Kaupunkimetsäliikkeen pitkäaikainen aktiivi Siboné Oroza esitti seminaarin aluksi tunteikkaan tangon.Biologi, tutkija Kati Vierikko
"Luonnon ja ihmisen kohtauspaikka - kaupunkimetsien ekologiaa"
Kati Vierikko tutkii väitöskirjassaan metsien ekologista kestävyyttä ja hänen seminaariesityksensä painottuikin kaupunkimetsien ekologisen merkityksen tarkasteluun. Vierikko kertoi aluksi faktaa kaupunkimetsien ekologiasta ja rakenteesta, pohti sitten metsien kehitykseen, suunnitteluun ja hoitoon liittyviä ongelmakohtia sekä otti huomioon myös ihmisen ja kaupunkimetsän monimuotoiseen vuorovaikutussuhteeseen liittyvää problematiikaa.
Psykologi Kirsi Salonen
"Mielen luonto ja luonnon mieli"
Ympäristöpsykologi Kirsi Salonen on julkaissut vuonna 2005 kirjan Mieli ja maisemat, joka on selkeä ja käytännönläheinen katselmus eko- tai ympäristöpsykologiaan. Salonen aloitti seminaariesityksensä mielikuvaharjoituksella, jossa jokainen kuulija pääsi kokeilemaan maiseman ja luonnon virkistävää vaikutusta luentosalissa! Salonen on terapeutin työssään käyttänyt luonnon elvyttävää ja terapeuttista vaikutusta hyväksi myös parannuskeinona. Salonen huomautti esityksessään, että luonnon myönteinen vaikutus voi tapahtua usein tiedostamatta ja välittömästi, mutta hyöty kasvaa mitä kauemmin metsässä ollaan. Hän kehoitaakin meistä jokaista aina silloin tällöin pysähtymään nykypäivän hektisessä ja taloudellisiin intresseihin painottuvassa yhteiskunnassa ja viettämään luonnossa pidempiäkin ajanjaksoja.
Kuvataiteilija Jussi Kivi
Jussi Kiven ympärisötaiteessa otetaan luonto vastaan sellaisena, kuin se käyttäjälle näyttäytyy. Kivi on kirjoittanut muun muassa vuonna 2004 ilmestyneen taideretkeilyoppaan vaeltajille. Esitys lähti pitkälti käyttäjän luontokokemuksen tarkastelusta ja lähiömetsien merkityksestä kaupunkilaisen luontosuhteen muodostumisessa. Kivi korosti esityksessään etenkin ihmisen kokemusta ja lähimetsien olemusta niiden monessa käyttömuodossaan; niin pikkupoikien tutkimuskenttänä kuin takapihan rauhaisana oleskelupaikkana. Kivi painottaa, että luonto ei ole kulttuurin vastakohta. Kaupunkimetsiä tulisikin kehittää kaupunkimetsinä etenkin käyttäjien lähtökohdista käsin.
Metsänhoitaja,
tutkija Kirsi Mäkinen
"Sanoja ja askeleita metsäkaupungista kaupunkimetsiin"
Kirsi Mäkinen on tutkimuksissaan keskittynyt asukkaiden metsäsuhteisiin. Hänen tutkimuksissaan asukas on asiantuntija, joka kokee metsän kaikilla aisteillaan sekä tiedostaen. Mäkinen kertoi esityksessään mielenkiintoisia tuloksia Helsingin Haagassa ja Tampereen Hervannassa suorittamistaan kävelytutkimuksista, joissa asukkaita vietiin asuinalueillaan kävelyretkille heidän itsensä valitsemaa reittiä. Asuinseutu ja metsä voidaan siis kokea monella tapaa myös kuljettuna. Tuloksista voidaan löytää viitteitä ympäristön mahdollisuuksiin tarjota ihmisille erilaisten preferenssien mukaisia reittejä, tietoa ihmisten erilaisista liikkumisen tavoista ja merkityksistä sekä metsän kohtaamisesta ja saavutettavuudesta.
Tutkija Eveliina Asikainen
"Lähiluonnon merkitykset syntyvät arjen käytännöissä"
Eveliina Asikainen työskentelee lähiön luontoja koskevan väitöskirjansa parissa ja toikin seminaariin mukaan suunnittelun näkökulman arjen käytäntöjen kautta. Asikainen kertoi esimerkkejä erilaisista lähiluonnon käyttö- ja kokemistavoista, jotka ilmenevät asukkaiden päivittäisten rutiinien kautta. Asukkaat saattavat esimerkiksi ottaa virkistyspaikakseen viheralueen, jonka suunnittelija on suunnitellut aivan eri tarkoitukseen, esimerkkinä asuintalon ja autotien välinen suojametsävyöhyke.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti