"Helsinki alkaa rakentaa uutta kantakaupunkia", toteaa lehdykän esipuheen otsikko. Helsinkiin halutaan 5000 uutta asuntoa joka vuosi, eivätkä tähän tarpeeseen vanhat satama-alueet riitä, kertoo KSV:n virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi.
Esipuhetta lukiessa tulee ikävä 1950- ja 1960-luvulla vallinnutta rakennusideologiaa, johon kuului luonnonmuotojen kunnioittaminen, rakennusten häveliäs "upottaminen" osaksi ympäröivää luontoa. Nyt, 2000-luvulla, halutaan tietenkin Suurta ja Prameaa: "Vanha kantakaupunki historiallisine rakennuksineen ja tiiviine kortteleineen ovat kaupungin arvostetuinta ja halutuinta osaa asuntomarkkinoilla. Tällaiselle asumismuodolle uskotaan olevan runsaasti kysyntää jatkossakin."
Pannaan siis metsiköt, niiden puut ja purot, kasvit ja eläimet, luonnonkalliot ja kurittomat kohoumat talonräyskien alle! Vehreistä, villeistä luonnonrannoista pääsee niistäkin eroon laatoilla ja kiveyksillä.
Havainnekuvat paljastavat, kuinka masentavan massiivista ja luontoa säästämätöntä rakentaminen tulisi olemaan esimerkiksi Laajasalon Kruunuvuorenrannassa.
Tänään tässä on vielä vehreä metsäparatiisi, jonne allekirjoittanut pyrähti hölkälle.
(Kuva kaupunkisuunnitteluviraston Kaavoituskatsaus 2008 -lehdestä)
"Alueen suunnittelun lähtökohtana on merellisyys
sekä alueen liittyminen hienoon paikkaan ja luontoon."
Kaupunkisuunnitteluvirasto on käynnistänyt hankkeen nimeltä "Esikaupunkien renessanssi", joka noudattelee yleiskaava 2002:n ideologiaa. Kyse on Helsingin esikaupunkialueiden täydennysrakentamisesta, yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä. Yleiskaavasuunnittelija Tero Santaoja runoilee seuraavasti:
Näillä alueilla on kasvava peruskorjaustarve ja fyysisen ympäristön tila on paikoin heikko. [...] Esikaupunkien renessanssin tavoitteena on luoda positiivinen henki lähiöiden määrätietoiselle kehittämiselle, edistää alueiden fyysisiä, sosiaalisia ja toiminnallisia edellytyksiä sekä kanavoida alueelle mahdollisesti uusia taloudellisia resursseja. Lisäksi kehitetään erilaisia vuorovaikutusmenetelmiä, täydennysrakentamisen mallikonsepteja ja toimintatapoja. Työ on osa maankäytön strategista suunnittelua.
Jätän jollekulle retoriikan tutkijalle tämän hengentuotteen tarkemman analyysin. Kehitystä ja edellytysten edistämistä on kumminkin luvassa, ja kanavointia, ja jopa "vuorovaikutusmenetelmiä", mitä ne sitten lienevätkään...
Kaavoituskatsaus 2008 -lehdykkä löytyy kokonaisuudessaan pdf-tiedostona täältä.
(L.L.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti