Rakennusviraston urheat metsänhoitajat käyvät Roihuvuoren metsiä vastaan (HU 31.1.09)
Helsingin Uutisten viikonloppunumerossa 31.1.-1.2. 2009 uutisoitua: Rakennusviraston urheat metsänhoitajat käyvät jälleen ympäristölle vaarallisia puita ja metsiä vastaan! Tällä kertaa Roihuvuoressa.
4 kommenttia:
Anonyymi
kirjoitti...
Ympäristölle vaaraksi oleva puusto ... HAHAHAA!
Miksi metsänhoito on synonyymi metsän kaatamiselle? Eikö metsää todella hoideta muulla tavoin kuin kaatamalla ja auraamalla?
Eikö näille kaskenkaatajien jälkeläisille löytyisi pääkaupunkialueelta muita hoitoja kuin vielä hengissä räpistelevät metsäsirpaleet?
Lehtoihin istutetaan kuusia ja koivuja, ja kuusikoihin jalopuita ... kaikkea ne keksivät.
Kyllä, metsänhoidon työmenetelmänä on puiden poisto, miksikö? Kaikki kasvit tarvitsevat auringolta tuleva valoa, jonka ne muuttavat energiaksi käyttöönsä. Puut, kuten kaikki kasvit tarvitsevat siis tilaa ympärilleen kasvaakseen isoiksi, terveiksi ja näyttäväksi puiksi. Puistometsän hoitotoimenpiteissä valitaan kaikkein kehityskelpoisimpia puuyksilöitä ja näiden ympärille tehdään tilaa. Helposti asian voi todeta luonnossa kävelemällä, tiheässä kuusikossa puut kasvavat laihoina, karsivat alaoksiaan ja harsuuntuvat nuorina. Koska vahvassa varjostuksessa kasvavat puu yhteyttävät, eli tuottavat energiaan huonosti ovat ne myös arempia kaikenlaisille metsäntuhoille. Puistometsän hoitöissä ei suoriteta auraamista.
Puistometsää ei ole olemassakaan, metsuri hyvä, se on ihmisen toiminnalla aikaansaatu "woodland" eli puistopuutarha. On oikea metsä, joka ei ihmistä tarvitse missään muodossa ja on puisto, puutarha, hakamaa, puupelto, talous"metsä", viheralue, ulkoilualue, joka ei pysy halutunlaisena ilman, että ihminen "hoitaa" niitä.
Siinä se suuri ero: metsään valikoituu omanlaisensa systeemi, joka elää vaikka viimeinenkin ihminen häviäisi maailmasta.
Puisto on puisto ja metsä on metsä. Toisin kuin sinä, minä olen kulkenut vanhojen jäärien kanssa niin metsässä kuin woodlandissa, ja nähnyt nykyisestä hoitotavoista poikkeavaa - todellista ekoajattelua. Nämä ihmiset elivät oikeasti maasta ja sen antimista.
Puistopuutarhan hoidossa ei suoriteta auraamista, mutta sen kenttäkerros rikotaan nykyisin suurilla metsätyökoneilla.
Puistopuutarha on kuin ruukkukasvi, se ei elä ilman ihmisen apua ja on arka tuhoille.
Totta, eihän metsiä tarvitse hoitaa metsän vuoksi, hoito lähtee tietenkin ihmisen tarpeista. Tälläisissä lähimetsissä ja lenkkipolkujen reunamilla on tasapainoiltava mm. monimuotoisuuden ja turvallisuuden kanssa. Se lienee kaikille selvää että ylläpidettyjen kulkureittien varsilta on poistettava vaarallinen puusto. Puistometsiksi voidaan kutsua taajama-alueiden sisään jääviä pieniä virkistyskäytössä olevia metsäalueita, termi tuskin on tärkeä. Tärkeää on mahdollistaa näiden alueiden mielekäs virkistyskäyttö jatkossakin. "Puistometsässä" tavoite käsittääkseni on säilyttää kookas puusto elinvoimaisena ja varmistaa uuden puusukupolven kasvu. Perusajatus on siis oikeastaan jatkuvasta kasvatuksesta, pyritään metsä säilyttämään peitteisenä nyt ja tulevaisuudessakin. Toki metsä kasvaa ilman ihmisen apua, homma vain on niin että kun nämä alueet ovat olleet etelä-suomessa käytännössä koko kirjoitetun historiamme ajan ihmisen "hoidossa", niin käytännössä ilman valikoivia hakkuita alueiden sukkessio alkaa alusta. Ensin tulevat pensaat, pioneerilajit, alue risukoituu, eikä alueiden virkistyskäyttö ole enää mielekästä. Toki kookas puustokin ilmaantuu kliimaksivaihessa, mutta tässä vierähtää joku tovi.. Usko tai älä olen metsien ystävä, viimeiset erämaaalueet täytyy mielestäni suojella pikaisesti. Joskus moottorisahakin on kuitenkin luonnonsuojelijan työkalu.
4 kommenttia:
Ympäristölle vaaraksi oleva puusto ... HAHAHAA!
Miksi metsänhoito on synonyymi metsän kaatamiselle? Eikö metsää todella hoideta muulla tavoin kuin kaatamalla ja auraamalla?
Eikö näille kaskenkaatajien jälkeläisille löytyisi pääkaupunkialueelta muita hoitoja kuin vielä hengissä räpistelevät metsäsirpaleet?
Lehtoihin istutetaan kuusia ja koivuja, ja kuusikoihin jalopuita ... kaikkea ne keksivät.
Kyllä, metsänhoidon työmenetelmänä on puiden poisto, miksikö? Kaikki kasvit tarvitsevat auringolta tuleva valoa, jonka ne muuttavat energiaksi käyttöönsä. Puut, kuten kaikki kasvit tarvitsevat siis tilaa ympärilleen kasvaakseen isoiksi, terveiksi ja näyttäväksi puiksi. Puistometsän hoitotoimenpiteissä valitaan kaikkein kehityskelpoisimpia puuyksilöitä ja näiden ympärille tehdään tilaa. Helposti asian voi todeta luonnossa kävelemällä, tiheässä kuusikossa puut kasvavat laihoina, karsivat alaoksiaan ja harsuuntuvat nuorina. Koska vahvassa varjostuksessa kasvavat puu yhteyttävät, eli tuottavat energiaan huonosti ovat ne myös arempia kaikenlaisille metsäntuhoille.
Puistometsän hoitöissä ei suoriteta auraamista.
Ekometsuri
Puistometsää ei ole olemassakaan, metsuri hyvä, se on ihmisen toiminnalla aikaansaatu "woodland" eli puistopuutarha. On oikea metsä, joka ei ihmistä tarvitse missään muodossa ja on puisto, puutarha, hakamaa, puupelto, talous"metsä", viheralue, ulkoilualue, joka ei pysy halutunlaisena ilman, että ihminen "hoitaa" niitä.
Siinä se suuri ero: metsään valikoituu omanlaisensa systeemi, joka elää vaikka viimeinenkin ihminen häviäisi maailmasta.
Puisto on puisto ja metsä on metsä. Toisin kuin sinä, minä olen kulkenut vanhojen jäärien kanssa niin metsässä kuin woodlandissa, ja nähnyt nykyisestä hoitotavoista poikkeavaa - todellista ekoajattelua. Nämä ihmiset elivät oikeasti maasta ja sen antimista.
Puistopuutarhan hoidossa ei suoriteta auraamista, mutta sen kenttäkerros rikotaan nykyisin suurilla metsätyökoneilla.
Puistopuutarha on kuin ruukkukasvi, se ei elä ilman ihmisen apua ja on arka tuhoille.
Totta, eihän metsiä tarvitse hoitaa metsän vuoksi, hoito lähtee tietenkin ihmisen tarpeista. Tälläisissä lähimetsissä ja lenkkipolkujen reunamilla on tasapainoiltava mm. monimuotoisuuden ja turvallisuuden kanssa. Se lienee kaikille selvää että ylläpidettyjen kulkureittien varsilta on poistettava vaarallinen puusto.
Puistometsiksi voidaan kutsua taajama-alueiden sisään jääviä pieniä virkistyskäytössä olevia metsäalueita, termi tuskin on tärkeä. Tärkeää on mahdollistaa näiden alueiden mielekäs virkistyskäyttö jatkossakin. "Puistometsässä" tavoite käsittääkseni on säilyttää kookas puusto elinvoimaisena ja varmistaa uuden puusukupolven kasvu. Perusajatus on siis oikeastaan jatkuvasta kasvatuksesta, pyritään metsä säilyttämään peitteisenä nyt ja tulevaisuudessakin.
Toki metsä kasvaa ilman ihmisen apua, homma vain on niin että kun nämä alueet ovat olleet etelä-suomessa käytännössä koko kirjoitetun historiamme ajan ihmisen "hoidossa", niin käytännössä ilman valikoivia hakkuita alueiden sukkessio alkaa alusta. Ensin tulevat pensaat, pioneerilajit, alue risukoituu, eikä alueiden virkistyskäyttö ole enää mielekästä. Toki kookas puustokin ilmaantuu kliimaksivaihessa, mutta tässä vierähtää joku tovi..
Usko tai älä olen metsien ystävä, viimeiset erämaaalueet täytyy mielestäni suojella pikaisesti. Joskus moottorisahakin on kuitenkin luonnonsuojelijan työkalu.
Ekometsuri
Lähetä kommentti