Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pihlajamäki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pihlajamäki. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Pihlajamäki: metsä takapihalla

Pihlajamäki 7.1.2018
Alakoulun maantiedosta mieleen jäi metsäkaupunki Tapiola, jonka luonnon ja asumisen yhdistelmää opettaja kuvaili tavalla, joka sai epäilemään, ettei koko paikkaa ole olemassakaan. Myöhemmin Tapiola kuului arkeeni muutaman vuoden ajan. Toimistokolossin ilmastoinnin huminassa istuessani mietin, olinko tosiaan siinä myyttisessä kaupunginosassa, josta koulussa oli kerrottu.

Pihlajamäessä kävin ensimmäistä kertaa vasta vuoden 2017 lopussa. Yllättäen tämä pääosin 1960-luvulla rakennettu helsinkiläinen lähiö vastasi mielikuvaa, jonka olin koulussa saanut Tapiolasta. Pihlajamäessä asuminen ja luonto lomittuvat keskenään, sillä kalliometsät alkavat kerrostalojen pihojen vierestä.

Alueen viihtyisyyttä lisää, että rakennukset on suunniteltu maastonmuodot huomioiden. Esimerkiksi Liusketie 2:ssa sijaitsevan kerrostalon korkeus vaihtelee kalliota myötäillen. Talo on matalimmillaan neljä ja korkeimmillaan kahdeksan kerrosta:

Pihlajamäki 7.1.2018
Vaikka kalliot ja metsät sijaitsevat kerrostalojen väleissä, ne ovat yleisiä virkistysalueita. Ne ovat myös aidosti metsäisiä. Niistä löytyy sekä lahopuuta että kosteikkoja.

Pihlajamäki 31.12.2017

Pihlajamäki 31.12.2017
Pihlajamäki 31.12.2017

Pihlajamäki 31.12.2017
Pihlajamäki 7.1.2018

Tällaiset pienet metsät muodostavat kaupungin poikittaiset viheryhteydet ja ovat tärkeitä kasveille ja eläimille. Lähimetsät ovat tärkeitä myös asukkaille, joilla monin paikoin Helsinkiä voi olla tunninkin matka Keskuspuistoon tai muille isommille viheralueille. 

Vaikka Pihlajamäessä metsät ja asutus sijaitsevat rinnakkain, on alueella luontoarvoja. Luontotietojärjestelmä tunnistaa sieltä mm. arvokkaita lintu-, kasvillisuus- ja geologisia kohteita. Pihlajamäestä löytyy myös liito-oravan ydinaluetta ja uhanalaisen lahokaviosammalen esiintymä:

Liito-oravan ydinalue ja lahokaviosammalen esiintymä.


Metsien lomassa on paitsi asuintaloja, myös luontoon sulautuneita menneisyydestä kertovia rakenteita. Tällä paikalla on ollut vuonna 1951 rakennettu hyppyrimäki:

Pihlajamäki 31.12.2017
Hyppyrimäen tuntumasta löytyy I maailmansodan aikaisia linnoituksia, joiden rakentaminen on aloitettu vuonna 1915. Tukikohdan katetut rakenteet on räjäytetty.

Pihlajamäki 31.12.2017
Pihlajamäki 31.12.2017
Pihlajamäki 31.12.2017
Pihlajamäki 31.12.2017
Ohikulkenut asukas kertoi, että nämä sammaloituneet betonirakennelmat ovat keskeneräiseksi jääneen venäläisen sotilassairaalan pohja. Pihlajanmäen lähiölehden (3/2014) mukaan niiden käyttötarkoitus on kuitenkin tuntematon:

Pihlajamäki 31.12.2017
Tällä paikalla sijaitsi vuonna 1922 rakennettu Säilän talo:

Pihlajamäki 7.1.2018
Talosta tuli 1970-luvulla yksi Helsingin ensimmäisistä valtauskohteista. Myöhemmin talossa majaili ekoyhteisö Aarnikan Arkki. Rakennus purettiin vuonna 2003. Paikalla on kuitenkin sen mallin mukaan tehty linnunpönttö:

Pihlajamäki 7.1.2018
Luonnomuistomerkkeinä Pihlajamäessä on kaksi isoa hiidenkirnua, jotka ovat paitsi Helsingin suurimmat myös Suomen vanhimmat hiidenkirnut. Niillä on ikää vähintään 30.000 vuotta. Tässä pienempi kirnuista:

Pihlajamäki 31.12.2017
Yleiskaava uhkaa Pihlajamäen idylliä. Vaara ei ole välitön, sillä alue ei kuulu kaavan ensimmäisen vaiheen kohteisiin. Koko Pihlajamäki metsineen ja kallioineen on kaavassa kuitenkin merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi.

Vastineessaan Pihlajamäki-seuran yleiskaavasta Helsingin hallinto-oikeudelle jättämään valitukseen kaupunki toteaa: "Pihlajamäessä A3- korttelitehokkuus (0,4 - 1,2) vastaa hyvin pitkälti alueen nykyistä keskimääräistä korttelitehokkuutta. - - - Alueen kulttuuriperintö, -maisema ja suojelukohteet kuten muinaisjäännökset, maalinnoitteet ovat tärkeä osa alueidentiteettiä. Kulttuuriympäristöjen arvojen huomioon ottamisesta on määräys kaavakartalla."

Vastineeseen on hyvä vedota, jos kaupunki joskus pyrkii asemakaavoittamaan yleiskaavan pohjalta rakennuksia Pihlajamäen metsäisille kallioille.

Todennäköisesti Pihlajamäen luonto on kuitenkin turvassa, sillä alue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi.


Osa 1/4 Alfred Kordelinin säätiön tuella julkaistavasta juttusarjasta.

Jutun lähteinä on käytetty Pihlajamäen lähiölehden kotikaupunkipolusta kertovaa numeroa 3/2014, Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmää, Helsingin uuden yleiskaavan aineistoja sekä kaupunginhallituksen lausuntoa hallinto-oikeudelle yleiskaavavalituksiin liittyen (ladattavissa täältä).

Kiitos Milja Parviaiselle, joka toimi oppaanani 27.12.2017, kun ensimmäistä kertaa kävin Pihlajamäessä.
 

perjantai 1. elokuuta 2008

Rakennusvirasto järjestää puistokävelyn Pihlajamäessä 6.8.

Seuraavassa tiedote Helsingin kaupungin rakennusviraston 6.8.2008 järjestämästä puistokävelystä Pihlajamäessä. Suora linkki tiedotteeseen tässä.

(M.-T. K.)

* * *

Puistokävelyllä 6.8. kurkitaan hiidenkirnuihin ja vieraillaan retropuistoissa

Helsingin kaupungin rakennusvirasto järjestää opastetun kävelykierroksen Pihlajamäessä keskiviikkona 6.8.2008 klo 18.00. Kierroksella tutustutaan Pihlajamäen arkkitehtuuriin, 60-luvun retropuistoihin ja mahtaviin hiidenkirnuihin. Oppaina toimivat rakennusviraston viherasiantuntijat.

Kävelylle lähdetään Pihlajamäen ostoskeskukselta osoitteesta Meripihkantie 1. Kierros kestää pari tuntia ja sille on vapaa pääsy. Paikalle pääsee esimerkiksi busseilla 71, 71V ja 79.

Kesän muista puistokävelyistä saa tietoa rakennusviraston verkkosivuilta osoitteesta http://www.hkr.hel.fi/ ja Luontoretkikalenterista, jota on jaossa mm. kirjastoissa ja rakennusviraston ja ympäristökeskuksen asiakaspalveluissa.

Lisätiedot: Projektipäällikkö Elina Nummi, puh. 050 388 1410