Merkitseekö tämä päätös Kruunuvuorenlammen ja sitä ympäröivän luonnon tuhoa?
LISÄYS, 19.3.:
Näytetään tekstit, joissa on tunniste luontoarvot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste luontoarvot. Näytä kaikki tekstit
torstai 18. maaliskuuta 2010
torstai 18. helmikuuta 2010
"Kaupunkimetsurina haluan pitää Helsingistä hyvää huolta" (HS 16.2.2010)
Kaupunkimetsurin puheenvuoro:
sunnuntai 11. lokakuuta 2009
Luonto-Liitolle Wihuri-säätiön kunniapalkinto!
Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö Luonto-Liitto sai Wihuri-säätiön vuoden 2009 kunniapalkinnon. Palkintoa perusteltiin liiton pitkäaikaisella ja arvokkaalla työllä lasten ja nuorten omaehtoisen ympäristötoiminnan edistämiseksi.
Liitto muun muassa kannustaa nuoria ja lapsia myönteisen ja monipuolisen luontosuhteen muodostamiseen. Liiton tempauksia ovat mm. Autoton päivä, Älä osta mitään -päivä ja Nuukuusviikko.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/kaija_saariaholle_ja_luonto-liitolle_wihurin_suurpalkinnot_1070703.html
Kaupunkimetsäliike onnittelee!
Liitto muun muassa kannustaa nuoria ja lapsia myönteisen ja monipuolisen luontosuhteen muodostamiseen. Liiton tempauksia ovat mm. Autoton päivä, Älä osta mitään -päivä ja Nuukuusviikko.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/kaija_saariaholle_ja_luonto-liitolle_wihurin_suurpalkinnot_1070703.html
Kaupunkimetsäliike onnittelee!
torstai 26. maaliskuuta 2009
Allekirjoita vetoomus Vila Brandãon säilyttämiseksi!
Myös Salvadorin kaupungissa Brasiliassa on käynnissä taistelu kaupunkimetsän puolesta - sekä ylipäänsä oman asuinalueen säilymisen puolesta. Vila Brandãota ja sen ympäröivää luontoa, joka on Salvadorin keskustan viimeisiä henkireikiä, uhkaa hävittäminen, sillä grynderit ja kaupungin pamput ovat iskeneet silmänsä alueeseen: kuinka mukavaa olisikaan häätää sieltä asukkaat pois ja rakentaa tilalle merenranta-asuntoja ökyrikkaille!
Seuraava video esittelee Vila Brandãon yhteisöä ja aluetta, jossa esimerkiksi rikollisuus on (pien)yhteisöllisyyden vuoksi kaupungin vähäisintä. Video on portugaliksi. Sisällön ydin on selostettu edellä.
Vila Brandão 69 anos de [R]existência from anapi on Vimeo
Allekirjoita vetoomus Vila Brandãon puolesta täällä (myös englanniksi):
http://www.ipetitions.com/petition/vilabrandao/
Seuraava video esittelee Vila Brandãon yhteisöä ja aluetta, jossa esimerkiksi rikollisuus on (pien)yhteisöllisyyden vuoksi kaupungin vähäisintä. Video on portugaliksi. Sisällön ydin on selostettu edellä.
Vila Brandão 69 anos de [R]existência from anapi on Vimeo
Allekirjoita vetoomus Vila Brandãon puolesta täällä (myös englanniksi):
http://www.ipetitions.com/petition/vilabrandao/
torstai 19. maaliskuuta 2009
Luonto-Liitto: Helsingin metsienhoito sivuuttaa kaupunkimetsien arvot
Ohessa Luonto-Liiton kaupunkimetsiin liittyvä tiedote. Tutustu myös Luonto-Liiton valtuustoaloitteeseen!
* * *
Luonto-Liitto tiedottaa 18.3.2009:
Helsingin metsienhoito sivuuttaa kaupunkimetsien arvot
Luonto-Liiton mielestä Helsingin kaupungin metsienhoito sivuuttaa kaupunkimetsien todelliset arvot. Kaupunkimetsät ovat ensisijaisesti kaupunkilaisten virkistys- ja rauhoittumispaikkoja, jotka tarjoavat mahdollisuuden harrastaa ja oppia tuntemaan luontoa. Puun tuotantoon tarkoitettujen talousmetsien hoitomenetelmiä ei tule soveltaa kaupunkimetsiin.
