Heinäkuu 2008 Kivinokassa - ympäristötaidetta & puiden karsintaa

Maijan kioskille, Kivinokka (Kuva: Laura Lindstedt)

Miten käy kun ympäristötaide kohtaa rakennusviraston metsurit (arboristit)? Rakennusvirasto nimittäin ilmoittaa harjoittavansa vielä heinäkuun puolella metsänhoitotoimia Kivinokassa.

Rakennusvirasto tiedottaa

Samaisella Kulosaaren ja Herttoniemen välissä sijaitsevalla, perinteikkäällä Kivinokan ulkoilualueella järjestetään myös ympäristötaidenäyttely, jonka teemana on tänä vuonna ”Vuosi 1918 & Linnut”. Näyttelyyn on osallistunut 19 taiteilijaa, tässä muutama kuva näyttelystä. (Valokuvat Laura Lindstedt.)

Hanne Horte-Garner: Tuhon näky

Otto Santala: Hyväksikäytetyt. Kuvia vuoden 1918 lapsisotilaista


Merja Metsänen: Kotirauha

Schachindra Dass: Soul Tunnel - Sielutunneli


Kaisu Koivisto: Observatoria

Lisätietoa näyttelystä täältä.

Ehkäpä tällä kertaa rakennusvirasto tekee "hoitotyön" luontoa ja ihmisiä kunnioittaen - siis toisin kuin monin paikoin Helsingissä keväällä 2008. Toivokaamme näin. Tarkkailkaamme kuitenkin kaupunkiympäristössämme liikkuvia isoja metsätyökoneita - onko niiden suuntana Kivinokka?

Toivottavasti tällä puiden karsinnalla ei ole mitään kytköstä Helsingin asuntopolitiikkaan! Tietyt tahot nimittäin haluaisivat rakentaa Kivinokkaan pientaloasutusta, mikä tekisi tästä omaleimaisesta ja pitkään helsinkiläisten yhteisessä käytössä olleesta metsäluontoalueesta yksityisen merenrantaökyilyalueen.

Kivinokka tulisikin suojella. Kyse on luonnoltaan, muun muassa linnustoltaan hyvin arvokkaasta alueesta, joten mikä olisi luontevampaa kuin liittää Kivinokka osaksi Helsingin kaupunkipuistoa. Tämä olisi myös topografisesti mitä luontevinta; kaupunkipuistoalueen kokonaisuus täydentyisi näin kauniisti. (Ks. täältä varhaisempi postaus aiheesta: "Kivinokka osaksi Helsingin kaupunkipuistoa!"; ks. myös postaus "Juhannus Kivinokkalaisessa luonnossa".)

Nythän Kivinokka on kaavoitussuunnitelmissa ns. "selvitysalue". Toisin sanoen on avoinna, mikä tulee olemaan Kivinokan kohtalo asuntopolitiikan myllerryksessä.

Kaupunkisuunnitteluviraston Kaavoituskatsauksessa 2008 alueesta todetaan: "Yleiskaava 2002:ssa selvitysalueiksi merkittyjen Kivinokan ja Vartiosaaren osayleiskaavatyö käynnistyy vuonna 2008. Yleiskaavapäällikkö Markku Lahti, p. 310 37060." Kaavoitussuunnitelmista voi lukea lisää Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston sivuilta.

Juuri nyt siis tapahtuu! Viime kädessä kysymys on kuitenkin politiikasta. Toivottavasti kuntavaalit syksyllä 2008 tuottavat tässä(kin) suhteessa Helsingin kaupunkimetsiä säästäviä tuloksia!

Lisätietoa Kivinokan alueesta löytyy täältä.

Ja täältä löytyy adressi, joka on hiljan perustettu Kivinokan säilyttämisen puolesta: "Kivinokka uudelleen kansanpuistoksi – vetoomus kaupungin päättäjille."

Lopuksi muutaman päivän takainen kirjoitus Helsingin Sanomista, jossa Ulla Brusila-Relas ja Hannu Ojala nostavat esiin Kivinokan kaavoituskysymyksen ja vaativat: "Kivinokkaa kehitettävä virkistysalueena" (HS 16.7.2008).

Metsuridraamaa

Tapahtuu Vuosaaren ”Puistotiellä” 15.4.2008. Henkilöt: Marjaliisa Siira sekä kaksi metsuria, jotka paljastuvatkin arboristeiksi.

Nuoria mäntyjä kaadettu, Vuosaari 15.4.2008

Kuva: Marjaliisa Siira

Seuraavassa siis jatkoa Marjaliisa Siiran kuvareportaasiin Vanhan Vuosaaren hakkuutuhoista (”Metsänhoitoa Vanhassa Vuosaaressa”). Marjaliisa kertoo, miten kävi dialogi metsurien – ei vaan arboristien – kanssa, kun hän sai nämä kiinni itse teosta.

(M.-T. K.)

* * *

Metsuridraamaa

"Me itse päätetään, mitkä puut kaadetaan", metsurit rehvastelivat.

Tietysti kysyin heiltä silloin, millainen työohje heille on annettu.

Työohje on kuulemma suorasanainen teksti (ei siis mitään kuvia tai kuvioita), jossa kerrotaan noin suunnilleen, mitä alueella pitää tehdä.

"No mitä tässä piti tehdä?", kysyin.

Ohjeessa oli lukenut, että jätetään joitakin puuryhmiä ja "loput harvennetaan".

Näin ovat syntyneet aukot maisemassa. Mitkä puuryhmät jätetään, sen pojat päättävät itse. He eivät mielestäni ole edes osanneet valita kauniita ryhmiä säästettäviksi.

Kysyin myös koulutuksesta. Pojat kertoivat: "Ei me olla metsureita, me ollaan arboristeja."

Onko heillä sitten riittävä koulutus päättää asukkaiden maisemasta sadaksi vuodeksi eteenpäin? Pojat vastasivat siihen, että "vähän enemmän saa arboristi opetusta metsästä kuin metsuri".

Olen kyllä sitä mieltä, että arboristi on vain uusi, hienompi nimitys metsurille. Eihän siivoojakaan enää ole siivooja.

Eikä tätä keskustelua käyty minkään kahvikupposen äärellä, onhan niin paljon puita kaadettavana! Ja vahvat kuulosuojaimet estävät asukkaiden yhteydenottoyritykset.

Juttusille onnistuin pääsemään, kun toinen arboristeista oli huoltoautolla tankkaamassa sahaansa – ilman kuulosuojaimia.

Kun en päästänyt poikaa takaisin töihinsä pitkään aikaan, tuli toinen sitten metsästä katsomaan, että mikä on hätänä, kun kaveri seisoo jonkun mummon kanssa avuttomana keskellä tietä, roikottaen kädessään valmiiksi tankattua sahaa.

Marjaliisa Siira