Kaupunkimetsäliikkeen kokous ke 7.10. klo 19

Kaupunkimetsäliike kokoontuu keskiviikkona 7.10. kello 18 asukastila Fokassa, osoitteessa Meri-Rastilantie 14 B, Helsinki.

Asioina kaupunkimetsäliikkeen mielipide Meri-Rastilan länsirannan kaavahankkeesta, kansanäänestysaloite ja muut esille tulevat asiat.

"Vantaalla metsä saa kasvaa villinä" (HS 6.7.09)

Helsingissa kaupunkimetsien hoidosta on käyty kevään ja kesän aikana kiivasta väittelyä. (HS 6.7.09)

Noh, onhan näistä jo hieman pidempään ollut puhetta... Sen verran voinee kaupunkimetsäliike nostaa jo häntää, että termi kaupunkimetsä on kotoutunut mainiosti julkiseen kielenkäyttöön, mm. lehdistö on ottanut sen nyt omakseen. Reilu vuosi sitten oli vielä toisin.

Hesarissa julkaistiin 6.7. 2009 iso juttu Vantaan ja Helsingin kaupunkien metsänhoidollisista eroista - Vantaa tekee kaiken paremmin.

Luonto-Liittoon pääkaupunkiseudulta tulevista metsänhoitoa käsittelevistä valituksista 90 prosenttia koskee Helsinkiä ja 10 prosenttia Espoota. Vantaalta ei valita kukaan. (Keijo Savola, HS 6.7.2009)

Kuten Vantaan Kaivokselassa asuva Savola jutun lopussa laittamattomasti toteaa: "Jos Helsingin rakennusvirasto tulee tänne, minä muutan pois."

Me Helsingissä asuvat toivomme tietenkin sitä, että itse rakennusvirasto voisi muuttua.

"Helsingin metsistä kaadetaan paljon puita turhaan" (HS 24.5.2009)

Toni Amnell perustelee, miksi hän on eri mieltä kuin rakennusviraston Tiina Saukkonen.

MUISTUTUS: Metsä kaupungissa? -seminaari torstaina 7.5. klo 17-20

METSÄ KAUPUNGISSA? -SEMINAARI

Torstaina 7.5.2009 klo 17.00-20.00
Kirjasto 10:n Stage-tila, Elielinaukio 2 G (Postitalo)

Mikä on kaupunkimetsä? Mitä sieltä löytyy? Kuka sitä käyttää? Miltä se tuntuu? Miksi ihmeessä säilyttää metsää kaupungissa? Seminaarin tarkoituksena on asiantuntijapuheenvuoroin tuoda esille näkökulmia käsitepariin "metsä kaupungissa". Tule pohtimaan erilaisia metsiin, kaupunkiin ja puistoihin liittyviä kokemuksia, ajatuksia ja kuvitelmia.

17.00 Seminaarin avaus
17.10 Luonnon ja ihmisen kohtauspaikka ­- kaupunkimetsien ekologiaa, biologi Kati Vierikko
17.35 Mielen luonto ja luonnon mieli, psykologi Kirsi Salonen
18.00 Luonnon villeys kurimaiseman kurimuksessa, kuvataiteilija Jussi Kivi
18.25 Kahvitauko
18.45 Sanoja ja askeleita metsäkaupungista kaupunkimetsiin, metsänhoitaja Kirsi Mäkinen
19.10 Lähiluonnon merkitykset syntyvät arjen käytännöissä, tutkija Eveliina Asikainen
19.35 Avoin yhteenvetokeskustelu
20.00 Seminaarin päätös

www.kaupunkimetsaliike.info
www.kaupunkimetsa.blogspot.com

"Vuosaaren Mustavuori uhattuna" nyt avoimessa kaupunki-TV:ssä

Kaupunkimetsäliikettä käsittelevän ohjelmasarjan toinen osa "Vuosaaren Mustavuori uhattuna" nähtävissä tänään sunnuntaina 1.2. klo 17 alkavassa lähetyksessä Dina-kanavalla (nro 54).

Ohjelma on katsottavissa myös avoimen kaupunkitelevision internetversiossa M2Hz:

Kaupunkimetsäliike 2: Vuosaaren Mustavuori uhattuna

Kaupunkimetsäliike-ohjelmasarja M2Hz-televisiossa, 1. osa

Avoin kaupunkitelevisio M2Hz tuottaa ohjelmasarjaa Kaupunkimetsäliikkeestä. Ensimmäisessä osassa, joka on nyt katsottavissa myös internetissä, käsitellään Myllypuron metsiä.

Kaupunkimetsäliike 1: Myllypuron metsän puolesta -asukasliike
(10 min.)

Kaupunkimetsää Vartissa

Kaupunkimetsäliike kansanäänestysaloitteineen on päässyt Vartti-lehden Etelä-Helsingin painokseen 19.11.08. Haastateltavana on Martti-Tapio Kuuskoski. Juttu löytyy täältä.

Kaupunkimetsäliikkeen kysymykset Helsingin kuntavaaliehdokkaille

Kaupunkimetsäliike kysyy Helsingin kuntavaaliehdokkailta kolme kaupunkimetsiin liittyvää kysymystä. Ehdokkaiden vastaukset julkaistaan kaupunkimetsäliikkeen kuntavaaliblogissa.

1) Helsingin kaupunkimetsät ovat ainutlaatuisia luonto- ja virkistysalueita, joita ei tulisi tuhota rakentamisella tai liian rajuilla ”hoitotoimenpiteillä”. Helsingin alueelta löytyy muuta rakennusmaata vielä kymmeniksi vuosiksi. Olisitko valtuutettuna valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua?

2) Kaupunkimetsäliikkeen tavoitteena on, että kaupunkimetsien suojelusta järjestetään neuvoa-antava kansanäänestys. Äänestäjiltä kysyttäisiin, haluavatko he säilyttää Helsingin nykyiset kaupunkimetsät luonnonmukaisina ja rakentamattomina. Kannatatko Sinä kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitetta? Perustele.

3) Kannatatko lähidemokratian vahvistamista? Pitäisikö kansalaisvaikuttamista helpottaa? Esimerkiksi neuvoa-antavan kansanäänestysaloitteen taakse on saatava 5 prosenttia äänioikeutetuista (mikä Helsingissä merkitsee noin 25 000 allekirjoittajaa), jotta aloite otettaisiin valtuustossa edes käsittelyyn. Kommentoi nykyistä tilannetta.

Luteita ja perhosia Mustavuoressa

"Luontojärjestö Lude" järjestää opastetun perhosretken Mustavuoreen, jossa Luden pj Jouko Malinen kertoo samalla Mustavuoren suojelutilanteesta. Suojelutilannehan nykyisellään on helposti todettu: Mustavuori on Natura-alue, muttei kuulu Helsingin luonnonsuojeluohjelman ls-alueisiin, eikä näin ollen esimerkiksi Ludella (ei siis Luteella) tai Malisella ole sen suojelustatukseen osaa taikka arpaa. Lähtö on Niinisaarentien parkkikselta klo 17.Selvennykseksi todettakoon, että Lude on Luontodemarit ja Jouko Malinen demarijäsen kaupunginhallituksessa. Tähän asti demarit ovat olleet siunaamassa Mustavuoren kaavoitusta; olisi tietenkin myönteistä, jos sielläkin ollaan heräämässä ymmärtämään Mustavuoren arvo. Mustavuorihan on paitsi Natura-alue, joka jatkuu Sipoonkorpena, se sisältää yhden Helsingin merkittävimmistä kallioalueista.Klikkaamalla otsikkoa, pääsee näkemään kuvia ja videonpätkää Kaupunkimetsäliikkeen rummutusseremoniasta kesäkuulta Mustavuoresta.

Videoita Mustavuoren shamaanirummutustapahtumasta 7.6.2008

Seuraavassa kolme videoleikettä Etelä-Mustavuoressa pidetystä rummutustapahtumasta. Pro Mustavori -liike järjesti uhanalaisilla Niinisaarentien kallioilla vanhoihin suomalais-ugrilaisiin perinteisiin perustuvan rummutusseremonian lauantaina 7.8.2008.

Ensimmäinen videoleike on Pro Mustavuori -liikkeessä toimivan Marjaliisa Siiran avauspuheenvuorosta. Miksi tälle paikalle on kokoonnuttu shamaanisen suojausrituaalin merkeissä? (3 min. 2 sek.)



- Seremonialla pyrittiin kiinnittämään huomiota siihen, että kaikkia luontokohteita ei pidä uhrata rakentamisen alle. Niinisaarentien kallioillehan ollaan kaavoittamassa kerrostaloja, Marjaliisa Siira Pro Mustavuori -liikkeestä totesi.

-Kun jollekin paikalle Suomessa on annettu nimeksi vuori, kuten Mustavuori, se merkitsee, että se on muinaisina aikoina ollut pyhä paikka, kertoi samaaniutta tutkinut uskontotieteen professori Juha Pentikäinen tilaisuudessa.

Toisessa videoleikkeessä "Otso Lukunen" alias Osmo Pekonen lukee kansanrunon "Pilvivene". Professori Pentikäinen esittelee matemaatikko ja kulttuuripersoona Pekosen lausuman runon. (Pituus 1 min. 13 sek.)



Kolmannessa videossa nähdään osa itse rummutusseremoniasta, pääshamaanina Susanna Aarnio. Seremoniaan osallistui noin 40 ihmistä ja 10 shamaanirumpua. (Pituus 5 min. 30 sek.)

Tiedote 27.5.2008: Helsingin kaupunkimetsistä halutaan kansanäänestys

Tiedote 27.5.2008

Kaupunkimetsien suojelusta halutaan kansanäänestys

Maailma kylässä ‑festivaaleilla polkaistiin lauantaina 24.5. käyntiin nimien keruu, jonka tarkoituksena on saada Helsinkiin kansanäänestys kaupunkimetsien suojelusta. Kansanäänestysaloitteen takana on vuonna 2005 perustettu Kaupunkimetsäliike.

Aloitteessa vaaditaan, että Helsingin kaupunki järjestää kansanäänestyksen, jossa kaupunkilaiset voivat ottaa kantaa siihen, tulisiko Helsingin kaupunkimetsät säilyttää luonnonmukaisina ja rakentamattomina. Kyseessä olisi ensimmäinen asukkaiden vaatimuksesta järjestetty kansanäänestys Helsingissä.

– Tavoite on kova, sillä aloitteen taakse tarvitaan viisi prosenttia Helsingin äänioikeutetuista. Pääsimme kuitenkin jo kahden päivän aikana hyvään vauhtiin, iloitsee Siboné Oroza, yksi Kaupunkimetsäliikkeen perustajista. – Jatkamme nimien keräämistä pitkin kesää Helsingin keskustassa, kesätapahtumissa ja eri kaupunginosissa. Tähtäämme siihen, että tarvittava määrä allekirjoituksia olisi kasassa ennen syksyn kunnallisvaaleja.

– Kunnallinen kansanäänestys kaupunkimetsistä olisi merkittävä askel omaehtoiseen kansalaisosallistumiseen, uskoo demokratiatutkija Rolf Buchi. Hän on kirjoittanut aiheesta teoksen Kohti osallistavaa demokratiaa (Like 2006).

Kaupunkimetsäliikkeen synnyn taustalla on vuoden 2002 yleiskaava, jossa monia tärkeitä eri kaupunginosien puistoja ja ulkoilumetsiä varattiin asuntorakentamiselle. Asukkaat ovat yrittäneet vaikuttaa kaavoitussuunnitelmiin niiden kaikissa vaiheissa, tuloksetta.

– Kaupunkimetsien virkistykselliset, ekologiset ja ilmanpuhtauteen liittyvät ulottuvuudet koskettavat jokaista helsinkiläistä. Meillä kaikilla on oma rakas lähimetsämme ja tuttu, turvallinen ulkoilumaastomme. Jos ja kun uusia asuntoja rakennetaan, niille on etsittävä maata jostain muualta kuin jäljellä olevista Helsingin metsistä, summaa laajasalolainen kirjailija Laura Lindstedt.

– Kaupunkiluonto ei tietenkään voi olla koskematonta ja luonnontilaista. Kuitenkin myös kaupunkiluonnossa elää useita arvokkaita kasvi- ja eläinlajeja. Ne selviytyvät parhaiten, mikäli kaupunkimetsät säilytetään verkostomaisena. Metsälaikkujen väliset viherkäytävät, niin sanotut ekologiset yhteydet, tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa, painottaa Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen sihteeri Kaisa Hauru.