Luonto-Liitto lähetti tänään Helsingin kaupunginvaltuutetuille aloitteen, jossa peräänkuulutetaan monimuotoisuuden ja virkistysarvojen kunnioittamista kaupungin metsien hoidossa. Aloite toimitetaan valtuutetuille vielä henkilökohtaisesti illan valtuuston kokouksessa.
Hakkuita ja ylenpalttista hoitoa vähentämällä voitaisiin kaupunginmetsäalueilla melko nopeastikin saavuttaa hyötyjä luonnon monimuotoisuuden suojelussa, virkistysarvojen parantumisessa ja metsienhiilivarannon lisääntymisessä. Hakkuisiin myös kulutetaan kaupunkilaisten verovaroja.
"Onkin syytä ihmetellä, mitä hyvää näillä hakkuilla tavoitellaan ja mitäsaavutetaan", kummastelee omalla asuinalueellaan Roihuvuoressa ja lähialueilla hakkuita seurannut Matti Ikonen. "Nykyinen kaupunkimetsätalous antaa kaupunkilaisille aivan väärän kuvan siitä, miltä monimuotoinen metsä näyttää ja mikä on järkevää metsätaloutta", Ikonen jatkaa.
Kaupunkimetsien hakkuut ovat viime aikoina suututtaneet kaupunkilaisia useissa kaupunginosissa. Viime vuonna hakkuista nousi kohu Herttoniemessä, tänä vuonna vuorossa on Roihuvuori.
"Kaupunkimetsä, jossa on luonnontilaisen metsän piirteitä, kuten lahopuuta, tarjoaa hienon mahdollisuuden ympäristökasvatukselle lähiöissä. Kasvamme arvostamaan monimuotoista metsää, kun pieni sirpale liialliselta käsittelyltä säästynyttä metsää löytyy melkein pihapiiristä. Monimuotoisesta metsästä löytää myös enemmän elämyksiä", kertoo Luonto-Liiton ympäristökasvatuksen suunnittelija Malva Green.
Luonto-Liitto ehdottaa, että Helsinki ottaisi mallia Vantaasta, jossa uudella metsänsuunnittelumallilla on saatu vähennettyä metsien käytön ristiriitoja. Vantaan uusien metsänhoitoperiaatteiden mukaan hakkuita tehdään vain jos niistä seuraa selkeää ja perusteltavissa olevaa hyötyä.
Lisätiedot:
Matti Ikonen, Luonto-Liiton metsäryhmän jäsen, p. 0400 257 755
Risto Mustonen, Luonto-Liiton metsävastaava, p. 0400 687 856
* * *
Luonto-Liitto tiedottaa 18.3.2009:
Helsingin metsienhoito sivuuttaa kaupunkimetsien arvot
Luonto-Liiton mielestä Helsingin kaupungin metsienhoito sivuuttaa kaupunkimetsien todelliset arvot. Kaupunkimetsät ovat ensisijaisesti kaupunkilaisten virkistys- ja rauhoittumispaikkoja, jotka tarjoavat mahdollisuuden harrastaa ja oppia tuntemaan luontoa. Puun tuotantoon tarkoitettujen talousmetsien hoitomenetelmiä ei tule soveltaa kaupunkimetsiin.
Luonto-Liitto lähetti tänään Helsingin kaupunginvaltuutetuille aloitteen, jossa peräänkuulutetaan monimuotoisuuden ja virkistysarvojen kunnioittamista kaupungin metsien hoidossa. Aloite toimitetaan valtuutetuille vielä henkilökohtaisesti illan valtuuston kokouksessa.
Hakkuita ja ylenpalttista hoitoa vähentämällä voitaisiin kaupunginmetsäalueilla melko nopeastikin saavuttaa hyötyjä luonnon monimuotoisuuden suojelussa, virkistysarvojen parantumisessa ja metsienhiilivarannon lisääntymisessä. Hakkuisiin myös kulutetaan kaupunkilaisten verovaroja.
"Onkin syytä ihmetellä, mitä hyvää näillä hakkuilla tavoitellaan ja mitäsaavutetaan", kummastelee omalla asuinalueellaan Roihuvuoressa ja lähialueilla hakkuita seurannut Matti Ikonen. "Nykyinen kaupunkimetsätalous antaa kaupunkilaisille aivan väärän kuvan siitä, miltä monimuotoinen metsä näyttää ja mikä on järkevää metsätaloutta", Ikonen jatkaa.
