sunnuntai 5. lokakuuta 2008

Ei enää palaakaan Keskuspuistosta - puistojuhla 4.10

Lauantaina 4.10 sadekeli vaihtui hetkeksi kauniiksi syyssääksi Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -kansanjuhlassa.


Jussi Raittinen kohotti Keskuspuiston puolesta taistelijoiden moraalia ja tunnelmaa.


Kuvat: Juha Jakonen

Ei enää palaakaan Keskuspuistosta! –kansalaisliike järjesti taas Laaksossa, nk. Lääkärinkadun alueella, Keskuspuiston lounaisimmassa kulmassa kansalaisjuhlan lauantaina 4.10 kello 12-15. Tilaidessa, jonka tunnelmaa ja taistelumoraalia Keskuspuiston puolesta nostattivat Jussi Raittinen ja Siboné Oroza,kerättiin nimiä Kaupunkimetsäliikkeen kunnalliseen kansanäänestysaloitteeseen kaupunkimetsien suojelemisen puolesta. Puistojuhlassa kävi kolmen tunnin aikana noin 300 ihmistä eri puolilta Helsinkiä, Vuosaarta, Kannelmäkeä ja Lauttasaarta myöten, jatkuvaa sateenuhkaa uhmaten.

Keskuspuiston merkitystä Helsingin tärkeimpänä virkistyskäytössä olevana viheralueena korosti se, että tilaisuuteen oli saapunut varsin arvovaltainen joukko juhlapuhujia. Oikeusministeri Tuija Braxin lisäksi tilaisuudessa puolustivat Keskuspuistoa muun muassa kansanedustaja Sanna Perkiö (kok.), RKP:n varapuheenjohtaja Nils Torvalds, kansanterveystieteen dosentti Karri Silventoinen, kansanedustaja ja entinen kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Paavo Arhinmäki (vas.), kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet Mari Puoskari (vihr.) ja Eija Loukoila (vas.).

Paikalle kokoontuneita helli yllättävän hienon syyssään lisäksi varsin lupaava väliaikatieto Kaupunkisuunnitteluvirastosta: suunnitelma, jossa kaupungin asuntopulaa helpottamaan aiottu kolmen ja puolen hehtaarin alueelle suunniteltu nk. kaupunkivillojen rakennushanke muutamalle sadalle onnekkaalle on onneksi pantu toistaiseksi jäihin. Tähän asti Keskuspuistoa nakertava suunnitelma on pysynyt elossa, kiitos kaupunkisuunnittelulautakunnan 5-4 enemmistöpuolueiden Kokoomuksen ja Demareiden, joissa tosin onneksi on yksittäisiä – joskin valitettavan harvoja - soraääniä, jotka ymmärtävät sen, että asukkaat tarvitsevat virkistysalueensa. Tämä tarve vahvistettiin myös Yleiskaavassa 2002, jonka mukaan erityisesti kantakaupungissa on virkistysalueita varsin vähän; sitä hullunkurisemmalta alueen nakertaminen tuntuukin.

Keskuspuistoa eivät kuitenkaan uhkaa ainoastaan Lääkärinkadun kaupunkivillat, vaan sitä kaventavat myös muun muassa pohjoiseen Keskuspuistoon suunniteltu Kuninkaantammen uuden asuinalueen rakentaminen, Hakamäentien ”perusparannus” ja sitä nakertaa sisältäpäin Rakennusviraston valitsema metsänhoitokäytäntö, jossa kaupunkiluonto saa säälimättä kirveestä.

Suomen kansanliikuttamisen isänä pidettävä Tahko Pihkala tapasi aloittaa hiihtolenkkinsä Lääkärinkadun alueen laidalta. Pihkalan mukaan säännöllinen arkiliikunta pitää lääkärin loitolla, ja arkiliikunnan harrastaminen on helpointa, jos sen voi aloittaa Pihkalan tavoin omalta kotiovelta. Kuitenkaan Lääkärinkadun alue ei ole ainoastaan laaksolaisten liikunta- ja luontoparatiisi, vaan käytetyin työmatkapyöräilyreitti useille tuhansille helsinkiläisille, ja lenkkeilijöiden, koiranulkoiluttajien ja hiihtäjien suosima portti Keskuspuistoon.

Alueen isän, maisema-arkkitehti Bertel Jungin luomus, Keskuspuisto täyttää vuonna 2011 sata vuotta. New Yorkin Keskuspuiston mallin mukaisesti, Helsingin Keskuspuisto tarkoitettiin kaikkien helsinkiläisten nautintaoikeudeksi. Jung varoitti myöhempiä sukupolvia vaarantamasta tätä oikeutta lyhytnäköistä voittoa tavoittelevalla politiikalla, jossa kansanterveydellisesti tärkeät yleiset virkistysalueet uhrattaisiin liikenneväylille tai rakennushankkeille. Jung mahtaisi kääntyä haudassaan, jos hän tietäisi, että hänen elämäntyönsä on uhattuna. Toivoa sopiikin, että kunnallisvaalit hautaavat hankkeen lopullisesti, ja alueen asema saataisiin hakattua kiveen, liittämällä se myös viralliseen Keskuspuistoon voimassaolevan puistoasemakaavan lisäksi.

Ei kommentteja: