokkaisiin ja kiireellisiin toimiin luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä ja varmistaa, että vuoteen 2050 mennessä Suomen luonnon tila on vakaa ja edistää tulevaisuudessakin kansalaisten hyvinvointia. Tämä edellyttää mm., että luonnon monimuotoisuuteen liittyvät asiat ja arvot omaksutaan keskeiseksi osaksi päätöksentekoa.

Biodiversiteettisopimus edellyttää, että sellaisten hankkeiden ja suunnitelmien, joilla todennäköisesti on huomattava haitallinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, luontovaikutukset arvioidaan. Jos arvioinneista ja selvityksistä huolimatta syntyvistä vaikutuksista ei voida olla varmoja, on noudatettava varovaisuusperiaatetta (engl. precautionary principle). Varovaisuusperiaatteella tarkoitetaan, että vakavan ja palautumattoman haitan ennaltaehkäisemiseksi on ryhdyttävä toimiin, vaikkei sen syntymisestä olisi täyttä varmuutta. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on tällainen haitta.

Yleiskaavoituksessa tulisi huomioida, että valtakunnalliset ja kansainväliset sopimukset koskevat myös Helsingin kaupunkia.

Lopuksi

Kaavoituksen tehtävänä on suunnata tulevaan. Koska tulevaisuuden vaikeimmat haasteet liittyvät luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja ilmastonmuutokseen, tulisi luontoalueiden turvaamisen olla keskeinen periaate yleiskaavaprosessissa.

Terveisin

Hanna-Leena Ylinen

torstai 7. helmikuuta 2013

Meri-Rastilan laaja muinaisranta pitää säilyttää

Muinaisrantakivikkoa, kesä 2012, kuva: Olli Vento.
  
Alla on Helsingin Sanomissa 16.1.2013 julkaistu Olli Vennon mielipidekirjoitus Meri-Rastilan muinaisrannasta:

Eeva Berglund toi mielipidekirjoituksessaan hyvin esille tarpeen ottaa Helsingin asukkaat enemmän mukaan kaupungin kehittämiseen (HS Mielipide 10.1.2013).

On aika uudistaa toimintamalleja. Asukkailla on paljon käytännön tietoa kotiseutunsa vahvuuksista ja heikkouksista.

Suunnittelun suurten linjojen ja kaupunkilaisten osaamisen on kohdattava paremmin. Eri kaupunginosien asukkaat tuntevat usein hyvin, mikä heidän kotikulmillaan on arvokasta.

Meri-Rastilan ulkoilupuistossa polveilee laaja muinaisranta noin 400 metrin pituisella alueella. Kivien muodostelmat ja monimuotoinen metsäluonto kohtaavat. Alue on sekä asukkaiden henkireikä että kivirakennelmineen muisto kaukaisilta ajoilta.

Osa muinaisrannasta uhkaa jäädä rakentamisen jalkoihin. Uudisrakennukset olisi kuitenkin mahdollista sijoittaa niin, että ulkoilupuisto säilyisi. Laajan muinaisrannan voi tuhota vain kerran. Niin ei saa käydä. Kaupunginosia on hyvä kehittää vahvuuksiensa varaan.

Olli Vento, Helsinki