Santahamina laajempaan käyttöön

Erkki Haapaniemi avasi keskustelun Santahaminan tulevaisuudesta ja vaihtoehtoisista käytöistä. Olisi hienoa pystyä säilyttämään sen upea luonto, mutta vielä hienompaa olisi, jos kaikki luonnonkauneutta arvostavat pääsisivät nauttimaan tästä ainutlaatuisesta paikasta.

Kaupunkimetsäliikkeen tavoitteena on luonnonsuojelun ja virkistyskäytön yhdistäminen. Mielestäni sekä Santahaminan muuttaminen asuinalueeksi että pitäminen armeijan yksityiskäytössä ovat ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Alueen tulevaisuutta on ryhdyttävä suunnittelemaan uudelta pohjalta, aidosti kaupunkilaisia kuunnellen suunnittelun ensi vaiheesta lähtien.

Santahamina voisi tarjota paljon mahdollisuuksia vapaalle kansalaistoiminnalle. Sen rakennuksista voisi saada sijan esimerkiksi luontokoulu tai vaikkapa maailman ensimmäinen kaupunkimetsäkoulu.

Useat Helsingin edustan kauneimmat saaret ovat olleet vuosikymmenestä toiseen armeijan henkilökunnan yksityisinä kesänviettopaikkoina, kaupunkilaisilta suljettuja. Santahaminaa sotilaat esittelevät ikään kuin käyntikorttina, esimerkkinä luonnonsuojeluhengestään. Samaan aikaan järjestetään helsinkiläisten ulkoilualueilla kaupunkisotaharjoituksia.

Asevarainen turvallisuuspolitiikka muodostaa aina uhan luonnolle; sitä ei valitettavasti muuta muuksi harjoitusten aiheuttamien tuhojen minimointi. Tuhoa synnyttävän laitoksen historia voidaan jättää näkyviin, mutta tulevaisuus rakentuu uudenlaiselle ajattelulle, luonnon ja ihmisen kunnioittamiselle ja rinnakkainelolle.

Eila Salomaa

Santahaminan kuulumisia

Santahamina 5.10.2008 (Kuva: MT Kuuskoski)

Sunnuntaina 5. lokakuuta kaupunkimetsien puolustajilla oli mahdollisuus tutustua Santahaminan luontoon. Retkeä vetiupseeritoverinsa kanssa everstiluutnantti Jarmo Nieminen, joka on opastanut jo yli kahdeksaa tuhatta kävijää Santahaminassa.

Kiertelimme saaren itäpuolen ampumaharjoitusalueella, ja näimme muun muassa kuuluisan rantasaunan, jossa vuosikaudet viimeisteltiin valtion tulo- ja menoarvio. Taustana ovat tietenkin Santahaminaan kohdistuvat "kaavoituspaineet", jotka tuntuvat uhkaavan jok'ikistä puuta ja pensasta koko pääkaupunkiseudulla.

Rakennushallitus oli muutama vuosi sitten yrittänyt kaataa Santahaminan puustoa, tietenkin siksi että saataisiin tuottoa ja päästäisiin istuttamaan uusia risuja puiden tilalle. Jo Venäjän vallan aikana oli kuitenkin määrätty, että Santahaminan rantametsät on säilytettävä, muun muassa siksi etteivät veneilevät siviilit pääse tirkistelemään liiaksi sotilasalueen tapahtumia. "Sotilaille on aina ollut selvää metsän suojeleva merkitys", Nieminen totesi.

Meren pinnan korkeus vaihtelee etelärannikolla parin metrin rajoissa. Kun lisäksi tulee maan nousu, Santahamina muuttuu koko ajan hitaasti. Aikaisempi merenlahti on nyt kluuvi nimeltä Kissalampi. Merivesi virtaa siihen ja takaisin kahden putken kautta, jotka on vedetty tsaarin joukkojen rakentaman pienen hiekkatien ali.

Hiekkaa merikin kerää valleiksi, myös viereisellä Santahaminan Suurlahdella. Lahdella ammutaan maaleihin, jotka ovat parilla kallioluodolla, mutta suurimman osan ajasta tietenkin lahti, kuten koko Santahamina on käytännössä luonnonsuojelualuetta.

Myös jalkamiesten ammunnoissa maalit on tarkkaan sijoitettu hiekkalaatikoihin, joten arka kalliomaasto ei pahasti kulu harjoituksissa. Näimme harvinaisia sammalia kallioilla, joilla 2000-luvun kesien kuivuus on pientä vahinkoa tehnyt, kuten Herttoniemessäkin. Pientähän se on sotilaiden ja kuivuuden tekemä vahinko Rakennusviraston "hoitotoimenpiteiden" tekemään verrattuna.

Biologit ovat paljon tutkineet Santahaminan luontoa, ja monin kohdin on löydetty korvaamattomia ympäristöjä. Parisatavuotiset puut eivät ole harvinaisia täällä. Monille lintulajeille saari on myös tukikohta, kertoi Nieminen, joka osoittautui paitsi historian tuntijaksi, myös lintuharrastajaksi ja valokuvaajaksi.

