Kuntavaalit on käyty, yhteistyö kaupunkimetsien puolesta alkakoon!

Kunnallisvaalit on nyt käyty. Helsingin valtuustoon valittiin 85 edustajaa, joista 31 vastasi kuntavaalikyselyymme (36,5 %). Yli kaksi kolmannesta vastanneista kannatti kaikkia kyselyssämme esiinnostettuja tavoitteita, ja ylipäätään vain muutama epäili kaupunkimetsien suojelun nostamista keskeiseksi kaupunkikysymykseksi.

Kiitämme vastauksista ja toivomme, että yhteistyö valtuutettujen ja kaupunkimetsäliikkeen kanssa sujuu tulevalla valtuustokaudella hyvin. Varsin lupaavalta ainakin näyttää! Kaikissa puolueissa Vihreitä lukuunottamatta vastausaktiivisuus oli valittujen kohdalla korkeampi kuin kaikkien ehdokkaina olleiden vastausaktiivisuus.

Valtuustopaikoissa Vihreät ja Perussuomalaiset olivat suurimmat voittajat, SDP suurin häviäjä. Puolueista suhteellisesti eniten äänimääräänsä lisäsivät edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna Perussuomalaiset ja SKP, vaikka kannatuksen tuplaantuminen ei SKP:lle lisäpaikkaa tuonutkaan.

Ks. kaupunkimetsäliikkeen kuntavaaliblogi.

"Kunnissa tulisi pohtia viheralueiden käyttöä" (HS 25.10.)

Maa- ja metsätieteiden yo. Matti Ikonen kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidesivulla (25.10.2008) kaupunkimetsien merkityksestä.

Ekosysteemit eivät pysty sopeutumaan eivätkä säily toimivina, mikäli luonnon monimuotoisuuden häviämistä ei saada pysäytettyä. [--] Nimenomaan kunnallisessa ilmastopolitiikassa tulisi huomata toimintojen keskittämisen ja liikenteen minimoinnin ohella se, mitä viheralueilla tehdään.

Ikonen toteaa, että kaupunkimetsissä on sellaisia arvokkaita luonnonmetsien piirteitä, joita ei enää Suomen tehometsämailta (tai "puupelloilta", kuten talousmetsiämme myös nimitetään) löydy. Siten kaupunkimetsiin eivät myöskään sovi tehometsätalouden hoitomallit.

Helsingin kuntavaaliehdokkaat valmiita puolustamaan kaupunkimetsiä

TIEDOTE 23.10.2008

Helsingin kuntavaaliehdokkaat valmiita puolustamaan kaupunkimetsiä

Noin kolmannes Helsingin liki tuhannesta kunnallisvaaliehdokkaasta vastasi kaupunkimetsäliikkeen järjestämään kuntavaalikyselyyn. Ylivoimainen enemmistö kyselyyn vastanneista ehdokkaista on kaupunkimetsien puolustamisen kannalla.

Kyselyssä tiedusteltiin ehdokkaiden kantaa Helsingin kaupunkimetsien suojeluun, kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitteeseen sekä lähidemokratian vahvistamiseen. Vastaukset on julkaistu internetissä osoitteessa http://kuntavaalit.blogspot.com/.

Eniten vastauksia saatiin Vihreiltä, 49 kappaletta, joka on 38,6 % ehdokkaista. Ehdokasmääriin suhteutettuna ylivoimaisesti aktiivisimpia olivat kuitenkin SKP:n ympärille kerätyn Helsinki-listojen ehdokkaat. Heistä peräti puolet vastasi kyselyyn (66 ehdokkaasta 32), ja lisäksi vastauksissa oltiin vahvasti kaupunkimetsien suojelun kannalla.

Vastausaktiivisuus näyttäisi heijastelevan sitä, kuinka tärkeinä kyselyssä nostettuja asioita puolueessa pidetään. Suuremmista puolueista heikoin vastausprosentti oli Kokoomuksella, 22,0 %, joskin vahvaa metsien suojeluhalukkuutta löytyi myös muutamalta tämän puolueen ehdokkaalta.

Kolmestasadasta vastanneesta ehdokkaasta suurin osa oli kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitteen kannalla. Myös lähidemokratian vahvistamista kannatettiin laajalti, yli puoluerajojen.

Epäilyksiäkin lähidemokratian laajentamisesta esitettiin, eniten Kokoomuksen, Keskustan ja Kristillisdemokraattien ehdokkaiden piirissä. Tällöin nähtiin usein, että riittävä demokratia toteutuu kuntavaaleissa äänestämällä.

Vastaukset puolueittain vastausprosentteineen löytyvät kaupunkimetsäliikkeen kuntavaalikyselyn etusivulta, osoitteesta http://kuntavaalit.blogspot.com/.

Kaupunkimetsäliikkeen internetsivut:
http://www.kaupunkimetsaliike.info/
http://kaupunkimetsa.blogspot.com/

Lisätiedot:
Martti-Tapio Kuuskoski, martti.kuuskoski (at) helsinki.fi, puh. (040) 001 24 24
Siboné Oroza, sibone.oroza (at) helsinki.fi, puh. (045) 132 69 59

Kaupunkimetsäliikkeen kuntavaalikysely

Kaupunkimetsäliikkeen Helsingin kunnallisvaaliehdokkaille lähettämään vaalikyselyyn on vastannut noin kolmannes ehdokkaista. Kysymykset ja vastaukset löytyvät vaaliblogista osoitteesta http://kuntavaalit.blogspot.com.

Allaolevista linkeistä pääset vaaliblogiin katsomaan ehdokaslistoja puolueittain - kyselyyn vastanneiden kohdalla on aina linkki ehdokkaan omiin vastauksiin. Puolueet on järjestetty prosentuaalisen vastausaktiivisuuden perusteella. Suluissa näkyy vastanneiden määrä suhteessa puolueen ehdokasmäärään sekä vastausprosentti.

Helsinki-listat (32/66 ; 48,5 %)
Köyhien asialla (5/12 ; 41,7 %)
Kommunistinen Työväenpuolue (2/5 ; 40,0 %)
Vihreä liitto (49/127; 38,6 %)
Suomen Keskusta (40/113 ; 35,4 %)
Vasemmistoliitto 42/127; 33,1 %)
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (37/127 ; 29,1 %)
Suomen Senioripuolue (2/7 ; 28,6 %)
Suomen Työväenpuolue (7/25 ; 28,0 %)
Ruotsalainen kansanpuolue (23/92 ; 25,0 %)
Kansallinen Kokoomus (28/127 ; 22,0 %)
Perussuomalaiset (12/64 ; 18,8 %)
Suomen Kristillisdemokraatit (12/65 ; 18,5 %)
Itsenäisyyspuolue (2/14 ; 14,3 %)

"Kruunuvuorenselän sillasta päätetään nyt" (HS 19.10)

Sunnuntain Hesarin (19.10.2008) mielipidesivulla Markku Jutila kirjoittaa Kruunuvuorenselän siltahankkeesta: näyttää siltä, että tuskin kenelläkään on tietoa siitä, missä nyt mennään, vaikka asia on tulossa jo nykyisen valtuuston päätettäväksi. "Edes Museovirasto ei tiedä, että siltaa ollaan rakentamassa", Jutila kirjoittaa.

"Nyt päätetään tärkeiden viheralueiden kohtalosta" (HU 19.10.)

Helsingin Uutiset -lehdessä on "Vaaliareena"-niminen palsta, jossa julkaistaan kunnallisvaaliehdokkaiden mielipiteitä. Tämä Mari Puoskarin mielipide kiinnostaa meitä erityisesti: aiheena Helsingin viheralueiden kohtelu valtuustossa - Keskuspuisto, Mustavuori, Kruunuvuorenranta, Myllypuro, Kivinokka, Vartiosaari...

Täältä Kuntavaalit 2008 -blogista voi katsoa, kuinka kirjoittaja kaupunkimetsäkyselyymme vastasi: Mari Puoskari (Vihr.).

* * *

LISÄYS 27.10.: Eija Loukoila (Vas.) täsmensi Helsingin Uutisten vaaliareenakirjoituksessa 24.10.2008 kuinka Mustavuoren asiaa kaupunkisuunnittelulautakunnassa käsiteltiin.

Låt Centralparken vara i fred

Artikeln är utgiven i HBL den 6. oktober, 2008.

Valitus Myllypuron metsien kaatamisesta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi

Tässäkin blogissa on otettu aikaisemmin esiin, kuinka Myllypadontien lähimetsän puolesta taisteleva Tuuli Luukas on lähettänyt Strasbourgissa sijaitsevaan Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) valituksen Helsingin kaupungin toiminnasta: Myllypuron metsä aiotaan hakata maan tasalle asuntojen tieltä.

Tuuli on vedonnut siihen, että lähiluonto on ihmisoikeus. Kaupunkilaisen tapauksessa kyse on siis oikeudesta kaupunkilähimetsään. Valitus on nyt mennyt läpi: ihmisoikeustuomioistuin on päättänyt ottaa asian käsittelyyn. Asiasta uutisoi tänään Vartti-lehti (15.10.2008), etusivun uutisena! Ks. juttu alla. Sähköinen linkki uutiseen löytyy tästä.

Keskuspuiston säilyminen on äänestäjien käsissä

Juttu on julkaistu Töölöläinen-lehdessä lauantaina 11.10.

Ei enää palaakaan Keskuspuistosta! –kansalaisliike järjesti jälleen Laaksossa, nk. Lääkärinkadun alueella, Keskuspuiston lounaisimmassa kulmassa kansalaisjuhlan lauantaina 4.10 kello 12-15. Puistojuhlassa, jonka tunnelmaa ja taistelumoraalia nostattivat Jussi Raittinen ja Siboné Oroza, kävi kolmessa tunnissa kolmatta sataa ihmistä eri puolilta Helsinkiä allekirjoittamassa Kaupunkimetsäliikkeen kunnallisen kansanäänestysaloitteen kaupunkimetsien suojelemisesta virkistyskäytössä.

Henkeä yllättäen hienoksi äityneessä syyssäässä nosti lupaava väliaikatieto Kaupunkisuunnitteluvirastosta: kaupungin asuntopulaa helpottamaan aiottu, kolmen ja puolen hehtaarin alueelle suunniteltu nk. kaupunkivillojen rakennushanke muutamalle sadalle onnekkaalle on pantu toistaiseksi jäihin. Tähän asti tämä Keskuspuiston nakerrushanke on pysynyt elossa, kiitos kaupunkisuunnittelulautakunnan 5-4 niukan demari -ja kokoomusenemmistön, josta Kokoomuksessa tosin onneksi on yksittäisiä soraääniä, jotka ymmärtävät sen, että viheralueet on kannattavinta säilyttää virkistyskäytössä.

Arvovaltaiset vieraat alleviivasivat Keskuspuiston merkitystä Helsingin tärkeimpänä virkistyskäytössä olevana viheralueena. Keskuspuistoa puolustivat oikeusministeri Tuija Brax (vihr.), kansanedustaja Sanna Perkiö (kok.), RKP:n varapuheenjohtaja Nils Torvalds, kansanterveystieteen dosentti Karri Silventoinen, kaupunkisuunnittelulautakunnan nykyiset jäsenet Mari Puoskari (vihr.) ja Eija Loukoila (vas.) ja entinen jäsen, kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.).

Keskuspuistoa eivät kuitenkaan uhkaa ainoastaan Lääkärinkadun villat, vaan sitä kaventavat myös tuleva Kuninkaantammen asuinalue pohjoisessa Keskuspuistossa ja Hakamäentien ”perusparannus” ja sitä nakertaa sisältäpäin Rakennusviraston metsänhoitokäytäntö, jossa kaupunkiluonto saa säälimättä kirveestä.

Kansanliikuttaja Tahko Pihkalan mukaan säännöllinen arkiliikunta pitää lääkärin loitolla, etenkin jos Pihkalan tavoin pääsee kotiovelta suoraan Keskuspuistoon. Lääkärinkadun alue ei kuitenkaan ole vain laaksolaisten oma liikunta- ja luontoparatiisi, vaan helsinkiläisten ulkoilijoiden laajalti käyttämä portti Keskuspuistoon. Erityisesti kantakaupungin niukoista ja suosituista virkistysalueista täytyy pitää kiinni.

