 |
| Kruunuvuori 25.6.2015 |
Helsingin
kaupunki laati vuosille 2008 – 2017 toimintaohjelman Helsingin luonnon
monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kesäkuussa 2014 silloinen
ympäristökeskus järjesti seminaarin, jossa tarkasteltiin ohjelman
toteutumista. Yllättäen virastot KSV etunenässä kertoivat saavuttaneensa
lähes kaikki ohjelman tavoitteet. Raportti seminaarista on luettavissa
täältä.
Kaupunki viittaa vuonna 2014 esitettyihin arvioihin 24.5.2017 julkaisemassaan
tiedotteessa:
"Vuoden
2014 alussa tehdyn seurantakyselyn mukaan Helsingin luonnon
monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2008−2017 toimenpiteistä
yli 80 % on käynnistynyt."Tässä on muutamia
toimintaohjelmasta poimittuja toimenpiteitä sekä vähemmän optimistisia
arvioita siitä, miten ne todellisuudessa on hoidettu:
Toimenpide 2.2
"Otetaan
asukas- ja luontojärjestöt mukaan tärkeimpiin maankäytön ja ympäristön
hoidon suunnitteluprosesseihin. Hyödynnetään asukkaiden kokemuksellisia
arvoja maankäytön ja hoidon suunnittelussa."
Arvio onnistumisesta:
Toimintaohjelman kauden isoin maankäyttöön liittyvä hanke oli uuden
yleiskaavan laatiminen. Luontojärjestöt kartoittivat Helsingin metsiä ja
tekivät esityksen säilytettävistä arvometsistä ja laajoista
viheralueista. Esitystä ei huomioitu. Luontojärjestöjen ja
asukasyhteisöjen luontoa turvaavat näkemykset sivuutettiin yleiskaavaa
laadittaessa lähes täysin.
Toimenpide 2.4
"Kehitetään
virastoihin kannustinjärjestelmiä, jotka huomioivat luonnon
monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaamisen Helsingissä."
Arvio onnistumisesta:
En tiedä, onko tällaisia kehitetty. Jos on, niin tuloksista päätellen
toisenlaiset kannustimet määräävät edelleen toiminnan suunnan.
Toimenpide 3.1
"Turvataan kaavoituksen keinoin laajat
yhtenäiset viheraluekokonaisuudet ja niiden väliset yhteydet.
Vahvistetaan heikentyneitä ekologisia yhteyksiä. Merkitään nämä
yleiskaavaan luo-alueina."
Arvio onnistumisesta:
Ei ole toteutunut. Yleiskaavassa osia laajoista viheralueista on
osoitettu rakentamiseen. Laajasalosta Vartiosaaren, Ramsinniemen,
Meri-Rastilan ja Vartiokylän kautta Mustavuoreen ja Sipooseen ulottuva
vihersormi on kaavassa suorastaan katkaistu.
Yleiskaavan liitekartalla on esitetty ekologisten yhteyksien vahvistamista mm. Pohjavedenpuiston tuntumassa. Samalle alueelle on asemakaavoituksessa ekologisten yhteyksien vahvistamisen sijaan suunnitteilla asuinrakentamista.
Toimenpide 3.4
"Vähennetään valaistusta tärkeimmissä lepakko- ja lintukohteissa."
Arvio onnistumisesta:
Kokemusperäinen tuntuma on, että toimintaohjelman kaudella lepakkoja ja
lintuja häiritsevän valaistuksen määrä on pikemminkin lisääntynyt.
Toimenpide 5.5
"Ehkäistään luonnon monimuotoisuudelle haitallisten vieraslajien leviäminen luontoon."
Arvio onnistumisesta: Vieraslajien torjunta on edelleen luontojärjestöjen vapaaehtoistyön varassa.
Toimenpide 7.3
"Turvataan arvokkaiden
merenrantakallioiden, -soraikoiden, -niittyjen ja hiekkarantojen
säilyminen kaavoituksen keinoin."
Arvio onnistumisesta:
Yleiskaavassa rantaluontoa uhkaa paitsi lähelle tuleva asutus myös
kaupunkia kiertämään suunniteltu rantaraitti, jonka rakentaminen
tarkoittaisi monin paikoin mittavia maanmuokkaustoimia, kun nykyisiä
polkuja muutettaisiin leveämmiksi kevyen liikenteen väyliksi.
Toimenpide 7.6
"Rajoitetaan tehostetusti veneliikennettä
merilintujen pesimäalueilla niiden pesimisaikaan, kalojen kutupaikoilla
ja muilla luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkailla ranta-alueilla."
Arvio onnistumisesta:
Kaupunki on pikemminkin toimillaan pikemminkin lisäämässä
vesiliikennettä, josta esimerkkinä on itäisen saariston asemakaavoitus.
Toimenpide 9.4
"Turvataan luonnonmukaisimpien lampien,
kuten Kruunuvuorenlammen ja Vuorilahdenlammen, valuma-alueet
haitallisilta maankäytön muutoksilta."
Arvio onnistumisesta: Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa 2015 – 2024 Kruunuvuoren
luonnonsuojelurajaus on vain 2,29 hehtaaria. Ohjelmassa todetaan, että
"suojeltavalle lammelle tulee määritellä suojavyöhyke, jonka
maankäyttö suunnitellaan siten, että lammen luontainen valuma-alue ei
muutu". Tämä olisi kuitenkin pitänyt toteuttaa laajentamalla suojelurajausta
niin, että suojavyöhyke olisi sisältynyt siihen. Näin oltaisiin oltu toiveajattelua
varmemmalla pohjalla.
Toimenpide 10.3
"Kehitetään luonnonvarainen metsäalueiden
verkosto jättämällä metsäalueiden ytimet, suot, metsäluonnon tärkeät
elinympäristöt ja arvokkaat luontokohteet kehittymään luonnontilaisen
kaltaisiksi."
Arvio onnistumisesta: Yleiskaavan
yhteydessä on moneen kertaan toistettu, että se vahvistaa
metsäverkoston. Tämä on totta, mutta kannattaa kiinnittää huomiota
sanamuotoon. Yleiskaava todellakin vahvistaa metsäverkoston, mutta
samalla se heikentää olemassa olevaa metsäverkostoa nakertamalla sitä
monin paikoin ja kaventamalla tai katkaisemalla ekologisia yhteyksiä.
Toimenpiteet 10.12 ja 10.13
"Lahopuuta jätetään erityisesti sinne,
missä on muitakin luontoarvoja, kuten esimerkiksi soille, reheviin
lehtoihin ja luhtiin sekä vanhoihin metsiin ja linnustollisesti
arvokkaille alueille. Erilaista lahoavaa puuta jätetään
myös hoidettaviin kaupunkimetsiin sellaisiin kohtiin, jossa siitä ei
ole haittaa lähiasukkaille tai ulkoilijoille."
"Lisätään järeän maapuun määrää metsissä
etenkin kosteikoilla, metsäluhdissa, korvissa, rämeillä ja pienvesien
metsäisissä ympäristöissä."
Arvio onnistumisesta:
Helsingin luonnonhoidossa toteutus on usein suunniteltua huonompi.
Vaikka periaatetasolla ilmoitetaan, että kaadettujen puiden rungot
jätetään lahoamaan, löytyy toimenpidealueilta usein runkopinoja.
Läpinäkyvyyden nimissä toivoisi kaupungilta edes tietoa, minne pois
kuljetetut rungot ovat päätyneet.
Kaupungin 24.5.2017 julkaisema
tiedote päättyy näihin kahteen kappaleeseen:
"Monimuotoisuuden turvaaminen on tärkeää sekä luonnon itseisarvon että asukkaiden hyvinvoinnin vuoksi.
Kaupungeissa
tyypillinen ongelma on viheralueiden välisten yhteyksien katkeaminen.
Sen seurauksena eliölajien liikkumis- ja leviämismahdollisuudet
heikkenevät. Ihmisen toiminnan seurauksena myös alkuperäislajiston määrä
vähenee, ja tilalle tulee viljelykarkulaisia ja tulokaslajeja."
Koska
vuosien 2008 – 2017 luonnon monimuotoisuuden turvaamisen
toimintaohjelma ei ole ratkaissut ongelmia, tulee kaupungin laatia uusi
ohjelma, joka sisältää samoja toimenpiteitä kuin kohta päättyvä, mutta
sillä erotuksella, että nyt niitä ryhdyttäisiin toteuttamaan myös
tekojen eikä pelkkien sanojen tasolla.