Lisätietoja:
Siboné Oroza

http://www.kaupunkimetsaliike.info/
http://kaupunkimetsa.blogspot.com/

Kaupunkimetsäliike Maailma kylässä -festivaaleilla

Nimien keruu kansanäänestysaloitteeseen on alkamassa.

Kaupunkimetsäliike esittäytyy Maailma kylässä -festivaaleilla 24.-25.5.2008. Samalla on alkanut nimien kerääminen kansanäänestysaloitteeseen. Tarkoituksena on saada viisi prosenttia helsinkiläisistä äänioikeutetuista kaupunkimetsien säilyttämistä koskevan, neuvoa-antavan kansanäänestyksen taakse. Lisätietoa aloitteesta löytyy täältä.

Kaupunkimetsäliikkeen aktiivi Siboné Oroza esiintyi Maailma kylässä -festivaaleilla myös yhtyeensä Tango Siboneyn kanssa.

Kaupunkimetsäliikkeen kotisivut ovat avautuneet!

Kaupunkimetsäliikkeen kotisivut ovat nyt avautuneet osoitteessa http://www.kaupunkimetsaliike.info/. Sivuja tullaan vielä täydentämään, tulossa on muun muassa kartat ja kuvaukset Helsingin kaupunkimetsistä.

Helsingin Uutiset: "Metsänhoitoa vai avohakkuilla tuhoamista?" (11.5.)

Sunnuntain Helsingin Uutisissa (11.5.) oli juttu helsinkiläisiä puhuttaneista metsätuhoista. Toimittaja Anna Kopteff haastatteli Kaupunkimetsäliikkeen jäseniä, puiden kaadoista tuohtuneita kaupunkilaisia sekä rakennusviraston miehiä.

Ensin kolmossivun nosto:

Ja varsinainen juttu:

Uutinen löytyy myös Helsingin Uutisten sivuilta pdf-tiedostona, täältä.

Hoitoa, avohakkuita vai suojelua?

Kuvassa vasemmalta Risto Mustonen, Pekka Paaer, Kaarina Heikkonen ja Tiina Saukkonen ja seisomassa Hannu Tuominen.

Helsingin Vihreiden ja Vihreän eduskuntaryhmän keskustelutilaisuuteen ”Hoitoa, avohakkuita vai suojelua” Helsingin metsänhoidosta eduskunnan lisärakennuksen kansalaisinfoon torstaina 8.5. klo 16.30-18.30 oli kokoontunut kymmeniä ihmisiä, jotka olivat lähes yksimielisiä siitä, että Helsingin metsissä ei tarvita avohakkuita ja että Helsingin metsänhoito pitäisi siirtää rakennusvirastolta ympäristökeskuksille.

Tilaisuuden kokoonkutsujana toimi herttoniemeläinen kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto, joka monien muiden helsinkiläisten tavoin on kauhistunut siitä, että lähimetsä kettuinen ja lintuineen on menetetty. Puheenjohtajana toimi tutkija ja kaupunkimetsäaktivisti, Helsyn puheenjohtaja, Helsingin Vihreiden viheraluetyöryhmän toinen puheenjohtaja Kati Vierikko.

Rakennusviraston Tiina Saukkonen todisteli, että metsänhoito ja luonnon monimuotoisuus eivät ole ristiriidassa keskenään ja että metsänhoito perustuu asukasmielipiteeseen, jota luonnonhoidon suunnitelmaa laadittaessa koordinoi Helka. Kuitenkaan Kaupunkimetsäliikkeen ja Laajasalon asukasyhdistyksen Toni Amnellin mukaan kaupunginosayhdistykset eivät kattavasti edusta asukasmielipidettä, ja lisäksi mielipidekyselyt ovat ohjailevia, jolloin mahdollisuudeksi jää ottaa kantaa vain valmiiksi annettuihin vaihtoehtoihin, jotka kaikki siunaavat metsän siistimisen turvallisuuden nimissä.