Arkkitehti Bertel Jungin luomus, Keskuspuisto, täyttää vuonna 2011 sata vuotta. Kuten New Yorkinkin esikuvansa, Keskuspuisto tarkoitettiin yleiseksi nautintaoikeudeksi. Jung varoitti myöhempiä sukupolvia vaarantamasta tätä oikeutta uhraamalla kansanterveydellisesti tärkeät virkistysalueet liikenneväylille tai rakennushankkeille pikavoiton toivossa.

Jung kääntyisi haudassaan, jos hän tietäisi elämäntyönsä olevan uhattuna. Toivoa sopii, että kuntavaalit hautaavat hankkeen lopullisesti, ja Helsingin virkistysalueiden turvaksi perustettaisiin virkistysalueiden turvaksi kansallinen kaupunkipuisto, jonka ydin olisi Keskuspuisto.

Retkeilijät tutustuivat Mätäjokeen

Allaoleva juttu julkaistiin Tanotorvessa 9/2008 sivulla 7. Juttu on tässä täydennetty omilla valokuvillani Mätäjoen varrelta.

Helsingin rakennusvirasto on viime aikoina herättänyt ristiriitaisia reaktioita virkistysmetsien hoitohakkuista. Huomattavasti positiivisemman vastaanoton saavat niin kutsutun Täti Vihreän eli Elina Nummen lanseeraamat puistokävelyt. Mätäjoki-kävelylle, joka starttasi Kartanonhaasta 18.6, lähti noin 40 ulkoiljaa, jotka eivät sateista säätä säikkyneet. Matkan varrelta Lassilasta ja Pitäjänmäeltä liittyi mukaan vielä lisää, ja lopulta Isoon Huopalahteen saapui noin 70 kävelijää, polkupyörää ja koiraa. Vaikka ulkoilureitistö Mätiksen varrella ei aivan uskollisesti seurailekaan jokea kaikkialla, ulkoilijat kuitenkin koettivat.

Mätäjoki on entinen Vantaanjoen sivuhaara, jonka alkulähteet ovat nykyisessä Louhelassa, vähän Hämeenlinnantiestä länteen. 70 –luvulla se oli tarkoitus uudelleennimetä markkinointikelpoisemmaksi Piijoeksi; tästä muistuttaa sen ylittävä, Kannelmäestä Malminkartanoon kulkeva Piijoen rautatiesilta, joka taistelee Lahden oikoradan Kytömaan sillan kanssa Suomen pisimmän rautatiesillan tittelistä. Nimi ei jokea pahenna, ei sen puoleen siltaakaan; Mätä viittaa rapaan kuten rapakivessä. Pii taas viittaa Kaarelan historiaan kivikautisena asuinpaikkana; nykyisen Etelä-Myyrmäen tiennimistö vielä muistuttaa alueella tehdyistä arkeologisista kaivauksista.

Mätäjoen ympäristö on läntisin Helsingin etelä-pohjois -suuntaisista ekologisista yhteyksistä tai vihersormista, kuten niitä hallinnollisesti kutsutaan. Ne toimivat paitsi eläin- ja kasvilajien leviämisreitteinä, myös ulkoilijoiden virkistysalueina. Mätikseen on tarkoitus istuttaa taimenia kalastajien iloksi, mikä edellyttää kalaportaiden rakennuttamista ainakin Strömberginkoskeen ja Taliin. Talin golfkentän edustajat ovat jo luvanneet vastata Talin kalaportaiden rakentamisesta.
Vantaan puolella jokea kutsutaan Mätäpuroksi; yläjuoksulla jokea uhkasi pitkään Kehä kakkosen suunnitelma, kunnes Vantaa ymmärsi tunnustaa Vaskivuoren alueen luonnon monimuotoisuuden.


Vihreä on Mätäjokilaaksoni.

Mätistä idyllisen kesynä Talin golfkentällä.


Mätäjoen rauhallista virtausta vain hieman ennen sen laskemista Isoon Huopalahteen.


Iso Huopalahti.


Leveimmillään Mätis on laskiessaan Isoon Huopalahteen, joka on läpikulku- ja pysähdyspaikka lukuisille muuttolinnuille. 1980-luvulle saakka joen lasku-uomaa uhkasi kaatopaikka, joka sittemmin haudattiin täyttömaalla, josta tuli Talinhuippu. 1990 –luvun alussa lasku-uoman lähettyville nousi Talinrannan asuinalue, joka on meren pinnan tasoisena altis normaaleillekin sääilmiöille, puhumattakaan sitten ilmastonmuutoksen myötä vääjäämättä nousevasta merenpinnasta. Vähän ylempänä, Strömbergin alueella Pitskussa Mätis muistutti luonnonvoimista kymmenisen vuotta sitten, jolloin vesi nousi useita metrejä.

Huvimaja eli paviljonki Strömberginpuistossa.


Strömberginkoski.


Idyllistä virtailua vain vähän Strömberginkoskesta alajuoksulle, kauniissa Strömberginpuistossa.


Mätiksen rantamaasto Talissa on melko vaikeakulkuista vehmaudessaan.


Tällaisilla liikennerakennelmilla Mätis aiotaan pilata Pitäjänmäellä, Strömbergin alueella.

Luonnon virkistyskäyttö ei käytännössä nauti erityistä lainsuojaa. Jotkut kokevat hoitamattoman kaupunkiluonnon pimeine pusikkoineen uhaksi, vaikka kaupunkiluonto, muistuma suomalaisten juurista metsässä, onkin paitsi merkittävä paikallisen biodiversiteetin mutta myös kaupunkilaisten toimintakyvyn ylläpitämisen kannalta.
Joskus ulkoilijoiden turvallisuus ajaa luonnon edelle: Kannelmäessä on Mätiksen varrelta kaadettu puita, koska niiden on pelätty kasvaessaan kurottavan kohti voimalinjaa.

Voimalinjoja kohti kurotelleita, kaatuneita puita noin 200 metriä Kannelkylästä koilliseen Hakuninmaan suuntaan.


Sama toisesta suunnasta.


Allaoleva lause oli jäänyt Tanotorven toimitukselle tarkoitettuna prosessikommenttina julkaistuun juttuun.

Tähän voisi tulla Mätiksen ylittävästä, Kannelmäen ja Malminkartanon yhdistävästä tieyhteydestä, jos halutaan, muuten voisi olla oman juttunsa väärti:
Triviaa:
- Marttilan puutalot ovat lahjoitus Ruotsin valtiolta toisessa maailmansodassa haavoittuneille suomenruotsalaisille
- Ufoa muistuttava kattilankansi Pitäjänmäentien ja Kaupintien risteyksessä on lahjoitus Hartwallilta, muistuttamassa Pitskun panimohistoriasta
- Rapakivi tunnetaan muissakin kielissä. Saksaksi se on das Rapakiwi, ja englanniksi Rapakivi granite.
- Strömbergin alueella asuu amerikankuikka

Panimokattiloiden kansia Pitäjänmäessä.


Tämä on amerikankuikan koti.

Kaupunkikävely Mustavuoreen su 13.10 klo 13

Helsingin SPD järjestää kaupunkikävelyn Mustavuoreen sunnuntaina 12.10. klo 13.

Kaupunkikävelyllä keskustellaan "Helsingin tulevaisuudesta"
* Teemoina Mustavuoren alueen rakentaminen ja Sipoon suunnitelmat.
* Tapaaminen bussin 96 päättärillä, Niinisaarentien varressa, Porslahdentien päässä.
* Paikalla SDP:n Helsingin ehdokkaat kaupunkitutkija Karin Taipale ja kaupunginhallituksen jäsen Jouko Malinen.

Santahamina laajempaan käyttöön

Erkki Haapaniemi avasi keskustelun Santahaminan tulevaisuudesta ja vaihtoehtoisista käytöistä. Olisi hienoa pystyä säilyttämään sen upea luonto, mutta vielä hienompaa olisi, jos kaikki luonnonkauneutta arvostavat pääsisivät nauttimaan tästä ainutlaatuisesta paikasta.

Kaupunkimetsäliikkeen tavoitteena on luonnonsuojelun ja virkistyskäytön yhdistäminen. Mielestäni sekä Santahaminan muuttaminen asuinalueeksi että pitäminen armeijan yksityiskäytössä ovat ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Alueen tulevaisuutta on ryhdyttävä suunnittelemaan uudelta pohjalta, aidosti kaupunkilaisia kuunnellen suunnittelun ensi vaiheesta lähtien.

Santahamina voisi tarjota paljon mahdollisuuksia vapaalle kansalaistoiminnalle. Sen rakennuksista voisi saada sijan esimerkiksi luontokoulu tai vaikkapa maailman ensimmäinen kaupunkimetsäkoulu.

Useat Helsingin edustan kauneimmat saaret ovat olleet vuosikymmenestä toiseen armeijan henkilökunnan yksityisinä kesänviettopaikkoina, kaupunkilaisilta suljettuja. Santahaminaa sotilaat esittelevät ikään kuin käyntikorttina, esimerkkinä luonnonsuojeluhengestään. Samaan aikaan järjestetään helsinkiläisten ulkoilualueilla kaupunkisotaharjoituksia.

Asevarainen turvallisuuspolitiikka muodostaa aina uhan luonnolle; sitä ei valitettavasti muuta muuksi harjoitusten aiheuttamien tuhojen minimointi. Tuhoa synnyttävän laitoksen historia voidaan jättää näkyviin, mutta tulevaisuus rakentuu uudenlaiselle ajattelulle, luonnon ja ihmisen kunnioittamiselle ja rinnakkainelolle.

Eila Salomaa

Santahaminan kuulumisia

Santahamina 5.10.2008 (Kuva: MT Kuuskoski)

Sunnuntaina 5. lokakuuta kaupunkimetsien puolustajilla oli mahdollisuus tutustua Santahaminan luontoon. Retkeä vetiupseeritoverinsa kanssa everstiluutnantti Jarmo Nieminen, joka on opastanut jo yli kahdeksaa tuhatta kävijää Santahaminassa.

Kiertelimme saaren itäpuolen ampumaharjoitusalueella, ja näimme muun muassa kuuluisan rantasaunan, jossa vuosikaudet viimeisteltiin valtion tulo- ja menoarvio. Taustana ovat tietenkin Santahaminaan kohdistuvat "kaavoituspaineet", jotka tuntuvat uhkaavan jok'ikistä puuta ja pensasta koko pääkaupunkiseudulla.

Rakennushallitus oli muutama vuosi sitten yrittänyt kaataa Santahaminan puustoa, tietenkin siksi että saataisiin tuottoa ja päästäisiin istuttamaan uusia risuja puiden tilalle. Jo Venäjän vallan aikana oli kuitenkin määrätty, että Santahaminan rantametsät on säilytettävä, muun muassa siksi etteivät veneilevät siviilit pääse tirkistelemään liiaksi sotilasalueen tapahtumia. "Sotilaille on aina ollut selvää metsän suojeleva merkitys", Nieminen totesi.

Meren pinnan korkeus vaihtelee etelärannikolla parin metrin rajoissa. Kun lisäksi tulee maan nousu, Santahamina muuttuu koko ajan hitaasti. Aikaisempi merenlahti on nyt kluuvi nimeltä Kissalampi. Merivesi virtaa siihen ja takaisin kahden putken kautta, jotka on vedetty tsaarin joukkojen rakentaman pienen hiekkatien ali.

Hiekkaa merikin kerää valleiksi, myös viereisellä Santahaminan Suurlahdella. Lahdella ammutaan maaleihin, jotka ovat parilla kallioluodolla, mutta suurimman osan ajasta tietenkin lahti, kuten koko Santahamina on käytännössä luonnonsuojelualuetta.

Myös jalkamiesten ammunnoissa maalit on tarkkaan sijoitettu hiekkalaatikoihin, joten arka kalliomaasto ei pahasti kulu harjoituksissa. Näimme harvinaisia sammalia kallioilla, joilla 2000-luvun kesien kuivuus on pientä vahinkoa tehnyt, kuten Herttoniemessäkin. Pientähän se on sotilaiden ja kuivuuden tekemä vahinko Rakennusviraston "hoitotoimenpiteiden" tekemään verrattuna.