Kaupunkimetsien hakkuut ovat viime aikoina suututtaneet kaupunkilaisia useissa kaupunginosissa. Viime vuonna hakkuista nousi kohu Herttoniemessä, tänä vuonna vuorossa on Roihuvuori.
"Kaupunkimetsä, jossa on luonnontilaisen metsän piirteitä, kuten lahopuuta, tarjoaa hienon mahdollisuuden ympäristökasvatukselle lähiöissä. Kasvamme arvostamaan monimuotoista metsää, kun pieni sirpale liialliselta käsittelyltä säästynyttä metsää löytyy melkein pihapiiristä. Monimuotoisesta metsästä löytää myös enemmän elämyksiä", kertoo Luonto-Liiton ympäristökasvatuksen suunnittelija Malva Green.
Luonto-Liitto ehdottaa, että Helsinki ottaisi mallia Vantaasta, jossa uudella metsänsuunnittelumallilla on saatu vähennettyä metsien käytön ristiriitoja. Vantaan uusien metsänhoitoperiaatteiden mukaan hakkuita tehdään vain jos niistä seuraa selkeää ja perusteltavissa olevaa hyötyä.
Lisätiedot:
Matti Ikonen, Luonto-Liiton metsäryhmän jäsen, p. 0400 257 755
Risto Mustonen, Luonto-Liiton metsävastaava, p. 0400 687 856
Luonto-liiton aloite Helsingin valtuustolle 18.3.2009
Luonto-Liitto
Annankatu 26 A, 5. krs,
00100 Helsinki
Puh. (09) 684 4420 / Fax (09) 6844 4222
http://www.luontoliitto.fi/
Aloite Helsingin kaupungin luonto-ja virkistysarvoja vahingoittavien hakkuiden vähentämiseksi
Arvoisa kaupunginvaltuutettu!
Toivomme, että Helsingin kaupunki vähentää luonto- ja virkistysarvoille vahingollisia metsänhakkuita omilla maillaan sekä ottaa täysimääräisesti käyttöön kaupunkimetsien mahdollisuudet hillitä ilmastonmuutosta.
Metsien tulee antaa kehittyä nykyistä laajemmassa mitassa luonnontilaisen kaltaisina siellä, missä siihen on mahdollisuudet. Linjanmuutoksesta olisi hyötyä kaupunkimetsien vetovoimaisuudelle ja luonnon monimuotoisuudelle. Kaupunkimetsien hakkuiden vähentäminen lisää niihin sisältyvää hiilivarastoa, mikä olisi mitä luontevin keino torjua ilmastonmuutosta.
Helsingin metsien hoidon linjaus on tulossa kaupunginhallituksen käsittelyyn piakkoin. Samaan aikaan metsiä hakataan vanhojen suunnitelmien mukaan, mikä on suututtanut kaupunkilaisia useissa kaupunginosissa. Viime vuonna hakkuista nousi kohu Herttoniemessä, tänä vuonna vuorossa on Roihuvuori. Luonnokset luonnon monimuotoisuuden turvaamisohjelmaksi ja luonnonhoidon linjaukseksi ovat osittain ristiriidassa keskenään. Helsingin nykyinen metsänhoito on merkillistä suunnitelmataloutta, johon modernit ajatukset luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta eivät ole mahtuneet mukaan.
Helsinki on kolmen eniten metsää omistavan kunnan joukossa. Siten kaupungilla on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja ilmastonmuutoksen hidastamiseen pitämällä metsät tuuheina ja järeinä. Kuollutkin puu on paitsi arvokas eliölajistolle, myös merkittävä hiilivarasto. Lisäksi lahopuu on erityisen arvokas metsän ominaispiirre, josta riippuvaisia on lähes neljännes metsälajeista.
Helsigin yliopiston metsäekonomian laitoksen kansalaisten näkemyksiä metsienkäyttöön selvittäneen tutkimuksen [1] mukaan yli 70 % kansalaisista pitää tärkeänä metsien merkitystä eläinten ja kasvien elinympäristönä sekä metsien tarjoamaa mahdollisuutta luonnon tarkkailuun ja maisemien ihailuun. Saman tutkimuksen mukaan kansalaiset pitävät luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä kaikkein tärkeimpänä metsiä koskevassa päätöksenteossa huomioitavana näkökulmana. Näitä kansalaisten tärkeinä pitämiä näkökulmia voidaan huomioida myös kaupunkimetsien hoidossa jättämällä lahopuuta ja käsittelemättömiä alueita myös kaupunkimetsiin.
Helsingin kaupungin metsien ja puistojen hakkuut ovat hyvin erikoista metsänhoitoa Suomessa, sillä niihin kulutetaan verovaroja. Uuden luonnonhoidon linjauksen mukaisesti sekä hakkuita, että rahanmenoa on tarkoitus entisestään kasvattaa. Turvallisuussyistä tehtävien yksittäisten ongelmapuiden poiston sijasta hakkuilla käsitellään tarpeettoman laajoja metsäalueita. On aiheellista kysyä mitä hyvää näillä hakkuilla tavoitellaan ja mitä saavutetaan? Onko varojen käyttö metsän hakkuuseen tärkeämpää kuin vaikkapa kosteusvaurioituneiden leikkipuistorakennusten korjaamiseen?
Vähentämällä hakkuita ja hoitoa muilla kuin aidosti puistoiksi rakennetuilla viher- ja metsäalueilla voitaisiin saavuttaa melko nopeasti hyötyjä luonnon monimuotoisuuden suojelussa ja lisätä metsien hiilivarantoa. Merkittävä osa kaupunkilaisista nauttisi parantuneista virkistysmahdollisuuksista monimuotoisemmissa metsissä. Lähimetsät ovat kansanterveydellisesti elintärkeitä. Lenkkeily on suosituin liikuntamuoto, joka lähimetsissä toteutettuna on myös ilmastoystävällinen harrastus. Lähimetsissä on oltava kauneusarvoja ja tilaa sekä liikkujille, että metsän eläimille. Ympäristökasvatukselle oikeat metsät lähellä kouluja ja leikkipuistoja ovat suorastaan välttämätön ympäristö.
Kaatuneet puut opettavat meille luonnon kiertokulkua ja elämän kunnioitusta. Helsinkiläiset omistavat itsekin usein metsää muualla Suomessa. Nykyinen kaupunkimetsätalous antaa aivan väärän kuvan kaupunkilaisille siitä, mikä on järkevää ja laillista metsätaloutta metsälain piirissä olevissa metsissä. On aiheellista pelätä, että stadilaisten kesämökkipalstoilla otetaan mallia työteliäästä kaupunkimetsätaloudesta, jossa lahopuun muodostuminen koitetaan estää ja jossa kustannuksiakaan ei säästellä.
Helsingin tulisi ottaa mallia Vantaasta, jossa ristiriidat metsien käytössä on saatu vähenemään uudella metsäsuunnittelumallilla. Vantaan kaupungin metsien käyttöä ohjaavat uudet metsänhoitoperiaateet, joiden pohjalta hakkuita tehdään lähinnä siellä, missä siitä on selkeää ja perusteltavissa olevaa hyötyä. Luonnon monimuotoisuuden suojelu on metsäsuuunnitelmissa viety Suomen mittakaavassa kokonaan uudelle tasolle.
Helsingin metsät kaupunginrajojen ulkopuolella voivat haluttaessa edesauttaa ainakin kahden metsämantereen pysymistä yhtenäisinä, Nuuksiossa ja Sipoonkorvessa. Lähivirkistysmetsät vailla hakkuukantoja luovat esteettisesti tasapainoista monimuotoista kaupunkitilaa. Rikkominen ja roskaaminen voi muutenkin vähentyä, jos metsien puiden annetaan olla ehjiä ja kauniita.
Kaupungin tulee palauttaa luonnonhoitolinjaus valmisteltavaksi. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on otettava keskeiseksi tavoitteeksi metsien käytössä. Metsäsuunnitelmat on tarkistettava ennen kuin metsien hakkuuta jatketaan. Avohakkuista on luovuttava kokonaan.
Helsingissä, 18.3.2009
Mauno Särkkä
puheenjohtaja, Luonto-Liitto
Emilia Pippola
metsäjaoston puheenjohtaja, Luonto-Liitto
[1] Suomen metsät ja metsäpolitiikka – kansalaisten näkemyksiä. Annukka Valkeapää, Riika Paloniemi, Annukka Vainio, Kimmo Vehkalahti, Klaus Helkama, Heimo Karppinen, Jari Kuuluvainen, Ann Ojala, Tapio Rantala, Mika Rekola.
Annankatu 26 A, 5. krs,
00100 Helsinki
Puh. (09) 684 4420 / Fax (09) 6844 4222
http://www.luontoliitto.fi/
Aloite Helsingin kaupungin luonto-ja virkistysarvoja vahingoittavien hakkuiden vähentämiseksi
Arvoisa kaupunginvaltuutettu!
Toivomme, että Helsingin kaupunki vähentää luonto- ja virkistysarvoille vahingollisia metsänhakkuita omilla maillaan sekä ottaa täysimääräisesti käyttöön kaupunkimetsien mahdollisuudet hillitä ilmastonmuutosta.
Metsien tulee antaa kehittyä nykyistä laajemmassa mitassa luonnontilaisen kaltaisina siellä, missä siihen on mahdollisuudet. Linjanmuutoksesta olisi hyötyä kaupunkimetsien vetovoimaisuudelle ja luonnon monimuotoisuudelle. Kaupunkimetsien hakkuiden vähentäminen lisää niihin sisältyvää hiilivarastoa, mikä olisi mitä luontevin keino torjua ilmastonmuutosta.
Helsingin metsien hoidon linjaus on tulossa kaupunginhallituksen käsittelyyn piakkoin. Samaan aikaan metsiä hakataan vanhojen suunnitelmien mukaan, mikä on suututtanut kaupunkilaisia useissa kaupunginosissa. Viime vuonna hakkuista nousi kohu Herttoniemessä, tänä vuonna vuorossa on Roihuvuori. Luonnokset luonnon monimuotoisuuden turvaamisohjelmaksi ja luonnonhoidon linjaukseksi ovat osittain ristiriidassa keskenään. Helsingin nykyinen metsänhoito on merkillistä suunnitelmataloutta, johon modernit ajatukset luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta eivät ole mahtuneet mukaan.
Helsinki on kolmen eniten metsää omistavan kunnan joukossa. Siten kaupungilla on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja ilmastonmuutoksen hidastamiseen pitämällä metsät tuuheina ja järeinä. Kuollutkin puu on paitsi arvokas eliölajistolle, myös merkittävä hiilivarasto. Lisäksi lahopuu on erityisen arvokas metsän ominaispiirre, josta riippuvaisia on lähes neljännes metsälajeista.
Helsigin yliopiston metsäekonomian laitoksen kansalaisten näkemyksiä metsienkäyttöön selvittäneen tutkimuksen [1] mukaan yli 70 % kansalaisista pitää tärkeänä metsien merkitystä eläinten ja kasvien elinympäristönä sekä metsien tarjoamaa mahdollisuutta luonnon tarkkailuun ja maisemien ihailuun. Saman tutkimuksen mukaan kansalaiset pitävät luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä kaikkein tärkeimpänä metsiä koskevassa päätöksenteossa huomioitavana näkökulmana. Näitä kansalaisten tärkeinä pitämiä näkökulmia voidaan huomioida myös kaupunkimetsien hoidossa jättämällä lahopuuta ja käsittelemättömiä alueita myös kaupunkimetsiin.
Helsingin kaupungin metsien ja puistojen hakkuut ovat hyvin erikoista metsänhoitoa Suomessa, sillä niihin kulutetaan verovaroja. Uuden luonnonhoidon linjauksen mukaisesti sekä hakkuita, että rahanmenoa on tarkoitus entisestään kasvattaa. Turvallisuussyistä tehtävien yksittäisten ongelmapuiden poiston sijasta hakkuilla käsitellään tarpeettoman laajoja metsäalueita. On aiheellista kysyä mitä hyvää näillä hakkuilla tavoitellaan ja mitä saavutetaan? Onko varojen käyttö metsän hakkuuseen tärkeämpää kuin vaikkapa kosteusvaurioituneiden leikkipuistorakennusten korjaamiseen?
Vähentämällä hakkuita ja hoitoa muilla kuin aidosti puistoiksi rakennetuilla viher- ja metsäalueilla voitaisiin saavuttaa melko nopeasti hyötyjä luonnon monimuotoisuuden suojelussa ja lisätä metsien hiilivarantoa. Merkittävä osa kaupunkilaisista nauttisi parantuneista virkistysmahdollisuuksista monimuotoisemmissa metsissä. Lähimetsät ovat kansanterveydellisesti elintärkeitä. Lenkkeily on suosituin liikuntamuoto, joka lähimetsissä toteutettuna on myös ilmastoystävällinen harrastus. Lähimetsissä on oltava kauneusarvoja ja tilaa sekä liikkujille, että metsän eläimille. Ympäristökasvatukselle oikeat metsät lähellä kouluja ja leikkipuistoja ovat suorastaan välttämätön ympäristö.
