Meri-Rastilan osayleiskaavaluonnos nähtävillä 7.12. asti!

Vuosaaren Meri-Rastilan länsiosan osayleiskaavaluonnos on nähtävillä 15.11.-7.12.2010. Kaavaluonnokseen voi tutustua
- Vuotalon aulassa, Mosaiikkitori 2

- Asukastila Fokassa, Meri-Rastilan tie 14 B

- kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3, 1. krs
- kaupunkisuunnitteluviraston internetsivuilla

Kaavaluonnoksesta voi siis lausua 7.12.2010 asti!

Kaavaluonnoksen mukaan alueelle voisi rakentaa asuntoja noin 2000 asukkaalle sekä toimitilaa 300 työpaikan verran. Rakentaminen sijoittuisi pääasiassa Meri-Rastilantien ja Vartiokylänlahden väliselle metsäalueelle.

Rakentaminen lohkaisisi noin neljäsosan Meri-Rastilan monipuolisesta virkistysmetsästä. Suuri osa alueesta on rinnemetsää, kuivaa kallioista kangasmetsää sekä rantalehtoa. Alueen lähellä sijaitsevat rannat ovat luonnontilaisen kaltaisia, arvokkaita sisälahden rantoja. Alueella sijaitsevat Litorinameren aikainen muinaisranta, niin sanottu pirunpelto, arvokas kuusikorpi sekä rantalepikko on luvattu suojella.

Yksittäisten kohteiden suojelu ei kuitenkaan riitä turvaamaan alueen luonto- ja virkistysarvoja. Meri-Rastilan metsä on laajuudessaan ainutlaatuinen, yhtenäinen ja monimuotoinen virkistysmetsäkokonaisuus, jonka suunnittelun pitäisi perustua sen tarkasteluun kokonaisuutena.

Metsä toimii yhtenä itähelsinkiläisten tärkeimmistä metsäisistä virkistysalueista. Rakentaminen pienentäisi metsäalaa huomattavasti ja jäljelle jäävien metsän osien virkistyskäyttöpaine kasvaisi entisestään. Tämä johtaisi metsän kulumiseen ja muun muassa kasvillisuuden muutoksiin. Rakentaminen vaikuttaisi suuresti myös alueen maisemaan ja esteettisiin arvoihin. Lisäksi alueen asema ekologisena käytävänä turmeltuisi.

Katso myös Pro-Meri-Rastilan sivut täältä.

"Stansvikin luontoarvoja pitää kunnioittaa" (HS

Merja Uusivirta kirjoittaa tämän päivän Helsingin Sanomissa (28.9.2009) Stansvikin luontoarvojen puolesta. Hän kyseenalaistaa kaikenlaisten melonta- ja saunakeskusten sijoittamisen mielekkyyden Stansvikin kartanoalueelle.

"Meri-Rastilan kauhukaava" (Vuosaaren keskustelutilaisuudesta 15.9.2009)

Meri-Rastilan kauhukaava

Vuosaaren Meri-Rastilassa Kallahden koululla keskusteltiin tiistaina 15. syyskuuta Meri-Rastilan länsirannan rakennussuunnitelmista, siis alueesta Vuosaaren sillan lounaispuolella, Vartiokylän lahden etelärannalla Vuosaaren sillasta Ramsinniemeen ja Vartiosaareen päin. Se on hyvin suosittua ulkoilualuetta, jonka luonto on monipuolinen; kallioita, tiheää metsää, kaislikkorantaa ym. Rakennusaikeita esittelivät kaupunkisuunnitteluviraston vuorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turunen, joka toimi puheenjohtajana, sekä arkkitehti Antti Varkemaa. Meri-Rastilan asukkaita oli paikalla noin 50-60 henkeä.

Kaupungin elimissä asia edennee siten, että tänä syksynä kaupunkisuunnittelulautakunta ottaa kantaa alueen suunnitteluperiaatteisiin. Kaavaluonnos voisi valmistua keväällä 2010, kaavaehdotus syksyllä 2010, päätös toteuttamisesta tai hylkäämisestä valtuustossa 2011. Turunen totesi että kaavailut yleensä venyvät, koskaan ne eivät ole nopeutuneet alkuun aiotusta tahdista.

Heti huomattiin että kaupunkisuunnitteluvirasto on heittänyt roskakoriin Yleiskaava 2002:n rajauksen kerrostalorakentamiselle. Suunnittelualuetta oli laajennettu. Vuosaarelainen kaupunginvaltuutettu ja entinen kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Jyrki Lohi totesi että menettely on ainutlaatuinen. Lautakunta tulee puuttumaan viraston omavaltaisuuteen, ja asia vaikeutuu poliittisesti. Yrittääkö suunnittelu korvata Meri-Rastilan kustannuksella Mustavuoressa kärsimänsä takaiskun? Kaupunkisuunnitteluvirasto haluaa siis mahdollistaa raskaan rakentamisen tekemällä alueelle osayleiskaavan, joka kävelee Yleiskaava 2002:n yli.

Mielipiteet asiassa on jätettävä 5. lokakuuta mennessä osoitteeseen Kaupunkisuunnitteluvirasto, PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki. Tai kaupunkisuunnittelu@hel.fi. Karttoja on nähtävänä osoitteessa www.hel.fi/ksv, palkissa Suunnitelmat kartalla.

Varkemaa esitti havainnekuvat kolmesta alkuvaiheen vaihtoehdosta, joiden "vaikutuksia tutkitaan". Taustana on se ideologia, että Helsinkiin "tarvitaan vuosittain 5000 uutta asuntoa", koska "asumisväljyys kasvaa". Myöskin raideliikenteen läheisyyteen on rakennettava "ilmastonmuutoksen torjumiseksi". Meri-Rastilaan tulisi myös lisää palveluita, kun tulisi lisää väkeä. Tätä tietenkin epäiltiin yleisön keskuudessa.

Kaupunkisuunnitteluviraston alustavat vaihtoehdot kevyimmästä raskaimpaan:

1. Viisikerroksisia pistetaloja nauhana nykyisten Meri-Rastilan tien varrella olevien talojen taakse; 500 asukasta, yhteydet pistokaduin Meri-Rastilan tieltä. - Matti Lipponen huomautti, että tämä vaihtoehto tuskin toteutuisi, jos rakentaminen yleensä hyväksyttäisiin, koska tulos olisi asuntoneliömetrien ja mahdollisen lisäasukasmäärän kannalta laiha, vaikka luonnolle ja nykyisille asukkaille jo suuri vahinko. Tiina Sillgren huomautti että kadut olisi vedettävä nykyisten jyrkässä rinteessä olevien tonttien läpi, joka tietäisi louhintaa ja nykyisten talojen pihojen pirstomista. Kallion laella oleva Litorina-meren 8000 vuotta vanha rantakivikko joutuisi uusien talojen pihalle ja tuhoutuisi jo tässä kevyimmässä vaihtoehdossa.

2. Keskelle uutta laajennettua suunnittelualuetta kallion laelle 2- ja 5-kerroksisia taloja 1500 asukkaalle, 60.000 kerrosneliömetriä. - Tämä kaavailu uhkaisi myös Yleiskaava 2002:n rajauksen ulkopuolelle selvästi jäänyttä purolehtoa koko 1,5 kilometriä pitkän rantametsävyöhykkeen keskellä ennen Ramsinkannasta. Litorinameren rantakivikko jäisi talojen keskelle ja tuhoutuisi satavarmasti. Meri-Rastilan rantametsä pirstoutuisi kapeiksi nauhoiksi Pihlajamäen rakentamista muistuttavan lähiön liepeille.

3. Taloja kallion laelta rantaan asti, 1800 asukasta, 1000 työpaikkaa. Työpaikat sijoittuisivat sillan viereen rakennettavaan massiiviseen monisiipiseen toimistorakennukseen. - Tämä visio toteutettuna ja täydennettynä kaupungin suunnitelmalla, että venesatama lahden toiselta puolen Marjaniemen ja Vuosaaren sillan välistä siirrettäisiin keskelle lahtea ja sen nykyinen paikka täytettäisiin kerrostaloille, merkitsisi Vartiokylän lahden kapenemista kerrostalojen ja venelaitureiden välissä kulkevaksi kanavaksi. Lahden vedenlaatu huononisi ja virkistysarvo romahtaisi. Vihersormi lahden perältä etelärantaa Vartiosaareen asti katkeaisi täysin. Koko Vuosaaren komea merellinen sisääntulo tuhoutuisi. Vaikutukset koko Itä-Helsinkiin olisivat pahat.

Mielipiteitä keskustelussa esitettiin yleisön joukosta 20-30, kaikki rakentamista vastaan. Vain yksi oli puolesta.

Kaupunginvaltuutettu Eija Loukoila huomautti että tällä hetkellä kaupungin tonttivaranto on hyvä. 5000 lisäsukkaan tavoite vuodessa ei missään tapauksessa toteudu. Toimistotontteja on vapaana sopivammilla paikoilla Vuosaaressa, mutta nekään eivät ole yrityksiä kiinnostaneet. Miksi siis tuhota lähimetsää turhaan toimistorakentamiseen?

Erään asunto-osakeyhtiön puheenjohtaja Pekka Ylimutka luki yhtiönsä perusteellisen kannanoton. Hän totesi että Meri-Rastila on suunniteltu ja rakennettu ennen metron tuloa. 1800 asukasta merkitsisi myös 400-600 autoa katuineen ja autopaikkoineen. Näitä ei havainnekuvissa näkynyt. Metsä on keuhkot, jolla hengitämme. Ylimutka vaati tutkimusta alueen kasveista ja eläimistä, ennen kuin muita suunnitelmia lainkaan viedään eteenpäin. Hän vetosi ekopsykologi Kirsi Salosen kirjaan Mieli ja maisema, jossa lähiluonnon arvoa on selvitetty.

Risto Nyberg kysyi mistä kiire. Metroradan pohjoispuolella on liikerakennuksia muutettu jopa asuinkäyttöön. Aivan Rastilan aseman viereen, radan ja Rastilankallion asuntoalueen väliin, on jo kaavoitettu lisää taloja. Kauppakeskuksen tontille voisi rakentaa korkeankin tornin. Metroradan päälle voisi suunnitella.

Eila Salomaa kertoi kuinka Myllypurossa on hakattu metsää ja ruvettu rakentamaan katuja, vaikka tonttien ostajista puhumattakaan rakentajista ei ole mitään tietoa. Myllypurossakin havainnekuvat valehtelivat. Kunnallistekniikka rakennetaan aina ensiksi, ja sen rakentaminen aloitetaan hakkuilla ja räjäytyksillä.

Jaana Pylkkänen Meri-Rastilan asukasfoorumista vaati että tarkempaa työtä olisi tehtävä jo suunnittelun alkuvaiheessa, muuten päättäjät valtuustossa eivät tiedä mitä ovat päättämässä.

Marja-Liisa Siira korosti Vartiokylänlahden maisemallista ja luonnonhistoriallista arvoa. Onko esitys kolme tehty peloitteeksi, jotta jokin pienempi menisi läpi, hän kysyi? Rehellisyyden nimissä havainnekuvien talot olisi esitettävä harmaan asvaltin päälle luonnosteltuina, koska nykyrakentamisessa ei maastosta säästy mitään.

Eero Vilen huomautti että nykyrakentaminen on tosiaan raiskausta, josta on hyviä esimerkkejä niemen etelärannalta Ramsinranta 2:n ja 3:n rakentamisessa. Kalliot räjäytetään ja putsataan sammaleista, kaikki puut kaadetaan. Myöhemmin lisätään pieniä istutuspuita, sellaisten lajien taimia, jotka eivät luontoon täällä edes kuulu. Vartiokylänlahden vihersormi pilkottaisiin rakentamisella peruuttamattomasti.

Yleisön yksimielinen kanta oli, että selitys "alueen statuksen nostamisesta" on harhautusta. Itä-Helsingin sosiaalisia ongelmia ei lisärakentaminen ratkaise, vaan pahentaa.

Matti Lipponen muistutti että Vuosaareen on 2000-luvulla rakennettu Rastilankallio sekä Ramsinranta 1, 2 ja 3. Vuosaaren väkiluku on kasvanut hurjasti viime vuosikymmeninä. Silti tämä on edelleen luonnoltaan rikas ja rauhallinen kaupunginosa. Onko kaupungin tavoitteena ahtaa tänne lisää ja lisää väkeä, niin kauan kunnes ahtautta ja sosiaalisia ongelmia todella saadaan aikaan? - Puheenjohtajana toiminut vuorovaikutussuunnittelija Turunen myönsi että Vuosaaren asukasluku on kahdenkymmenen vuoden ajan lisääntynyt noin 1000:lla vuodessa.

Eikö ala jo riittää?

Erkki Haapaniemi
Meri-Rastilan asukasfoorumi
044 - 370 7734

Itä-Helsingin rantojen rakentamisesta (Vartti 19.8.2009)

Vartti (19.8.) kertoo, että etenkin itäisen Helsingin rannat ovat jatkossa rakentamisen ykköskohteena. Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Kati Vierikko ihmettelee, kuinka kaupunki voi julistaa Itämeren suojelua samalla kun se suunnittelee ruoppaamisia ja rantarakentamista, jotka rehevöittävät vesistöä.

"Helsinkiin kansallinen kaupunkipuisto" (HS 31.5.2009)

Helsingin luonnosuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Kati Vierikko kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipideosastolla 31.5.2009:

Toivoisin kaupunkisuunnitteluvirastossa tapahtuvan suunnittelukulttuurin täyskäännöksen: maankäytön on lähdettävä siitä, että ensin osoitetaan pysyvästi rakentamiselta säilytettävät alueet.

Tämän toteutumiseksi Vierikko näkee kansallisen kaupunkipuiston perustamisen olevan välttämätöntä.

Kirjoituksessa viitataan tähän uutiseen.

"Helsinkiä suunnitellaan luonto unohtaen" (HS 24.4.2009)

Helsingin metsille tehdään tällä hetkellä samaa kuin kaupungin rakennuskannalle 1960-luvulla, jolloin purettiin arvokkaita puu- ja Jugend-rakennuksia kaikenlaisten betonihirvitysten ja makkaratalojen tieltä. Kaiken piti olla UUTTA, MODERNIA, TEHOKASTA - ja jälkeenpäin ollaan sitten saatu harmitella, mitä tuhoa silloin mentiin tekemään.

Ohessa Helsingin Sanomien mielipidesivulla 25.4.2009 julkaistu Merja Uusivirran kirjoitus, jossa kuvataan, kuinka kaavoitusprosessit Helsingissä nykyään junaillaan läpi (esimerkkinä Laajasalon Kruunuvuorenranta, Stansvik ja Tahvonlahti).

Tuloksena on odotettavissa toisinto edellä mainitusta jättimokasta.

Kuka pelastaisi metsän? (Vartti 28.1.2009)

Biologi Tapio Solosen mukaan Mustavuoren kaavoittaminen asunnoiksi olisi järjetön teko. Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä ei ole asiasta moksiskaan. Lue juttu Vartti-lehdessä 28.1.2009.

Jutussa mainitaan myös adressi Mustavuoren suojelemiseksi: www.adressit.com/mustavuorenpuolesta

Pro Mustavuori -liike ei anna periksi (Helsingin Uutiset 10.12.2008)

HUOM: Vielä on aikaa perjantaihin 12.12. asti jättää mielipide kaupungin Mustavuori-suunnitelmista kaupunkisuunnitteluvirastolle (ks. "11.11.2008 Pohjois-Vuosaari, asemakaava").

"Pro Mustavuori -liike ei anna periksi - Aktiivit haluavat säästää metsät tuleville sukupolville." Näin otsikoi Helsingin Uutiset tämänpäiväisen (10.12.) kaupunkimetsäjuttunsa, jossa haastatellaan Marjaliisa Siiraa. Netin näköispainos lehdestä tässä.

Perään vielä toinen Mustavuori-juttu (Vartti 3.12.2008), jonka on kirjoittanut Vuosaari-seuran sihteeri Matti Pöhö.

Pohjois-Vuosaaren asemakaavaluonnos nähtävillä

Niinisaarentien pohjoispuolen uusi asemakaavaluonnos on nyt valmis ja nähtävillä.

Alueelle suunnitellaan pientalovaltaista asuntoaluetta n. 2 000 asukkaalle. Alue rajautuu Natura 2000 alueeseen ja sijaitsee Mustavuoren suojelualueen välittömässä läheisyydessä. Alueella on luonnonarvoja, mm. kalliomuodostelmia ja kosteikkoja, ja se toimii puskurina Mustavuoren lehtoalueelle. Rakentaminen tulee väistämättä vaikuttamaan sekä virkistys- että luontoarvoihin.

Kaavan valmistelijat ovat tavattavissa 26.11.2008, kello 10-18, Vuotalon aulassa, Mosaiikkitori 2.

Mielipiteet voi jättää 12.12. mennessä kaupunkisuunnitteluvirastoon (PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki, käyntiosoite Kansakoulunkatu 3).

Suunnittelumateriaali nähtävillä KSV:n sivulla netissä.

Kruunuvuorenrannan osayleiskaava pöydälle

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto tiedottaa: Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaehdotus jätettiin kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 30.10. pöydälle. Tiedote asiasta tässä. Ja tässä kokouksen esityslista.

"Kruunuvuorenselän sillasta päätetään nyt" (HS 19.10)

Sunnuntain Hesarin (19.10.2008) mielipidesivulla Markku Jutila kirjoittaa Kruunuvuorenselän siltahankkeesta: näyttää siltä, että tuskin kenelläkään on tietoa siitä, missä nyt mennään, vaikka asia on tulossa jo nykyisen valtuuston päätettäväksi. "Edes Museovirasto ei tiedä, että siltaa ollaan rakentamassa", Jutila kirjoittaa.

Koirasaarentien asemakaavat - yleisötilaisuus TÄNÄÄN!

MUISTUTUS: Tänään yleisötilaisuus

Koirasaarentien molemmille puolille Gunillantien ja Borgströmin kallion alueelle laaditaan asemakaavoja. Alueelle on tarkoitus suunnitella sekä pientaloja että kerrostaloja.

Kaavoitus uhkaa Koirasaarentien rakentamattomia jyrkkäpiirteisiä, virkistysalueina ja valtakunnallisestikin arvokkaita kalliometsärinteitä. Suunnittelualueen eteläosassa on lisäksi Tahvonlahti ja arvokas Tahvonlahden ruovikko.

Alueen osayleiskaavaprosessi on ollut jokseenkin hämärä. Suunnittelualue irrotettiin kesken kaavaprosessin osayleiskaavasuunnitelmasta Maankäyttö- ja rakentamissuunnitelman alaiseksi alueeksi. Maankäyttö- ja rakentamissuunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen ja sen on hyväksynyt ainoastaan kaupunkisuunnitteluvirasto.

Keskustelutilaisuus pidetään TÄNÄÄN 8.10. klo 18-20 Tahvonlahden koululla, osoitteessa Gunillantie 12.

Mielipiteet asemakaavaluonnoksesta tulee jättää kaupunkisuunnitteluviraston kirjaamoon, PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki 20.10. mennessä.

Koirasaarentien hanke kaupunkisuunnitteluviraston sivuilla.

Kaisa Hauru
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys

Kaupunkisuunnittelulautakunta paneelikeskustelussa 18.9.

Mitä tuumaavat helsinkiläiset päättäjät kaupunkinsa kehityksestä ja tulevaisuudesta? Tähän saadaan vastauksia klo 18 alkavassa tilaisuudessa. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet kokoontuvat tuolloin kaupunkilaisten kuultaviksi paneelikeskusteluun, jonka vetäjinä toimivat Helsingin Sanomien kaupunkitoimituksen esimies Kari Räisänen sekä toimittaja Kaisu Moilanen.

Minkälaisia kysymyksiä sinä haluaisit esittää lautakunnan jäsenille?
Voit lähettää oman kysymysehdotuksesi Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle viimeistään tiistaina 16.9. osoitteeseen laituri@hel.fi

Keskustelutilaisuus pidetään kaupunkisuunnitteluvirston tilassa, Laiturissa: Narinkka 2
PL 2103, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI
p. (09) 310 37390

Museovirasto haluaa suojella koko Mustavuoren alueen

Alla Marjaliisa Siiran raportti Mustavuoren tämänhetkisestä tilanteesta. Saapa nähdä, auttaako Museoviraston näkemys tässä taistossa!

(L. L.)

***

Museovirasto esitti kesäkuussa, että Mustavuoren alue olisi suojeltava valtakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä. Suojeltavan alueen rajaus ulottuu etelässä Niinisaarentielle saakka ja se kattaa lähes koko Mustavuoren kallioalueen. Mustavuoren liittäminen näihin ns. VAT-alueisiin on lausuntokierroksella ja valtioneuvosto aikanaan hyväksyy (tai hylkää) viraston esityksen.

Suojeluesitys on täydessä ristiriidassa yleiskaavan ja kaupunkisuunnitteluviraston Etelä-Mustavuorelle piirtelemien kaavaehdotusten kanssa. Kaavailtu asuinalue on ehdotetulla suojelualueella.

Helsingin Sanomien Kuukausiliite raportoi viime keväänä, että ensimmäisen maailmansodan aikainen, Helsinkiä ympäröivä linnoitusketju on jäänyt pahasti rakentamisen alle. Juoksuhaudat, linnoituslaitteet ynnä muut ovat omakotitonteilla, jopa talojen alla. Nyt Museovirasto on herännyt tässä asiassa. Ainoa hyvin säilynyt osa linnoitusketjua, ns. tukikohta I, löytyy toistaiseksi rakentamiselta säästyneeltä Mustavuoren alueelta.

Museovirasto toteaa:

Mustavuoren tukikohta I:n linnoituslaitteet muodostavat pääkaupunkiseudun parhaiten säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä.

Ja jatkaa:

Patteri 61 on erityisen uhanalainen. Sen rakenne poikkeaa muista pääkaupunkiseudun tykkipattereista ja siinä on runsaasti hiekkarakenteita ja jopa ehjinä säilyneitä hirsisiä suojahuoneita. Patterin rakenteet ovat herkkiä eroosiovaurioille. Sen säilymistä voi parantaa ohjaamalla kulkeminen kauemmas pattereiden rakenteista ja sijoittamalla asuin- ym. rakentaminen mahdollisimman kauas kohteelta.

Kaupunkisuunnitteluviraston kaavaehdotuksessa tiivis omakotirakentaminen katuineen tulee aivan patteri 61:n viereen.

Marjaliisa Siira
Pro Mustavuori -liike

Ympäristölautakunta aikoo poistaa huomenna kohteita luonnonsuojeluohjelmasta

Helsingin ympäristölautakunta käsittelee huomenna tiistaina 12.8.2008 lausuntokierrokselta palannutta Helsingin luonnonsuojeluohjelmaa 2007-2016.

Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää omassa lausunnossaan sellaisten alueiden poistamista suojelulistalta, joille se suunnittelee asuin- (tai puisto)rakentamista. Tämä koskee mm. Stansvikia ja Meri-Vuosaarta.

Niinpä suojeluohjelmasta onkin lausuntojen perusteella kokonaan poistettu kolme kohdetta: Harmaakarin ja Mustakuvun saaret sekä Tahvonlahdenharju!

Esimerkiksi viimeksimainittu alue Stansvikissa sijaitsee kokonaisuudessaan Kruunuvuoren rannan osayleiskaava-alueella - ja tämä kaavahan on valmisteilla kaupunkisuunnitteluvirastossa.

Asiasta voi lukea yksityiskohtaisemmin Helsingin Vihreiden viheraluetyöryhmäläisten yhteisblogista Skutta - vihreää Helsinkiä. Siellä todetaan kyseisestä Stansvikin alueesta mm. seuraavaa:

Tahvonlahden harju on arvioitu yhdeksi arvokkaimmaksi kallio- ja maaperän luontokohteeksi, joiden rauhoittaminen ja säilyminen on ensiarvoisen tärkeää. Se on upea luonnontilainen harju, jolla on suuri maisema-, opetus- ja luonnonsuojeluarvo.

(Tahvonlahdenharjun rikkaaseen lajistoon voi tutustua myös täällä: Kuvareportaasi Stansvikista.)

Ympäristölautakunnan kokouksen ennakkotiedote on luettavissa tästä. Kokouksen esityslista taas on luettavissa täältä. Esityslistassa todetaan Tahvonlahdenharjusta seuraavasti:

Tahvonlahdenharju, jonka rajaukseen sisältyi Stansvikin kartanoalue, otettiin ohjelmasta pois saadun lausunnon ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella. Ympäristökeskus arvioi, että arvokas kartanoympäristö ja siihen liittyvä harju voidaan suojella riittävillä kaavamääräyksillä, jotka ottavat huomioon myös alueen eliöstön ja luonnonarvot. Tällainen kaavassa suojeltavaa virkistysaluetta turvaava merkintä tulisi ainakin harjualueen osalta olla ’Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue’- merkintä.

Tosiasiassa tälläisella "merkinnällä kaavassa" ei ole juuri mitään merkitystä alueen luonnon todellisen suojelun kanssa. Mitä virkaa suojelulla ylipäätään on, jos suojelun yli aina voidaan tarpeen tullen kävellä? (Ympäristölautakunta suhtautuu nuivasti myös Helsyn lausuntoon, jossa - mikä järkevää - on keskeistä riittävän suurten ja toisiinsa yhteydessä olevien alueiden suojelu.)

Ohessa ympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet (jäsenten tarkemmat yhteystiedot löytyvät kokouksen esityslistasta). Heihin kannattaa olla vielä yhteydessä, ettei kertautuisi myllypurolaisille tuttu menettely, jossa ympäristölautakunta kumoaa äänestyspäätöksellä luontoarvoja kaavoittajan toiveiden mukaisesti!

Kokoomus

pj. Lea Saukkonen, p. 1929 3340; varajäsen, Heini Tiinonen, p. 0400 415 414, heini.tiinonen[at]saunalahti.fi

Reima Linnanvirta, p. 050 538 1606, reima[at]reima.info; varajäsen Simo Hämäläinen, p. 040 521 7744, simo.hamalainen[at]iki.fi

Keskusta

Riku Eskelinen, p. 044 514 4361; varajäsen Anna-Mari Vimpari, p. 040 722 7028, anna-mari.vimpari[at]helsinki.fi

SDP

vpj. Harri Saksala, p. 020 762 1358 (041 505 8356), harri.saksala[at]humak.edu; varajäsen Jenni Erola, p. 040 560 2263, jenni.erola[at]helsinki.fi

Irma Marttila, p. 050 338 3748, irma.marttila[at]kolumbus.fi; varajäsen Natalia Erchova, p. 040 567 4295, media.comnatel[at]ppinet.fi

Matti Niemi; varajäsen Simo Utriainen, p. 344 2261, gsm 040 741 9118

Vihreät

Kati Vierikko, p. 040 737 2298, kati.vierikko[at]helsinki.fi; varajäsen Petri Kyrölä, p. 041 436 2743, petri.kyrola[at]yahoo.com

Vasemmistoliitto

Miina Kajos, p. 050 338 3204, miina.kajos[at]luonnontieteilijat.fi; varajäsen Perttu Iso-Markku, p. 041 530 3793, perttu.iso-markku[at]helsinki.fi

Ruotsalainen kansanpuolue

Johanna Sandberg, p. 044 575 0613, sandjohanna[at]gmail.com; varajäsen Björn Fant, p. 09 191 50619

Heinäkuu 2008 Kivinokassa - ympäristötaidetta & puiden karsintaa

Maijan kioskille, Kivinokka (Kuva: Laura Lindstedt)

Miten käy kun ympäristötaide kohtaa rakennusviraston metsurit (arboristit)? Rakennusvirasto nimittäin ilmoittaa harjoittavansa vielä heinäkuun puolella metsänhoitotoimia Kivinokassa.

Rakennusvirasto tiedottaa

Samaisella Kulosaaren ja Herttoniemen välissä sijaitsevalla, perinteikkäällä Kivinokan ulkoilualueella järjestetään myös ympäristötaidenäyttely, jonka teemana on tänä vuonna ”Vuosi 1918 & Linnut”. Näyttelyyn on osallistunut 19 taiteilijaa, tässä muutama kuva näyttelystä. (Valokuvat Laura Lindstedt.)

Hanne Horte-Garner: Tuhon näky

Otto Santala: Hyväksikäytetyt. Kuvia vuoden 1918 lapsisotilaista


Merja Metsänen: Kotirauha

Schachindra Dass: Soul Tunnel - Sielutunneli


Kaisu Koivisto: Observatoria

Lisätietoa näyttelystä täältä.

Ehkäpä tällä kertaa rakennusvirasto tekee "hoitotyön" luontoa ja ihmisiä kunnioittaen - siis toisin kuin monin paikoin Helsingissä keväällä 2008. Toivokaamme näin. Tarkkailkaamme kuitenkin kaupunkiympäristössämme liikkuvia isoja metsätyökoneita - onko niiden suuntana Kivinokka?

Toivottavasti tällä puiden karsinnalla ei ole mitään kytköstä Helsingin asuntopolitiikkaan! Tietyt tahot nimittäin haluaisivat rakentaa Kivinokkaan pientaloasutusta, mikä tekisi tästä omaleimaisesta ja pitkään helsinkiläisten yhteisessä käytössä olleesta metsäluontoalueesta yksityisen merenrantaökyilyalueen.

Kivinokka tulisikin suojella. Kyse on luonnoltaan, muun muassa linnustoltaan hyvin arvokkaasta alueesta, joten mikä olisi luontevampaa kuin liittää Kivinokka osaksi Helsingin kaupunkipuistoa. Tämä olisi myös topografisesti mitä luontevinta; kaupunkipuistoalueen kokonaisuus täydentyisi näin kauniisti. (Ks. täältä varhaisempi postaus aiheesta: "Kivinokka osaksi Helsingin kaupunkipuistoa!"; ks. myös postaus "Juhannus Kivinokkalaisessa luonnossa".)

Nythän Kivinokka on kaavoitussuunnitelmissa ns. "selvitysalue". Toisin sanoen on avoinna, mikä tulee olemaan Kivinokan kohtalo asuntopolitiikan myllerryksessä.

Kaupunkisuunnitteluviraston Kaavoituskatsauksessa 2008 alueesta todetaan: "Yleiskaava 2002:ssa selvitysalueiksi merkittyjen Kivinokan ja Vartiosaaren osayleiskaavatyö käynnistyy vuonna 2008. Yleiskaavapäällikkö Markku Lahti, p. 310 37060." Kaavoitussuunnitelmista voi lukea lisää Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston sivuilta.

Juuri nyt siis tapahtuu! Viime kädessä kysymys on kuitenkin politiikasta. Toivottavasti kuntavaalit syksyllä 2008 tuottavat tässä(kin) suhteessa Helsingin kaupunkimetsiä säästäviä tuloksia!

Lisätietoa Kivinokan alueesta löytyy täältä.

Ja täältä löytyy adressi, joka on hiljan perustettu Kivinokan säilyttämisen puolesta: "Kivinokka uudelleen kansanpuistoksi – vetoomus kaupungin päättäjille."

Lopuksi muutaman päivän takainen kirjoitus Helsingin Sanomista, jossa Ulla Brusila-Relas ja Hannu Ojala nostavat esiin Kivinokan kaavoituskysymyksen ja vaativat: "Kivinokkaa kehitettävä virkistysalueena" (HS 16.7.2008).

Keskuspuiston pohjoisosan asemakaavaa valmistellaan

Kaupunkisuunnitteluvirasto on aloittanut Keskuspuiston pohjoisosan virkistysalueen asemakaavoituksen. Alue säilyy nykyisellään virkistyskäytössä ja Paloheinän ulkoilumajan ympäristöä kehitetään. Suunnitteilla on myös Paloheinästä Kuninkaantammeen ulottuva bussiliikennetunneli, jonka suuaukko sijoittuisi Paloheinän ulkoilumajan lähelle nykyisen kääntöympyrän kohdalle.

Asemakaavasta voi jättää mielipiteensä 15.8. mennessä. Keskustelutilaisuus pidetään TÄNÄÄN MAANANTAINA 16.6. klo 17-19 Paloheinän majalla. Ks. lisää täältä.

Kaupunkisuunnittelun infopiste avattu - kysely kaupunkilaisten mielipaikoista

Kaupunkisuunnitteluvirasto avasi 12.6. vanhalla linja-autoasemalla Laituriksi nimeämänsä info- ja näyttelytilan. Esitteessä tila nimetään kaupunkisuunnittelun kohtauspaikaksi: "Laituri on vastaus ihmisten tiedon ja vaikuttamisen tarpeeseen. Se on uusi ja avoin paikka, jossa suunnitelmiin, muutoksiin ja kehityshankkeisiin voi tutustua henkilökohtaisesti. Laiturilla voi osallistua myös kaupunkisuunnittelusta käytävään keskusteluun."

Eilen myös käynnistettiin kysely: Mikä on paras paikka kaupungissa? Kyselyyn voi vastata itse paikalla kortilla tai verkkosivuilla osoitteessa
http://laituri.hel.fi.

Hienot suunnitelmat - entä käytäntö..? Ensin Aurinkolahti, sitten Kruunuvuori?

Helsingin KSV mainostaa Laajasalon Kruunuvuorenrannan suunnitelmia "Kaupunkisuunnittelu" -lehden 2/2008 (ks. muita lehden leikkeitä tästä, tästä ja tästä postauksesta) etusivulla seuraavin sanoin:

Laaditut suunnitelmat ja alueen vaihteleva maasto tarjoavat mahdollisuudet monenlaiselle rakentamiselle. Rannan tuntumaan ja osittain veden päälle rakennettavat vesikorttelit, rinteitä myötäilevät terassitalot sekä
pientaloista muodostuvat puutarhakorttelit saavat seurakseen kallioiden
lomaan sijoitetut kerrostalot.

Aurinkolahdestakin on aikoinaan esitetty vastaavanlaisia ihania suunnitelmia - ja viime aikoina on saatu myös käytännön kokemusta siitä, millaista työtä näiden unelmien ylläpitäminen vaatii rakennusvirastolta: onneksi rakennusidylliä häiritsemään tullut leväpuuro tokenee vielä "mekaanisella imulla"...

Keskustele KSV:n kanssa Stansvikin asemakaavasta!

Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavaa Stansvikin alueelle. Suunnittelualueeseen kuuluu Tahvonlahdenniemi, Stansvikin kartanoalue ja Nuottaniemi.


Aiheesta pidettiin keskustelutilaisuus 4.6.2008 Stavsvikin ravintolassa, josta kerrottiin tässä postauksessa.

Kaavan valmistelija maisema-arkkitehti Mervi Nicklén (puhelin 310 37221) on tavattavissa 26.5.–13.6. kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3, 5. kerros sopimuksen mukaan.

Ottakee yhteyttä! Vielä on pari päivää aikaa!!