Lahden Kiveriössä hakattu 13 ha metsää

Lahden Kiveriössä on talven aikana hakattu metsää noin 13 hehtaarin alueelta, kertoo Etelä-Suomen sanomat 4.4.2012. Kaupungin metsätoimen mukaan kyse on "lievästä harvennushakkuusta". Vertauksena mainittakoon esimerkiksi Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjauksen ohjeistus: "Pienialaisten ympäristöön ja maisemaan sovitettavien vaiheittain toteutettavien uudistusaukkojen koko on enintään 0,3 ha."

Metsien kaadon perusteet hämmästyttävät. Metsäsuunnitelijan mukaan vanha kuusikko kaadettiin, sillä sitä käytettiin leiriytymiseen.

Asuinalueiden sisällä ja niiden läheisyydessä sijaitsevat kaupunkimetsät tuottavat monia ekosysteemipalveluita sekä pitävät yllä luonnon monimuotoisuutta. Metsät muun muassa suodattavat melua ja pidättävät ilmansaasteita, ne ehkäisevät tulvia ja tuottavat ihmisille virkistyskokemuksia.

Linkki Etelä-Suomen Sanomien uutiseen.

Varsinainen lehtiuutinen on ladattavissa alla olevasta kuvakkeesta.

TIEDOTE: Metsänhakkuita vastustetaan Meri-Rastilassa

Luonto-liiton tiedotteesta 13.3.2012:

Luonnonsuojelijat ja paikalliset asukkaat vastustavat tänään 13.3. Helsingin kaupungin metsänhakkuita Meri-Rastilan virkistysmetsässä. Kaupunki aloitti maanantaina 12.3. hakkuut alueella, jonka metsät ovat luonnonsuojelullisesti erittäin arvokkaita. Alueella on myös suuri merkitys lähiseudun asukkaiden virkistyskohteena.

Luonto-Liitto ja Helsingin Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ovat tänään tehneet Helsingin kaupungille aloitteen luonnonsuojelualueen perustamiseksi Meri-Rastilan metsään. Samalla järjestöt vaativat nyt aloitettujen hakkuiden välitöntä keskeyttämistä. Suuri osa suunnitelluista hakkuista kohdistuu alueelle, jota luontojärjestöt esittävät suojeltavaksi.

“On käsittämätöntä, että Helsingin kaupunki hakkaa aluetta, joka kuuluu luontoarvoiltaan koko kaupungin alueen merkittävimpiin”, ihmettelee Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajander. “Meri-Rastilan luonnontilaisen kaltaiset vanhat metsät ja merenrannat ovat tiheään rakennetun alueen keskellä välttämätön keidas niin ihmisille kuin linnuillekin. Alueen suojelu turvaisi suositun virkistyskohteen ja luontoarvojen säilymisen myös tulevaisuudessa.”

Helsingin kaupunki on selvittänyt alueen metsäisiä luontoarvoja viime vuonna valtion myöntämällä METSO-ohjelman rahoituksella. Lisäksi vuonna 2011 tehdyssä kääpäselvityksessä alueelta on löydetty useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja. Selvityksessä alueen on todettu kuuluvan lahopuulajiston osalta Helsingin tärkeimpiin. Kaupungin hakkuita toteutetaan kuitenkin vanhojen suunnitelmien mukaan, joissa näitä tuoreita selvityksiä ei ole huomioitu.

Lisätietoja:

Lauri Kajander (maastossa), metsävastaava, Luonto-Liitto,
p. 045 1179 610 , lauri.kajander(at)luontoliitto.fi

Oulussa kaupungin metsää hakataan: Sanginjoella mielenosoituksia, poliiseja

Oulussa puolustetaan Sanginjoen metsää. Poliisit ovat käyneet useaan otteeseen ajamassa mielenosoittajia kauemmas koneista. Hakkuut on keskeytetty muutamana päivänä kun poliisit poistuneet. Historiallista toimintaa kaupungin omistamassa virkistysmetsässä!

http://sanginjoki.wordpress.com/ -blogissa tuorein tieto.

Facebook: http://www.facebook.com/Oulu.Finland

Ylen uutinen: http://yle.fi/alueet/oulu/2012/01/poliisi_saapunut_sanginjoen_mielenosoituspaikalle_3202273.html

Tietoa Sanginjoen alueesta ja tilanteesta:
http://www.sll.fi/yhdistykset/olsy/sanginjoki/sanginjoki.html
http://www.facebook.com/pages/Sanginjoen-metsien-suojelun-puolesta/177337515636564

*

Jos retkeilyaluiden säästäminen Metsähallituksen hakkuilta kiinnostaa, niin allekirjoita vetoomus:
http://www.adressit.com/valtion_retkeilyalueiden_metsien_hakkuut_on_lopetettava

Metsähallitus on hakannut Kylmäluoman retkeilyalueella metsää jo viikon! Leimikossa on avohakkuuseen menossa 160- ja 190-vuotiaita männiköitä. Myös Oulujärven retkeilyalueella hakataan nyt. Olethan allekirjoittanut adressin retkeilyalueiden puolesta? Jaa linkkiä edelleen myös kavereillesi, kiitos!

*
 
Tiedot välitti MTK

Vantaa hakkasi metsää suurharvinaisuudelta!

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri tiedottaa 18.5.2011:

VANTAA HAKKASI METSÄÄ SUURHARVINAISUUDELTA

Vantaan kaupunki on hakannut Mätäojalla metsää, jossa elää saimaannorppaan verrattava suurharvinaisuus. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ja Vantaan ympäristöyhdistys ovat pyytäneet kaupungilta selvitystä asiasta. Hakkuut tehtiin vastoin suunnitelmia ja niillä aiheutettiin vakavia vahinkoja erittäin uhanalaiselle lajille.

Mätäojalla elää muun muassa erittäin uhanalaiseksi luokitellut kovakuoriaislajit halavasepikkä sekä Manner-Suomen ainoa tunnettu laikkujumin esiintymä. Halavasepikkää ei tunneta mistään muualta maailmasta kuin Suomesta, ja Mätäoja on sen kahdesta tunnetusta esiintymispaikasta tärkein.

Mätäojan alue on voimassa olevassa yleiskaavassa kaavoitettu lähivirkistysalueeksi, jolla on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisiä arvoja. Mätäoja on alkuperäinen Vantaanjoen uoma, jonka alueella on myös valtakunnallisesti arvokkaita luhtia. Hakkuut tehtiin vastoin kaavamääräyksiä sekä alueelle tehtyjä hoito- ja käyttösuunnitelmia. Niissä hakattiin muun muassa kaupungin tiedossa olleita halavasepikän asuttamia puita.

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ja Vantaan ympäristöyhdistys ovat pyytäneet kaupungilta asiasta selvitystä. Lisäksi hakatut puut on tärkeätä palauttaa alueelle, koska puissa olevat uhanalaisten lajien toukat voidaan ehkä vielä pelastaa.

"Vantaan esimerkki osoittaa, että luontoarvojen huomioon ottamista kuntien metsätaloudessa pitää parantaa", sanoo luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola Uudenmaan ympäristönsuojelupiiristä. "Monissa muissakin kunnissa hakataan turhaan raitoja ja pajuja roskapuina, vaikka niillä voi elää harvinaisia lajeja. Tarpeettomilla virkistysalueiden 'siistimishakkuilla' aiheutetaan muutenkin haittaa sekä luonnolle että asukkaiden viihtyvyydelle."


LISÄTIEDOT:

- Mätäojan luontoarvoista ja tehdyistä hakkuista: luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, puhelin 045 652 1974
- Mätäojan uhanalaisista lajeista: yli-intendentti Jyrki Muona, Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo, Eläinmuseo, puhelin 050 3182 344
- Selvityspyyntö
- Kuntametsäsivut
- Vantaan kaupunki: Halavasepikkä - pieni ihme Vantaan Mätäojalla

Myllypuro tänään, 10. syyskuuta 2009

Tällaista tänään Myllypurossa

Kuvat Tuuli Luukas

Kuvia Myllypurosta 8.9.2009

Hakkuita on tehty tänään 8.9. 2009 Kauppamyllyntien alkupäässä ja harvennushakkuita muuallakin metsässä. Kuvat Tuuli Luukas.

Puutbois-metsäkoneet ovat aloittaneet Myllypuron metsässä



Ennakkomarkkinointia...

Bussin ikkunasta näin tuon metsäkoneen, väki päivitteli, että siinä metsä nyt menee... paikallisbussissa kuulee ihmisten todelliset tunnot! Toivotaan, että metsä vielä säästyy, jospa kaupunki kerrankin miettisi, mitä se oikein metsissään puuhaa!! - Tuuli Luukas

Myllypuron metsä tänään, "siinä se menee"...

"Maiseman kuolema" (HS 18.8.2009)

Historioitsija Mirkka Lappalainen kirjoittaa Helsingin Sanomien tiedesivujen kolumnissaan (18.8.2008) suomalaisesta metsämaisemasta. Ja päätyy tuttuun kaupunkimetsä-paradoksiin:

Kesämökkipaikkakunnallani on 2000-luvulla tehty niin paljon hakkuita, että "metsään meneminen" vaatii vaivaa ja etukäteissuunnittelua. Lähin "metsäksi" luokiteltava lämpäre löytyy ryteikköä puskevien hakkuualueiden välistä parin kilometrin päästä.

Paradoksaalista kyllä, Helsingissä oikea metsä on paljon lähempänä.

"Helsinki tärvelee hakkuilla lähiluontomme" (HS 8.5.09)

Risto Mustosen kirjoitus tämän päivän Helsingin Sanomissa (8.5.2009) - täyttä asiaa!

Tässä myös tekstimuodossa kirjoittajan luvalla:

Helsinki tärvelee hakkuilla lähiluontoamme

Helsingin kaupungin rakennusvirasto on tehnyt talven ja kuluvan kevään aikana lähivirkistysmetsien hakkuita eri puolilla Helsinkiä. Rakennusvirasto kutsuu internetsivuillaan toimenpidekirjoa, johon kuuluvat muun muassa kaupunkimetsien avohakkuut ja raivaukset, luonnonhoidoksi.

Rakennusviraston luonnosteleman luonnonhoidon linjauksen tavoitteena on "viihtyisä, toimiva, kestävä, turvallinen ja terveellinen ympäristö kaikille helsinkiläisille ja muille viheralueiden käyttäjille".

Tehdyn luonnonhoidon tulokset ovat toistaiseksi olleet monin paikoin täysin päinvastaisia asetetuille tavoitteille: hakkuilla on luotu entistä useammalle helsinkiläiselle aiempaa vähemmän viihtyisiä, vähemmän terveellisiä sekä meluisampia, pölyisempiä ja monimuotoisuudeltaan köyhempiä elinympäristöjä.

On vaikea ymmärtää, millainen logiikka on ohjannut hakkuut suunnitelleen henkilön ajattelua esimerkiksi Viikintien ja Itäväylän varrella. Näiden Helsingin ja osin koko maan mittakaavassa vilkkaimmin liikennöityjen väylien varrelta on tinkimättömällä sinnikkyydellä hakattu ja raivattu pois merkittävä määrä – paikoin kaikki – siitä lehtipuustosta, joka toimii puskurina väyliltä kulkeutuvaa liikenteen saastetta, pölyä ja osin myös melua vastaan.

Viikin peltojen kohdalla on ilmeisesti ajateltu, että kevyen liikenteen väylällä liikkuvat haluavat aamuin illoin nauttia kaikilla aisteillaan viereisen Viikintien puuduttavasta autoliikennevirrasta, joka luonnonhoidollisen metsänraivauksen seurauksena jyrää nyt esteettä kävelijöiden ja pyöräilijöiden silmissä ja korvissa.

Veräjämäen ja aiemmin Herttoniemen alueilla on tehty myös aivan puhtaita avohakkuita käytännössä läheisten kerrostalojen ikkunoiden alla.

Rakennusvirastosta kerrottiin, että se on informoinut kaupunginosien asukkaita ennen hakkuita muun muassa esittämällä havainnekuvia toimenpiteiden vaikutuksista ympäristöön.

Onkohan rakennusviraston suunnitteluosasto käynyt kysymässä hakkuiden jälkeen lähitalojen asukkailta, miltä tuntuu, kun tuttu metsä on nostettu kumipyörien päälle ja seuraavat vuodet voidaan katsella ikkunasta aukkoa ja tasaista taimikkoa?

Tällaisia toimenpiteitä voi kutsua jopa symboliseksi väkivallaksi. Siinä asiantuntijataho määrittelee vaihtoehdot sille, millaiset toimenpiteet suhteessa ympäristöön ovat mahdollisia ilman, että ihmiset, jotka lopulta joutuvat elämään toimenpiteiden seurausten kanssa, voivat asioihin mitenkään vaikuttaa.

Lenkkipolkujen varsille kootuista tukkipinoista sekä metsään jääneistä kannoista näkee, että hakkuissa on poistettu valtavat määrät elävää ja tervettä puustoa sekä sellaisia lahoja mutta monimuotoisuuden kannalta tärkeitä puuyksilöitä, joista ei olisi ollut minkäänlaista vaaraa esimerkiksi ulkoilijoille.

Tehdyillä hakkuilla on useimmiten ainoastaan heikennetty metsien ulkoilu-, virkistys- ja maisema-arvoja.

Helsingin kaupungin luonnonhoito näyttää jäljen perusteella olevan hyvin läheistä sukua sille tehometsänhoidolle, jota voi nähdä kaikkialla Suomessa: avohakkuita, lehtipuiden ja pensaiden systemaattista poistoa tavoitteena tasaikäiset ja tasakokoiset yhden kahden puulajin istutusmetsiköt, joita aikanaan odottaa taas sama hoito.

Tällainen tapa hoitaa metsää on yhä enemmän kyseenalaistettu jo metsäasiantuntijoidenkin ja erityisesti kansalaisten keskuudessa. Kaupunkimetsiin ja asutusten lähelle kovat hakkuut eivät sovi lainkaan. Lisäksi tällainen metsänhoito on tarpeettoman kallista ja metsän uusiutumisen kannalta usein täysin turhaa.

Silti rakennusvirasto on luonnonhoidollaan luomassa kaupungin talouteen menoautomaattia. Se esittää lisää määrärahoja tuleville vuosille Helsingin metsien hakkuisiin –luonnonhoidon nimissä.

Kaupungin päättäjät hoi, ilmainen vinkki: aloittakaa elvytys leikkaamalla hakkuiden lisäämiseen tarkoitetut rahat – samalla elvytätte Helsingin lähiluontoa!

RISTO MUSTONEN
metsävastaava
Luonto-Liitto

"Helsinki yrittää uudistaa metsien hoitotapojaan" (HS 3.4.2009)

Helsingin Sanomien muutaman päivän takaisessa uutisessa (3.4.) ihmetellään hiljattain Malminkartanossa suoritettuja puun kaatoja. Uutisessa kaupungin harjoittamista luonnonhoitotavoista haastatellaan myös apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauria. Hänen väitteensä mukaan kaupungin intresseissä on tehdä metsissä vain toimia, jotka ovat tarpeen. Uutisessa Sauri nostaa esiin myös yleisen myytin, jossa kaupunki pistää rahoiksi metsillään.

"Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta haluaa lisätä metsiensuojelua Etelä-Suomessa"

Seuraavassa pari lähimetsiä koskevaa uutisleikettä.

Vuoden luontotekona 2008 on palkittu espoolaisvaltuutettujen Sirpa Hertellin ja Nina Knaapilan aloite lähimetsien suojelusta Espoossa.

Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta haluaisi, että Etelä-Suomen metsiä suojeltaisiin. Tällä hetkellä kuitenkin 99 prosenttia metsistä on hakkuiden tai muunlaisen muokkauksen kohteena. Metso-ohjelmalla tilannetta yritettiin parantaa, mutta "nyt hallitus on pyyhkinyt takapuolta yhteisesti sovitulla ohjelmalla", WWF:n Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen kirjoittaa.

Luonto-Liitto: Helsingin metsienhoito sivuuttaa kaupunkimetsien arvot

Ohessa Luonto-Liiton kaupunkimetsiin liittyvä tiedote. Tutustu myös Luonto-Liiton valtuustoaloitteeseen!

* * *

Luonto-Liitto tiedottaa 18.3.2009:
Helsingin metsienhoito sivuuttaa kaupunkimetsien arvot

Luonto-Liiton mielestä Helsingin kaupungin metsienhoito sivuuttaa kaupunkimetsien todelliset arvot. Kaupunkimetsät ovat ensisijaisesti kaupunkilaisten virkistys- ja rauhoittumispaikkoja, jotka tarjoavat mahdollisuuden harrastaa ja oppia tuntemaan luontoa. Puun tuotantoon tarkoitettujen talousmetsien hoitomenetelmiä ei tule soveltaa kaupunkimetsiin.

Luonto-Liitto lähetti tänään Helsingin kaupunginvaltuutetuille aloitteen, jossa peräänkuulutetaan monimuotoisuuden ja virkistysarvojen kunnioittamista kaupungin metsien hoidossa. Aloite toimitetaan valtuutetuille vielä henkilökohtaisesti illan valtuuston kokouksessa.

Hakkuita ja ylenpalttista hoitoa vähentämällä voitaisiin kaupunginmetsäalueilla melko nopeastikin saavuttaa hyötyjä luonnon monimuotoisuuden suojelussa, virkistysarvojen parantumisessa ja metsienhiilivarannon lisääntymisessä. Hakkuisiin myös kulutetaan kaupunkilaisten verovaroja.

"Onkin syytä ihmetellä, mitä hyvää näillä hakkuilla tavoitellaan ja mitäsaavutetaan", kummastelee omalla asuinalueellaan Roihuvuoressa ja lähialueilla hakkuita seurannut Matti Ikonen. "Nykyinen kaupunkimetsätalous antaa kaupunkilaisille aivan väärän kuvan siitä, miltä monimuotoinen metsä näyttää ja mikä on järkevää metsätaloutta", Ikonen jatkaa.

Kaupunkimetsien hakkuut ovat viime aikoina suututtaneet kaupunkilaisia useissa kaupunginosissa. Viime vuonna hakkuista nousi kohu Herttoniemessä, tänä vuonna vuorossa on Roihuvuori.

"Kaupunkimetsä, jossa on luonnontilaisen metsän piirteitä, kuten lahopuuta, tarjoaa hienon mahdollisuuden ympäristökasvatukselle lähiöissä. Kasvamme arvostamaan monimuotoista metsää, kun pieni sirpale liialliselta käsittelyltä säästynyttä metsää löytyy melkein pihapiiristä. Monimuotoisesta metsästä löytää myös enemmän elämyksiä", kertoo Luonto-Liiton ympäristökasvatuksen suunnittelija Malva Green.

Luonto-Liitto ehdottaa, että Helsinki ottaisi mallia Vantaasta, jossa uudella metsänsuunnittelumallilla on saatu vähennettyä metsien käytön ristiriitoja. Vantaan uusien metsänhoitoperiaatteiden mukaan hakkuita tehdään vain jos niistä seuraa selkeää ja perusteltavissa olevaa hyötyä.

Lisätiedot:
Matti Ikonen, Luonto-Liiton metsäryhmän jäsen, p. 0400 257 755
Risto Mustonen, Luonto-Liiton metsävastaava, p. 0400 687 856

Rakennusviraston urheat metsänhoitajat käyvät Roihuvuoren metsiä vastaan (HU 31.1.09)

Helsingin Uutisten viikonloppunumerossa 31.1.-1.2. 2009 uutisoitua: Rakennusviraston urheat metsänhoitajat käyvät jälleen ympäristölle vaarallisia puita ja metsiä vastaan! Tällä kertaa Roihuvuoressa.

Roihuvuoren metsä uhattu

Herttoniemen metsänhakkuut ovat etenemässä Roihuvuoreen. Muutama päivä sitten eräs asukas ilmoitti ikkunansa alle ilmestyneen ilmoituksen alueen luonnonhoitosuunnitelmista.

Toimenpiteissä ollaan tuhoamassa arvokasta lehtometsää. Ylispuutuhottava metsä sisältää mm. haapoja, harmaaleppää ja raitaa. Uudistus tehdään viljelemällä lehmusta ja jalavaa. Alue on osittain myös linnustollisesti arvokasta ja sen rinteessä on mm. litorinameren rantakiviä, sekä vuonna 1914 tehtyjen 1. maailmansodan sotavarustuksien jäänteitä.

Suunnitelma löytyy rakennusviraston sivuilta. Suunnitelma-alueen sijainti näkyy tässä.

Kuvat ja informaatio: Matti Ikonen