Kaatuneet puut opettavat meille luonnon kiertokulkua ja elämän kunnioitusta. Helsinkiläiset omistavat itsekin usein metsää muualla Suomessa. Nykyinen kaupunkimetsätalous antaa aivan väärän kuvan kaupunkilaisille siitä, mikä on järkevää ja laillista metsätaloutta metsälain piirissä olevissa metsissä. On aiheellista pelätä, että stadilaisten kesämökkipalstoilla otetaan mallia työteliäästä kaupunkimetsätaloudesta, jossa lahopuun muodostuminen koitetaan estää ja jossa kustannuksiakaan ei säästellä.
Helsingin tulisi ottaa mallia Vantaasta, jossa ristiriidat metsien käytössä on saatu vähenemään uudella metsäsuunnittelumallilla. Vantaan kaupungin metsien käyttöä ohjaavat uudet metsänhoitoperiaateet, joiden pohjalta hakkuita tehdään lähinnä siellä, missä siitä on selkeää ja perusteltavissa olevaa hyötyä. Luonnon monimuotoisuuden suojelu on metsäsuuunnitelmissa viety Suomen mittakaavassa kokonaan uudelle tasolle.
Helsingin metsät kaupunginrajojen ulkopuolella voivat haluttaessa edesauttaa ainakin kahden metsämantereen pysymistä yhtenäisinä, Nuuksiossa ja Sipoonkorvessa. Lähivirkistysmetsät vailla hakkuukantoja luovat esteettisesti tasapainoista monimuotoista kaupunkitilaa. Rikkominen ja roskaaminen voi muutenkin vähentyä, jos metsien puiden annetaan olla ehjiä ja kauniita.
Kaupungin tulee palauttaa luonnonhoitolinjaus valmisteltavaksi. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on otettava keskeiseksi tavoitteeksi metsien käytössä. Metsäsuunnitelmat on tarkistettava ennen kuin metsien hakkuuta jatketaan. Avohakkuista on luovuttava kokonaan.
Helsingissä, 18.3.2009
Mauno Särkkä
puheenjohtaja, Luonto-Liitto
Emilia Pippola
metsäjaoston puheenjohtaja, Luonto-Liitto
[1] Suomen metsät ja metsäpolitiikka – kansalaisten näkemyksiä. Annukka Valkeapää, Riika Paloniemi, Annukka Vainio, Kimmo Vehkalahti, Klaus Helkama, Heimo Karppinen, Jari Kuuluvainen, Ann Ojala, Tapio Rantala, Mika Rekola.
http://www.mm.helsinki.fi/mmekn/tutkimus/julkaisut/Report55.pdf
tiistai 3. helmikuuta 2009
Tänään Mustavuori uhattuna -tapahtuma Vuosaaressa klo 18
Keski-Vuosaaren 10. aluefoorumi
tiistaina 03.02.09 klo 18-20
Vuosaaren kirkon Taivaanranta-sali
Satamasaarentie 7
Mustavuori uhattuna!
Luento Mustavuoren luontoarvot, professori Matti Tikkanen, Helsingin yliopisto
Paikalle on kutsuttu uusia kaupunkisuunnittelulautakunnan jäseniä
Tule kertomaan mielipiteesi Mustavuoren rakentamissuunnitelmista ihka uusille päättäjille, joiden käsissä on Mustavuoren kohtalo
Väliajalla kahvitarjoilu
Järjestäjät: Keski-Vuosaaren aluefoorumityöryhmä & Pro Mustavuori -liike
tiistai 23. joulukuuta 2008
"Mystavuoren ainutlaatuinen luontokokonaisuus yhä uhattuna" (HS 22.12.2008)
Näin kirjoittaa eilisessä Hesarissa (22.10.2008) Tapio Solonen. Hän toteaa myös, että Pohjois-Vuosaaren asemakaavaluonnoksen uusin versio "osoittaa kaavoittajan täydellistä piittaamattomuutta lähiseudun asukkaiden ja muidenkin alueen arvon ymmärtävien mielipiteistä". Niinhän se on.
maanantai 6. lokakuuta 2008
"Militären ger bort fyra öar" (Hbl 6.10.2008)
Huvudstadsbladetissa ilmestyi 6.10.2008 varsin suojelumyönteinen juttu Helsingin neljästä saaresta, jotka puolustusvoimat on nyt luovuttamassa pois: "Militären ger bort fyra öar". Jutussa on haastateltu muun muassa Jarmo Niemista.
sunnuntai 5. lokakuuta 2008
Terveisiä syksyisestä Santahaminasta
´
Santahamina 5.10.2008
Kuvat: Martti-Tapio Kuuskoski
Kallioimarre
Lehtokielo
Myrsky nousee; takana Jänissaari
Jänissaaren ruskaa
Kestää 40 vuotta ennen kuin poronjäkälä pääsee tällaiseen kasvuun.
