Vuosaaren Meri-Rastilan ulkoilualueen metsä-, niitty- ja kallioalueita rakentamiselta puolustava Pro Meri-Rastila järjestää Taiston päivänä ensi sunnuntaina 7.11. MetsäTaisto-tapahtuman alueella klo 11-14.
Ohjelmasta ja paikasta tarkemmin http://promerirastila.blogspot.com.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Rastila. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Rastila. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 3. marraskuuta 2010
sunnuntai 7. helmikuuta 2010
Pro Meri-Rastila -blogi avattu!
Juuri avattu Pro Meri-Rastila -blogi löytyy osoitteesta:
http://promerirastila.blogspot.com/
http://promerirastila.blogspot.com/
torstai 15. lokakuuta 2009
tiistai 6. lokakuuta 2009
Kaupunkimetsäliikkeen kokous ke 7.10. klo 19
Kaupunkimetsäliike kokoontuu keskiviikkona 7.10. kello 18 asukastila Fokassa, osoitteessa Meri-Rastilantie 14 B, Helsinki.
Asioina kaupunkimetsäliikkeen mielipide Meri-Rastilan länsirannan kaavahankkeesta, kansanäänestysaloite ja muut esille tulevat asiat.
Asioina kaupunkimetsäliikkeen mielipide Meri-Rastilan länsirannan kaavahankkeesta, kansanäänestysaloite ja muut esille tulevat asiat.
keskiviikko 23. syyskuuta 2009
torstai 17. syyskuuta 2009
"Meri-Rastilan kauhukaava" (Vuosaaren keskustelutilaisuudesta 15.9.2009)
Meri-Rastilan kauhukaava
Vuosaaren Meri-Rastilassa Kallahden koululla keskusteltiin tiistaina 15. syyskuuta Meri-Rastilan länsirannan rakennussuunnitelmista, siis alueesta Vuosaaren sillan lounaispuolella, Vartiokylän lahden etelärannalla Vuosaaren sillasta Ramsinniemeen ja Vartiosaareen päin. Se on hyvin suosittua ulkoilualuetta, jonka luonto on monipuolinen; kallioita, tiheää metsää, kaislikkorantaa ym. Rakennusaikeita esittelivät kaupunkisuunnitteluviraston vuorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turunen, joka toimi puheenjohtajana, sekä arkkitehti Antti Varkemaa. Meri-Rastilan asukkaita oli paikalla noin 50-60 henkeä.
Kaupungin elimissä asia edennee siten, että tänä syksynä kaupunkisuunnittelulautakunta ottaa kantaa alueen suunnitteluperiaatteisiin. Kaavaluonnos voisi valmistua keväällä 2010, kaavaehdotus syksyllä 2010, päätös toteuttamisesta tai hylkäämisestä valtuustossa 2011. Turunen totesi että kaavailut yleensä venyvät, koskaan ne eivät ole nopeutuneet alkuun aiotusta tahdista.
Heti huomattiin että kaupunkisuunnitteluvirasto on heittänyt roskakoriin Yleiskaava 2002:n rajauksen kerrostalorakentamiselle. Suunnittelualuetta oli laajennettu. Vuosaarelainen kaupunginvaltuutettu ja entinen kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Jyrki Lohi totesi että menettely on ainutlaatuinen. Lautakunta tulee puuttumaan viraston omavaltaisuuteen, ja asia vaikeutuu poliittisesti. Yrittääkö suunnittelu korvata Meri-Rastilan kustannuksella Mustavuoressa kärsimänsä takaiskun? Kaupunkisuunnitteluvirasto haluaa siis mahdollistaa raskaan rakentamisen tekemällä alueelle osayleiskaavan, joka kävelee Yleiskaava 2002:n yli.
Mielipiteet asiassa on jätettävä 5. lokakuuta mennessä osoitteeseen Kaupunkisuunnitteluvirasto, PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki. Tai kaupunkisuunnittelu@hel.fi. Karttoja on nähtävänä osoitteessa www.hel.fi/ksv, palkissa Suunnitelmat kartalla.
Varkemaa esitti havainnekuvat kolmesta alkuvaiheen vaihtoehdosta, joiden "vaikutuksia tutkitaan". Taustana on se ideologia, että Helsinkiin "tarvitaan vuosittain 5000 uutta asuntoa", koska "asumisväljyys kasvaa". Myöskin raideliikenteen läheisyyteen on rakennettava "ilmastonmuutoksen torjumiseksi". Meri-Rastilaan tulisi myös lisää palveluita, kun tulisi lisää väkeä. Tätä tietenkin epäiltiin yleisön keskuudessa.
Kaupunkisuunnitteluviraston alustavat vaihtoehdot kevyimmästä raskaimpaan:
1. Viisikerroksisia pistetaloja nauhana nykyisten Meri-Rastilan tien varrella olevien talojen taakse; 500 asukasta, yhteydet pistokaduin Meri-Rastilan tieltä. - Matti Lipponen huomautti, että tämä vaihtoehto tuskin toteutuisi, jos rakentaminen yleensä hyväksyttäisiin, koska tulos olisi asuntoneliömetrien ja mahdollisen lisäasukasmäärän kannalta laiha, vaikka luonnolle ja nykyisille asukkaille jo suuri vahinko. Tiina Sillgren huomautti että kadut olisi vedettävä nykyisten jyrkässä rinteessä olevien tonttien läpi, joka tietäisi louhintaa ja nykyisten talojen pihojen pirstomista. Kallion laella oleva Litorina-meren 8000 vuotta vanha rantakivikko joutuisi uusien talojen pihalle ja tuhoutuisi jo tässä kevyimmässä vaihtoehdossa.
2. Keskelle uutta laajennettua suunnittelualuetta kallion laelle 2- ja 5-kerroksisia taloja 1500 asukkaalle, 60.000 kerrosneliömetriä. - Tämä kaavailu uhkaisi myös Yleiskaava 2002:n rajauksen ulkopuolelle selvästi jäänyttä purolehtoa koko 1,5 kilometriä pitkän rantametsävyöhykkeen keskellä ennen Ramsinkannasta. Litorinameren rantakivikko jäisi talojen keskelle ja tuhoutuisi satavarmasti. Meri-Rastilan rantametsä pirstoutuisi kapeiksi nauhoiksi Pihlajamäen rakentamista muistuttavan lähiön liepeille.
3. Taloja kallion laelta rantaan asti, 1800 asukasta, 1000 työpaikkaa. Työpaikat sijoittuisivat sillan viereen rakennettavaan massiiviseen monisiipiseen toimistorakennukseen. - Tämä visio toteutettuna ja täydennettynä kaupungin suunnitelmalla, että venesatama lahden toiselta puolen Marjaniemen ja Vuosaaren sillan välistä siirrettäisiin keskelle lahtea ja sen nykyinen paikka täytettäisiin kerrostaloille, merkitsisi Vartiokylän lahden kapenemista kerrostalojen ja venelaitureiden välissä kulkevaksi kanavaksi. Lahden vedenlaatu huononisi ja virkistysarvo romahtaisi. Vihersormi lahden perältä etelärantaa Vartiosaareen asti katkeaisi täysin. Koko Vuosaaren komea merellinen sisääntulo tuhoutuisi. Vaikutukset koko Itä-Helsinkiin olisivat pahat.
Mielipiteitä keskustelussa esitettiin yleisön joukosta 20-30, kaikki rakentamista vastaan. Vain yksi oli puolesta.
Kaupunginvaltuutettu Eija Loukoila huomautti että tällä hetkellä kaupungin tonttivaranto on hyvä. 5000 lisäsukkaan tavoite vuodessa ei missään tapauksessa toteudu. Toimistotontteja on vapaana sopivammilla paikoilla Vuosaaressa, mutta nekään eivät ole yrityksiä kiinnostaneet. Miksi siis tuhota lähimetsää turhaan toimistorakentamiseen?
Erään asunto-osakeyhtiön puheenjohtaja Pekka Ylimutka luki yhtiönsä perusteellisen kannanoton. Hän totesi että Meri-Rastila on suunniteltu ja rakennettu ennen metron tuloa. 1800 asukasta merkitsisi myös 400-600 autoa katuineen ja autopaikkoineen. Näitä ei havainnekuvissa näkynyt. Metsä on keuhkot, jolla hengitämme. Ylimutka vaati tutkimusta alueen kasveista ja eläimistä, ennen kuin muita suunnitelmia lainkaan viedään eteenpäin. Hän vetosi ekopsykologi Kirsi Salosen kirjaan Mieli ja maisema, jossa lähiluonnon arvoa on selvitetty.
Risto Nyberg kysyi mistä kiire. Metroradan pohjoispuolella on liikerakennuksia muutettu jopa asuinkäyttöön. Aivan Rastilan aseman viereen, radan ja Rastilankallion asuntoalueen väliin, on jo kaavoitettu lisää taloja. Kauppakeskuksen tontille voisi rakentaa korkeankin tornin. Metroradan päälle voisi suunnitella.
Eila Salomaa kertoi kuinka Myllypurossa on hakattu metsää ja ruvettu rakentamaan katuja, vaikka tonttien ostajista puhumattakaan rakentajista ei ole mitään tietoa. Myllypurossakin havainnekuvat valehtelivat. Kunnallistekniikka rakennetaan aina ensiksi, ja sen rakentaminen aloitetaan hakkuilla ja räjäytyksillä.
Jaana Pylkkänen Meri-Rastilan asukasfoorumista vaati että tarkempaa työtä olisi tehtävä jo suunnittelun alkuvaiheessa, muuten päättäjät valtuustossa eivät tiedä mitä ovat päättämässä.
Marja-Liisa Siira korosti Vartiokylänlahden maisemallista ja luonnonhistoriallista arvoa. Onko esitys kolme tehty peloitteeksi, jotta jokin pienempi menisi läpi, hän kysyi? Rehellisyyden nimissä havainnekuvien talot olisi esitettävä harmaan asvaltin päälle luonnosteltuina, koska nykyrakentamisessa ei maastosta säästy mitään.
Eero Vilen huomautti että nykyrakentaminen on tosiaan raiskausta, josta on hyviä esimerkkejä niemen etelärannalta Ramsinranta 2:n ja 3:n rakentamisessa. Kalliot räjäytetään ja putsataan sammaleista, kaikki puut kaadetaan. Myöhemmin lisätään pieniä istutuspuita, sellaisten lajien taimia, jotka eivät luontoon täällä edes kuulu. Vartiokylänlahden vihersormi pilkottaisiin rakentamisella peruuttamattomasti.
Yleisön yksimielinen kanta oli, että selitys "alueen statuksen nostamisesta" on harhautusta. Itä-Helsingin sosiaalisia ongelmia ei lisärakentaminen ratkaise, vaan pahentaa.
Matti Lipponen muistutti että Vuosaareen on 2000-luvulla rakennettu Rastilankallio sekä Ramsinranta 1, 2 ja 3. Vuosaaren väkiluku on kasvanut hurjasti viime vuosikymmeninä. Silti tämä on edelleen luonnoltaan rikas ja rauhallinen kaupunginosa. Onko kaupungin tavoitteena ahtaa tänne lisää ja lisää väkeä, niin kauan kunnes ahtautta ja sosiaalisia ongelmia todella saadaan aikaan? - Puheenjohtajana toiminut vuorovaikutussuunnittelija Turunen myönsi että Vuosaaren asukasluku on kahdenkymmenen vuoden ajan lisääntynyt noin 1000:lla vuodessa.
Eikö ala jo riittää?
