Näytetään tekstit, joissa on tunniste kaupunkisuunnittelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kaupunkisuunnittelu. Näytä kaikki tekstit
tiistai 10. marraskuuta 2009
perjantai 18. syyskuuta 2009
keskiviikko 10. kesäkuuta 2009
"Helsinkiin kansallinen kaupunkipuisto" (HS 31.5.2009)
Helsingin luonnosuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Kati Vierikko kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipideosastolla 31.5.2009:
Tämän toteutumiseksi Vierikko näkee kansallisen kaupunkipuiston perustamisen olevan välttämätöntä.
Kirjoituksessa viitataan tähän uutiseen.
Toivoisin kaupunkisuunnitteluvirastossa tapahtuvan suunnittelukulttuurin täyskäännöksen: maankäytön on lähdettävä siitä, että ensin osoitetaan pysyvästi rakentamiselta säilytettävät alueet.
Tämän toteutumiseksi Vierikko näkee kansallisen kaupunkipuiston perustamisen olevan välttämätöntä.
Kirjoituksessa viitataan tähän uutiseen.
torstai 26. maaliskuuta 2009
Allekirjoita vetoomus Vila Brandãon säilyttämiseksi!
Myös Salvadorin kaupungissa Brasiliassa on käynnissä taistelu kaupunkimetsän puolesta - sekä ylipäänsä oman asuinalueen säilymisen puolesta. Vila Brandãota ja sen ympäröivää luontoa, joka on Salvadorin keskustan viimeisiä henkireikiä, uhkaa hävittäminen, sillä grynderit ja kaupungin pamput ovat iskeneet silmänsä alueeseen: kuinka mukavaa olisikaan häätää sieltä asukkaat pois ja rakentaa tilalle merenranta-asuntoja ökyrikkaille!
Seuraava video esittelee Vila Brandãon yhteisöä ja aluetta, jossa esimerkiksi rikollisuus on (pien)yhteisöllisyyden vuoksi kaupungin vähäisintä. Video on portugaliksi. Sisällön ydin on selostettu edellä.
Vila Brandão 69 anos de [R]existência from anapi on Vimeo
Allekirjoita vetoomus Vila Brandãon puolesta täällä (myös englanniksi):
http://www.ipetitions.com/petition/vilabrandao/
Seuraava video esittelee Vila Brandãon yhteisöä ja aluetta, jossa esimerkiksi rikollisuus on (pien)yhteisöllisyyden vuoksi kaupungin vähäisintä. Video on portugaliksi. Sisällön ydin on selostettu edellä.
Vila Brandão 69 anos de [R]existência from anapi on Vimeo
Allekirjoita vetoomus Vila Brandãon puolesta täällä (myös englanniksi):
http://www.ipetitions.com/petition/vilabrandao/
keskiviikko 24. joulukuuta 2008
"Päin honkia" (Marjaliisan Siiran joulupakina)
Päin honkia
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, sanoo eräs suomalainen sanalasku. Tämän katajaisen kansamme perinteessä on paljon luontoon liittyviä sanontoja, erityisesti metsään ja puihin. Metsän jumala Tapio onkin suomalaisten vanhin jumala. Älä polta päreitäsi, kun sanon, että metsäläisiä edelleenkin ollaan.
Tosin nykyisessä tehokkaitten klikkaajien hiiriyhteiskunnassa osa porukasta vieraantuu luonnosta ja itsestään. Masennuspillereitä ahmitaan kiihtyvällä vauhdilla. Siitä hyötyy eniten lääketeollisuus.
En väitä, että masennus ei olisi lääkintää vaativa sairaus monissa tapauksissa. Olen vain ihmetellyt erästä yhteensattumaa. Kun Suomen markkinoille tuli 1990-luvulla uuden sukupolven kalliita masennuslääkkeitä, joilla ei ole pahoja sivuvaikutuksia, Suomeen ilmestyi nopeassa tahdissa 300 000 masennusta sairastavaa. Taitaa nyt olla jo 600 000.
* * *
Viime vuosina on ryhdytty tutkimaan metsien terveysvaikutuksia. On havaittu, että ihmisen elpyminen stressitilasta on tehokkaampaa luonnossa kuin rakennetussa ympäristössä. Ainakin Japanissa ja Tanskassa jo nyt käytetään masennuksen hoidossa "metsäkylpyä", jolla tarkoitetaan lääkärin määräämää oleskelua metsässä.
Luonnossa myönteiset tunnetilat voimistuvat, keskittymiskyky paranee, verenpaine ja pulssi laskevat ja lihasjännitys vähenee. Näitä hyviä vaikutuksia ei tee pelkästään kaunis maisema, liikunta ja raikas ilma. Metsässä ihminen altistuu monenlaisille kemikaaleille, joita puut ja muut kasvit erittävät. Tätä asiaa nyt tutkitaan maailmalla.
* * *
Tämä metsäinen joulusaarna johtuu siitä, että Helsingin kaupunkisuunnittelu antoi ikävän joululahjan Mustavuoren luontoalueen ystäville: alueelle valmistui äskettäin uusi asemakaavaluonnos. Siitä on nyt mielipiteitä laadittu siinä toivossa, että uudessa lautakunnassa kaikki eivät ole täysiä puupäitä tai käpyaivoja.
Kaupunkisuunnittelu Helsingissä menee kyllä päin honkia, jos se poistaa lähimetsät asukkaiden käytöstä. Tässä on kysymys myös siirrosta köyhiltä rikkaille. Lähiluonnossa liikkuminen on juuri köyhien harrastus, niiden joilla ei ole autoa, kesämökkiä eikä golf- tai lasketteluvarusteita. Mustavuoren ulkoilualueen päälle suunnitellaan sellaisia miljoonakämppiä, että tavallinen helsinkiläinen voi katsella niitä vain ulkoapäin. Luonto uhrataan rikkaille.
Lähden tästä katsomaan omaa joulukuustani. Se on noin 100-vuotias ja kasvaa Mustavuorella. Toivon, että saan käydä sitä tervehtimässä myös tulevina jouluina.
MARJALIISA SIIRA
Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja ja Pro Mustavuori -liikkeen perustaja.
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, sanoo eräs suomalainen sanalasku. Tämän katajaisen kansamme perinteessä on paljon luontoon liittyviä sanontoja, erityisesti metsään ja puihin. Metsän jumala Tapio onkin suomalaisten vanhin jumala. Älä polta päreitäsi, kun sanon, että metsäläisiä edelleenkin ollaan.
Tosin nykyisessä tehokkaitten klikkaajien hiiriyhteiskunnassa osa porukasta vieraantuu luonnosta ja itsestään. Masennuspillereitä ahmitaan kiihtyvällä vauhdilla. Siitä hyötyy eniten lääketeollisuus.
En väitä, että masennus ei olisi lääkintää vaativa sairaus monissa tapauksissa. Olen vain ihmetellyt erästä yhteensattumaa. Kun Suomen markkinoille tuli 1990-luvulla uuden sukupolven kalliita masennuslääkkeitä, joilla ei ole pahoja sivuvaikutuksia, Suomeen ilmestyi nopeassa tahdissa 300 000 masennusta sairastavaa. Taitaa nyt olla jo 600 000.
* * *
Viime vuosina on ryhdytty tutkimaan metsien terveysvaikutuksia. On havaittu, että ihmisen elpyminen stressitilasta on tehokkaampaa luonnossa kuin rakennetussa ympäristössä. Ainakin Japanissa ja Tanskassa jo nyt käytetään masennuksen hoidossa "metsäkylpyä", jolla tarkoitetaan lääkärin määräämää oleskelua metsässä.
Luonnossa myönteiset tunnetilat voimistuvat, keskittymiskyky paranee, verenpaine ja pulssi laskevat ja lihasjännitys vähenee. Näitä hyviä vaikutuksia ei tee pelkästään kaunis maisema, liikunta ja raikas ilma. Metsässä ihminen altistuu monenlaisille kemikaaleille, joita puut ja muut kasvit erittävät. Tätä asiaa nyt tutkitaan maailmalla.
* * *
Tämä metsäinen joulusaarna johtuu siitä, että Helsingin kaupunkisuunnittelu antoi ikävän joululahjan Mustavuoren luontoalueen ystäville: alueelle valmistui äskettäin uusi asemakaavaluonnos. Siitä on nyt mielipiteitä laadittu siinä toivossa, että uudessa lautakunnassa kaikki eivät ole täysiä puupäitä tai käpyaivoja.
Kaupunkisuunnittelu Helsingissä menee kyllä päin honkia, jos se poistaa lähimetsät asukkaiden käytöstä. Tässä on kysymys myös siirrosta köyhiltä rikkaille. Lähiluonnossa liikkuminen on juuri köyhien harrastus, niiden joilla ei ole autoa, kesämökkiä eikä golf- tai lasketteluvarusteita. Mustavuoren ulkoilualueen päälle suunnitellaan sellaisia miljoonakämppiä, että tavallinen helsinkiläinen voi katsella niitä vain ulkoapäin. Luonto uhrataan rikkaille.
Lähden tästä katsomaan omaa joulukuustani. Se on noin 100-vuotias ja kasvaa Mustavuorella. Toivon, että saan käydä sitä tervehtimässä myös tulevina jouluina.
MARJALIISA SIIRA
Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja ja Pro Mustavuori -liikkeen perustaja.
perjantai 28. marraskuuta 2008
Laajasalon ekorakentamisesta ja kaupunginsuunnittelun demokratiavajeesta
Seuraavassa Chrisse Candolinin kirjoitus periaatteista, jotka tulisi ottaa Kruunuvuoren rakentamisen pohjaksi.
Kaiken sen tiedon perusteella, joka meillä ilmastonmuutoksesta etc. nyt on: Juuri näin! Tietenkin. Mutta missä menee Helsingin kaupunkisuunnittelu? Freiburgista löytyisi osviittaa!
Muistanpa itse vaikuttuneeni joskus joistakin metsäisistä pikaratikkaratkaisuista Göteborgin esikaupunkialueilla. Tällaisten ratkaisujen sijaan täällä Helsingissä halutaan metsän reunustamasta Koirasaarentiestä Laajasalossa rakentaa 32 metriä leveä bulevardi istutettuine puukujineen!! Haloo!!
(M.-T. K.)
* * *
Laajasalon ekorakentamisesta ja kaupunginsuunnittelun demokratiavajeesta
Voisivatko vihreät ja kaikki ekologisesti ajattelevat alkaa lobbata Laajasaloon kaavoitettavaa aluetta ekokaupunginosaksi Freiburgin Vauban-esikaupungin mukaisesti. Sinne on suunniteltu energiaplus-taloja ja kaupunginosa on autoton: autot on parkkeerattu talokortteleiden ulkopuolella sijaitseviin parkkitaloihin, jolloin pihakadut ovat autoista vapaat. - Mutta se, mikä on Saksassa helppoa on Suomessa vaikeaa!
Laajasalon alue on erittäin arvokas, koska luonto siellä on upeaa ja vaihtelevaa ja metsien puusto monipuolista. Koska Laajasalo on säilynyt suhteellisen väljänä, ja puistomaisena, on erittäin tärkeää että tuleva rakentaminen suunnitellaan ilmastodirektiivien mukaisesti ekologisesti alusta loppuun ja että asukkaiden viihtyvyys ja hyvä asuminen ovat pääasia arkkitehtuurissa sekä piha- ja ympäristösuunnittelussa. Nyt kun on päätetty kevytliikenteen sillan rakentamiseksi Kruunuvuoreen, on autottoman kaupunginosan toteuttaminen erittäin helppoa ja toivottavaa.
Toivon todellakin, että uudet tuulet alkavat puhaltaa Helsingissäkin, jossa tähän asti ollaan oltu suunnittelussa ja asenteissa jatkuvasti muita Euroopan kaupunkeja jäljessä parin vuosikymmenen verran. Helsingin hallintokulttuuri pitää helsinkiläisiä nöyryyttävästi alamaisina kuluttajina, eivät niinä kansalaisina, jotka ovat demokratian syy ja lähtökohta. Nyt olisi Helsingillä näytön paikka, ja Laajasalossa sekä Jätkäsaaressa olisi nyt mahdollisuus raikkaampiin, nykyajan vaatimusten mukaisiin asenteisiin, joka tarkoittaa todellisen demokratian toteutumista kansalaisvaikuttamisen kautta.
Helsingissähän suunnittelu jatkuu tälläkin hetkellä kuuntelematta ja kunnioittamatta asukkaiden ja kaupunkilaisten toiveita (muistamme oikein hyvin, miten kaupunkilaisten 41 000 nimeä makasiinien säilyttämiseksi eivät merkinneet mitään!); täällä toimitaan koko ajan vastoin demokratian perussääntöjä tsaarin ajan hengessä. Nyt on oikea aika alkaa vastustaa epädemokraattista suunnitteludoktriinia ja nostaa tämä kissa pöydälle: asukkaita on kuunneltava ja päätöksentekoon on päästävä mukaan!
Valoisin terveisin
Chrisse Candolin
chri [at] ccandolin.com
Kaiken sen tiedon perusteella, joka meillä ilmastonmuutoksesta etc. nyt on: Juuri näin! Tietenkin. Mutta missä menee Helsingin kaupunkisuunnittelu? Freiburgista löytyisi osviittaa!
Muistanpa itse vaikuttuneeni joskus joistakin metsäisistä pikaratikkaratkaisuista Göteborgin esikaupunkialueilla. Tällaisten ratkaisujen sijaan täällä Helsingissä halutaan metsän reunustamasta Koirasaarentiestä Laajasalossa rakentaa 32 metriä leveä bulevardi istutettuine puukujineen!! Haloo!!
(M.-T. K.)
* * *
Laajasalon ekorakentamisesta ja kaupunginsuunnittelun demokratiavajeesta
Voisivatko vihreät ja kaikki ekologisesti ajattelevat alkaa lobbata Laajasaloon kaavoitettavaa aluetta ekokaupunginosaksi Freiburgin Vauban-esikaupungin mukaisesti. Sinne on suunniteltu energiaplus-taloja ja kaupunginosa on autoton: autot on parkkeerattu talokortteleiden ulkopuolella sijaitseviin parkkitaloihin, jolloin pihakadut ovat autoista vapaat. - Mutta se, mikä on Saksassa helppoa on Suomessa vaikeaa!
Laajasalon alue on erittäin arvokas, koska luonto siellä on upeaa ja vaihtelevaa ja metsien puusto monipuolista. Koska Laajasalo on säilynyt suhteellisen väljänä, ja puistomaisena, on erittäin tärkeää että tuleva rakentaminen suunnitellaan ilmastodirektiivien mukaisesti ekologisesti alusta loppuun ja että asukkaiden viihtyvyys ja hyvä asuminen ovat pääasia arkkitehtuurissa sekä piha- ja ympäristösuunnittelussa. Nyt kun on päätetty kevytliikenteen sillan rakentamiseksi Kruunuvuoreen, on autottoman kaupunginosan toteuttaminen erittäin helppoa ja toivottavaa.
Toivon todellakin, että uudet tuulet alkavat puhaltaa Helsingissäkin, jossa tähän asti ollaan oltu suunnittelussa ja asenteissa jatkuvasti muita Euroopan kaupunkeja jäljessä parin vuosikymmenen verran. Helsingin hallintokulttuuri pitää helsinkiläisiä nöyryyttävästi alamaisina kuluttajina, eivät niinä kansalaisina, jotka ovat demokratian syy ja lähtökohta. Nyt olisi Helsingillä näytön paikka, ja Laajasalossa sekä Jätkäsaaressa olisi nyt mahdollisuus raikkaampiin, nykyajan vaatimusten mukaisiin asenteisiin, joka tarkoittaa todellisen demokratian toteutumista kansalaisvaikuttamisen kautta.
Helsingissähän suunnittelu jatkuu tälläkin hetkellä kuuntelematta ja kunnioittamatta asukkaiden ja kaupunkilaisten toiveita (muistamme oikein hyvin, miten kaupunkilaisten 41 000 nimeä makasiinien säilyttämiseksi eivät merkinneet mitään!); täällä toimitaan koko ajan vastoin demokratian perussääntöjä tsaarin ajan hengessä. Nyt on oikea aika alkaa vastustaa epädemokraattista suunnitteludoktriinia ja nostaa tämä kissa pöydälle: asukkaita on kuunneltava ja päätöksentekoon on päästävä mukaan!
Valoisin terveisin
Chrisse Candolin
chri [at] ccandolin.com
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)