YLE uutiset: Parhaat luontokokemukset saadaan laajoissa metsissä

Ohessa Ylen juttu "Kaupunkiluonto ja ihmisten hyvinvointi" -tutkimuksesta (julkaistu 29.4.2009). Nyt se on todistettu: Kaupunkimetsät jyräävät puistot mennen tullen myös ihmisten (eikä vain eläinten) hyvinvoinnin näkökulmasta!

Teksti löytyy myös tämän linkin takaa.

* * *

Parhaat luontokokemukset saadaan laajoissa metsissä

Laajat, luonnonmukaiset metsät sekä rannat antavat suomalaisille parhaat ja elvyttävimmät luontoelämykset, kertoo tuore tutkimus. Puistojen merkitys oli selvästi vähäisempi.

Kaupunkiluonto ja ihmisten hyvinvointi -tutkimuksessa selvitettiin kaupunkilaisten luontosuhdetta, luonnon käytön vaikutusta psyykkiseen hyvinvointiin sekä mielipaikkoihin liittyvää elpymistä eli kokemuksia rentoutumisesta ja rauhoittumisesta.

Elpymiskokemukset mieluisissa luontoympäristöissä olivat selvästi vahvempia kuin mieluisissa kaupunkiympäristöissä. Parhaiksi alueiksi koettiin laajahkot metsä- tai virkistysalueet sekä rannat. Puistoja pidettiin vain vähän rakennetun ympäristön mielipaikkoja elvyttävämpinä. Heikoimmat elpymiskokemukset saatiin rakennetun ympäristön mielipaikoissa.

Luonnossa oleskelu ja ulkoilu vaikuttaa myönteisesti ihmisen kokemaan psyykkiseen terveyteen. Luontokokemukset vaikuttavat mielialaan lisäämällä positiivisia ja toisaalta vähentämällä negatiivisia tuntemuksia.

Ulkoilun ja muun luonnossa virkistäytymisen hyvinvointivaikutukset näkyvät kolmella tavalla. Luonnosta saadaan esteettisiä elämyksiä ja luonnon tapahtumien seuraaminen tuottaa mielihyvää. Toiseksi luonto innostaa liikkumaan, mikä auttaa terveyden ja jaksamisen ylläpitämisessä. Kolmanneksi monet ulkoilu- ja luontoharrastukset edesauttavat sosiaalisten kontaktien hoitamista ja toisaalta tarjoavat mahdollisuuksia niistä vetäytymiseen.

Tutkimukseen osallistuivat Metsäntutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampereen yliopisto ja UKK-instituutti.

YLE Uutiset

Kuntalaisaloite Myllypuron metsän pelastamiseksi

Tuuli Luukas ehdottaa, että puukylähankkeen sijasta perustetaan virallisesti kaupunkimetsä ja virkistysalue Etelä-Myllypuroon. Ympäristölautakunta käsitellee aloitteen 12.5.2009 kokouksessaan. Aloitteen teksti on seuraava:

Aloitteen tekijä: Tuuli Luukas Helsinki, 23.3.2009

KUNTA-ALOITE MYLLYPURON METSÄN SUOJELEMISEKSI PYSYVÄSTI HAKKUILTA

Teen kuntalaisaloitteen Myllypuron metsän suojelemiseksi hakkuilta, alueen asukkaana - ja haluan edistää urbaanien kaupunkimetsien suojelua Helsingin kaupungissa.

Nykytiedon valossa metsien virkistyskäyttö ja ilmastonmuutoksen torjunta voidaan yhdistää – suojelemalla – tai silleenjättämällä metsiä. Myös urbaanimetsät ovat tärkeitä hiilinieluja ja tuottavat hyviä pienhiukkasia (akatemiaprofessori Markku Kulmala esitelmöi radion Tiedelingossa ilmastonmuutoksen torjunnasta - hyvien pienhiukkasten muodostumisen rooli korostuu tulevaisuudessa, se tarkoittaa Suomessa: metsien rooli).

Myllypuron metsää uhkaavat hakkuut kesän lopulla 2009 – syksyllä 2009 ja nyt on viimeinen mahdollisuus ottaa jo tehdyt rakennuspäätökset tai hakkuusuunnitelmat uudelleentarkasteluun. On tärkeää, että ympäristötuhoa ei synny, metsän hakkuut tulee kieltää. Valtuuston tulee reagoida kunnan asiassa.

Kuntalaisena vaadin, että hakkuita ei ympäristönsuojelullisista syistä ja maisemaestetiikan takia sallita. Asukkaana kannatan urbaanimetsiä kotikuntani alueelle. Nykyinen finanssikriisi tuo sen riskin, että kalliit asunnot jäisivät myymättä ja metsä hakattaisiin turhaan. Kyse on koko korttelin yhteisestä julkisesta tilasta ja yhteismetsästä – vaikka asemakaavamuutos tuli voimaan, sitä voitaisiin tarkastella uudelleen ja käyttää harkintaa ja tervettä järkeä, eli ei mentäisi rakentamaan viheraluetta täyteen pientaloja. Vaihtoehtona= metsä!

Vetoan kuntalaisena Myllypuron metsän suojelemiseksi Helsingissä, jotta upea metsäalue säilyisi tuleville sukupolville. Odotan saavani tietoja aloitteeni käsittelystä. Olen jo aiemmin käynyt KHO:ta myöten valitusasteet läpi kansallisissa tuomioistuimissa. Teen vielä kerran kaupungille vetoomuksen, että Myllypuron metsä suojeltaisiin.

"Helsinkiä suunnitellaan luonto unohtaen" (HS 24.4.2009)

Helsingin metsille tehdään tällä hetkellä samaa kuin kaupungin rakennuskannalle 1960-luvulla, jolloin purettiin arvokkaita puu- ja Jugend-rakennuksia kaikenlaisten betonihirvitysten ja makkaratalojen tieltä. Kaiken piti olla UUTTA, MODERNIA, TEHOKASTA - ja jälkeenpäin ollaan sitten saatu harmitella, mitä tuhoa silloin mentiin tekemään.

Ohessa Helsingin Sanomien mielipidesivulla 25.4.2009 julkaistu Merja Uusivirran kirjoitus, jossa kuvataan, kuinka kaavoitusprosessit Helsingissä nykyään junaillaan läpi (esimerkkinä Laajasalon Kruunuvuorenranta, Stansvik ja Tahvonlahti).

Tuloksena on odotettavissa toisinto edellä mainitusta jättimokasta.

Sipoon ja Vantaan liitosalueen ekologiset haasteet

Tiedote: HELSINGIN LUONNONSUOJELUYHDISTYS (Helsy) esittää Helsingille ekologiset minimivaatimukset Sipoon ja Vantaan liitosalueen maankäytön suunnitteluun

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry julkisti tänään (22.4.2009) oman näkemyksensä Vantaan ja Sipoon liitosalueen ekologisista erityisvaatimuksista. Karttaesityksessä on huomioitu nykyiset suojelualueet sekä suojavyöhykkeet, joiden on oltava riittävän laajat alueen lisääntyvän virkistyskäytön vuoksi. Lisäksi yhdistys on huomioinut tulva-alueet, joiden merkitys rakentamisessa tulee korostumaan ilmastonmuutoksen edetessä.

Helsy huomauttaa, että myös korkein hallinto-oikeus korosti osaliitoksen hyväksyessään alueen luontoarvoja: eteläosan Natura 2000 -alueita ja Sipoonkorven merkitystä virkistykselle sekä koko pääkaupunkiseudulle. KHO painotti päätöksessään, että luonnonolot rajoittavat maankäyttöä. Helsy korostaa tämän päätöksen sekä valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden (VAT) huomioon ottamista alueen suunnittelussa, joka tulee olemaan suuri haaste Helsingille.

Esitys vastaa myös kaupunginvaltuuston 15.4. pöydälle jättämän valtuustostrategian haasteisiin, joissa linjataan Sipoonkorven kansallispuiston ja liitosalueen ekologisen verkoston säilymisestä. Ennen kuin ensimmäistäkään taloa alueelle rakennetaan, on päätettävä ja rajattava ne alueet, joille ei rakennetta.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys vaatii, että Helsinki toteuttaa periaatteensa tiiviistä, energiaa säästävästä ja joukkoliikenteeseen painottuvasta kaavoituksesta liitosalueella eikä sorru hajanaiseen, pientalovaltaiseen kaupunkisuunnitteluun.

Lisätietoja ja tiedustelut kartta-aineistosta:

Kati Vierikko
Puheenjohtaja
040 737 22 98
kati.vierikko(at)helsinki.fi

Metsä kaupungissa? -seminaari (7.5. 2009)

METSÄ KAUPUNGISSA? -SEMINAARI

Torstaina 7.5.2009 klo 17.00-20.00 Kirjasto 10:n Stage-tila, Elielinaukio 2 G (Postitalo)

Mikä on kaupunkimetsä? Mitä sieltä löytyy? Kuka sitä käyttää? Miltä se tuntuu? Miksi ihmeessä säilyttää metsää kaupungissa?

Seminaarin tarkoituksena on asiantuntijapuheenvuoroin tuoda esille näkökulmia käsitepariin "metsä kaupungissa". Tule pohtimaan erilaisia metsiin, kaupunkiin ja puistoihin liittyviä kokemuksia, ajatuksia ja kuvitelmia.

17.00 Seminaarin avaus
17.10 Luonnon ja ihmisen kohtauspaikka -­ Kaupunkimetsien ekologiaa, biologi Kati Vierikko
17.35 Mielen luonto ja luonnon mieli, psykologi Kirsi Salonen
18.00 Luonnon villeys kurimaiseman kurimuksessa, kuvataiteilija Jussi Kivi
18.25 Kahvitauko
18.45 Sanoja ja askeleita metsäkaupungista kaupunkimetsiin, metsänhoitaja Kirsi Mäkinen
19.10 Lähiluonnon merkitykset syntyvät arjen käytännöissä, tutkija Eveliina Asikainen
19.35 Avoin yhteenvetokeskustelu
20.00 Seminaarin päätös

http://www.kaupunkimetsaliike.info/
http://www.kaupunkimetsa.blogspot.com/

Ja taas puita hoidetaan...

Jo on aikoihin eletty. Markus Uomala kertoo mielipidekirjoituksessaan (HS 18.4.09), että Nuuksion metsää on raiskattu telaketjukuormaajilla parinkymmenen hehtaarin alueelta. Ja millaisin perustein! Kansallispuisto muistuttaa ympäristöministeriön mukaan liikaa talousmetsää, koska siellä ei ole sattunut myrskytuhoja. Niinpä maastoa revitään keinotekoisesti rikki isoilla koneilla, niin että telaketju-uria risteilee metsässä kilometrikaupalla...

Nimimerkki "Lautamies" taas ihmettelee Helsingin Uutisissa (18.-19.4.09) rakennusviraston puidenkaatovimmaa, sitä, kuinka Helsingin lähimetsiä hävitetään systemaattisesti alue kerrallaan:

Kenen päätöksillä näin tehdään? Kuka on asettanut suuntaviivat tällaiselle hävitykselle ja kuka tätä touhua valvoo? Vai onko rakennusvirasto valtio valtiossa, jonka ainoa tavoite on pitää henkilökuntansa työllistettynä?

Kaupunkimetsien oltava tiiviitä ja riittävän suuria metsäkasvillisuuden säilyttämiseksi

FM Leena Hamberg väittelee 17.4.2009 kello 12 Helsingin yliopiston biotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The effects of habitat edges and trampling intensity on vegetation in urban forests" (Reunavaikutus ja kulutus kaupunkimetsien kasvillisuuden muokkaajina). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Fabianinkatu 33, Sali 13.

Vastaväittäjänä on professori Anne Tolvanen, Metsäntutkimuslaitos.

Hamberg väittää tutkimuksissaan, että metsien pirstomista pieniksi ja kapeiksi metsiköiksi pitäisi välttää luontaisen metsäkasvillisuuden säilymiseksi myös kaupunkien metsissä. Hamberg esittää väitöskirjassaan konkreettisia ohjeita metsien suunnitteluun ja hoitoon. Tuoreimpien tulosten mukaan metsien tulisi olla muodoltaan mieluiten pyöreitä ja vähintään kolmen hehtaarin kokoisia, jotta metsien sisään jäisi reuna-alueiden rajaamia, metsäkasvilajistolle sopivia elinympäristöjä. Myös metsän reunojen laatu ja rakenne vaikuttaa metsäkasvillisuuden säilymiseen. Metsäkasvillisuuden kannalta suljetut kuusipuuvaltaiset reunat olisivat parhaita, sillä tällaiset reunat pystyvät parhaiten lieventämään reunan aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia aluskasvillisuuteen.

Väitöskirjan tiivistelmä ja väittelijän yhteystiedot löytyvät täältä.

"Helsingin metsät pidettävä kyllin tiheinä" (HS 6.4.2009)

Helsingin Sanomien mielipidesivulla julkaistiin 6.4.2009 seuraava Helsingin ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja (vihr) ja tutkija Kati Vierikon kirjoitus.

Kirjoituksessa Vierikko toteaa, että Helsingin kaupungin harjoittamassa puuston poistamisessa vedotaan usein jäljelle jäävän puuston elinvoimaisuuteen, mutta kaupunkiekologiset tutkimukset osoittavat päinvastaista: puuston harventaminen ja pensaikon raivaaminen lisäävät entisestään metsien kulumisvaurioita monin tavoin.

Onkin kysyttävä: ovatko Helsingin ympäristölautakunnan asiaa koskevat huomautukset kaikuneet aivan kuuroille korville?

Rakennusviraston hakkuita Helsingin kaupunkimetsissä 2008-2009

Helsingin kaupungin rakennusvirasto on tehnyt nyt vuoden ajan hartiavoimin töitä Helsingin alueen puiden kaatamisessa.

Seuraavassa lista, minne kaikkialle on tänä aikana keretty.

1. Vuosaari / Rastila
2. Vuosaari / vanhan Vuosaaren puistopolku
3. Viikki
4. Seurasaari
5. Herttoniemi / urheilupuisto
6. Roihuvuori / Porolahti
7. Pohjois-Haaga / Aku Korhosentien metsä
8. Pirkkola
9. Paloheinä
10. Seurasaari
11. Santahamina
12. Puistola
13. Vähä-Meilahti, Meilahden puisto
14. Alppila / Alppipuisto
15. Alppila / Leninpuisto
16. Kumpula
17. Vantaanjoen rannat
18. Veräjämäki
19. Aittasaari / Laajasalo
20. Malminkartano

Koko homma alkoi viime vuoden huhtikuussa Vuosaaren hakkuista - yhtä aikaa Rastilasta ja vanhan Vuosaaren perukoilta. Jälkimmäisellä alueella kaadettiin esimerkiksi vanhoja, mutta terveitä kuusia ja hyvässä kasvussa olevia mäntyjä, ja jätettiin pusikot jäljelle.

Vanhassa Vuosaaressa innokkaat metsurit kaatoivat vahingossa myös erään yksityisen taloyhtiön metsiköstä puita - asukkaat olivat kauhuissaan. Metsurit kertoivatkin paikallisille, että saavat itse valita puut, jotka kaadetaan. Blogin alkuajoilta löytyy tarinaa tästä tapauksesta.