Helkan Maija Sipilä puolusti rakennusviraston kantaa, jonka mukaan metsänhoidossa huomioidaan paitsi luonnon monimuotoisuuus, myös mielipiteiden moniarvoisuus. Sipilän mukaan luonnonsuojelijat eivät saisi hallita keskustelua liiaksi, ja Saukkonen olisi kaivannut tilaisuuteen moniarvoisempia näkemyksiä. Toisaalta Kaupunkimetsäliikkeen Martti-Tapio Kuuskoski korosti sitä, että maallikkoasukas ei voi argumentoida asiantuntija-metsänhoitajaa vastaan, joka piiloutuu asiantuntijadiskurssinsa taakse.

Kaupunkiekologi Kaarina Heikkosen mukaan lahopuut ovat linnuston – etenkin tikkojen – kannalta tärkeitä, ja niitä jätetään Saukkosen mukaan metsiin aina kun mahdollista. Luonto-Liiton metsävastaava Risto Mustonen totesi, että noin 20-25 % Suomen lajistosta on riippuvaisia lahopuista, jotka pitäisi jättää Helsingissä metsiin, kuten esimerkiksi Vantaalla tehdään. Kaupunkimetsäliikkeen Anna-Liisa Mattsoff ja yleisten töiden lautakunnan Jussi Heinämies peräänkuuluttivat lisää vanhoja puita kaupunkimetsiin, jotta luonnonhoidon suunnitelman monimuotoisuuden tavoite toteutuisi.

Metsien pitäisi antaa uudistua luonnonmukaisesti, tähdensi tutkija Susanna Lehvävirta. Kuitenkin Saukkosen mukaan metsänhoidon tavoitteena on taata elinvoimaisia metsiä myös tuleville sukupolville ja että paikoin metsiä kaadetaan, jotta ne voitaisiin ennallistaa esimerkiksi niityiksi ja jotta päästäisiin eroon puutaudeista ja sienistä. Aukkohakkuuiden tilalle istutetaan usein uusia puita ja puulajeja, totesi Saukkonen. Mustosen mukaan tämä tietää kuitenkin uusia paikalliseen ekosysteemiin sopimattomia tauteja ja loisia. Mattsoffin mukaan metsän uudistuminen kestää 40-50 vuotta, ja Vantaan Vihreiden Kimmo Jääskeläinen totesi, että taudit ja sienet kuuluvat metsään, ja luonto hoitaa itse itsensä.

Saukkonen väitti, että Helsingissä ei ole täysin luonnonvaraisia metsiä,ja ihmisen kädenjälki näkyy jo kaikkialla. Risto Mustosen mukaan juuri tällä perustellaan hakkuut, jotka Kuuskosken mielestä ovat hygienian korostamisessaan arjalaishenkisiä. Luonnonsuojeluohjelmassa suurin osa arvokkaista metsäalueista sijaitsi Haltialassa ja Viikissä.

Kaupungin tiivistyminen aiheuttaa Saukkosen mukaan lisääntyvää virkistysalueiden käyttöpaineita, ja virkistysalueita pyritään hoitamaan puistomaisesti, lisäten avoimia näkymiä. Saukkonen väitti, että asukkaat haluavat hyvinhoidettuja virkistysmetsiä ja ettei tämä olisi ristiriidassa luonnon monimuotoisuuden kanssa. Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon mukaan metsänhoito on kuitenkin käytännössä johtanut siihen, että esimerkiksi Herttoniemessä metsästä on tullut tuulitunneli, jossa metsän huminan sijasta kuunnellaan polttomoottoreiden räminää.

Alanko-Kahiluodon mukaan Helsingin metsänhoitoa luonnehtii periaatteiden ja käytäntöjen kohtaanto-ongelma, jossa edes korkein virkamiesjohto ei ole tietoinen kentällä suoritettavan metsänhoidon käytäntöjen poikkeavan julkikirjatuista periaatteista. Saukkonen kielsi tämän kohtaanto-ongelman.

Tilaisuuden perusteella voidaan kuitenkin puhua paitsi edelläkuvatun kaltaisesta kohtaanto-ongelmasta, myös asukasmielipiteen ja metsänhoitokäytäntöjen kohtaanto-ongelmasta, samaten Rakennusviraston väärinymmärtämästä virkistysmetsän määritelmästä, jossa kaupunkiin sopivat vain hoidetut puistot ja metsiä hoidetaan vanhoin talousmetsänhoidon käytäntein.

Michael Perukangas