Erkki Haapaniemi
Meri-Rastilan asukasfoorumi
044 - 370 7734
Vuosaaren Meri-Rastilassa Kallahden koululla keskusteltiin tiistaina 15. syyskuuta Meri-Rastilan länsirannan rakennussuunnitelmista, siis alueesta Vuosaaren sillan lounaispuolella, Vartiokylän lahden etelärannalla Vuosaaren sillasta Ramsinniemeen ja Vartiosaareen päin. Se on hyvin suosittua ulkoilualuetta, jonka luonto on monipuolinen; kallioita, tiheää metsää, kaislikkorantaa ym. Rakennusaikeita esittelivät kaupunkisuunnitteluviraston vuorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turunen, joka toimi puheenjohtajana, sekä arkkitehti Antti Varkemaa. Meri-Rastilan asukkaita oli paikalla noin 50-60 henkeä.
Kaupungin elimissä asia edennee siten, että tänä syksynä kaupunkisuunnittelulautakunta ottaa kantaa alueen suunnitteluperiaatteisiin. Kaavaluonnos voisi valmistua keväällä 2010, kaavaehdotus syksyllä 2010, päätös toteuttamisesta tai hylkäämisestä valtuustossa 2011. Turunen totesi että kaavailut yleensä venyvät, koskaan ne eivät ole nopeutuneet alkuun aiotusta tahdista.
Heti huomattiin että kaupunkisuunnitteluvirasto on heittänyt roskakoriin Yleiskaava 2002:n rajauksen kerrostalorakentamiselle. Suunnittelualuetta oli laajennettu. Vuosaarelainen kaupunginvaltuutettu ja entinen kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Jyrki Lohi totesi että menettely on ainutlaatuinen. Lautakunta tulee puuttumaan viraston omavaltaisuuteen, ja asia vaikeutuu poliittisesti. Yrittääkö suunnittelu korvata Meri-Rastilan kustannuksella Mustavuoressa kärsimänsä takaiskun? Kaupunkisuunnitteluvirasto haluaa siis mahdollistaa raskaan rakentamisen tekemällä alueelle osayleiskaavan, joka kävelee Yleiskaava 2002:n yli.
Mielipiteet asiassa on jätettävä 5. lokakuuta mennessä osoitteeseen Kaupunkisuunnitteluvirasto, PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki. Tai kaupunkisuunnittelu@hel.fi. Karttoja on nähtävänä osoitteessa www.hel.fi/ksv, palkissa Suunnitelmat kartalla.
Varkemaa esitti havainnekuvat kolmesta alkuvaiheen vaihtoehdosta, joiden "vaikutuksia tutkitaan". Taustana on se ideologia, että Helsinkiin "tarvitaan vuosittain 5000 uutta asuntoa", koska "asumisväljyys kasvaa". Myöskin raideliikenteen läheisyyteen on rakennettava "ilmastonmuutoksen torjumiseksi". Meri-Rastilaan tulisi myös lisää palveluita, kun tulisi lisää väkeä. Tätä tietenkin epäiltiin yleisön keskuudessa.
Kaupunkisuunnitteluviraston alustavat vaihtoehdot kevyimmästä raskaimpaan:
1. Viisikerroksisia pistetaloja nauhana nykyisten Meri-Rastilan tien varrella olevien talojen taakse; 500 asukasta, yhteydet pistokaduin Meri-Rastilan tieltä. - Matti Lipponen huomautti, että tämä vaihtoehto tuskin toteutuisi, jos rakentaminen yleensä hyväksyttäisiin, koska tulos olisi asuntoneliömetrien ja mahdollisen lisäasukasmäärän kannalta laiha, vaikka luonnolle ja nykyisille asukkaille jo suuri vahinko. Tiina Sillgren huomautti että kadut olisi vedettävä nykyisten jyrkässä rinteessä olevien tonttien läpi, joka tietäisi louhintaa ja nykyisten talojen pihojen pirstomista. Kallion laella oleva Litorina-meren 8000 vuotta vanha rantakivikko joutuisi uusien talojen pihalle ja tuhoutuisi jo tässä kevyimmässä vaihtoehdossa.
2. Keskelle uutta laajennettua suunnittelualuetta kallion laelle 2- ja 5-kerroksisia taloja 1500 asukkaalle, 60.000 kerrosneliömetriä. - Tämä kaavailu uhkaisi myös Yleiskaava 2002:n rajauksen ulkopuolelle selvästi jäänyttä purolehtoa koko 1,5 kilometriä pitkän rantametsävyöhykkeen keskellä ennen Ramsinkannasta. Litorinameren rantakivikko jäisi talojen keskelle ja tuhoutuisi satavarmasti. Meri-Rastilan rantametsä pirstoutuisi kapeiksi nauhoiksi Pihlajamäen rakentamista muistuttavan lähiön liepeille.
3. Taloja kallion laelta rantaan asti, 1800 asukasta, 1000 työpaikkaa. Työpaikat sijoittuisivat sillan viereen rakennettavaan massiiviseen monisiipiseen toimistorakennukseen. - Tämä visio toteutettuna ja täydennettynä kaupungin suunnitelmalla, että venesatama lahden toiselta puolen Marjaniemen ja Vuosaaren sillan välistä siirrettäisiin keskelle lahtea ja sen nykyinen paikka täytettäisiin kerrostaloille, merkitsisi Vartiokylän lahden kapenemista kerrostalojen ja venelaitureiden välissä kulkevaksi kanavaksi. Lahden vedenlaatu huononisi ja virkistysarvo romahtaisi. Vihersormi lahden perältä etelärantaa Vartiosaareen asti katkeaisi täysin. Koko Vuosaaren komea merellinen sisääntulo tuhoutuisi. Vaikutukset koko Itä-Helsinkiin olisivat pahat.
Mielipiteitä keskustelussa esitettiin yleisön joukosta 20-30, kaikki rakentamista vastaan. Vain yksi oli puolesta.
Kaupunginvaltuutettu Eija Loukoila huomautti että tällä hetkellä kaupungin tonttivaranto on hyvä. 5000 lisäsukkaan tavoite vuodessa ei missään tapauksessa toteudu. Toimistotontteja on vapaana sopivammilla paikoilla Vuosaaressa, mutta nekään eivät ole yrityksiä kiinnostaneet. Miksi siis tuhota lähimetsää turhaan toimistorakentamiseen?
Erään asunto-osakeyhtiön puheenjohtaja Pekka Ylimutka luki yhtiönsä perusteellisen kannanoton. Hän totesi että Meri-Rastila on suunniteltu ja rakennettu ennen metron tuloa. 1800 asukasta merkitsisi myös 400-600 autoa katuineen ja autopaikkoineen. Näitä ei havainnekuvissa näkynyt. Metsä on keuhkot, jolla hengitämme. Ylimutka vaati tutkimusta alueen kasveista ja eläimistä, ennen kuin muita suunnitelmia lainkaan viedään eteenpäin. Hän vetosi ekopsykologi Kirsi Salosen kirjaan Mieli ja maisema, jossa lähiluonnon arvoa on selvitetty.
Risto Nyberg kysyi mistä kiire. Metroradan pohjoispuolella on liikerakennuksia muutettu jopa asuinkäyttöön. Aivan Rastilan aseman viereen, radan ja Rastilankallion asuntoalueen väliin, on jo kaavoitettu lisää taloja. Kauppakeskuksen tontille voisi rakentaa korkeankin tornin. Metroradan päälle voisi suunnitella.
Eila Salomaa kertoi kuinka Myllypurossa on hakattu metsää ja ruvettu rakentamaan katuja, vaikka tonttien ostajista puhumattakaan rakentajista ei ole mitään tietoa. Myllypurossakin havainnekuvat valehtelivat. Kunnallistekniikka rakennetaan aina ensiksi, ja sen rakentaminen aloitetaan hakkuilla ja räjäytyksillä.
Jaana Pylkkänen Meri-Rastilan asukasfoorumista vaati että tarkempaa työtä olisi tehtävä jo suunnittelun alkuvaiheessa, muuten päättäjät valtuustossa eivät tiedä mitä ovat päättämässä.
Marja-Liisa Siira korosti Vartiokylänlahden maisemallista ja luonnonhistoriallista arvoa. Onko esitys kolme tehty peloitteeksi, jotta jokin pienempi menisi läpi, hän kysyi? Rehellisyyden nimissä havainnekuvien talot olisi esitettävä harmaan asvaltin päälle luonnosteltuina, koska nykyrakentamisessa ei maastosta säästy mitään.
Eero Vilen huomautti että nykyrakentaminen on tosiaan raiskausta, josta on hyviä esimerkkejä niemen etelärannalta Ramsinranta 2:n ja 3:n rakentamisessa. Kalliot räjäytetään ja putsataan sammaleista, kaikki puut kaadetaan. Myöhemmin lisätään pieniä istutuspuita, sellaisten lajien taimia, jotka eivät luontoon täällä edes kuulu. Vartiokylänlahden vihersormi pilkottaisiin rakentamisella peruuttamattomasti.
Yleisön yksimielinen kanta oli, että selitys "alueen statuksen nostamisesta" on harhautusta. Itä-Helsingin sosiaalisia ongelmia ei lisärakentaminen ratkaise, vaan pahentaa.
Matti Lipponen muistutti että Vuosaareen on 2000-luvulla rakennettu Rastilankallio sekä Ramsinranta 1, 2 ja 3. Vuosaaren väkiluku on kasvanut hurjasti viime vuosikymmeninä. Silti tämä on edelleen luonnoltaan rikas ja rauhallinen kaupunginosa. Onko kaupungin tavoitteena ahtaa tänne lisää ja lisää väkeä, niin kauan kunnes ahtautta ja sosiaalisia ongelmia todella saadaan aikaan? - Puheenjohtajana toiminut vuorovaikutussuunnittelija Turunen myönsi että Vuosaaren asukasluku on kahdenkymmenen vuoden ajan lisääntynyt noin 1000:lla vuodessa.
Eikö ala jo riittää?
Erkki Haapaniemi
Meri-Rastilan asukasfoorumi
044 - 370 7734
keskiviikko 9. syyskuuta 2009
Meri-Rastilan rantametsän osayleiskaavoitus alkaa
Kaikki mukaan puolustamaan kaunista Meri-Rastilan rantametsää ja kallioita!
Täältä löytyy yleiskaavamuistutus asiasta vuodelta 2003: http://personal.inet.fi/koti/kx/mr_kaava.htm
Meri-Rastilan länsiranta: osayleiskaavoitus alkaa
Meri-Rastilan tien ja Vartiokylän lahden väliselle metsä- ja ranta-alueelle suunnitellaan asuntoja 500−1800 uudelle asukkaalle.
Keskustelutilaisuus tiiistaina 15.9. klo 18-20 Kallahden peruskoulun auditoriossa, Kallahdenraitti 1.
Mielipiteet: viimeistään 5.10.2009
Lisätietoa saa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, joka on esillä 14.9.-5.10.
- Asukastila Fokka, Meri-Rastilan tie 14 B
- Vuotalon aula, Mosaiikkitori 2
- kaupunkisuunnitteluvirasto, Kansakoulukatu 3, 1. krs
- www.hel.fi/ksv > Nähtävänä nyt
Lisätietoja: arkkitehti Antti Varkemaa 310 37053
Täältä löytyy yleiskaavamuistutus asiasta vuodelta 2003: http://personal.inet.fi/koti/kx/mr_kaava.htm
Meri-Rastilan länsiranta: osayleiskaavoitus alkaa
Meri-Rastilan tien ja Vartiokylän lahden väliselle metsä- ja ranta-alueelle suunnitellaan asuntoja 500−1800 uudelle asukkaalle.
Keskustelutilaisuus tiiistaina 15.9. klo 18-20 Kallahden peruskoulun auditoriossa, Kallahdenraitti 1.
Mielipiteet: viimeistään 5.10.2009
Lisätietoa saa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, joka on esillä 14.9.-5.10.
- Asukastila Fokka, Meri-Rastilan tie 14 B
- Vuotalon aula, Mosaiikkitori 2
- kaupunkisuunnitteluvirasto, Kansakoulukatu 3, 1. krs
- www.hel.fi/ksv > Nähtävänä nyt
Lisätietoja: arkkitehti Antti Varkemaa 310 37053
lauantai 9. toukokuuta 2009
Rakennusvirasto on iskenyt Rastilan komeaan kuusiaitaan!
Rikollisvirastossa on tehty taas toitä - ja niin kaatuu Rastilan kuusiaita!
Kokonaan sitä ei ole vielä kaadettu, ja ehkä jotain voisi tehdä totaalitihutyön estämiseksi!
Helsingin kaupunki on todella keksinyt merkityksen sanalle ekofasisti: jos puu vähän ikääntyy niin listitään se pois; jos se vähän harmaantuu, niin korjatkoon kuolo saman tien. Ja menköön hyväkuntoiset vierustoverit siinä samassa, kuka niitä kaikkia viitsii erikseen kattella. Tehokkuus on kaiken ydin.
maanantai 12. toukokuuta 2008
Helsingin Uutiset: "Metsänhoitoa vai avohakkuilla tuhoamista?" (11.5.)
Sunnuntain Helsingin Uutisissa (11.5.) oli juttu helsinkiläisiä puhuttaneista metsätuhoista. Toimittaja Anna Kopteff haastatteli Kaupunkimetsäliikkeen jäseniä, puiden kaadoista tuohtuneita kaupunkilaisia sekä rakennusviraston miehiä.
Ensin kolmossivun nosto:
Ja varsinainen juttu:
torstai 8. toukokuuta 2008
Rastilan hakkuilla tänään torstaina 8.5.2008
Erkki Haapaniemi, Siboné Oroza ja allekirjoittanut kävivät tänään Helsingin Uutisten toimittajan kanssa Rastilan hakkuilla. Juttua on tulossa sunnuntain 11.5.2008 lehteen. Tässä tunnelmia paikan päältä. (Valokuvat & kuvatekstit M.-T. K.)
Ohikulkijat kyselivät: Mitä tälle raiskaamiselle oikein voisi tehdä?
Tämä kyltti ei ole epätoivoa lieventänyt...
...sillä vieressä on nähtävillä luonnonhoitosuunnitelman tuloksia alueella "33".
Ihmisille kyllä tiedotetaan.
Karttaan on merkitty alueita ja numeroita - mutta ei selityksiä kartan merkinnöille.
(Ks. täältä: kaadetun alueen 33 punainen ruudutus merkitsee "uudistamista viljelemällä".)
Rakennusviraston iskujoukko päivysti myös Rastilassa.
keskiviikko 7. toukokuuta 2008
"Vakava sairaus" on kohdannut puita Laajasalon Aittasaaressa
Rakennusvirasto on tehnyt hartiavoimin (tai siis konevoimin) töitä myös Aittasaaressa, Laajasalon yhdessä hienoimmista ulkoilu- ja lenkkeilymaastoista. Seuraavassa kuvia paikallisten aarteenaan pitämän alueen nykyjamasta.
Esimerkiksi Iso-Sarvastolle kallistuva rinne on kaadettu samanlaiseksi avohakkuuksi kuin Herttoniemessä ja Rastilassa. Golfkentän ympärillä on puolestaan tehty niin sanottua "arjalaista karsintaa": toisella puolella polkua on hakattu pääasiassa koivuja ja toisella puolen kuusia - kaikki ilmeisen "elinkelvottomia", lahoja tai kitukasvuisia... ainakin rakennusviraston tulkinnan mukaan!
Tosiaankin, rakennusviraston puiden kaadoista hämmennyksissään ja kauhuissaan olevat kaupunkilaiset ovat puhuneet "arjalaisesta metsänhoidosta". Kuten useimmissa tapauksissa, myös Aittasaaren tapauksessa tämä voidaan ymmärtää kahdessa mielessä: toisaalta kaikki se, mikä ei ole "elinkelpoista", tuhotaan. Toisaalta monimuotoisuus karsitaan - vääränlajisia puita poistetaan. Syystä tai toisesta.
Eräs tällainen karsinnan mahdollinen syy nousi esiin Helsingin Sanomien (2.5.) uutisessa Helsinki pyrkii karsimaan allergiaa aiheuttavia kasveja. Uutisen mukaan rakennusvirasto on tehnyt linjauksen, jonka mukaan allergisoiva kasvusto kaupungissa joutuu pannaan. Heti tulee mieleen, että merkitseekö tämä esimerkiksi pääkaupungin koivujen lahtausta? No ei, vakuuttaa jutussa rakennusviraston toimistopäällikkö Terhi Tikkanen-Lindström. Kiistämätön tosiasia silti on, että koivut ovat syypäitä monen allergikon oireisiin.
Aittasaareen palataksemme: alueen puita yhtäkkiä kohdanneesta sairaudesta on syytä olla huolissaan. Mikäli sairaus on jäljitettävissä Helsingin kaupungin rakennusvirastoon, tarvitaan vahvaa kansalaisvaikuttamista (vaikka puita ei saada takaisin, vastaavat tuhot voidaan ehkä estää muualla). Mikäli kyse on siitä, että puut ovat yhtäkkiä tulleet sairaiksi jostain muusta syystä (esimerkiksi ilmansaasteista?), ovat tarpeen huomattavasti radikaalimmat toimenpiteet. On heti selvitettävä, mikä ihme vaivaa Itä-Helsingin metsiä!
Tässä siis rypäs allekirjoittaneen keskiviikkona 7.5.2008 ottamia valokuvia Aittasaaresta, sateen jälkeen.
Aittasaaressa... sateen jälkeen
Miksi?
Siksipä tietenkin.
Avaruutta lenkkipolulle...
Hole in one!
Esimerkiksi Iso-Sarvastolle kallistuva rinne on kaadettu samanlaiseksi avohakkuuksi kuin Herttoniemessä ja Rastilassa. Golfkentän ympärillä on puolestaan tehty niin sanottua "arjalaista karsintaa": toisella puolella polkua on hakattu pääasiassa koivuja ja toisella puolen kuusia - kaikki ilmeisen "elinkelvottomia", lahoja tai kitukasvuisia... ainakin rakennusviraston tulkinnan mukaan!
Tosiaankin, rakennusviraston puiden kaadoista hämmennyksissään ja kauhuissaan olevat kaupunkilaiset ovat puhuneet "arjalaisesta metsänhoidosta". Kuten useimmissa tapauksissa, myös Aittasaaren tapauksessa tämä voidaan ymmärtää kahdessa mielessä: toisaalta kaikki se, mikä ei ole "elinkelpoista", tuhotaan. Toisaalta monimuotoisuus karsitaan - vääränlajisia puita poistetaan. Syystä tai toisesta.
Eräs tällainen karsinnan mahdollinen syy nousi esiin Helsingin Sanomien (2.5.) uutisessa Helsinki pyrkii karsimaan allergiaa aiheuttavia kasveja. Uutisen mukaan rakennusvirasto on tehnyt linjauksen, jonka mukaan allergisoiva kasvusto kaupungissa joutuu pannaan. Heti tulee mieleen, että merkitseekö tämä esimerkiksi pääkaupungin koivujen lahtausta? No ei, vakuuttaa jutussa rakennusviraston toimistopäällikkö Terhi Tikkanen-Lindström. Kiistämätön tosiasia silti on, että koivut ovat syypäitä monen allergikon oireisiin.
Aittasaareen palataksemme: alueen puita yhtäkkiä kohdanneesta sairaudesta on syytä olla huolissaan. Mikäli sairaus on jäljitettävissä Helsingin kaupungin rakennusvirastoon, tarvitaan vahvaa kansalaisvaikuttamista (vaikka puita ei saada takaisin, vastaavat tuhot voidaan ehkä estää muualla). Mikäli kyse on siitä, että puut ovat yhtäkkiä tulleet sairaiksi jostain muusta syystä (esimerkiksi ilmansaasteista?), ovat tarpeen huomattavasti radikaalimmat toimenpiteet. On heti selvitettävä, mikä ihme vaivaa Itä-Helsingin metsiä!
Tässä siis rypäs allekirjoittaneen keskiviikkona 7.5.2008 ottamia valokuvia Aittasaaresta, sateen jälkeen.
Aittasaaressa... sateen jälkeen
Miksi?
Siksipä tietenkin.
Avaruutta lenkkipolulle...
Hole in one!
Ehkä ihmettelet: MIKSI?
Takana oleva golfkenttä on pienenlainen...
Täyskaato! Voisiko syy olla...?
...vastapäinen satama-alue. Sitähän voisi laajentaa?
Tästä puut pois...
...niin voidaan nähdä vastapäätä jo itu tulevaisuuden vierasvenesatamasta Aittasaaren Viihtymiskeskuksineen!
Melankoliaa?
(Aittasaari 22.4.2008)
keskiviikko 30. huhtikuuta 2008
Orwell Helsingissä
Sanovat, että "lukeminen kannattaa". Seuraavassa Erkki Haapaniemen lyhyt raportti kirjastoreissustaan. (Netistähän raportissa mainittua monistetta, tai vastaavaa tietoa, näyttää olevan turha etsiä.)
(M.-T. K.)
* * *
Satuin Vuosaaren kirjastossa näkemään Kaupunkisuunnitteluviraston monisteen "Luonnonhoitotyöt Keski-Vuosaaressa ja Rastilassa".
Rastilanmäen avohakkuu oli merkitty karttaan vaaleanpunaisella ristikolla - samoin kuin mäellä tolppaan ripustetussa lapussakin. Mutta nyt oli myös selitys mukana: "Uudistetaan viljelemällä".
Varsinaista uuskieltä! Kannattaa painaa mieleen: UUDISTAMINEN VILJELEMÄLLÄ = AVOHAKKUU.
Erkki H.
* * *
Täydennykseksi vielä Erkin löytöön linkki Metsäkeskuksen sivuille, jossa kerrotaan kuinka uusi metsä voidaan perustaa uudistamishakkuun jälkeen joko luontaisesti tai viljelemällä. Kun metsää perustetaan ennestään puuttomalle maalle, kuten pellolle, käytetään vain jälkimmäistä tapaa, sivuilla todetaan.
Ja sama pätee siis nykyään myös Helsingin metsiin - kunhan ne on ensin saatu puuttomiksi.
(M.-T. K.)
(M.-T. K.)
* * *
Satuin Vuosaaren kirjastossa näkemään Kaupunkisuunnitteluviraston monisteen "Luonnonhoitotyöt Keski-Vuosaaressa ja Rastilassa".
Rastilanmäen avohakkuu oli merkitty karttaan vaaleanpunaisella ristikolla - samoin kuin mäellä tolppaan ripustetussa lapussakin. Mutta nyt oli myös selitys mukana: "Uudistetaan viljelemällä".
Varsinaista uuskieltä! Kannattaa painaa mieleen: UUDISTAMINEN VILJELEMÄLLÄ = AVOHAKKUU.
Erkki H.
* * *
Täydennykseksi vielä Erkin löytöön linkki Metsäkeskuksen sivuille, jossa kerrotaan kuinka uusi metsä voidaan perustaa uudistamishakkuun jälkeen joko luontaisesti tai viljelemällä. Kun metsää perustetaan ennestään puuttomalle maalle, kuten pellolle, käytetään vain jälkimmäistä tapaa, sivuilla todetaan.
Ja sama pätee siis nykyään myös Helsingin metsiin - kunhan ne on ensin saatu puuttomiksi.
(M.-T. K.)
perjantai 25. huhtikuuta 2008
Luonto-Liiton metsäryhmän valokuvia
Myös Luonto-Liiton metsäryhmä on ottanut valokuvia Helsingin kaupungin harjoittamasta luonnonhoidosta. Kuvia on eri paikoista Herttoniemestä sekä Vuosaaresta, Rastilanmäeltä. Kuviin voi tutustua täällä.
keskiviikko 23. huhtikuuta 2008
"Avohakkuut eivät kuulu kaupunkimetsiin" (HS 23.4.08)
Keskustelu kaupunkimetsien suojelusta jatkuu Helsingin Sanomissa. Mielipidesivuilla julkaistiin tänään Kati Vierikon, Mauno Särkän ja Markus Pihan kirjoitus "Avohakkuut eivät kuulu kaupunkimetsiin" (23.4.).