Metsänhoitoa Vanhassa Vuosaaressa, 17.4.2008
Metsuridraamaa, 18.4.2008

Aittasaari Laajasalossa kuului myös rakennusviraston viime kevään "saamisiin":
"Vakava sairaus" on kohdannut puita Laajasalon Aittasaaressa, 7.5.2008

Pyöräilymaastot hupenevat vauhdilla rakentamisalueeksi (HU 25.3.)

Helsingin Uutisissa 25.3.2009 julkaistu juttu maastopyöräilystä käsitteli myös kaupunkimetsäliikkeelle keskeistä aihetta: Helsingin kaupunkimetsien jyräämistä rakentamisen tieltä. Tämähän on nyt uhkana mm. Kruunuvuoressa. "Mustavuoren kaavan pysähtyminen oli maastopyöräilijöille tärkeä voitto", jutussa todetaan myös. Juttu löytyy HU:n elektronisesta lehdestä sivulta 9:

http://www.epaper.fi/reader/?issue=6074;e1219f3914d77f2cb855193c792b168a

"Helsinki yrittää uudistaa metsien hoitotapojaan" (HS 3.4.2009)

Helsingin Sanomien muutaman päivän takaisessa uutisessa (3.4.) ihmetellään hiljattain Malminkartanossa suoritettuja puun kaatoja. Uutisessa kaupungin harjoittamista luonnonhoitotavoista haastatellaan myös apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauria. Hänen väitteensä mukaan kaupungin intresseissä on tehdä metsissä vain toimia, jotka ovat tarpeen. Uutisessa Sauri nostaa esiin myös yleisen myytin, jossa kaupunki pistää rahoiksi metsillään.

Monimuotoisuus ja virkistyskäyttö sovitettavissa yhteen kuntien metsissä

Metsäntutkimuslaitos tiedottaa 6.4.2009:

"Monimuotoisuus ja virkistyskäyttö sovitettavissa yhteen kuntien metsissä ja valtion retkeilyalueilla

Monimuotoisuus voidaan sovittaa yhteen virkistyskäytön, matkailun, kulttuuri- ja maisema-arvojen vaalimisen kanssa. Monimuotoisuuden painotuksen aste vaihtelee metsäalueen sijainnin, koon ja metsään kohdistuvan virkistyskäytön määrän mukaan. Taajama-asutuksesta kauempana olevissa kuntien virkistysmetsissä ja laaja-alaisilla valtion retkeilyalueilla voidaan eri käyttömuotoja sovittaa onnistuneesti yhteen moniarvoisella metsäsuunnittelulla, joka tarkoittaa sitä, että otetaan huomioon alueen luontoarvot ja käyttäjien toiveet."

Koko tiedote ja tiedotteen takana oleva raportti KUNTAMETSO-työryhmän määrittelemistä tutkimustarpeista on luettavissa Metlan sivuilla.

Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekadun liikennesuunnitelma

Asukkaiden tahto säilyttää Kumpulanlaakso viheralueena tuli otetuksi huomioon, kun kaupunkisuunnittelulautakunta torstaisessa kokouksessaan päätti hylätä kaupunkisuunnitteluviraston esityksen Pietari Kalmin kadun joukkoliikennekadusta.
Päätös syntyi äänin 7-1.

Samalla lautakunta kehotti selvittämään Kumpulan kampuksen liikenneyhteyksien järjestämistä ja poikittaisliikenteen tehostamista. Selvityksessä tulee tarkastella ainakin seuraavia toimia:

- Raitiovaunuyhteyttä Munkkiniemestä Arabianrantaa ja/tai Kalasatamaan, myöhemmin ehkä Otaniemestä Viikkiin.

- Joukkoliikennettä palvelevaa yhteyttä (raitiovaunu ja/tai bussi) käyttäen pitkin Vallilanlaakson käytöstä poistettua ratapohjaa

- Erillistä Pasila-Kumpula bussiyhteyttä käyttäen olemassa olevaa katuverkkoa

- Koneellista tasovaihtoa Kustaa Vaasan tieltä Kumpulanmäelle erillisenä hankkeena tai alueella toteutettavaan rakentamiseen liittyen