"Ehkä kansa tietää - onko Suomi demokratian kehitysmaa?" (HS 1.3.09)

Toimittaja Anna-Stina Nykänen haastattelee Kaupunkimetsäliikkeen Rolf Büchia Helsingin Sanomien Sunnuntai-osan laajassa kirjoituksessa (1.3.2009), jossa käsitellään kansanäänestyksiä ja kansalaisdemokratiaa.

Kansanäänestyksiä järjestetään Suomessa jutun mukaan vähemmän kuin muissa länsimaissa. Kansanäänestysten kultamaa taas on Sveitsi, josta Büchi on kotoisin; siellä kansa äänestää neljä kertaa vuodessa, etukäteen päätettyinä äänestyspäivinä. Eikä maa ole ajautunut kaaoksen partaalle, päinvastoin. Oli äänestyksen lopputulos mikä hyvänsä, tärkeitä asioita saadaan aidosti esille, ja asenteet muuttuvat. Järjestelmä tuottaa näin myös hyviä häviäjiä (kun taas meikäläinen poliittinen tapakulttuuri, jossa asioita juntataan väkisin läpi, tuottaa lähinnä katkeria häviäjiä, toisin sanoen aggressiivisuutta ja poliittista passiivisuutta).

Mutta ovatko kansalaiset tyhmiä ja laiskoja? Eivät sen tyhmempiä tai laiskempia kuin vaaleilla valitut päättäjätkään, Büchi toteaa:

Todellisuudessa kaikki kansanedustajat eivät osallistu päätöksentekoon ja osa heistäkin voi äänestää päähänpiston tai tunteen vallassa. Pientä ryhmää on myös helpompi painostaa. Typeriä päätöksiä on tehty aina, sitä vastaan ei ole
takuita. Mutta päätöksiähän voi korjata.

Kaupungin tekemä tutkimus tukee kansanäänestysten järjestämisen merkitystä

Helsingin kaupungin tietokeskuksen juuri julkaistun Pääkaupunkiseudun demokratiaindikaattorit -käsikirjan mukaan kunnallisten kansanäänestysten nykyistä laajempi käyttö lisäisi kuntalaisten kiinnostusta kunnallisia asioita kohtaan
ja halua osallistua.

Käsikirjassa todetaan mm.: "...kunnallisten kansanäänestysten järjestämistä tärkeistä asioista päätettäessä kannattaa reilusti yli puolet pääkaupunkiseudun asukkaista. Kaupunkien välisessä tarkastelussa erityisen mielenkiintoista on se, että eniten kansanäänestysten järjestämistä kannatettiin niissä kunnissa, joissa äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa on ollut matalinta. Esimerkiksi Vantaalla lähes 70 prosenttia kuntalaiskyselyyn vastanneista yhtyi väitteeseen."
Ja edelleen: "...kuntalaiset uskovat valtuutettuja enemmän kansanäänestysten kuntalaisia aktivoivaan vaikutukseen."

Tutkijat toteavat: "... suhteessa siihen, kuinka vähän käytetty kansalaisvaikuttamisen muoto kunnalliset kansanäänestykset ovat, on hyväksyvä asennoituminen niitä kohtaan huomattavan vahvaa sekä valtuutettujen että kuntalaisten joukossa".

Tutkimuksesta lisätietoa tietokeskuksen verkkosivulla