Tiedote 27.5.2008
Kaupunkimetsien suojelusta halutaan kansanäänestys
Maailma kylässä ‑festivaaleilla polkaistiin lauantaina 24.5. käyntiin nimien keruu, jonka tarkoituksena on saada Helsinkiin kansanäänestys kaupunkimetsien suojelusta. Kansanäänestysaloitteen takana on vuonna 2005 perustettu Kaupunkimetsäliike.
Aloitteessa vaaditaan, että Helsingin kaupunki järjestää kansanäänestyksen, jossa kaupunkilaiset voivat ottaa kantaa siihen, tulisiko Helsingin kaupunkimetsät säilyttää luonnonmukaisina ja rakentamattomina. Kyseessä olisi ensimmäinen asukkaiden vaatimuksesta järjestetty kansanäänestys Helsingissä.
– Tavoite on kova, sillä aloitteen taakse tarvitaan viisi prosenttia Helsingin äänioikeutetuista. Pääsimme kuitenkin jo kahden päivän aikana hyvään vauhtiin, iloitsee Siboné Oroza, yksi Kaupunkimetsäliikkeen perustajista. – Jatkamme nimien keräämistä pitkin kesää Helsingin keskustassa, kesätapahtumissa ja eri kaupunginosissa. Tähtäämme siihen, että tarvittava määrä allekirjoituksia olisi kasassa ennen syksyn kunnallisvaaleja.
– Kunnallinen kansanäänestys kaupunkimetsistä olisi merkittävä askel omaehtoiseen kansalaisosallistumiseen, uskoo demokratiatutkija Rolf Buchi. Hän on kirjoittanut aiheesta teoksen Kohti osallistavaa demokratiaa (Like 2006).
Kaupunkimetsäliikkeen synnyn taustalla on vuoden 2002 yleiskaava, jossa monia tärkeitä eri kaupunginosien puistoja ja ulkoilumetsiä varattiin asuntorakentamiselle. Asukkaat ovat yrittäneet vaikuttaa kaavoitussuunnitelmiin niiden kaikissa vaiheissa, tuloksetta.
– Kaupunkimetsien virkistykselliset, ekologiset ja ilmanpuhtauteen liittyvät ulottuvuudet koskettavat jokaista helsinkiläistä. Meillä kaikilla on oma rakas lähimetsämme ja tuttu, turvallinen ulkoilumaastomme. Jos ja kun uusia asuntoja rakennetaan, niille on etsittävä maata jostain muualta kuin jäljellä olevista Helsingin metsistä, summaa laajasalolainen kirjailija Laura Lindstedt.
– Kaupunkiluonto ei tietenkään voi olla koskematonta ja luonnontilaista. Kuitenkin myös kaupunkiluonnossa elää useita arvokkaita kasvi- ja eläinlajeja. Ne selviytyvät parhaiten, mikäli kaupunkimetsät säilytetään verkostomaisena. Metsälaikkujen väliset viherkäytävät, niin sanotut ekologiset yhteydet, tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa, painottaa Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen sihteeri Kaisa Hauru.
Lisätietoja:
Siboné Oroza
http://www.kaupunkimetsaliike.info/
http://kaupunkimetsa.blogspot.com/
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuntalaki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuntalaki. Näytä kaikki tekstit
tiistai 27. toukokuuta 2008
keskiviikko 23. huhtikuuta 2008
Kuntametsiä on suojeltava etelässäkin
Metsäasiantuntija Keijo Savola piti Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin kokouksessa 16.4. esitelmän kuntametsistä, niiden käytöstä ja suojeluun vaikuttamisesta.
Kuntametsien merkitys Etelä-Suomessa ja kaupunkialueilla on merkittävä sekä metsäluonnon monimuotoisuuden että virkistyskäytön kannalta. Esimerkiksi Helsingin omistuksessa on 11 000 hehtaaria metsää.
Kuntalain 27 § mukaan kansalaisten mielipiteet tulee ottaa huomioon päätöksenteossa. 29 §:n mukaan puolestaan kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista ja niitä koskevista suunnitelmista. Todellisuudessa kuitenkaan valtaosta kunnista ei tarjoa kuntalaisille tai järjestöille tarpeeksi hyviä vaikutusmahdollisuuksia. Keijo Savolan mukaan vaikutusmahdollisuuksia ja vuorovaikutteista suunnittelua tulee lisätä muullakin kuin puheen tasolla.
Suomen metsäluonnon monimuotoisuus ei ole uhattu pelkästään susirajan pohjoispuolella vaan merkittäviltä osin myös täällä Uudellamaalla.
Lataa Keijo Savolan esitelmän diat piirin sivuilta suojelusihteerin aikakirjoista kohdalta 16.4.
Kuntametsien merkitys Etelä-Suomessa ja kaupunkialueilla on merkittävä sekä metsäluonnon monimuotoisuuden että virkistyskäytön kannalta. Esimerkiksi Helsingin omistuksessa on 11 000 hehtaaria metsää.
Kuntalain 27 § mukaan kansalaisten mielipiteet tulee ottaa huomioon päätöksenteossa. 29 §:n mukaan puolestaan kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista ja niitä koskevista suunnitelmista. Todellisuudessa kuitenkaan valtaosta kunnista ei tarjoa kuntalaisille tai järjestöille tarpeeksi hyviä vaikutusmahdollisuuksia. Keijo Savolan mukaan vaikutusmahdollisuuksia ja vuorovaikutteista suunnittelua tulee lisätä muullakin kuin puheen tasolla.
Suomen metsäluonnon monimuotoisuus ei ole uhattu pelkästään susirajan pohjoispuolella vaan merkittäviltä osin myös täällä Uudellamaalla.
Lataa Keijo Savolan esitelmän diat piirin sivuilta suojelusihteerin aikakirjoista kohdalta 16.4.
Tunnisteet:
kuntalaki,
kuntametsät,
vaikutusmahdollisuudet,
vuorovaikutteinen suunnittelu
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)