Miksi valtuuston enemmistö käänsi selkänsä turkulaisille?

Turussa kansalaisliike vaati kansanäänestystä toriparkista ja keräsi yli 13 000 nimikirjoitusta kansanäänestysaloitteeseen. Mutta kaupunkivaltuusto päätti, ettei kansanäänestystä järjestetä. Kansalaisliikkeen blogissa kysytään miksi valtuusto käänsi selkänsä turkulaisille?

Turussakin pyöritetyt erilaiset kaupunkilaisten osallistamisohjelmat ovat osoittautuneet pelkiksi kulisseiksi. (...)

Kansalaiset ovat saaneet kaksi muutakin opetusta. Ensiksi sen, että valtuustoon kannattaa ääänestää henkilöitä, jotka tarpeen tullen uskaltavat antaa vastuun päätösten tekemisestä myös kuntalaisille itselleen. Toinen opetus on se, että kuntalakia tulee muuttaa. Kuntalaisten määräosalla (esim. 5%:lla) on oltava oikeus tehdä aloite, joka todella velvoittaa kansanäänestyksen järjestämisen.

(...) Jotta kansalaisten laskeva luottamus poliittiseen järjestelmään saataisiin käännettyä nousuun, on edustuksellisen demokratian rinnalle luotava todellisia ja kaikille kansalaisille avoimia suoran vaikuttamisen keinoja. Demokratiaa voidaan laajentaa ja syventää. Osallistavamman demokratian siemen on Turussakin kylvetty!

Lue koko juttu tästä

"Ehkä kansa tietää - onko Suomi demokratian kehitysmaa?" (HS 1.3.09)

Toimittaja Anna-Stina Nykänen haastattelee Kaupunkimetsäliikkeen Rolf Büchia Helsingin Sanomien Sunnuntai-osan laajassa kirjoituksessa (1.3.2009), jossa käsitellään kansanäänestyksiä ja kansalaisdemokratiaa.

Kansanäänestyksiä järjestetään Suomessa jutun mukaan vähemmän kuin muissa länsimaissa. Kansanäänestysten kultamaa taas on Sveitsi, josta Büchi on kotoisin; siellä kansa äänestää neljä kertaa vuodessa, etukäteen päätettyinä äänestyspäivinä. Eikä maa ole ajautunut kaaoksen partaalle, päinvastoin. Oli äänestyksen lopputulos mikä hyvänsä, tärkeitä asioita saadaan aidosti esille, ja asenteet muuttuvat. Järjestelmä tuottaa näin myös hyviä häviäjiä (kun taas meikäläinen poliittinen tapakulttuuri, jossa asioita juntataan väkisin läpi, tuottaa lähinnä katkeria häviäjiä, toisin sanoen aggressiivisuutta ja poliittista passiivisuutta).

Mutta ovatko kansalaiset tyhmiä ja laiskoja? Eivät sen tyhmempiä tai laiskempia kuin vaaleilla valitut päättäjätkään, Büchi toteaa:

Todellisuudessa kaikki kansanedustajat eivät osallistu päätöksentekoon ja osa heistäkin voi äänestää päähänpiston tai tunteen vallassa. Pientä ryhmää on myös helpompi painostaa. Typeriä päätöksiä on tehty aina, sitä vastaan ei ole
takuita. Mutta päätöksiähän voi korjata.

"Suora vaikuttaminen voi pelastaa politiikan" (HS 12.1.09)

Tässä Thomas Wallgrenin arvio Rolf Büchin, Nadja Braunin ja Bruno Kaufmannin teoksesta Opas suoraan demokratiaan (HS 12.1.09). Tekstin voi lukea myös täältä.

Kaupunkimetsätkin nousevat Wallgrenin arviossa esiin: "Edustuksellisen demokratian kriisistä ei olekaan muuta hyvää ulospääsyä kuin suoran demokratian vahvistaminen sen rinnalla. Büchin ja muiden kirjan esittämä kansanäänestys Helsingin kaupunkimetsistä voisi olla erinomainen asia."

Pro Mustavuori -liike ei anna periksi (Helsingin Uutiset 10.12.2008)

HUOM: Vielä on aikaa perjantaihin 12.12. asti jättää mielipide kaupungin Mustavuori-suunnitelmista kaupunkisuunnitteluvirastolle (ks. "11.11.2008 Pohjois-Vuosaari, asemakaava").

"Pro Mustavuori -liike ei anna periksi - Aktiivit haluavat säästää metsät tuleville sukupolville." Näin otsikoi Helsingin Uutiset tämänpäiväisen (10.12.) kaupunkimetsäjuttunsa, jossa haastatellaan Marjaliisa Siiraa. Netin näköispainos lehdestä tässä.

Perään vielä toinen Mustavuori-juttu (Vartti 3.12.2008), jonka on kirjoittanut Vuosaari-seuran sihteeri Matti Pöhö.

Kuntavaalikyselykuume nousee!

Kaupunkimetsäliikkeen Helsinkiä koskeva kuntavaalikysely on jo täydessä vauhdissa osoitteessa kuntavaalit.blogspot.com.

Kolmessa päivässä vastauksia on saapunut kaikilta keskeisiltä puolueilta ja ryhmittymiltä, yli sadalta helsinkiläiseltä ehdokkaalta.

Vastausaktiivisuudessa johtaa tällä hetkellä SDP, toisena hiillostaa Vasemmistoliitto. Kolmanneksi on kivunnut Helsinki-listat -niminen yhteislista, jolla on ehdokkaita edellisiä puolueita (127) vähemmän (66). Hieno osoitus aktiivisuudesta!

Tiedote 27.5.2008: Helsingin kaupunkimetsistä halutaan kansanäänestys

Tiedote 27.5.2008

Kaupunkimetsien suojelusta halutaan kansanäänestys

Maailma kylässä ‑festivaaleilla polkaistiin lauantaina 24.5. käyntiin nimien keruu, jonka tarkoituksena on saada Helsinkiin kansanäänestys kaupunkimetsien suojelusta. Kansanäänestysaloitteen takana on vuonna 2005 perustettu Kaupunkimetsäliike.

Aloitteessa vaaditaan, että Helsingin kaupunki järjestää kansanäänestyksen, jossa kaupunkilaiset voivat ottaa kantaa siihen, tulisiko Helsingin kaupunkimetsät säilyttää luonnonmukaisina ja rakentamattomina. Kyseessä olisi ensimmäinen asukkaiden vaatimuksesta järjestetty kansanäänestys Helsingissä.

– Tavoite on kova, sillä aloitteen taakse tarvitaan viisi prosenttia Helsingin äänioikeutetuista. Pääsimme kuitenkin jo kahden päivän aikana hyvään vauhtiin, iloitsee Siboné Oroza, yksi Kaupunkimetsäliikkeen perustajista. – Jatkamme nimien keräämistä pitkin kesää Helsingin keskustassa, kesätapahtumissa ja eri kaupunginosissa. Tähtäämme siihen, että tarvittava määrä allekirjoituksia olisi kasassa ennen syksyn kunnallisvaaleja.

– Kunnallinen kansanäänestys kaupunkimetsistä olisi merkittävä askel omaehtoiseen kansalaisosallistumiseen, uskoo demokratiatutkija Rolf Buchi. Hän on kirjoittanut aiheesta teoksen Kohti osallistavaa demokratiaa (Like 2006).

Kaupunkimetsäliikkeen synnyn taustalla on vuoden 2002 yleiskaava, jossa monia tärkeitä eri kaupunginosien puistoja ja ulkoilumetsiä varattiin asuntorakentamiselle. Asukkaat ovat yrittäneet vaikuttaa kaavoitussuunnitelmiin niiden kaikissa vaiheissa, tuloksetta.

– Kaupunkimetsien virkistykselliset, ekologiset ja ilmanpuhtauteen liittyvät ulottuvuudet koskettavat jokaista helsinkiläistä. Meillä kaikilla on oma rakas lähimetsämme ja tuttu, turvallinen ulkoilumaastomme. Jos ja kun uusia asuntoja rakennetaan, niille on etsittävä maata jostain muualta kuin jäljellä olevista Helsingin metsistä, summaa laajasalolainen kirjailija Laura Lindstedt.

– Kaupunkiluonto ei tietenkään voi olla koskematonta ja luonnontilaista. Kuitenkin myös kaupunkiluonnossa elää useita arvokkaita kasvi- ja eläinlajeja. Ne selviytyvät parhaiten, mikäli kaupunkimetsät säilytetään verkostomaisena. Metsälaikkujen väliset viherkäytävät, niin sanotut ekologiset yhteydet, tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa, painottaa Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen sihteeri Kaisa Hauru.

Lisätietoja:
Siboné Oroza

http://www.kaupunkimetsaliike.info/
http://kaupunkimetsa.blogspot.com/

Kaupunkimetsäliike Maailma kylässä -festivaaleilla

Nimien keruu kansanäänestysaloitteeseen on alkamassa.

Kaupunkimetsäliike esittäytyy Maailma kylässä -festivaaleilla 24.-25.5.2008. Samalla on alkanut nimien kerääminen kansanäänestysaloitteeseen. Tarkoituksena on saada viisi prosenttia helsinkiläisistä äänioikeutetuista kaupunkimetsien säilyttämistä koskevan, neuvoa-antavan kansanäänestyksen taakse. Lisätietoa aloitteesta löytyy täältä.

Kaupunkimetsäliikkeen aktiivi Siboné Oroza esiintyi Maailma kylässä -festivaaleilla myös yhtyeensä Tango Siboneyn kanssa.

Kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloite - lisää demokratiaa taustateemana

Vaatimus kaupunkimetsien suojelusta on myös demokratiakysymys. Meidän kuntalaisten näkökulmasta suurin puute on, että meiltä puuttuu päätösvaltaa. Päätöksenteko asiakysymyksistä on poliitikkojen yksinoikeus. Tämä tosiasia selittää hyvin pitkälle, miksi kansalaisosallistuminen usein ei ole todellista. Emme kuitenkaan tyydy voimattomuuteen, vaan haluamme olla mukana päättämässä meille tärkeistä asioista.