Kilpikaarnamänty; kilpikaarnaa alkaa muodostua vasta noin 150 vuotta vanhoihin puihin.
tiistai 8. heinäkuuta 2008
Helsyn retkiä Laajasaloon ja Santahaminaan
HELSINGIN LUONNONSUOJELUYHDISTYKSEN RETKIÄ STANSVIKIIN JA SANTAHAMINAAN
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsy järjestää kesän aikana kaksi luontoretkeä Stansvikiin ja yhden Santahaminaan:
Ke 23.7. klo 17.30 - n. 20 luontoretki Stansvikiin Laajasaloon. Kokoontuminen bussin 88 päätepysäkillä Kaitalahdessa. (Ei ennakkoilmoittautumista).
To 7.8. klo 17.30 - 21.00 kasviretki Santahaminaan, aiheena merenrantakasvit. Lähtö Santahaminan varuskunnan portilta. Enintään 25 osallistujaa. Ilmoittautuminen iltaisin ja viikonloppuisin viimeistään 4.8. Johanna Ojalle, puh. 045 111 5927 (HUOM! ei tekstiviestejä).
Pe 8.8. klo 21.30 lepakkoretki Stansvikiin. Tapaaminen Stansvikin kartanon parkkipaikalla. Lisätietoa lepakkoretkistä täältä (ei ennakkoilmoittautumista).
Helsyn retket ja muut tapahtumat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia eikä ennakkoilmoittautumista tarvita, ellei erikseen niin mainita. Luettelo Helsyn kaikista retkistä ja tapahtumista löytyy täältä.
Tervetuloa mukaan!
Kaisa Hauru, Helsyn järjestösihteeri, helsy@sll.fi
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsy järjestää kesän aikana kaksi luontoretkeä Stansvikiin ja yhden Santahaminaan:
Ke 23.7. klo 17.30 - n. 20 luontoretki Stansvikiin Laajasaloon. Kokoontuminen bussin 88 päätepysäkillä Kaitalahdessa. (Ei ennakkoilmoittautumista).
To 7.8. klo 17.30 - 21.00 kasviretki Santahaminaan, aiheena merenrantakasvit. Lähtö Santahaminan varuskunnan portilta. Enintään 25 osallistujaa. Ilmoittautuminen iltaisin ja viikonloppuisin viimeistään 4.8. Johanna Ojalle, puh. 045 111 5927 (HUOM! ei tekstiviestejä).
Pe 8.8. klo 21.30 lepakkoretki Stansvikiin. Tapaaminen Stansvikin kartanon parkkipaikalla. Lisätietoa lepakkoretkistä täältä (ei ennakkoilmoittautumista).
Helsyn retket ja muut tapahtumat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia eikä ennakkoilmoittautumista tarvita, ellei erikseen niin mainita. Luettelo Helsyn kaikista retkistä ja tapahtumista löytyy täältä.
Tervetuloa mukaan!
Kaisa Hauru, Helsyn järjestösihteeri, helsy@sll.fi
perjantai 4. heinäkuuta 2008
HS 4.7.2008: Metsän luonto- ja maisema-arvoista
Otteita Hesarin kaupunkisivuilla 4.7. julkaistusta jutusta, joka käsitteli metsänomistajien suhdetta metsään. Juttu perustui metsätieteiden opiskelija Aino von Boehmin opinnäytetyöhön.
"Metsänomistajat ovat oletettua kiinnostuneempia niin sanotusta vihreästä metsäsuunnitelmasta, jossa painottuvat luonto- ja maisema-arvot... moni metsänomistaja olisi myös valmis tekemään pienaukko- ja poimintahakkuita avohakkuiden sijaan. Erityisen suopeita vihreälle metsänhoidolle ovat naiset ja kaupungeissa asuvat metsänomistajat, joiden määrä kasvaa jatkuvasti."
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)