Avohakkuut eivät kuulu kaupunkimetsiin
Helsingin rakennusviraston ”luonnonhoidon” linjaukset ovat viime päivien aikana tulleet karulla tavalla näkyviin virkistysmetsissämme (HS 21.4. ja 22.4.) Viraston linjauksissa mainitaan ensiksi, että luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon, mutta heti perään todetaan, että kustannussyistä työtä tehostetaan ja kaikkia mahdollisia hakkuutapoja – myös talousmetsämallin mukaisia aukkohakkuita – suositaan.
Me allekirjoittaneet olemme jo pitkään vaatineet, että rakennusvirasto ottaisi periaatteekseen edistää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja virkistysarvoja, ja että hakkuita tehtäisiin ainoastaan harkituissa kohteissa kuten teiden varsilla.
Suosimalla luonnon omia kiertokulkuja saisi nopeasti myös kustannussäästöjä.
Viime päivien aikana Rastilassa, Herttoniemessä ja Pirkkolassa on tehty tavanomaisia talousmetsien avohakkuita, jotka eivät ole mitenkään perusteltuja kaupungin virkistysalueilla. Hakkuualoilla kaikki isot kuuset ja koivut on poistettu.
Hakkuita on perusteltu huonokuntoisten puiden poistolla turvallisuussyistä, mutta tosiasiassa näissä kohteissa hyväkuntoisetkin puut on kaadettu. Kohteille on jätetty yksittäisiä puita, mutta metsästä niissä ei ole tietoakaan.
Esimerkiksi Herttoniemen metsät ovat tärkeää elinympäristöä monille uhanalaisille lintulajeille, kuten pikkutikalle, pohjantikalle ja valkoselkätikalle.
Helsingin yliopiston ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteistyönä tekemät uusimmat, vielä julkaisemattomat tutkimukset osoittavat, että tiheä metsä kestää kaupungissa paremmin kuin raivattu. Pahimmillaan näistä kohteista kehittyy kymmenen vuoden kuluessa pihlaja-vaahterapöheikköjä, joissa heinät ja punkit viihtyvät, mutta eivät uhanalaiset lajit saati ulkoilijat.
Helsingillä ei ole varaa tämänkaltaiseen luonto- ja virkistysarvoja loukkaavaan käyttäytymiseen. Olemme järjestötaholla jo vuosikymmenen ajan käyneet keskustelua virkamiesten kanssa siitä, että kaupunkimetsiä tulee hoitaa pienimuotoisesti, emmekä ole missään vaiheessa antaneet tukeamme aukkohakkuille. Meillä on asukkaiden tuki takanamme, sillä ainuttakaan kaunista sanaa emme ole avohakkuista metsissä liikkuvilta ulkoilijoilta kuulleet.
Kaupunkiluonto ja metsät ovat usein hyvin monimuotoisia ja tarjoavat toimivan elinympäristön monelle urbanisoituneelle ja uhanalaisellekin eläinlajille. Sen lisäksi metsillä on suurta virkistyksellistä ja terveydellistä hyötyä asukkaille.
Kaupunkilaisille on taattava, ettei heidän takapihansa metsä äkillisesti katoa tukkipinona. Hakatessaan raskaalla kädellä virkistysmetsiään Helsinki käyttää väärin lähiluontoaan arvostavien veronmaksajiensa rahoja. Avohakkuut eivät kuulu kaupunkimetsiin!
Kati Vierikko
biologi, tutkija
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys
Mauno Särkkä
puheenjohtaja, Luonto-Liiton metsäryhmä
Markus Piha
FT, biologi, tutkija
puheenjohtaja, Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistys Tringa ry
Turvattomia puita
Krister Sanmark on ottanut valokuvia Rastilanmäen metsätuhoista. Kuten muistamme, rakennusviraston metsäsuunnittelija Timo Virtanen perusteli puiden kaatoa turvallisuussyillä. "Se on virastopäällikön vastuulla, ettei puu kaadu ihmisen päälle." (HS 22.4.) "Jos oikeasti vaaralliset puut ovat virastopäällikön vastuulla, niin miksi niitä saa olla pystyssä kävelyteiden varsilla? Turvallisuus taitaa olla toisarvoista, puunhankinta ensisijaista", Sanmark epäilee.
(L.L.)
* * *
Pystyyn on jätetty oheinen laho koivu melko läheltä kaatoaluetta kävelypolun varrelta.
"Hän [Timo Virtanen] seisahtui rinteeseen, josta on kaadettu heikkokuntoisia kuusia." (HS 22.4.) Ovatko nämä heikkokuntoisia kuusia?
Hyvä saalis
Kuvat & kuvatekstit: Krister Sanmark
(L.L.)
* * *
Pystyyn on jätetty oheinen laho koivu melko läheltä kaatoaluetta kävelypolun varrelta.
"Hän [Timo Virtanen] seisahtui rinteeseen, josta on kaadettu heikkokuntoisia kuusia." (HS 22.4.) Ovatko nämä heikkokuntoisia kuusia?
Hyvä saalis
Kuvat & kuvatekstit: Krister Sanmark
tiistai 22. huhtikuuta 2008
"Rastilanmäen metsään Helsingissä kasvaa isoja puita lapsenlapsille" (HS 22.4.2008)
Tänään Helsingin Sanomissa (22.4.) Kimmo Oksasen kirjoittamassa jutussa esiteltiin rakennusviraston kanta Vuosaaren ja Rastilanmäen hakkuisiin.
"Tästä tulee se meidän tulevaisuuden sukupolvien virkistysmetsä", rakennusviraston miehet ylpeästi kertovat saapastellessaan Rastilanmäen kaadetussa metsässä.