Kaiken kaikkiaan lyhyt kiertomatkamme vakuutti, että olisi hirvittävän näkemyksetöntä muuttaa historiaa tihkuva suurenmoinen luontokohde asuinalueeksi, kenties ohimenevien "kaavoitustarpeiden" takia. Juuri äsken uutiset kertoivat puolustusvoimien luovuttavan muutaman nyt sotilaskäytön kannalta tarpeettomaksi tulleen pienemmän saaren pois.

Kyllä Sandiksen pitäisi pysyä sotilailla: legendaarisine Rivieroineen ja Saharoineen ja vanhoine makasiineineen, joissa lepakot pesivät räystäiden alla, se on osa myös kansankulttuuriamme. Voiko hallintokultturi numeroineen tulla niin sokeaksi, että uhraa tällaiset mittaamattomat arvot?

Erkki Haapaniemi

* * *

Lisäys: lisää valokuvia Santahaminan-retkestä löytyy aiemmasta postauksesta, täältä. (L.L.)

Terveisiä syksyisestä Santahaminasta

Jarmo Nieminen opasti tänään pientä kaupunkimetsistä kiinnostunutta ryhmää Santahaminan arvokkaassa metsäluonnossa. Tässä joitakin kuvamaistiaisia sunnuntairetkestämme ainutlaatuisessa kaupunkiluonnossa. Reissun antiin tullaan palaamaan vielä jatkossa.

´

Santahamina 5.10.2008
Kuvat: Martti-Tapio Kuuskoski

Kallioimarre


Lehtokielo

Myrsky nousee; takana Jänissaari

Jänissaaren ruskaa


Kestää 40 vuotta ennen kuin poronjäkälä pääsee tällaiseen kasvuun.

Kilpikaarnamänty; kilpikaarnaa alkaa muodostua vasta noin 150 vuotta vanhoihin puihin.

Puolustusvoimilta vapautuu miltei luonnontilaisia saaria

Puolustusvoimilta osittain vapautuvista sotilassaarista (Vallisaari, Kuninkaansaari, Kuivasaari ja Rysäkari) oli tänään näyttävä juttu Helsingin Sanomissa (4.10.). Verkko-Hesarissa sama uutinen "Puolustusvoimat luopuu neljästä Helsingin edustan linnakesaaresta" (HS 3.10.) on herättänyt vilkasta keskustelua.

Saaret ovat (Santahaminan tavoin) luontoarvoiltaan ja historialtaan ainutlaatuisia kohteita.

Tiedotustilaisuus sotilassaarten luovuttamisesta muuhun käyttöön pidettiin eduskunnassa eilen perjantaina 3.10. Tässä puolustusministeriön asiasta antama tiedote: "Puolustusvoimilta vapautuvien saarikohteiden tuleva käyttö selvitetään".

Asiantuntevaa lisäluettavaa aiheesta löytyy Jarmo Niemisen (mm. Santahaminaseuran puheenjohtaja) blogeista:

Jarmo Nieminen - ihmeellinen saaristoluonto
Jarmo Nieminen - blogit uusisuomi.fi

Helsyn retkiä Laajasaloon ja Santahaminaan

HELSINGIN LUONNONSUOJELUYHDISTYKSEN RETKIÄ STANSVIKIIN JA SANTAHAMINAAN

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsy järjestää kesän aikana kaksi luontoretkeä Stansvikiin ja yhden Santahaminaan:

Ke 23.7. klo 17.30 - n. 20 luontoretki Stansvikiin Laajasaloon. Kokoontuminen bussin 88 päätepysäkillä Kaitalahdessa. (Ei ennakkoilmoittautumista).

To 7.8. klo 17.30 - 21.00 kasviretki Santahaminaan, aiheena merenrantakasvit. Lähtö Santahaminan varuskunnan portilta. Enintään 25 osallistujaa. Ilmoittautuminen iltaisin ja viikonloppuisin viimeistään 4.8. Johanna Ojalle, puh. 045 111 5927 (HUOM! ei tekstiviestejä).

Pe 8.8. klo 21.30 lepakkoretki Stansvikiin. Tapaaminen Stansvikin kartanon parkkipaikalla. Lisätietoa lepakkoretkistä täältä (ei ennakkoilmoittautumista).

Helsyn retket ja muut tapahtumat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia eikä ennakkoilmoittautumista tarvita, ellei erikseen niin mainita. Luettelo Helsyn kaikista retkistä ja tapahtumista löytyy täältä.

Tervetuloa mukaan!

Kaisa Hauru, Helsyn järjestösihteeri, helsy@sll.fi

Sodankäyntiä kaupunkimetsissä

Kaartin Jääkärirykmentti ampuu ja taistelee pääkaupunkiseudun ulkoilumetsissä 21.-29.5.

300 miestä taisteluvarusteissa ja 45 ajoneuvoa on käynnistämässä operaation kaupungin lähiluonnossa. Pihoillamme rynnäkkökiväärit on jo nähty. Kuvassa on Hallainvuoren halki kulkevan rajalinjan tricolor-merkitty alkupiste Myllypuron päässä. Viikin pellon reunalta löytyvän paperin mukaan ammuntaa tapahtuu neljänä päivänä klo 6-22, liikettä ja toimintaa muinakin aikoina.

Asukkaiden tiedusteluihin vastaavat tiedotteen mukaan
tiedottaja Sirkku Rantakari, 040 5744959 (23.5. asti),
Tiina Möttönen, 040 5506533
ja kapteeni Pekka Lehto, 040 5816023.

Armeija sanoo suojelevansa luontoa Santahaminassa - entä millaiset jäljet näistä taisteluista jää lähiluontoon?

Eila Salomaa

Aamukävely Helsingissä (Santahaminan metsätuho)

Seuraavassa Petro Pynnösen kuvareportaasi Santahaminasta ja sen arvoluonnosta - sekä sokeeraavasta metsätuhosta, joka siellä on hiljattain tehty. Reportaasi löytyy myös täältä.

(M.-T. K.)

* * *

Aamukävely Helsingissä

Kuvat ja kuvatekstit: Petro Pynnönen

Santahamina aamulla 5.toukokuuta vuonna 2008. Kauppatorille on matkaa 6,5 km.

Itäniemen kallioiset osat ovat koskemattomat. Palleroporonjäkälämatto peittää kallioiden lakia. Laulurastas puolustaa kuuluvalla laulullaan kuusen latvasta suurta reviiriään.





Itäniemen keskellä on ojittamatonta korpea, jossa ei näy mitään ihmisen jättämiä jälkiä. Laulujoutsenen lento on katkennut. Kettu pitää huolen, ettei mitään mene hukkaan.







Suurlahden itärannan kuusikkossa elävät mäyrä, närhi, töyhtötiainen ja punatulkku sulassa sovussa. Rauhalliseen tunnelmaan luotti liikaa se närhi, jonka kanahaukka yhytti iltapalakseen.







Voiko tällaista metsää tosiaan olla Helsingissä?







Ilmeisesti ei voi.







Sille on parempaakin käyttöä. Joku on jalopuupöytänsä takana piirtänyt kartalle viivan. Hän tietää, ettei alueessa ole mitään ihmeellistä, pelkkää talousmetsää. Vähän kitukasvuista tosin, hoitamatonta ryteikköä.

Kuulee sanottavan, että alueen suojelu on pelkkää typerää haihattelua ja Santahamina liian kallista tonttimaata rakentamattomaksi. Tämän kaltaisilla hakkuilla alueen luonnonarvot vähenevät vähä vähältä, eikä lopulta jää suojeltavaa. Hakkuut ovat tältä erää ohi, mutta lisää tulee varmasti. Ehkäpä jo sadan vuoden päästä arvot ovat sellaiset, että osataan arvostaa tällaista luontokeidasta aivan kaupungin vieressä. Alueen kohtalo on helsinkiläisten käsissä. Me päätämme yhdessä, kuinka Santahaminan metsien käy. Mitä sinä päätät?

Kuvat ©Petro Pynnönen

Ei mitään uutta auringon alla...

Tietoa Santahaminasta Santahamina-seuran kotisivuilta.

Lisätietoja: Petro Pynnönen, aluesihteeri, Luonto-Liiton Uudenmaan piiri petro.pynnonen(at)helsinki.fi tai 0400 - 817 125.

Santahaminan koskematonta metsää hakataan

Santahaminan armeijasaaren arvokkaissa metsissä on alettu harjoittaa metsänhoitotöitä. Metsähallitus on muutama päivä sitten hakannut parin hehtaarin aukon saaren itäosissa sijatsevaan koskemattomaan kuusikkoon sekä tehnyt muutamia niin kutsuttuja metsäpalojen leviämistä estäviä palokujia. Luonto-Liiton Uudenmaan piirin Petro Pynnösen mukaan hakattu aukko rajautuu suoraan yhtenäiseen itärannan taisteluampumaradan n. 100 ha suojavyöhykkeeseen. Vyöhyke on pääosin koskematonta metsää ja rantaniittyä. Saaren metsät omistaa Senaattikiinteistöt.

Santahaminan itä- ja eteläosan metsät ovat tähän asti säästyneet mittavilta metsänhoitotoimenpiteiltä, sillä puolustusvoimat on onnistunut pitämään alueen luonnon suhteellisen koskemattomana. Saaressa on keski-iältään yli 100-vuotiaita männiköitä ja kuusikoita parisen sataa hehtaaria. Pääosa saaren rantavyöhykkeestä on koskemattomia, runsaspuisia ja monimuotoisia lehtoja. Saari on elinympäristöltään muutenkin monimuotoinen. Saaresta löytyy muun muassa hietikkoinen merenlahti Riviera, hietikko Sahara, aarniometsää, kalliometsiä, korpia ja kluuvijärvi. Silti aluetta ei ole edelleenkään millään lailla suojeltu. Ks. lisätietoa ja kuvia vuodelta 2005 täältä.

Seuraavassa Petro Pynnösen ottamia valokuvia Santahaminan saaresta tältä aamulta (5.5.2008).

* * *

Lisäys 6.5.2008: Lisää kuvia täällä.