Heinäkuu 2008 Kivinokassa - ympäristötaidetta & puiden karsintaa

Maijan kioskille, Kivinokka (Kuva: Laura Lindstedt)

Miten käy kun ympäristötaide kohtaa rakennusviraston metsurit (arboristit)? Rakennusvirasto nimittäin ilmoittaa harjoittavansa vielä heinäkuun puolella metsänhoitotoimia Kivinokassa.

Rakennusvirasto tiedottaa

Samaisella Kulosaaren ja Herttoniemen välissä sijaitsevalla, perinteikkäällä Kivinokan ulkoilualueella järjestetään myös ympäristötaidenäyttely, jonka teemana on tänä vuonna ”Vuosi 1918 & Linnut”. Näyttelyyn on osallistunut 19 taiteilijaa, tässä muutama kuva näyttelystä. (Valokuvat Laura Lindstedt.)

Hanne Horte-Garner: Tuhon näky

Otto Santala: Hyväksikäytetyt. Kuvia vuoden 1918 lapsisotilaista


Merja Metsänen: Kotirauha

Schachindra Dass: Soul Tunnel - Sielutunneli


Kaisu Koivisto: Observatoria

Lisätietoa näyttelystä täältä.

Ehkäpä tällä kertaa rakennusvirasto tekee "hoitotyön" luontoa ja ihmisiä kunnioittaen - siis toisin kuin monin paikoin Helsingissä keväällä 2008. Toivokaamme näin. Tarkkailkaamme kuitenkin kaupunkiympäristössämme liikkuvia isoja metsätyökoneita - onko niiden suuntana Kivinokka?

Toivottavasti tällä puiden karsinnalla ei ole mitään kytköstä Helsingin asuntopolitiikkaan! Tietyt tahot nimittäin haluaisivat rakentaa Kivinokkaan pientaloasutusta, mikä tekisi tästä omaleimaisesta ja pitkään helsinkiläisten yhteisessä käytössä olleesta metsäluontoalueesta yksityisen merenrantaökyilyalueen.

Kivinokka tulisikin suojella. Kyse on luonnoltaan, muun muassa linnustoltaan hyvin arvokkaasta alueesta, joten mikä olisi luontevampaa kuin liittää Kivinokka osaksi Helsingin kaupunkipuistoa. Tämä olisi myös topografisesti mitä luontevinta; kaupunkipuistoalueen kokonaisuus täydentyisi näin kauniisti. (Ks. täältä varhaisempi postaus aiheesta: "Kivinokka osaksi Helsingin kaupunkipuistoa!"; ks. myös postaus "Juhannus Kivinokkalaisessa luonnossa".)

Nythän Kivinokka on kaavoitussuunnitelmissa ns. "selvitysalue". Toisin sanoen on avoinna, mikä tulee olemaan Kivinokan kohtalo asuntopolitiikan myllerryksessä.

Kaupunkisuunnitteluviraston Kaavoituskatsauksessa 2008 alueesta todetaan: "Yleiskaava 2002:ssa selvitysalueiksi merkittyjen Kivinokan ja Vartiosaaren osayleiskaavatyö käynnistyy vuonna 2008. Yleiskaavapäällikkö Markku Lahti, p. 310 37060." Kaavoitussuunnitelmista voi lukea lisää Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston sivuilta.

Juuri nyt siis tapahtuu! Viime kädessä kysymys on kuitenkin politiikasta. Toivottavasti kuntavaalit syksyllä 2008 tuottavat tässä(kin) suhteessa Helsingin kaupunkimetsiä säästäviä tuloksia!

Lisätietoa Kivinokan alueesta löytyy täältä.

Ja täältä löytyy adressi, joka on hiljan perustettu Kivinokan säilyttämisen puolesta: "Kivinokka uudelleen kansanpuistoksi – vetoomus kaupungin päättäjille."

Lopuksi muutaman päivän takainen kirjoitus Helsingin Sanomista, jossa Ulla Brusila-Relas ja Hannu Ojala nostavat esiin Kivinokan kaavoituskysymyksen ja vaativat: "Kivinokkaa kehitettävä virkistysalueena" (HS 16.7.2008).

Kenellä on oikeus merinäkymään? (Uusi Suomi 2.7.2008)

Uusi Suomi -verkkolehden kolumnisti Iivi Anna Masso kirjoittaa meren päälle rakennettavista kelluvista asuntohökötyksistä.

Ongelma on siinä, että kun taloja rakennetaan veden päälle, ranta lakkaa olemasta ranta – rannalla kulkija ei enää näe merelle katsoessaan vettä, vaan veden päällä kelluvia taloja. Käytännössä vedenpäällinen rakentaminen on keino kiertää kaupungin rakentamista viime vuosina ohjannut hieno rantojen avoimuuden periaate. Rannalla saa toki kävellä, mutta vesinäkymä varataan kelluvien talojen kohdalla vedenpäällisille asukkaille.

Asian - siis kelluvien haitakkeiden - ytimeen osuva kolumni löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Ei enää palaakaan Keskuspuistosta!

Helsingin Keskuspuiston lounaisimmalle nurkalle, nk. Lääkärinkadun 3,5 hehtaarin alueelle ollaan suunnittelemassa nk. kaupunkivilloja, joihin mahtuisi noin 100 asuntoa. Keskuspuistoa ulkoilumetsänään pitävät, siitä huolestuneet ihmiset perustivat Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -kansalaisliikkeen alkusyksystä 2005. Kansalaisliike järjesti marraskuussa 2005 Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -kansanjuhlan, ja lisäksi jouluaattoiltana järjestettävästä Metsän joulurauhan julistuksesta on tullut jo perinne.

Alue on ollut kuitenkin kiistanalainen jo vuosikymmeniä. Helsingin kaupunginhallitus päätti vuonna 1968 kaavoittaa Lääkärinkadusta pohjoiseen tontit syöpäsairaalalle ja sairaanhoito-oppilaitokselle. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin päätti 1973, että Keskuspuisto on tärkeä virkistys- ja viheralue. Kaupunginhallitus ilmoitti 29.3.1979 kaupunginvaltuustolle, että syöpäsairaalan rakentaminen ja sairaanhoitajakoulun rakentaminen kortteli 627:n alueelle eivät ole enää ajankohtaisia. Sisäasianministeriö vahvisti 9.12.1981 kyseistä aluetta tarkoittavan kaavoittamattomaan alueen puistoksi.

Kuitenkin, Kaupunginhallituksen käsiteltyä 23.6.1974 valtuutettu Juha Klemolan ponnen pohjalta kantakaupungin osayleiskaavaa ja Keskuspuiston osayleiskaavaa kortteli 627 jäi kummankin osayleiskaava-alueen ulkopuolelle.

Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -kansalaisliikkeen mielestä Lääkärinkadun alue kuuluu Keskuspuistoon - kuten Keskuspuiston virallisessa kartassa ja KHO:n vuoden 1973 päätöksessä - ja se toivoo, että pidettäisiin kiinni valtuutettu Paavo Arhinmäen (vas.) vuoden 2003 ponnesta, jonka mukaan "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Keskuspuiston jatkosuunnittelun lähtökohtana on se, ettei Keskuspuiston kokoa pienennetä eikä alueelle rakenneta nykyistä enemmän."

Kaavoittajat ovat syyttäneet alueen puolustajia siitä, että he käyttävät alueella kasvavaa erittäin uhanalaista lehtonata-kasvia tekosyynä, mihin heidät on pakotettu, sillä ulkoilualueet eivät nauti lainsuojaa. Alueen puolustajat eivät ole nimbyjä, vaan he korostavat, että Keskuspuisto on kaikkien helsinkiläisten tärkeä ulkoilualue, peläten, että alueen kaavoittaminen mahdollistaisi Keskuspuiston nakertamisen muiltakin sen reuna-alueilta.