Näytetään tekstit, joissa on tunniste ekologiset yhteydet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ekologiset yhteydet. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Luonnonsuojeluliitto tyrmää Östersundom-suunnitelman: Sipoonkorven kansallispuiston yhteydet merelle säilytettävä

TIEDOTE 22.2.2011

Luonnonsuojelujärjestöjen mielestä Helsingillä, Vantaalla ja Sipoolla olisi hieno mahdollisuus ottaa luonto ja kansallispuisto alueen vahvuudeksi.

Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntijat pitävät eilen julkistettua Östersundomin asuinalueen suunnitelman luonnosta huonona.

”Jos suunnitelma toteutuu, luonto hävitetään rannoilta, ja menetetään mahdollisuus mereltä Sipoonkorven metsiin ulottuvaan todella monipuoliseen kansallispuistoon”, sanoo Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin asiantuntija Keijo Savola.

”Erikoista on, että luontomyönteisyydestään tunnetun Vantaan edustajat hyväksyivät tässä vaiheessa yhteisen kaavaluonnoksen, jossa rakentamista ohjataan Vantaan puolella arvokkaiden luontokohteiden päälle. Tällaisia ovat voimassaolevan yleiskaavan suojeluvarauksen Länsisalmen metsä ja luonnon monimuotoisuudelle erityisen tärkeäksi alueeksi osoitettu Myllymäen metsäalue”, ihmettelee Savola.

Luontojärjestöt laativat ekologisen vaihtoehdon Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteiselle Östersundomin yleiskaavalle. Helsingin, Vantaan ja Sipoon luontojärjestöt sekä Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri valmistelevat parhaillaan designtoimisto dadadotankin arkkitehtien kanssa Östersundomin varjokaavaa.

”Rakentamisen luonnolle ja virkistyskäytölle aiheuttamat haitat voidaan minimoida, vaikka alueelle sijoittuisi paljon asutusta”, sanoo Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Sirkku Manninen.

”Nyt julkaistu suunnitelma pikemminkin maksimoi luontohaitat Östersundomin alueella. Rakentamista ohjataan kohtuuttomia määriä Sipoonkorven metsäalueen eteläosaan suoraan arvokkaiden luontokohteiden päälle ja luonnonsuojelualueiden viereen. Sitä olisi tulossa muun muassa valtakunnallisesti arvokkaan Mustavuori-Kasabergetin kallioalueen päälle. Ekologiset yhteydet ovat luonnoksessa aivan liian kapeita. Rakentaminen on kiinni Natura-kosteikoissa.”

”Suunnitelmaan kuuluu laajoja ruoppauksia. Helsingin kaupungilla ei edes ole päätösvaltaa ruopata Natura-alueet. Mahdolliset ruoppaukset päätetään linnustonsuojelun tarpeiden perusteella”, sanoo Manninen.

Luonnonsuojelujärjestöjen mielestä Helsingillä, Vantaalla ja Sipoolla olisi hieno mahdollisuus ottaa luonto ja kansallispuisto alueen vahvuudeksi.

”Brändityöryhmän mielestä luonto on Suomen vahvuus. Julkistetussa suunnitelmassa ei näy tällaisesta jälkeäkään. Natura-alueetkin koetaan suunnitelmassa lähinnä rasitteeksi. Onneksi tämä on vasta työryhmän luonnos”, sanoo Manninen.

Lisätiedot:

Lisätiedot:
- FT Sirkku Manninen, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys 040-5631546
- FT Kati Vierikko, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, puh. 040-737 22 98
- puheenjohtaja, FM Kimmo Jääskeläinen, Vantaan ympäristöyhdistys, puh. 040-589 9158
- luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, puh. 045-652 1974
- Arkkitehti Anna-Riitta Kujala, designtoimisto dadadotank, puh. 050-370 5692
– vs. viestintäpäällikkö Antti Halkka, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 09 228 08 222

Luontojärjestöiltä ekologinen vaihtoehto Östersundomin yleiskaavalle

TIEDOTE 21.2.2010

Luontojärjestöiltä ekologinen vaihtoehto Östersundomin yleiskaavalle

Luontojärjestöt tekevät ekologisen vaihtoehdon Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteiselle
Östersundomin yleiskaavalle. Järjestöjen mielestä kuntien tänään esittelemä luonnos ei
ota tarpeeksi hyvin huomioon alueen luontoa ja virkistysarvoja.

Helsingin, Vantaan ja Sipoon luontojärjestöt sekä Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri valmistelevat dadadotankin arkkitehtien kanssa Östersundomin varjokaavaa. "Haluamme
näyttää kuinka rakentamisen luonnolle ja virkistyskäytölle aiheuttamat haitat voidaan minimoida, kun noudatetaan ympäristön ja lakien reunaehtoja”, kertoo Helsingin
luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Sirkku Manninen.

Suunnittelun lähtökohtana on metrolle riittävä asutus. "Kaikkea ei voi säilyttää, mutta
luonnosta, lainsäädännöstä ja hyvän kaavoituksen periaatteista ei kannata luopua”, sanoo
hankkeen koordinaattori FT Kati Vierikko.

Varjokaava tarjoaa kuntien viralliselle kaavaluonnokselle konkreettisen vaihtoehdon. Se
yhdistää Sipoonkorven kansallispuiston rannikon Natura-alueisiin, suojaa toimivat
ekologiset yhteydet sekä muut arvokkaat luontoalueet eikä rakenna tulva-alueille.
Kaavassa on varmistettu myös nykyisille ja tuleville asukkaille laadukkaat ja toimivat
kulkuyhteydet Sipoonkorven kansallispuistoon.

Järjestöt löysivät yhteistyökumppanikseen designtoimiston dadadotankin. "Emme tingi
kaupunkikuvallisesta ilmeestä tai asukasviihtyisyydestä. Vaihtoehtokaavassamme
metroasemalta pääsee suoraan kaupunkiin tai luontoon", sanoo arkkitehti Anna-Riitta
Kujala.

Luontojärjestöjen varjokaava valmistuu huhtikuussa. Kaikki kansalaiset voivat tutustua ja
kommentoida sitä varjokaava.fi-sivuilla.

Lisätiedot:

- FT Kati Vierikko, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, puh. 040-737 22 98
- puheenjohtaja, FM Kimmo Jääskeläinen, Vantaan ympäristöyhdistys, puh. 040-589 9158
- FM Sini-Pilvi Saarnio Sipoon luonnonsuojelijat, puh. 040-743 9083
- luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, puh. 045-652
1974
- Arkkitehti Anna-Riitta Kujala, designtoimisto dadadotank, puh. 050-370 5692
- www.varjokaava.fi

keskiviikko 22. huhtikuuta 2009

Sipoon ja Vantaan liitosalueen ekologiset haasteet

Tiedote: HELSINGIN LUONNONSUOJELUYHDISTYS (Helsy) esittää Helsingille ekologiset minimivaatimukset Sipoon ja Vantaan liitosalueen maankäytön suunnitteluun

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry julkisti tänään (22.4.2009) oman näkemyksensä Vantaan ja Sipoon liitosalueen ekologisista erityisvaatimuksista. Karttaesityksessä on huomioitu nykyiset suojelualueet sekä suojavyöhykkeet, joiden on oltava riittävän laajat alueen lisääntyvän virkistyskäytön vuoksi. Lisäksi yhdistys on huomioinut tulva-alueet, joiden merkitys rakentamisessa tulee korostumaan ilmastonmuutoksen edetessä.

Helsy huomauttaa, että myös korkein hallinto-oikeus korosti osaliitoksen hyväksyessään alueen luontoarvoja: eteläosan Natura 2000 -alueita ja Sipoonkorven merkitystä virkistykselle sekä koko pääkaupunkiseudulle. KHO painotti päätöksessään, että luonnonolot rajoittavat maankäyttöä. Helsy korostaa tämän päätöksen sekä valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden (VAT) huomioon ottamista alueen suunnittelussa, joka tulee olemaan suuri haaste Helsingille.

Esitys vastaa myös kaupunginvaltuuston 15.4. pöydälle jättämän valtuustostrategian haasteisiin, joissa linjataan Sipoonkorven kansallispuiston ja liitosalueen ekologisen verkoston säilymisestä. Ennen kuin ensimmäistäkään taloa alueelle rakennetaan, on päätettävä ja rajattava ne alueet, joille ei rakennetta.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys vaatii, että Helsinki toteuttaa periaatteensa tiiviistä, energiaa säästävästä ja joukkoliikenteeseen painottuvasta kaavoituksesta liitosalueella eikä sorru hajanaiseen, pientalovaltaiseen kaupunkisuunnitteluun.

Lisätietoja ja tiedustelut kartta-aineistosta:

Kati Vierikko
Puheenjohtaja
040 737 22 98
kati.vierikko(at)helsinki.fi