Tiedote 27.5.2008
Kaupunkimetsien suojelusta halutaan kansanäänestys
Maailma kylässä ‑festivaaleilla polkaistiin lauantaina 24.5. käyntiin nimien keruu, jonka tarkoituksena on saada Helsinkiin kansanäänestys kaupunkimetsien suojelusta. Kansanäänestysaloitteen takana on vuonna 2005 perustettu Kaupunkimetsäliike.
Aloitteessa vaaditaan, että Helsingin kaupunki järjestää kansanäänestyksen, jossa kaupunkilaiset voivat ottaa kantaa siihen, tulisiko Helsingin kaupunkimetsät säilyttää luonnonmukaisina ja rakentamattomina. Kyseessä olisi ensimmäinen asukkaiden vaatimuksesta järjestetty kansanäänestys Helsingissä.
– Tavoite on kova, sillä aloitteen taakse tarvitaan viisi prosenttia Helsingin äänioikeutetuista. Pääsimme kuitenkin jo kahden päivän aikana hyvään vauhtiin, iloitsee Siboné Oroza, yksi Kaupunkimetsäliikkeen perustajista. – Jatkamme nimien keräämistä pitkin kesää Helsingin keskustassa, kesätapahtumissa ja eri kaupunginosissa. Tähtäämme siihen, että tarvittava määrä allekirjoituksia olisi kasassa ennen syksyn kunnallisvaaleja.
– Kunnallinen kansanäänestys kaupunkimetsistä olisi merkittävä askel omaehtoiseen kansalaisosallistumiseen, uskoo demokratiatutkija Rolf Buchi. Hän on kirjoittanut aiheesta teoksen Kohti osallistavaa demokratiaa (Like 2006).
Kaupunkimetsäliikkeen synnyn taustalla on vuoden 2002 yleiskaava, jossa monia tärkeitä eri kaupunginosien puistoja ja ulkoilumetsiä varattiin asuntorakentamiselle. Asukkaat ovat yrittäneet vaikuttaa kaavoitussuunnitelmiin niiden kaikissa vaiheissa, tuloksetta.
– Kaupunkimetsien virkistykselliset, ekologiset ja ilmanpuhtauteen liittyvät ulottuvuudet koskettavat jokaista helsinkiläistä. Meillä kaikilla on oma rakas lähimetsämme ja tuttu, turvallinen ulkoilumaastomme. Jos ja kun uusia asuntoja rakennetaan, niille on etsittävä maata jostain muualta kuin jäljellä olevista Helsingin metsistä, summaa laajasalolainen kirjailija Laura Lindstedt.
– Kaupunkiluonto ei tietenkään voi olla koskematonta ja luonnontilaista. Kuitenkin myös kaupunkiluonnossa elää useita arvokkaita kasvi- ja eläinlajeja. Ne selviytyvät parhaiten, mikäli kaupunkimetsät säilytetään verkostomaisena. Metsälaikkujen väliset viherkäytävät, niin sanotut ekologiset yhteydet, tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa, painottaa Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen sihteeri Kaisa Hauru.
Lisätietoja:
Siboné Oroza
http://www.kaupunkimetsaliike.info/
http://kaupunkimetsa.blogspot.com/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti