Alla Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen 30.5. jättämä, uhanalaista pikkusieppoa koskeva tiedote. Kaupunkimetsissä on todella mahdollisuus auttaa vanhojen metsien uhanalaisia lajeja!
Tehostuva metsienkäsittely, joka osin johtuu metsäteollisuuden puupulasta ja biopolttoaineiden lisääntyvästä käytöstä, uhkaa Etelä-Suomen viimeisiä suojelemattomia vanhoja metsiä. Tällä hetkellä Etelä-Suomen metsistä on suojeltu vain prosentti. Jotta vanhojen metsien lajit säilyisivät, tulisi vanhoja metsiä olla kymmenkertainen määrä suojelualueisiin nähden. Talousmetsien kiertoaika on noin sata vuotta ja pitkällä tähtäimellä suuri osa talousmetsistä on taimikoita tai nuorta metsää. Tämä johtaa monien vanhojen metsien lajien paikallisiin sukupuuttoihin ja mahdollisesti lajien häviämiseen maastamme.
”Kaupunkien ja kuntien virkistysmetsiä on mahdollisuus hoitaa – tai oikeammin olla hoitamatta – siten, että metsiin kehittyy riittävän suuria vanhojen metsien alueita lahopuineen”, sanoo Kati Vierikko, Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja. ”Nämä hämyisät ja kesällä viileät aarnimetsät tarjoavat kodin monille talousmetsien elintasopakolaisille.”
Tästä mahdollisuudesta on hyvänä esimerkkinä pikkusiepot, jotka ovat valinneet pesäpaikoikseen Helsingin Myllypurosta rehevän rinteen, jossa kuusien seassa korkeat haavat ja koivut tuovat vaihtelua. Helsingin Mellunkylässä Vantaan rajalla pikkusieppopari asustelee järeää vanhaa kuusikkoa, jossa pystyyn kuolevat lahopuut tarjoavat tikkojen koloissa pesäpaikkoja. Myös Mustavuoressa Helsingin ja Vantaan rajalla laulaa pikkusieppoja vanhassa rehevässä kuusisekametsässä.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys muistuttaa, että pikkusieppo on aarnimetsien uhanalainen laji, joka ei tutkimusten mukaan pesi alle 50-vuotiaissa metsissä. Se suosii vanhoja kosteita kuusisekametsiä, joissa on usein purolehto lähistöllä. "Nyt lajin kaunista laulua on mahdollista kuunnella vajaan kilometrin päässä Helsingin Itäkeskuksesta", hehkuttaa Kaisa Hauru, Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen järjestösihteeri. Hyvällä onnella voi kauniin pikkusieppokoiraan nähdä laulamassa kuivuneella kuusen oksalla.
Toivomme menestystä pesintään ja loppua vanhojen kaupunkimetsien katkaisuhoidolle!
Lisätietoja:
Kati Vierikko
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry.
kati.vierikko(at)helsinki.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti