Suomen Luonto -lehdessä 8/2009 juttu Kaupunkimetsistä

Tänään ilmestyneessä Suomen Luonto -lehdessä (numero 8/2009, sivut 44-49) on laaja reportaasi kaupunkimetsistä otsikolla "Kaavoitus pirstoo kaupunkimetsiä. Metsäkiistoja eri puolilla Suomea". Lainaus Riitta Saarisen kirjoittaman jutun alusta:

Kaupunkirakenteiden tiivistäminen on uhka asukkaiden lähivirkistysmetsille. Helsingin Laajasalo on tästä akuutti esimerkki, mutta kiistoja asukkaille tärkeistä lähimetsistä käydään monissa muissakin kaupungeissa.

Erinomaisessa jutussa haastatellaan Helsingin yliopiston kasvimuseon intendentti Arto Kurttoa, lintuharrastaja Seppo Hjerppeä, Suomen YK-liiton pääsihteerinä uransa tehnyttä ja nykyistä Pro Kruunuvuori -liikkeen aktiivia Hilkka Pietilää, Kaupunkimetsäliikkeen perustajiin kuuluvaa Siboné Orozaa, professori Liisa Tyrväistä Metsäntutkimuslaitokselta ja arkkitehti Aija Staffansia Teknillisestä korkeakoulusta.

Juttuun liittyy myös osio, jossa esitellään Helsingin ulkopuolisia kaupunkimetsäliikkeitä, joita ovat muun muassa Rovaniemen Pro Ounasvaara ja Kotkan Pro Äijänniemi. Muita mainittuja kaupunkeja ovat Tampere (Hervantajärvi), Kuopio (Puijon taigametsä, Pihlajaharjun kaavoitus), Oulu (Sanginjoki), Hämeenlinna (Siirin alueen lehto), Jyväskylä (Tanhukaaren alue), Vantaa (jossa asiat on hoidettu hyvin), Espoo (Friisinkallio, Perusmäki, Näkinmetsä ja Hista).

Myllypuron metsä kaatuu

Hakkuut ovat alkaneet tänään Myllypuron metsässä.

Ks. ennakoiva uutinen aiheesta: "Myllypuron metsän kaataminen käyntiin".

Tässä viimeiset väännöt Myllypuron metsästä Hesarin mielipidesivulla: Siboné Orozan kirjoitus 4.9. ja Terhi Mäen vastaus 7.9.

Sipoon ja Vantaan liitosalueen ekologiset haasteet

Tiedote: HELSINGIN LUONNONSUOJELUYHDISTYS (Helsy) esittää Helsingille ekologiset minimivaatimukset Sipoon ja Vantaan liitosalueen maankäytön suunnitteluun

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry julkisti tänään (22.4.2009) oman näkemyksensä Vantaan ja Sipoon liitosalueen ekologisista erityisvaatimuksista. Karttaesityksessä on huomioitu nykyiset suojelualueet sekä suojavyöhykkeet, joiden on oltava riittävän laajat alueen lisääntyvän virkistyskäytön vuoksi. Lisäksi yhdistys on huomioinut tulva-alueet, joiden merkitys rakentamisessa tulee korostumaan ilmastonmuutoksen edetessä.

Helsy huomauttaa, että myös korkein hallinto-oikeus korosti osaliitoksen hyväksyessään alueen luontoarvoja: eteläosan Natura 2000 -alueita ja Sipoonkorven merkitystä virkistykselle sekä koko pääkaupunkiseudulle. KHO painotti päätöksessään, että luonnonolot rajoittavat maankäyttöä. Helsy korostaa tämän päätöksen sekä valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden (VAT) huomioon ottamista alueen suunnittelussa, joka tulee olemaan suuri haaste Helsingille.

Esitys vastaa myös kaupunginvaltuuston 15.4. pöydälle jättämän valtuustostrategian haasteisiin, joissa linjataan Sipoonkorven kansallispuiston ja liitosalueen ekologisen verkoston säilymisestä. Ennen kuin ensimmäistäkään taloa alueelle rakennetaan, on päätettävä ja rajattava ne alueet, joille ei rakennetta.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys vaatii, että Helsinki toteuttaa periaatteensa tiiviistä, energiaa säästävästä ja joukkoliikenteeseen painottuvasta kaavoituksesta liitosalueella eikä sorru hajanaiseen, pientalovaltaiseen kaupunkisuunnitteluun.

Lisätietoja ja tiedustelut kartta-aineistosta:

Kati Vierikko
Puheenjohtaja
040 737 22 98
kati.vierikko(at)helsinki.fi

"Myllypuron metsien suojelulle haetaan tukea Strasbourgista" (HS 26.9.2008)

Helsingin Sanomat tänään (26.9.)

Asemakaavavalitusoikeutta ei pidä rajoittaa

Kauppalehti 19.8.08

KHO:N HALLBERG EI RAJOITTAISI ASEMAKAAVAVALITUKSIA

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg vieroksuu hallituksen kesäistä esitystä, jolla rajoitettaisiin valitusoikeutta asemakaava-asioissa. Hän ei näe perusteita jouduttaa kaavoja sillä tavoin.

-Kansalaiskeskeistä oikeusturvan perinnettä ei saa hukata kapea-alaisiin uudistuksiin, korosti Hallberg vieraillessaan Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa osana KHO:n 90-vuotisjuhlintaa.

Pekka Hallberg muistutti eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannasta, jonka mukaan mahdollisuudesta valittaa KHO:hon ei tule poiketa kevyin perustein.

Yleiskaavavaiheen valituslupajärjestelmän laajentaminen ei Hallbergin mukaan korvaisi sitä, että valittamisoikeutta rajoitettaisiin asemakaavoitusvaiheessa, onhan vasta silloin mahdollista arvioida rakentamisen ja maankäytön yksityiskohtia.

-Asemakaavan sisältövaatimusten tulkinta ei ole yksinkertaista.

Presidentti Hallberg muistutti, että 90 prosenttia asemakaavoista etenee ilman valitusta ja että vain kolme neljä prosenttia etenee KHO:n ratkaistavaksi. Hallintotuomioistuinten keskimääräinen ratkaisuaika on sitä paitsi lyhentymässä ja työtilanne hallinnassa. (MTV3-STT)

Lisäksi Hämeen Sanomat 18.8.08

VALITUSTEN RAJOITTAMINEN NAKERTAISI OIKEUSTURVAA

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Pekka Hallbergin mukaan asemakaavojen valituslupajärjestelmän kiristäminen kaventaisi kansalaisen oikeusturvaa. Hallbergin mukaan valitusoikeudella on ennalta estävää merkitystä.

- Käyttämätön valitusoikeus pakottaa huomioimaan lain vaatimukset. Se pakottaa suunnittelussa huolellisempaan työhön, hän perustelee.

Hallbergin mukaan rajoituksia valitusoikeuteen voidaan harkita vähäisissä ja yksinkertaisissa asioissa, mutta kaava-asiat eivät tähän ryhmään kuulu.

Eduskunta pohtii syksyn aikana, pitäisikö asemakaavapäätöksestä valittaminen korkeampaan hallinto-oikeuteen olla osin luvanvaraista.

Ei enää palaakaan Keskuspuistosta!

Helsingin Keskuspuiston lounaisimmalle nurkalle, nk. Lääkärinkadun 3,5 hehtaarin alueelle ollaan suunnittelemassa nk. kaupunkivilloja, joihin mahtuisi noin 100 asuntoa. Keskuspuistoa ulkoilumetsänään pitävät, siitä huolestuneet ihmiset perustivat Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -kansalaisliikkeen alkusyksystä 2005. Kansalaisliike järjesti marraskuussa 2005 Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -kansanjuhlan, ja lisäksi jouluaattoiltana järjestettävästä Metsän joulurauhan julistuksesta on tullut jo perinne.

Alue on ollut kuitenkin kiistanalainen jo vuosikymmeniä. Helsingin kaupunginhallitus päätti vuonna 1968 kaavoittaa Lääkärinkadusta pohjoiseen tontit syöpäsairaalalle ja sairaanhoito-oppilaitokselle. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin päätti 1973, että Keskuspuisto on tärkeä virkistys- ja viheralue. Kaupunginhallitus ilmoitti 29.3.1979 kaupunginvaltuustolle, että syöpäsairaalan rakentaminen ja sairaanhoitajakoulun rakentaminen kortteli 627:n alueelle eivät ole enää ajankohtaisia. Sisäasianministeriö vahvisti 9.12.1981 kyseistä aluetta tarkoittavan kaavoittamattomaan alueen puistoksi.

Kuitenkin, Kaupunginhallituksen käsiteltyä 23.6.1974 valtuutettu Juha Klemolan ponnen pohjalta kantakaupungin osayleiskaavaa ja Keskuspuiston osayleiskaavaa kortteli 627 jäi kummankin osayleiskaava-alueen ulkopuolelle.

Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -kansalaisliikkeen mielestä Lääkärinkadun alue kuuluu Keskuspuistoon - kuten Keskuspuiston virallisessa kartassa ja KHO:n vuoden 1973 päätöksessä - ja se toivoo, että pidettäisiin kiinni valtuutettu Paavo Arhinmäen (vas.) vuoden 2003 ponnesta, jonka mukaan "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Keskuspuiston jatkosuunnittelun lähtökohtana on se, ettei Keskuspuiston kokoa pienennetä eikä alueelle rakenneta nykyistä enemmän."

Kaavoittajat ovat syyttäneet alueen puolustajia siitä, että he käyttävät alueella kasvavaa erittäin uhanalaista lehtonata-kasvia tekosyynä, mihin heidät on pakotettu, sillä ulkoilualueet eivät nauti lainsuojaa. Alueen puolustajat eivät ole nimbyjä, vaan he korostavat, että Keskuspuisto on kaikkien helsinkiläisten tärkeä ulkoilualue, peläten, että alueen kaavoittaminen mahdollistaisi Keskuspuiston nakertamisen muiltakin sen reuna-alueilta.