Metsän joulurauha 21.12. Laaksossa

Jo perinteeksi muodostunut Metsän joulurauha toivotetaan jo 7.kerran Lääkärinkadun kallioilla tiistaina 21.12 kello 18. Järjestäjinä Ei enää palaakaan -Kansalaisliike, paikalliset asukkaat, Meilahden asukasyhdistys, Meilahden seurakunta ja Keskuspuiston puolesta ry. Tarjolla aikaisempien vuosien tapaan kirkkoherra Hannu Ronimuksen saarna, joululauluja, pipareita ja glögiä.

Meri-Rastilan metsän kohtalo?

Ma 29.11.2010 klo 18.00

MERI-RASTILAN ULKOILUALUEEN KOHTALO?

Keskustelua uudesta osayleiskaavaluonnoksesta Meri-Rastilan ala-asteen ruokailutila(Jaluspolku 3).
Asiantuntijana Professori Liisa Tyrväinen (Metla): ”Rakentamaton luonto ja kaupunkilaisten hyvinvointi”.
Kaikki kiinnostuneet tervetuloa!
t: Aluefoorumityöryhmä

Meri-Rastilan osayleiskaavaluonnos nähtävillä 7.12. asti!

Vuosaaren Meri-Rastilan länsiosan osayleiskaavaluonnos on nähtävillä 15.11.-7.12.2010. Kaavaluonnokseen voi tutustua
- Vuotalon aulassa, Mosaiikkitori 2

- Asukastila Fokassa, Meri-Rastilan tie 14 B

- kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3, 1. krs
- kaupunkisuunnitteluviraston internetsivuilla

Kaavaluonnoksesta voi siis lausua 7.12.2010 asti!

Kaavaluonnoksen mukaan alueelle voisi rakentaa asuntoja noin 2000 asukkaalle sekä toimitilaa 300 työpaikan verran. Rakentaminen sijoittuisi pääasiassa Meri-Rastilantien ja Vartiokylänlahden väliselle metsäalueelle.

Rakentaminen lohkaisisi noin neljäsosan Meri-Rastilan monipuolisesta virkistysmetsästä. Suuri osa alueesta on rinnemetsää, kuivaa kallioista kangasmetsää sekä rantalehtoa. Alueen lähellä sijaitsevat rannat ovat luonnontilaisen kaltaisia, arvokkaita sisälahden rantoja. Alueella sijaitsevat Litorinameren aikainen muinaisranta, niin sanottu pirunpelto, arvokas kuusikorpi sekä rantalepikko on luvattu suojella.

Yksittäisten kohteiden suojelu ei kuitenkaan riitä turvaamaan alueen luonto- ja virkistysarvoja. Meri-Rastilan metsä on laajuudessaan ainutlaatuinen, yhtenäinen ja monimuotoinen virkistysmetsäkokonaisuus, jonka suunnittelun pitäisi perustua sen tarkasteluun kokonaisuutena.

Metsä toimii yhtenä itähelsinkiläisten tärkeimmistä metsäisistä virkistysalueista. Rakentaminen pienentäisi metsäalaa huomattavasti ja jäljelle jäävien metsän osien virkistyskäyttöpaine kasvaisi entisestään. Tämä johtaisi metsän kulumiseen ja muun muassa kasvillisuuden muutoksiin. Rakentaminen vaikuttaisi suuresti myös alueen maisemaan ja esteettisiin arvoihin. Lisäksi alueen asema ekologisena käytävänä turmeltuisi.

Katso myös Pro-Meri-Rastilan sivut täältä.

Aittasaarta tuhotaan!

”Pohjoisen tulvapadon” ja ”eteläisen tulvapadon” tekosyyllä Helsingin rakennusvirasto on päässyt kaatamaan Aittasaaren metsää Laajasalossa!

Metsän halki rakennetaan tällä hetkellä järeää tietä!

MetsäTaisto-tapahtuma sunnuntaina 7.11. kello 11-14

Vuosaaren Meri-Rastilan ulkoilualueen metsä-, niitty- ja kallioalueita rakentamiselta puolustava Pro Meri-Rastila järjestää Taiston päivänä ensi sunnuntaina 7.11. MetsäTaisto-tapahtuman alueella klo 11-14.

Ohjelmasta ja paikasta tarkemmin http://promerirastila.blogspot.com.

Kaupunkiluonto ja ekologiset yhteydet: luento 18.10.

KAUPUNKILUONTO JA EKOLOGISET YHTEYDET

maanantaina 18.10.2010 klo 17.30
T-hetki, Helsinki

Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston professorin Jari Niemelän esitystä "Kaupunkiluonto ja ekologiset yhteydet".

Tilaisuuden järjestää Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin Ekologiset yhteydet -ryhmä. Esityksen jälkeen on mahdollisuus keskusteluun. Tilaisuus kestää noin tunnin.

Ilmoittaudu tilaisuuteen oheisesta linkistä tai osoitteessa http://tapahtumat.tapiola.fi/ tunnuksella LUONTO.

Tapiolan T-hetki sijaitsee Kampin ja Forumin yhdyskäytävällä, käynti Narinkka-aukiolta

Lämpimästi tervetuloa!

Pirkkolassa palaa!

Helsingissä Pirkkolan urheilupuistossa on syttynyt raju tulipalo. Pelastuslaitoksen mukaan tulessa on omakotitalon kokoinen risukasa.

Liekit löivät alkuun puiden latvojen korkeudella, mutta palokunta pyrkii estämään tulen leviämisen. Paikalla on useita pelastuslaitoksen yksiköitä.

Palopaikka sijaitsee Kehä I:n lähellä.

Alueella oli tehty metsätöitä.

Lähde: www.hs.fi

Onko Myllypuron puinen kaupunkikylä susi jo syntyessään?

Pohjoismaiden suurin puutalovalmistaja Finndomo, joka on salannut talomalliensa homevaurioita, rakentaa myös Myllypuron kaadettuun metsään tulevan Myllykyläksi ristityn puisen kaupunkikylän.

Nyt näyttää siltä, että kyseinen kaupunkikylä tulee perustumaan kaksinkertaiselle valheelle: sen on väitetty olevan ensimmäinen kokonaan puusta toteutettu kaupunginosa ellei koko Suomessa niin ainakin Helsingissä. Väite on puppua, minkä voi todeta kuka hyvänsä, joka käy tutustumassa 70-luvun puolivälissä rakennettuun Kannelkylään Helsingin Kannelmäessä.

Salailukin on valehtelua. Finndomo teetti tutkimuksen VTT:llä (Valtion teknillinen tutkimuslaitos, joka on nyttemmin virtaviivaistanut nimensä mitään tarkoittamattomaksi eli pelkäksi VTT:ksi) talomalleistaan, ja julisti tutkimusraportin salaiseksi, koska se paljasti vakavia rakenteellisia homevaurioita muutamissa Finndomon talomalleissa. Nämä homevauriot alkavat kehkeytymään jo talojen syntyvaiheessa. Myllykylän alue tullaan rakentamaan yhdellä näistä talotyypeistä, joissa tämä rakenteellinen homehtuvuusongelma todettiin.

Onko Myllykylä siis susi syntyessään? Oliko se argumentaatio, jolla alueen rakentaminen - siis se, että alue olisi puurakentamisen pilottialue - tarkoituksellista puppua? Jos se oli tarkoituksellista puppua, kuka siitä hyötyi?

Forest 2.0 -metsävideokatselmus ke 28.7. Nilsiänkadulla

28.7. klo 19:00 - 22:00
Ptarmigan, Nilsiänkatu 10 A

Toisin kuin metsäluontomme, sitä käsittelevä kuvasto onmonimuotoistunut median digitalisoituessa. Sosiaalisen median aikanatapamme viestiä metsästä toisillemme on muuttunut blogien, foorumeiden sekä kuva- ja videopalveluiden alkaessa kilpailla samasta elintilasta perinteisen viestinnän rinnalla. Uusi metsäaiheinen viestintä on erottamattomassa suhteessa uusiin tapoihimme olla vuorovaikutuksessa metsään. Jos haluamme kohti ekologisempaa metsäsuhdetta, minkätyyppistä viestintää ja kuvastoa meidän olisi suosittava? Entä mikä olisi se median vieraslajisto, joka meidän kenties pitäisi kitkeä mediamaisemastamme? Forest 2.0 -näytöksessä tarkastelemme verkossa leviävää uutta metsäkuvastoa, jota tuottavat yllättävän moninaiset toimijat. Illan päätteeksi videoraati palkitsee kaikkien aikojen parhaimman ja huonoimman metsäaktivistivideon. Tapahtuman järjestää Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalo.

www.ptarmigan.fi
www.hirvikatu10.net

Keskuspuiston aluetta ei saa nakertaa asumiskäyttöön

Kuten Helsingin Sanomissa 14.7. todettiin, Helsingin Keskuspuisto on ihan mahtava paikka! HS vain oli tehnyt siitä vielä virallista, kaupunkisuunnitteluviraston siunaamaakin versiota mahtavamman joko tietämättään tai harhaanjohdettuna.
Myös Helsingin kunnallispoliitikkojen Keskuspuistomyönteisyydestä annettiin aivan liian ruusuinen kuva. Monet näistä päättäjistä ovat olleet ajamassa Keskuspuistoa nakertavia hankkeita.

Hankkeista mainittakoon mm. Lääkärinkadun alueen kaupunkivilla-alue ja Kuninkaantammen asuinalue. Ne molemmat on nähty mahdollisina siksi, että ne eivät Yleiskaava 2002:n mukaan – joka korvasi vuoden 1978 osayleiskaavan – sijaitse Keskuspuistossa.

Keskuspuiston ystävää tietenkin ilahduttaa puiston saama huomio, samaten HS:n varsin salliva tulkinta siitä, mikä on Keskuspuistoa. Hesarin kartassa esimerkiksi kiistanalainen Lääkärinkadun alue kuuluu Keskuspuistoon, samaten alueet Paloheinästä itään. Molemmat alueet kuitenkin pudotettiin Keskuspuistosta pois yleiskaavatyön yhteydessä, oletettavasti juuri siksi, että ne halutaan säilyttää tonttimaareserveinä.

Yleiskaavassa kyllä Paloheinästä itään sijaitseville metsäalueille Haltialalle, Niskalalle, Haltiavuorelle kyllä annettiin puistostatus, mutta hieman heikennettynä: näitä alueita kutsutaan Helsinkipuistoksi.

Helsingin kunnallispoliitikkojen keskuudessa ei siis vallitse niin hyvä tahto ja rauha päällä metsämaan kuin lehti antoi ymmärtää. Juuri äskettäin kaupunginvaltuusto torppasi – taas – aloitteen, jossa Keskuspuistosta tehtäisiin kansallinen kaupunkipuisto, jollainen on muun muassa Aulangolla.

Mitä enemmän Helsingissä on asukkaita, sitä enemmän virkistysalueille on tarvetta. Asumisen ja virkistyksen tarpeet eivät kuitenkaan ole ristiriidassa. Jos esimerkiksi Kuninkaantammen joihinkin taloihin olisi kaavoitettu lisäkerros, urheilukenttä olisi mahtunut kaava-alueen sisään ilman tarvetta nakertaa myös virallista Keskuspuistoa.

Kun valtuusto siunasi Kuninkaantammen suunnitelman, Kokoomus, SDP ja RKP osoittivat odotuksien mukaista seteliselkärankaisuutta.

Erityinen pettymys oli, että näiden lisäksi Keskusta ja Vasemmistoliitto osoittivat huonoa moraalia tai muistinmenetystä: ne julistivat vain muutamia vuosia sitten vastustavansa kaikkia sellaisia suunnitelmia, jotka pienentävät Keskuspuistoa.

New Yorkissa, jonka keskuspuisto on oman Keskuspuistomme esikuva, on ymmärretty, että kaupungin virkistysalueet ovat luovuttamaton, demokraattinen oikeus. Puistomaan kaikkein arvokkainta käyttöä on säilyttää se kaikkien yhteisessä virkistyskäytössä!

Michael Perukangas
Helsinki

Mielipidekirjoitus on julkaistu HS:n mielipidesivulla perjantaina 16.7.2010.

Kivinokan vanhanajan juhannusjuhlat studion uimarannalla

tänään klo 18 alkaen!

Luvassa mm. arpajaiset, buffet, kokko sekä tietenkin juhannustanssit; KIKI & KUNINKAAT esittää nostalgisia säveliä 50–60-luvulta Carolan ja Laila Kinnusen hengessä. Vapaa pääsy.

Tervetuloa!

http://www.kivinokka.fi/uutiset.html

Kuninkaantammen kaavaehdotus hyväksyttiin

Valtuusto hyväksyi tänään Kuninkaantammen alueen kaavaehdotuksen, joka luo Keskuspuiston luoteisreunalle kokonaan uuden asuinalueen. Ei siinä vielä mitään, vaikka metsää meneekin, sillä Kuninkaantammen alue on virallisen Keskuspuiston ulkopuolella, joskin samaa, yhtenäistä metsävyöhykettä, mutta asuinalueen itäreunalle tuleva urheilukenttä ulottuu virallisen Keskuspuiston alueelle. Valtuustossa torpattiin lisäksi - jälleen kerran - aloite kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta, jonka ydinalue olisi Keskuspuisto. Lisäksi valtuusto hyväksyi ponnen ns. matalan hoitoluokituksen liikuntakenttien rakentamisesta Keskuspuistoon.

En vastusta liikuntalaitoksia, sillä oman kunnon hoitaminen on hyödyllistä. Oli Tahko Pihkalasta sitten muuten mitä mieltä hyvänsä, niin kaupunkimetsien virkistyskäyttöä tulisi ohjata pihkalalainen periaate, jonka mukaan sellainen liikunta, jota voi harrastaa omalta kotiovelta - hiihtoa, juoksua, kävelyä, sauvakävelyä, pyöräilyä - kuuluu kaupunkimetsiin, eikä mikään muu. Tämä periaate on muuten käytännössä voimassa myös Oslon kaupunkimetsässä, Markassa, jolla on omat Pihkalansa. Toki jo olemassaolevia yleishyödyllisiä liikuntalaitoksia ei tarvitse purkaa, kuten Pirkkolan uima- ja jäähallia. Ne jääköön.

Kaavaa kannattivat kokonaisuudessaan SDP ja Kokoomus, hyväksyen Keskuspuiston nakertamisen, mutta heihin liittyivät yllättäen kokonaisuudessaan myös Vasemmistoliitto ja Keskusta, jotka unohtivat edellisellä valtuustokaudella hyväksymänsä ponnen - Arhinmäen ponnen - ja Keskustan ryhmäpäätöksen, joiden mukaan he sitoutuvat Keskuspuiston jatkosuunnittelussa siihen, etteivät he hyväksy mitään sellaisia hankkeita, jotka pienentävät Keskuspuiston pinta-alaa. Samalla ne unohtivat periaatteen, jossa Keskuspuisto on kaikkien yhteinen virkistysmetsä, kaikkien kaupunkilaisten yhteisomaisuutta.

Ei-kaupallinen, yleishyödyllinen, koko kansaa hyödyttävä virkistysalue on tärkeämpi tapa käyttää yhteistä omaisuutta kuin varata se yhden urheilumuodon harrastajien tarpeisiin. Valtuusto edustaa tätä mainittua kansaa, ja etenkin sen vähäosaisille yleishyödyllisen arkiliikunnan tukeminen on elinehto. Vihreisiin liittyivät Keskuspuiston nakertamisen vastustajina ainoastaan yksi rkp:läinen ja SKP:n Yrjö Hakanen.

Tankomäen alueen asemakaavaluonnos esillä

Aineisto on kokonaisuudessaan nähtävissä kaupunkisuunnitteluviraston sivuilla: http://www.hel.fi/ksv osiossa "Nähtävänä nyt". "Tankovainioon suunnitellaan kaupunkimaisen tiivis pientalovaltainen asuinalue noin 600 asukkaalle ja parannetaan virkistysalueiden käyttömahdollisuuksia. Tavoitteena on luonto- ja kulttuurimaisema - arvojen säilyminen ja ominaispiirteiden vahvistaminen." "Mielipiteet suunnitteluperiaatteista ja alustavasta suunnitelmasta pyydetään toimittamaan viimeistään 14.6.2010 kirjallisesti osoitteeseen kaupunkisuunnitteluvirasto, kirjaamo, PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki, (käyntiosoite: Kansakoulukatu 3), faksilla 310 37378, sähköpostilla kaupunkisuunnittelu(a)hel.fi tai suullisesti kaavan valmistelijalle. Tavoitteena on esitellä kaavaehdotus ja osallisilta kaavaluonnoksesta saatu palaute kaupunkisuunnittelulautakunnalle lokakuussa 2010."

Vaikka luonnos säilyttää Tankovainiontien ympäristön vanhan maiseman jotenkuten, niin itse Tankomäen hieno metsä- ja niittyalue jää ehdotuksessa asuinalueen alle ja tuhoutuu täysin.

Teksti ja kuva: Matti Lipponen

Osallistu keskusteluun metsänhoidon menetelmistä 24.5.-24.6.

Osallistu keskusteluun metsänhoidon menetelmistä 24.5.-24.6.!
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 25.6.2010

Maa- ja metsätalousministeriö käynnistää kansalaiskeskustelun metsänhoidon linjauksista Suomessa. Hanke toteutetaan verkkokeskusteluna aikavälillä 24.5. − 24.6. Keskustelu tapahtuu valtionhallinnon Ota kantaa -verkkosivustolla. Ministeriön verkkosivuille MMM-verkkokeskustelu metsien hodoista on koottu materiaalia keskustelun tueksi.

Kansalaiskeskustelun tavoitteena on saada tietoa ja uusia näkökulmia metsäpoliittiseen päätöksentekoon tulevaisuuden metsänhoidon menetelmistä. Tarkoituksena on kuulla kansalaisten näkemyksiä muun muassa siitä, mihin metsiä tulisi käyttää. Samassa yhteydessä pohditaan miten metsiä tulisi käsitellä tulevaisuuden tarpeiden tyydyttämiseksi. Riittävätkö nykyiset metsänhoitomenetelmät vai tarvitaanko vaihtoehtoisia menetelmiä vanhojen rinnalle?

Tarve entistä laajempaan kansalaisten kuulemiseen havaittiin metsälakiuudistustyön yhteydessä kesällä 2009. Vuoden 2010 aikana maa- ja metsätalousministeriö käy laajapohjaista keskustelua metsänhoidon linjoista Suomessa. Kansalaiskeskusteluhankkeen tavoitteena on saada mahdollisimman monen kansalaisen, metsänomistaja, metsien hyödyntäjän, asiantuntijan ja poliitikon näkemykset kuuluviin. Avoimen keskustelun toivotaan synnyttävän tuoreita näkökulmia metsänhoidon linjausten jatkokehitystä varten.

Keskustelun tuloksia voidaan hyödyntää Kansallisen metsäohjelman tarkistamisessa, metsälain uudistamisprosessissa sekä Tapion Hyvän metsänhoidon suositusten päivittämisessä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
suunnittelija Anniina Kostilainen, puh. (09) 1605 2393 tai 040 351 9091
apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa, puh. (09) 160 53353 tai 040 752 3271

Kaupunkimaiset hiljaiset alueet ovat tärkeitä helsinkiläisille

Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Tiedote 18.5.2010

Kaupunkimaiset hiljaiset alueet ovat tärkeitä helsinkiläisille

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa on valmistunut selvitys Helsingin hiljaisia alueita käsitelleen asukaskyselyn tuloksista. Helsinkiläisten mielestä kaupunkiin kuuluu myös suhteellisen hiljaisia alueita. Niiden olemassaolo ja saavutettavuus on erittäin tärkeää. Hiljaisia alueita vastaajat löysivät etenkin suurehkoilta alueilta, hyvin tunnetuista metsistä, puistoista, rannoilta ja saarista.

Asukkailta kysyttiin hiljaisista alueista
Selvityksessä käsiteltiin asukaskyselyaineistoa, jossa tiedusteltiin helsinkiläisten kokemuksia asuinympäristön melusta, meluntorjunnasta ja Helsingissä sijaitsevista hiljaisista alueista. Kysely toteutettiintalvella 2007–2008 meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä posti- ja Internet-kyselynä. Vastauksia saatiin yhteensänoin 2 100. Vastaajia pyydettiin nimeämään paikkoja, joiden hiljaisuudella tai äänimaiseman rauhallisuudella on heille erityistä merkitystä.

Hiljaisuutta pidetään tärkeänä
Selvityksen mukaan helsinkiläiset pitävät hiljaisten alueiden olemassaoloa kaupungissa hyvin tärkeänä. Kaikkiaan 64 prosenttia vastaajista arvioi hiljaisten alueiden tärkeydeksi 8–10 asteikolla 1–10.

Vastaajista 69 prosenttia oli sitä mieltä, että Helsingistä löytyy hiljaisia tai äänimaisemaltaan rauhallisia paikkoja. Suurin osa oli nimennyt itselleen erityisen tärkeän paikan. Myös sanallisia kuvauksia alueista, niiden miellyttävistä ja ei-toivottavista äänistä ja muista arvoista esitettiin runsaasti.

Mainitut hiljaiset paikat keskittyivät suurehkoille alueille, hyvin tunnettuihin metsiin, puistoihin ja rantoihin sekä saariin. Keskuspuisto Laaksosta Haltialaan oli vastausten määrän mukaan tarkasteltuna selvä ykkönen. Seurasaari, Viikin-Vanhankaupunginlahden kokonaisuus sekä Vuosaaren metsä- ja ranta-alueet, Mustavuori, Uutelaja Kallahti, saivat myös runsaasti mainintoja. Erityinen hiljainen keidas on lähes liikenteetön Suomenlinna. Vantaanjoen varsi oli tärkeä hiljainen reitti kaupungin keskellä. Tärkeitä ovat myös pienet rauhallisuudet taskut sekä pienemmät esikaupunkivyöhykkeen suhteellisen hiljaiset viheralueet, jotka ovat saavutettavissa ilman henkilöautoa.

Ranta-alueet ja kaupungin ulkoilusaaret ovat erityisen tärkeitä alueita erityisesti tiiviisti rakennetussa kantakaupungissa. Myös Töölönlahti ympäristöineen mainitaan varsin usein hiljaisena alueena,vaikka puistoalue tosiasiassa onkin arkipäivinä varsin meluinen. Keskuspuiston laajat viheralueet ovat Pohjois-Helsingin tärkeimpiä hiljaisuuden alueita. Itä-Helsingissä omassa luokassaan olivat Vuosaaren alueen suurimmat rakentamattomat viheralueet.

Suhteellisen hiljaisen alueen kokemiseen ja arvostukseen vaikuttavat melutason lisäksi myös muut tekijät kuten alueen suuruus ja yhtenäisyys, sen saavutettavuus ja helppo pääsy. Vastauksissa kuvattiin paljon myös muita kuin äänimaisemaan liittyviä arvoja. Erityisen tärkeitä ominaisuuksia yhdessä suhteellisen hiljaisuuden kanssa olivat luontoarvot – luonnossa liikkumisen ja luonnonhavainnoinnin mahdollisuudet, luonnon monimuotoisuus – ja kulttuurimaiseman arvot.

Kyselyn tulosten perusteella äänimaisema koetaan erittäin merkityksellisenä osana virkistysalueiden laatua. Helsingin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tavoite turvata kaupunkimaisten hiljaisten alueiden säilyminen ja alhaiset melutasot virkistysalueilla on kaupunkilaisille hyvin tärkeä.

Lisätietoja: ympäristötarkastaja Anu Haahla, puh. (09) 310 28916, anu.haahla@hel.fi Lähde: Jani Päivänen ja Paula Leppänen: Helsingin hiljaiset alueet -asukaskyselyn tuloksia. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksenjulkaisuja 5/2010.

Monimuotoisuus Helsingissä 2010 –seminaari 11.5.2010 klo 15-18

T e r v e t u l o a

Monimuotoisuus Helsingissä 2010 –seminaariin

11.5.2010 klo 15-18

Kaupunkisuunnitteluviraston yleisötilaan Laituriin
(Vanha Linja-autoasema Narinkkatorin laidalla)

Ohjelma
klo 15.00 Avaussanat: Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Kati Vierikko

klo 15.10 Luonnon tila Helsingissä: historiaa, nykypäivää ja tulevaisuuden näkymiä: ympäristöekologi Kaarina Heikkonen, Helsingin ympäristökeskus

klo 15.40 Helsingin rakennettujen viheralueiden kasvien käytön linjaus: suunnitteluasiantuntija Satu Tegel, Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osasto

klo 16.10 Kahvitauko

klo 16.30 Kaupunkiluonnon monimuotoisuuden turvaaminen monitieteisenä haasteena: tutkija Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin yliopisto

klo 17.00 Monimuotoisuuden tukeminen maisemasuunnittelun keinoin: maisemaarkkitehti
Eeva Eitsi, FCG Finnish Consulting Group Oy

klo 17.30 Avoin loppukeskustelu: mitä voimme tehdä monimuotoisuuden turvaamiseksi pääkaupungissa. Keskustelun vetää Kati Vierikko.

klo 17.55 Seminaari päättyy

Seminaari on osa Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n (Helsy) 40. juhlavuoden sekä YK:n luonnon monimuotoisuuden teemavuoden (UN International Year of Biodiversity) paikallistason ohjelmaa. Vapaa pääsy!

Luonnonhoidon ohjausryhmä asetettu

Ylipormestari asetti keskiviikkona 7.4. päätösluettelossaan luonnonhoidon työryhmän, joka sisältyi kaupunginhallituksen päätökseen kaupungin luonnonhoidonlinjauksesta.

Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin osastopäällikkö Raimo K.Saarinen rakennusvirastosta, luonnonhoidon suunnitteluvastaava Tiina Saukkonen rakennusvirastosta, yksikön johtaja Jouko Laakso rakentamispalvelusta eli Starasta, projektipäällikkö Hannu Airola liikuntavirastosta ja kaupunkiekologi Kaarina Heikkonen ympäristökeskuksesta.

Kaupungin edustuksen lisäksi työryhmään kutsuttiin yliopistonlehtori Markus Holopainen Helsingin yliopistosta, metsätalousinsinööri Jyri Mikkola Suomen Luonnonsuojeluliitosta, Sirkku Manninen Helsingin Luonnonsuojeluyhdistys ry:stä sekä Keijo Savola Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringasta.

The Bitsa forest park: the air and life of Moscow

The agenda of the Urban Forest Movement is not only to preserve any urban forest in Helsinki, as the issue is common to all urban forests, not only in Finland but indeed of global importance. This is confirmed by the words of a Russian urban forest preservation activist, legitimizing his agenda for participation in preserving the Bitsa forest park in Moscow, Russia:

“This park is our air, our life. All Moscow depends on this air… for the majority of local inhabitants this is a unique health resort. Other resorts are usually inaccessible, therefore Bitsa is the main place for relaxation and healthy activity. The logging of this forest park would change the whole environment in the southern part of Moscow. The population would be deprived of clean air, and finally it would have a great effect on the health of up to 500 000 people who live here. Here we can do something to protect ourselves. It is impossible to destroy such a beauty as this forest park. The care and need to preserve the wood, the understanding that it was necessary for many people led me to this group. The pleasure of taking part in social activity is very important too. The leading group was formed of such people. Besides this, you have the moral satisfaction, when you see the results of your work. For me the most rewarding part of my activity is the thought that it will result in a better ecological situation for me, my children and my grandchildren to enjoy. This is why I became an elected representative, to help people in my constituency. My life is difficult but I feel a moral satisfaction. For me it is very important – to help people (Perepjolki, Lev and Figatner, Yuri 1997, 219-220)”

(source: Perepjolkin, Lev and Figatner, Yuri: Environmental movements in Moscow. In Environmental and Housing Movements. Grassroots Experience in Hungary, Russia and Estonia (1997). Edited by Katy Láng-Pickvance, Nick Manning and Chris Pickvance. Avebury, pp. 198-254)

Helsingin hallinto-oikeuden päätös Kruunuvuorenrannasta

Merkitseekö tämä päätös Kruunuvuorenlammen ja sitä ympäröivän luonnon tuhoa?

LISÄYS, 19.3.:

"Koirasaarentien kalliota ei säilytetä" (Vartti 17.3.2010)

Taisipa olla 32 metriä leveä tuo suunniteltu bulevardi, joka metsäkallion paikalle rakennetaan. Ja bulevardin keskelle istutetaan myös puita.

Hieman samanlaista on siis tulossa kuin Aleksis Kiven kadulla! Sinne metsän siimekseen. Tai mitäpä metsää siellä kohta enää on.

Keulapuisto - kuinka käy komeiden kuusten?

Raivoa Keulapuiston kohtalosta

Kuinka mahtaa käydä esimerkiksi näiden suurten kuusten

ennen kuin urakoitsijalla tulee "valmista"?

Kaipa niistä joku pöpö löytyy kuntoarvioinnissa,

jotta ne saadaan pois tieltä?

Tästä kaadettujen koivujen paikalle rakennetaan luonnonnurmi

Sipoonkorven kansallispuisto - nettiadressi

Sipoonkorven kansallispuisto on liian tärkeä asia maaksi jyrättäväksi. Laitoin nettiin adressin: http://www.adressit.com/sipoonkorvenkansallispuisto

Toivotaan että tietoisuus tätäkin kautta leviää. Ja aivot tulevaisuden arvoon ankkuroituvat.

Ystävällisin terveisin
Ilkka Tynkkynen

"Saatanan fasistit - tuokaa meidän metsä takaisin"

Keulapuistossa on "hoideltu" metsää. Kuten kuva kertoo, rakennusviraston toimet ovat herättäneet raivoa paikallisissa ihmisissä.

Pohjoismainen lähimetsäsivusto

"Pohjoismaiden metsissä on meneillään monia kiinnostavia hankkeita, joista on iloa koko kansalle. Eri toimenpiteet on koottu uudelle sivustolle eräänlaiseksi inspiraatioluetteloksi, jossa kuvaillaan, miten voidaan menestyksekkäästi luoda paikallista lisäarvoa ja varmistaa, että lähimetsistä on paikallisyhteisölle mahdollisimman suuri ilo."

Lue täältä lisää: http://www.norden.org/fi/ajankohtaista/uutiset/hyviae-uutisia-pohjoismaiden-metsistae

Sivuston osoite (Suomen osuus englanniksi): http://www.skovenslokalevaerdier.dk/Default.aspx

VILLI TILA JA JOUTOMAA

Keskustelutilaisuus keskiviikkona 10.3. klo 17 VALOKUVAGALLERIA HIPPOLYTE Kalevankatu 18 b

Valokuvataiteilija Sanni Sepon kanssa luovan kaupunkitilan merkityksestä keskustelemassa kaupunginvaltuutettu Outi Alanko-Kahiluoto sekä akatemiatutkija Hille Koskela.

Valokuvanäyttely Sanni Seppo
PALSTA 5.-28.3.2010

Eri puolilla pääkaupunkiseutua on 70 palsta-aluetta ja niissä yhteensä satoja viljelypalstoja, joita kaupunkilaiset voivat vuokrata erilaisilta yhdistyksiltä käyttöönsä. Sanni Seppo on kuvannut viljelypalstoja vuodesta 2004 ja samalla haastatellut viljelijöitä. Sepolla itsellään on ollut oma viljelypalsta Helsingissä 20 vuoden ajan.

"Kaupunkimetsurina haluan pitää Helsingistä hyvää huolta" (HS 16.2.2010)

Kaupunkimetsurin puheenvuoro:

Sipoonkorpi kansallispuistoksi -seminaari 24.2.

SIPOONKORVEN KANSALLISPUISTO – NYT!

keskiviikkona 24.2.2010 klo 16–18

Eduskunnan Pikku Parlamentin auditorio

Klo 16.00
Seminaarin avaus
kansanedustaja Erkki Pulliainen, Ympäristö- ja luontoryhmän puheenjohtaja

16.10
Selvitys Sipoonkorven kansallispuiston alueesta
suojelubiologi Antti Below, Metsähallitus

16.20
Kaavoitustilanne
kaavoituspäällikkö Oskari Orenius, Itä-Uudenmaan liitto
johtaja Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

16.35
Missä tulevat kulkemaan Sipoonkorven kansallispuiston rajat?
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä
Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki
Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma

16.55
Ympäristöjärjestöjen puheenvuorot
ympäristönsuojeluasiantuntija Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliitto,
Birdlife, Naturmiljö, Pro Sipoonkorpi

17.05
Partiolaisten puheenvuoro
toiminnanjohtaja Seppo Tulkki, Pääkaupungin partiolaiset

17.15
Maanomistajien puheenvuoro
Puheenjohtaja Henrik Lindström, Samarbete i Sibbo Storskog –hanke

17.25
Kansanedustajien puheenvuorot
kansanedustaja Pertti Salolainen
kansanedustaja Jacob Söderman
kansanedustaja Pentti Tiusanen
Kansanedustaja Timo Juurikkala

Klo 17.50
Keskustelu ja seminaarin päätös
Ilmoittautumiset viimeistään 19.2.2010 sähköpostitse: tuula.nystrom(at)eduskunta.fi

Tervetuloa!

"Helsinki vähentää aukkohakkuita" (9.2.2010)

Jonkinlaisena juhlan aiheena tätäkin on pidettävä:

Pro Meri-Rastila -blogi avattu!

Juuri avattu Pro Meri-Rastila -blogi löytyy osoitteesta:
http://promerirastila.blogspot.com/

"Helsinki lopettaa hakkuut lintujen pesimäaikana" (HS 1.2.2010)

Pirkkolan "metsänhoitoa" keväältä 2008.

Helsinki lopettaa hakkuut lintujen pesimäaikana

Ehdotuksen mukaan avohakkuita vältetään virkistysmetsissä. Raskaiden koneiden sijaan töissä hyörii enemmän miehiä.

Samuli Laita

HELSINGIN SANOMAT

Helsingin kaupunki lopettaa metsiensä hakkuut lintujen pesimäaikana, jos kaupunginhallitus päättää tänään maanantaina hyväksyä kaupungin luonnonmukaisten viheralueiden uudet hoitoperiaatteet.

Helsingin tapaa hoitaa metsiään on viime vuosina kritisoitu. Viime kesänä kohistiin töiden aiheuttaneen harmaahaikaroiden pesinnälle haittaa. Keväällä 2008 puolestaan herttoniemeläiset ihmettelivät metsäkoneen tuhoja hyppyrimäen tietämillä.

"Kieltämättä vahinkoja on tapahtunut", myöntää metsien hoidosta vastaavan katu- ja puisto-osaston päällikkö Raimo K. Saarinen rakennusvirastosta.

"Kyseessä on aito muutos, sillä juuri keväisin on tehty ne työt, jotka ovat herättäneet keskustelua", sanoo apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr).

Moottorisahojen pärinän hiljeneminen huhtikuulta heinäkuun loppuun aiheuttaa päänvaivaa rakennusvirastossa, joka teettää metsä- sekä muut luonnonhoitotyöt.

"Metsureille pitää järjestää muuta järkevää työtä", Saarinen pohtii. "Jotain sähkölinjojen alustojen raivauksia."

Työt muuttuvat muullakin tapaa, sillä uuden linjauksen mukaan kaupunkimetsissä ei tehdä enää avohakkuita. Vain "pienialaiset aukkohakkuut", enintään vajaan hehtaarin kokoiset, ovat sallittuja.

Saarinen toteaa, että "sankassa metsässä hehtaari on toki iso alue", mutta muistuttaa että pääosa hakkuista on vesakkojen raivauksia. Suuria avohakkuita kaupunki on tehnyt viime vuosina vähän.

Käytännössä kevyemmät hakkuut tarkoittavat, että metsissä jyrisee entistä vähemmän raskaita koneita.

"Miestyötä käytetään enemmän, saadaan työllistetyksi porukkaa", Saarinen uumoilee. "Ennen periaatteet olivat enemmän talousmetsän näkökulmasta tehtyjä."

Haastetta riittää, sillä Helsingin metsät vanhenevat kovaa vauhtia. Jos metsien uudistamiseen ei ryhdytä, luontainen kuoleminen vähentää merkittävästi puuston määrää seuraavien 20 vuoden aikana.

Kaupunki on valmistellut metsänhoidon uusia linjauksia jo vuodesta 2005, mutta päätöksiä ei ole tehty.

Suurin ongelma on ollut se, että linjaukset ovat olleet ristiriidassa samaan aikaan valmistellun toisen ohjelmaan kanssa, jolla pyritään turvaamaan Helsingin luonnon monimuotoisuus.

Kiistaa on ollut muun muassa tavasta, jolla metsien monimuotoisuuden kehittymistä tuetaan.

Nyt esillä olevan ehdotuksen mukaan monimuotoisia metsiä vaalitaan kaikkialla. Välillä esillä oli erityisten "monimuotoisuusalueiden" perustaminen.

Kaupungin luonnonhoitoa seuraa jatkossa Saurin ehdotuksen mukaan työryhmä, jossa on mukana virastojen edustajia, luonnonsuojelijoita ja tieteellisiä asiantuntijoita.

Ohjelmien yhteensovittamista vaatineille vihreille ohjelmien mahdollinen hyväksyminen on mieluinen käänne.

"Tämä on huolestuttanut kaupunkilaisia jo pitkään ja olisi loistavaa saada edistykselliset linjaukset voimaan", kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Mari Puoskari (vihr) sanoo toiveikkaasti.

"Kaupungin pitäisi lopettaa metsätaloudelliset hakkuut"

Luontoliiton Matti Ikosen mielestä hakkuut tyhjentävät kaupunkilaisten rahapusseja ja tuhoavat lintujen pesinnän.

Sami Takala HS
TOUKO HUJANEN HS

Luontoliiton metsäryhmän jäsen Matti Ikonen vastustaa perusteetta tehtäviä hakkuita Helsingissä. Kaupunki oli aikeissa aloittaa raivokkaat hakkuut Ikosen lähimetsässä.

Luontoliiton metsäryhmän jäsenen Matti Ikosen mielestä Helsingin kaupungin pitäisi lopettaa hakkuut kokonaan.

"Metsätaloudellisia hakkuita ei pitäisi tehdä ainakaan puistoalueille eikä oikeastaan muutenkaan kaupungin metsissä", Ikonen sanoo.

Ikosen mukaan hakkuita pitäisi tehdä vain silloin, kun puu uhkaa kaatua esimerkiksi ulkoilureitille tai sähkölinjalle. Niin toimitaan Vantaalla.

"Ne voisi jättää maahan lahoamaan, ja reittien varret voisi pitää sellaisina, etteivät ne ihan pöheköidy. Lahopuukin kuuluu luontoon", Ikonen sanoo.

"Suurin osa puistoalueista on ihan tavallista suomalaista metsää, jonka monimuotoisuutta tulee vaalia. Jokin Espa on ihan eri asia. Siellä ei mitään luontoarvoja pääse syntymään."

Ikonen ei ymmärrä, miksi Helsinki on niin innokas kaatamaan puita, koska hakkuut eivät ole kaupungille mikään kultakaivos.

"Ymmärrän hyvin sen, että yksityinen metsänomistaja tekee hakkuita, koska tarvitsee rahaa, mutta kaupungilla toiminta vain kuluttaa monta miljoonaa euroa", Ikonen arvostelee.

"Kulut tällaisessa toiminnassa, jossa metsuri kaataa ja pätkii käsityönä jonkin raidan tai lepän, ovat huikeat ja hyödyt aika pienet."

Hakkuut eivät tee hyvää linnuillekaan.

"Kun tullaan hakkaamaan lintujen pesimäaikana, emo pakenee pesältä ja munat jäähtyvät ja poikaset kuolevat. Se tuhoaa pesinnän."

Lehtipuustoa hakattaessa linnuilta katoaa Ikosen mukaan myös ruoka, kun muun muassa hyönteisiä on tarjolla entistä vähemmän.


* * *

LISÄYS (M.-T. K.): HS:n uutinen skannattuna, ja sitä seurannut jatkokeskustelu lehdessä.

Helsingin luonto-videoita ja keskustelua tänään Lasipalatsilla

Tänään klo 16 eteenpäin Lasipalatsi, Simonkatu
(Forumia vastapäätä, Uusi Akkuna galleria)
Helsingin luonto - videoita ja keskustelua
N. klo 19. Lauluja Puille ja Kukille
klo 20. OSUUSKASSA YHTYE

Tuo videoita mukanasi jos jotain aiheseeen liittyvää!

Talvinen kaupunkimetsä

Kuvat: Tuuli Luukas