Kansanäänestysaloite lienee kuntalaisten järein ja raskain keino vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon. Vähintään viisi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista voi tehdä kansanäänestysaloitteen eli ehdottaa kunnalle kansanäänestyksen järjestämistä (kuntalain 31 §, kansanäänestysaloite).

Aloitteessa on yksilöitävä asia, josta halutaan äänestää. Nimilistan allekirjoittaminen ei riitä, vaan omakätisen nimikirjoituksen alle on selvästi merkittävä henkilön nimi, ammatti tai toimi ja osoite (ks. 4 §, laki neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä 656/1990).

Kansanäänestysaloitteen tekeminen on kova työ; se voi onnistua vain jos saadaan paljon ihmisiä liikkeelle. Mutta sitä kautta syntyy myös suuri poliittinen paine ja kaupunkimetsäasia saadaan poliittiseen päiväjärjestykseen.

Kansanäänestyksen järjestäminen on kuitenkin yksinomaan Helsingin kaupunkivaltuuston käsissä. Kuntalain mukaan valtuusto päättää aina, toimitetaanko kansanäänestys ja mitkä ovat äänestysvaihtoehdot (Kuntalaki 30 §). Lisäksi kansanäänestys on vain neuvoa-antava. Lopullisen päätöksen tekee valtuusto. Kunnanvaltuustot eivät aina ole noudattaneet kansanäänestyksen tulosta.

Lyhyesti: nykyjärjestelmässä kuntalaisilla ei ole toimivia kansalaisosallistumisen välineitä; kaupunkimetsän pysyvän suojelun lisäksi kansanäänestysaloitteella on toinen teema: lisää demokratiaa ihmisille!

Mikä on kaupunkimetsäliike?

Alla oleva teksti kertoo, miksi kaupunkimetsäliike syntyi Helsingissä vuonna 2005.

On tärkeää huomata, että kaupunkimetsäliike vaatimuksineen haastaa koko nykyisen epädemokraattisen päätöksenteon: kansalaisia näennäisesti kuullaan heitä koskevissa asioissa, mutta heitä ei oikeasti kuunnella. Päätökset on lyöty lukkoon etukäteen.

Toukokuussa alamme kerätä Helsingissä nimiä, jotta saisimme kaupunkimetsien suojelusta kansanäänestyksen. Tämä voisi olla ensimmäinen etappi kohti osallistuvaa demokratiaa!

(L.L.)

* * *

Mikä on kaupunkimetsäliike?

Helsingin päättäjien mielikuvituksessa kaupunkimetsät ovat kesannolla olevaa rakennusmaata. Asukkaille kaupunkimetsät ovat tärkeitä ulkoilualueita ja luontopaikkoja, joiden puolesta he ovat valmiita taistelemaan. Kaupunkimetsiin suunnitellut rakennushankkeet johtavat aina konfliktiin kaupungin kaavoituskoneiston ja asukkaiden välillä. Siitä huolimatta jokaisessa yleiskaavassa uudet kaupunkimetsät tuomitaan maansiirtokoneiden alle.

Vuoden 2002 yleiskaava iski kaupunkimetsiin muun muassa Myllypurossa, Laajasalossa ja Vuosaaressa. Ryhdyimme asukkaina puolustamaan arvokkaita lähimetsiämme. Yritimme vaikuttaa kaavahankkeisiin niiden kaikissa vaiheissa ja ymmärsimme pian, että päättäjien puheet kansalaisten osallistamisesta ovat pelkkää sanahelinää ja että kaupunkikoneiston järjestämät asukaskokoukset ja kuulemistilaisuudet ovat pelkkää sumuverhoa, jonka takana kaavoitus etenee vääjäämättä. Asukkailla ei todellisuudessa ole mahdollisuutta vaikuttaa kaavoitukseen. Huomasimme, että samanlaisia kamppailuja lähimetsien puolesta käydään eri puolilla kaupunkia, ja yhdistimme voimamme kaupunkimetsäliikkeessä vuonna 2005.

Kaupunkimetsäliike käynnistää kunnallisen kansanäänestysaloitteen keruun 24.5.2008. Aloitteella pyydetään Helsingin kaupunginvaltuustoa viipymättä järjestämään kansanäänestys kaupunkimetsien suojelemisesta virkistys- ja luonnonsuojelualueina. Kyseessä olisi Helsingin ensimmäinen asukkaiden vaatimuksesta järjestetty kansanäänestys. Toivon mukaan sitä seuraavat monet kansanäänestykset aina kun päätetään ihmisten elämän tärkeistä asioista.

Kaupunkimetsäliike haluaa olla mukana rakentamassa hyvää, viihtyisää, aidosti demokraattista kaupunkia. Tule mukaan!