He pitävät Luonto-Liiton metsävastaava Risto Mustosen väitteitä kohtuuttomina. "Se on virastopäällikön vastuulla, ettei puu kaadu ihmisen päälle", sanoo metsäsuunnittelija Timo Virtanen. Herttoniemen lintualueesta hän toteaa yhdessä metsävastaava Vesa Koskikallion kanssa, että "neljäsosa on jätetty luonnontilaan".
Jutussa asukkaat ja luontoaktivistit asetetaan vastakkain: asukkaat kuulemma haluavat lahopuut pois, kun taas aktivistit säilyttäisivät ne. Rakennusviraston miehet puhuvat toimittajalle täyttä puppua. Tervettä metsää on kaadettu, ja lahopuita on jätetty pystyyn - nehän eivät kelpaa metsäteollisuuden raaka-aineeksi. Seuraavassa postauksessa pääsee tutustumaan näihin kaadettuihin puihin ja niiden kuntoon.
Jutussa on metsureita puolustava kainalokommentti, jossa toimittaja Anna-Leena Pyykkönen toteaa, "ettei joka käkkyrästä kannata olla huolissaan". Toimittajaparka ei aivan ymmärrä asiaa.
"Tästä tulee se meidän tulevaisuuden sukupolvien virkistysmetsä", rakennusviraston miehet ylpeästi kertovat saapastellessaan Rastilanmäen kaadetussa metsässä.
He pitävät Luonto-Liiton metsävastaava Risto Mustosen väitteitä kohtuuttomina. "Se on virastopäällikön vastuulla, ettei puu kaadu ihmisen päälle", sanoo metsäsuunnittelija Timo Virtanen. Herttoniemen lintualueesta hän toteaa yhdessä metsävastaava Vesa Koskikallion kanssa, että "neljäsosa on jätetty luonnontilaan".
Jutussa asukkaat ja luontoaktivistit asetetaan vastakkain: asukkaat kuulemma haluavat lahopuut pois, kun taas aktivistit säilyttäisivät ne. Rakennusviraston miehet puhuvat toimittajalle täyttä puppua. Tervettä metsää on kaadettu, ja lahopuita on jätetty pystyyn - nehän eivät kelpaa metsäteollisuuden raaka-aineeksi. Seuraavassa postauksessa pääsee tutustumaan näihin kaadettuihin puihin ja niiden kuntoon.
Jutussa on metsureita puolustava kainalokommentti, jossa toimittaja Anna-Leena Pyykkönen toteaa, "ettei joka käkkyrästä kannata olla huolissaan". Toimittajaparka ei aivan ymmärrä asiaa.
torstai 17. huhtikuuta 2008
Mikä ihmeen Puutbois?
Kevät koittaa metsätyökoneille! Ponssen Puutbois-"biisoni" Rastilassa kaupunkimetsän raiskaustoimissa.
Kuva: Krister Sanmark
Muun muassa Rastilassa tihutyön suorittaneen työkoneen ikkunassa on tarra, jossa lukee "Puutbois". Mikä ihmeen firma on Puutbois?
Puutbois kertoo kotisivuillaan olevansa vuonna 1991 perustettu, tonttien raivaukseen erikoistunut metsäalan yritys. Kotisivuilla mainostetaan seuraavasti:
Tarjoamme laadukkaita koneellisia maanrakennuspalveluita vankalla ammattitaidolla. Hoidamme mm. pihapuiden kaadot, puunkorjaukset ja muut metsäkone- ja moottorisahatyöt.
Toiminta-alueekseen Puutbois kertoo pääkaupunkiseudun ja kehyskunnat. Firman asiakkaista on esittelyn mukaan yksityishenkilöitä noin 10 prosenttia ja loput yrityksiä.
"Teemme töitä myös esimerkiksi Helsingin kaupungille", kotisivuilla kirjoitetaan. Firman kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.puutbois.com/.
keskiviikko 16. huhtikuuta 2008
Helsinki metsätuhon kourissa!
Viime päivinä olemme saaneet kuulla eri tahoilta järkyttäviä uutisia, kuinka Helsingin vähäisiä kaupunkimetsiä on nyt kevään kunniaksi lähdetty kaatamaan.
Metsätuhot ovat käynnissä Rastilassa ja vanhassa Vuosaaressa (eli ns. Keski-Vuosaaressa), ja vastaavaa on tapahtumassa myös Viikin ja Herttoniemen välisessä metsässä. Myös siellä on nähty työkone tänään möyrimässä.
Rakennusvirasto aiheuttaa parhaillaan valtavia metsäkatastrofeja ympäri Helsinkiä. Asukkaiden lähimetsiä kuljetetaan isolla Ponssen metsätraktorilla teollisuuden raaka-aineeksi. Se ei ole oikea paikka Helsingin puille!
Nyt tarvitaan järeitä keinoja. Tilanne on akuutti. Kaupunkimetsien tuhoaminen on saatava keskeytettyä välittömästi!
Näky Rastilan kaupunkimetsässä huhtikuussa 2008
Lisää kuvia Rastilan metsätuhosta: http://personal.inet.fi/koti/kx/metsatuho/.
Metsätuhot ovat käynnissä Rastilassa ja vanhassa Vuosaaressa (eli ns. Keski-Vuosaaressa), ja vastaavaa on tapahtumassa myös Viikin ja Herttoniemen välisessä metsässä. Myös siellä on nähty työkone tänään möyrimässä.
Rakennusvirasto aiheuttaa parhaillaan valtavia metsäkatastrofeja ympäri Helsinkiä. Asukkaiden lähimetsiä kuljetetaan isolla Ponssen metsätraktorilla teollisuuden raaka-aineeksi. Se ei ole oikea paikka Helsingin puille!
Nyt tarvitaan järeitä keinoja. Tilanne on akuutti. Kaupunkimetsien tuhoaminen on saatava keskeytettyä välittömästi!
Näky Rastilan kaupunkimetsässä huhtikuussa 2008
Kuva: Krister Sanmark
Lisää kuvia Rastilan metsätuhosta: http://personal.inet.fi/koti/kx/metsatuho/.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)