"Kaupunkimetsurina haluan pitää Helsingistä hyvää huolta" (HS 16.2.2010)

Kaupunkimetsurin puheenvuoro:

"Helsingin metsät pidettävä kyllin tiheinä" (HS 6.4.2009)

Helsingin Sanomien mielipidesivulla julkaistiin 6.4.2009 seuraava Helsingin ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja (vihr) ja tutkija Kati Vierikon kirjoitus.

Kirjoituksessa Vierikko toteaa, että Helsingin kaupungin harjoittamassa puuston poistamisessa vedotaan usein jäljelle jäävän puuston elinvoimaisuuteen, mutta kaupunkiekologiset tutkimukset osoittavat päinvastaista: puuston harventaminen ja pensaikon raivaaminen lisäävät entisestään metsien kulumisvaurioita monin tavoin.

Onkin kysyttävä: ovatko Helsingin ympäristölautakunnan asiaa koskevat huomautukset kaikuneet aivan kuuroille korville?

"Kunnissa tulisi pohtia viheralueiden käyttöä" (HS 25.10.)

Maa- ja metsätieteiden yo. Matti Ikonen kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidesivulla (25.10.2008) kaupunkimetsien merkityksestä.

Ekosysteemit eivät pysty sopeutumaan eivätkä säily toimivina, mikäli luonnon monimuotoisuuden häviämistä ei saada pysäytettyä. [--] Nimenomaan kunnallisessa ilmastopolitiikassa tulisi huomata toimintojen keskittämisen ja liikenteen minimoinnin ohella se, mitä viheralueilla tehdään.

Ikonen toteaa, että kaupunkimetsissä on sellaisia arvokkaita luonnonmetsien piirteitä, joita ei enää Suomen tehometsämailta (tai "puupelloilta", kuten talousmetsiämme myös nimitetään) löydy. Siten kaupunkimetsiin eivät myöskään sovi tehometsätalouden hoitomallit.

"Metsään eri ikäisiä puita" (HU 14.5.2008)

Keskiviikon Helsingin Uutisten (14.5.) mielipidesivulla jatkaa Krister Sanmark keskustelua Helsingin kaupunkimetsien avohakkuista. Julkaisemme kirjoituksen alla myös tekstimuodossa kirjoittajan luvalla.

Vain yksi totuusko metsänhoidossa?

Viime aikoina on ollut kova poru kaupunkimetsien avohakkuista. Jos paikalla olevissa kylteissä lukee, että alueella suoritetaan pienpuuston hoitoa ja huonokuntoisten puiden kaatoa, ihmiset olettavat, että pajukkoa poistetaan ja vaaralliset lahot puut kaadetaan. He eivät odota, että kaikki parhaat vuotensa nähneet puut kaadetaan tietyltä alueelta avohakkuuna.

Kaupungin rakennusviraston mielestä puu on huonokuntoinen, kun se ei ole enää huippukuntoinen. Kun tietyn alueen kaikki puut on kaadettu kerralla, niin kaikki uudet taimet kasvavat samaa tahtia. Tulevasta metsäalueesta puuttuu oikean metsän vaihtelu eli se, että alueella olisi eri ikäisiä puita.

Jos vain huonokuntoisimmat puut poimittaisiin pois muiden puiden välistä, metsäalue pysyisi monimuotoisena koko ajan. Avohakkuu on kuitenkin paljon kustannustehokkaampi hoitotapa. Siksi sitä käsitykseni mukaan suositaan.

Oli metsänhoidon periaatteista mitä mieltä tahansa ja kannatti mitä oppia tahansa, niin olen sitä mieltä, että jos "hoito" on sellaista joka saa ihmiset raivoihinsa, pitääkö sitä väkisin jatkaa? Ihmisiä vartenhan kaupunkimetsiä hoidetaan, vaikka "hoidon" vähentämistä kannattavat usein leimataan kaiken maailman viherpiipertäjäötökänsuojelijoiksi.

Aiheesta pidettiin keskustelutilaisuus viime viikolla Pikku Parlamentissa. Silloin kävi ilmi, että kaupungin rakennusviraston kanta ei ole absoluuttinen totuus. Aiheesta väitellyt tohtoritason tutkijakin tyrmäsi monelta osin ne periaatteet, joiden mukaan kaupunkimetsiä hoidetaan.

Krister Sanmark

Helsingin kaupungin hakkuissa tuhoutuneista linnunpesistä

Herttoniemen metsänhoidossa tuhoutuneiden linnunpesien munia. Isompi, tummempi muna on mustarastaan ja vaalemmat viherpeipon.

Kuvan toimitti Suomen luonnonsuojeluliiton metsäasiantuntija.

Orwell Helsingissä

Sanovat, että "lukeminen kannattaa". Seuraavassa Erkki Haapaniemen lyhyt raportti kirjastoreissustaan. (Netistähän raportissa mainittua monistetta, tai vastaavaa tietoa, näyttää olevan turha etsiä.)

(M.-T. K.)

* * *

Satuin Vuosaaren kirjastossa näkemään Kaupunkisuunnitteluviraston monisteen "Luonnonhoitotyöt Keski-Vuosaaressa ja Rastilassa".

Rastilanmäen avohakkuu oli merkitty karttaan vaaleanpunaisella ristikolla - samoin kuin mäellä tolppaan ripustetussa lapussakin. Mutta nyt oli myös selitys mukana: "Uudistetaan viljelemällä".

Varsinaista uuskieltä! Kannattaa painaa mieleen: UUDISTAMINEN VILJELEMÄLLÄ = AVOHAKKUU.

Erkki H.

* * *

Täydennykseksi vielä Erkin löytöön linkki Metsäkeskuksen sivuille, jossa kerrotaan kuinka uusi metsä voidaan perustaa uudistamishakkuun jälkeen joko luontaisesti tai viljelemällä. Kun metsää perustetaan ennestään puuttomalle maalle, kuten pellolle, käytetään vain jälkimmäistä tapaa, sivuilla todetaan.

Ja sama pätee siis nykyään myös Helsingin metsiin - kunhan ne on ensin saatu puuttomiksi.

(M.-T. K.)

"Kivikova kaupunki tarvitsee metsiään" (HS 29.4.2008)

Helsingin Sanomien (29.4.) mielipideosastolla Ritva Hartzell kirjoittaa, että Helsingissä on kaupungin rakennusviraston toimien takia "käynnissä sota luontoa vastaan". "Metsurien moottorisahat eivät enää riitä, tarvitaan jo raivaustraktoreita", Hartzell ihmettelee. Kaikki tämä toiminta on nimittäin vastoin asukkaiden näkemyksiä.

Tehometsänhoito puhuttaa Herttoniemessä (HS 21.4.2008)

Helsingin Sanomissa (21.4.) julkaistiin tänään uutinen Herttoniemen metsätuhoista. Tehometsätalous on iskenyt Helsingin virkistysmetsiin. Uutisessa haastatellaan Luonto-Liiton metsävastaava Risto Mustosta, joka toteaa, että nyt tuhotaan luonnon monimuotoisuutta: kyseessä on merkittävä lintualue koko Uudellamaalla. Terveitä puita on lähdetty kaatamaan ilman syytä. "Sama on meneillään myös Vuosaaressa", lehti kirjoittaa.

Uutisessa kerrotaan myös Helsingin rakennusviraston metsänlaitaan pystyttämästä kuulutuksesta "Alueella käynnissä metsäluonnon hoito". Uutisen lopussa todetaan, että "rakennusvirasto vastaa kritiikkiin tiistain lehdessä".