Biologit ovat paljon tutkineet Santahaminan luontoa, ja monin kohdin on löydetty korvaamattomia ympäristöjä. Parisatavuotiset puut eivät ole harvinaisia täällä. Monille lintulajeille saari on myös tukikohta, kertoi Nieminen, joka osoittautui paitsi historian tuntijaksi, myös lintuharrastajaksi ja valokuvaajaksi.

Kaiken kaikkiaan lyhyt kiertomatkamme vakuutti, että olisi hirvittävän näkemyksetöntä muuttaa historiaa tihkuva suurenmoinen luontokohde asuinalueeksi, kenties ohimenevien "kaavoitustarpeiden" takia. Juuri äsken uutiset kertoivat puolustusvoimien luovuttavan muutaman nyt sotilaskäytön kannalta tarpeettomaksi tulleen pienemmän saaren pois.

Kyllä Sandiksen pitäisi pysyä sotilailla: legendaarisine Rivieroineen ja Saharoineen ja vanhoine makasiineineen, joissa lepakot pesivät räystäiden alla, se on osa myös kansankulttuuriamme. Voiko hallintokultturi numeroineen tulla niin sokeaksi, että uhraa tällaiset mittaamattomat arvot?

Erkki Haapaniemi

* * *

Lisäys: lisää valokuvia Santahaminan-retkestä löytyy aiemmasta postauksesta, täältä. (L.L.)

Koirasaarentien asemakaavat - yleisötilaisuus TÄNÄÄN!

MUISTUTUS: Tänään yleisötilaisuus

Koirasaarentien molemmille puolille Gunillantien ja Borgströmin kallion alueelle laaditaan asemakaavoja. Alueelle on tarkoitus suunnitella sekä pientaloja että kerrostaloja.

Kaavoitus uhkaa Koirasaarentien rakentamattomia jyrkkäpiirteisiä, virkistysalueina ja valtakunnallisestikin arvokkaita kalliometsärinteitä. Suunnittelualueen eteläosassa on lisäksi Tahvonlahti ja arvokas Tahvonlahden ruovikko.

Alueen osayleiskaavaprosessi on ollut jokseenkin hämärä. Suunnittelualue irrotettiin kesken kaavaprosessin osayleiskaavasuunnitelmasta Maankäyttö- ja rakentamissuunnitelman alaiseksi alueeksi. Maankäyttö- ja rakentamissuunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen ja sen on hyväksynyt ainoastaan kaupunkisuunnitteluvirasto.

Keskustelutilaisuus pidetään TÄNÄÄN 8.10. klo 18-20 Tahvonlahden koululla, osoitteessa Gunillantie 12.

Mielipiteet asemakaavaluonnoksesta tulee jättää kaupunkisuunnitteluviraston kirjaamoon, PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki 20.10. mennessä.

Koirasaarentien hanke kaupunkisuunnitteluviraston sivuilla.

Kaisa Hauru
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys

Kaupunkisuunnittelun taustoja valottava luentokurssi Helsingin yliopistossa

Helsingin yliopistossa järjestetään 28.10.-11.12.2008 kaupunkitutkimuksen monitieteinen luentokurssi Näkökulmia kaupunkiin ja kaupunkitilaan: Betonia ja puutarhoja, toimintaa ja toimijoita.

KURSSIN OHJELMA (ilmoittautuneille):

Tiistaisin ja torstaisin klo 16.15-17.45 salissa U35 (Unioninkatu 35)
Laajuus: 3 opintopistettä

Kurssilla esitellään monitieteisesti kaupunkitutkimuksen eri näkökulmia, käsitteitä ja ajankohtaisia teemoja. Luennoitsijoina ovat kaupunkitutkimuksen professorit ja joukko muita asiantuntijoita.

Kurssin sivut: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/kaupunkitutkimus/post-196.htm
Kurssin koordinaattori: Kimmo Kurunmäki, kimmo.kurunmaki (ät) helsinki.fi

28.10. Oikeus kaupunkiin. Professori Anne Haila, HY, yhteiskuntapolitiikan laitos
30.10. Mitkä tekijät ohjaavat kaupunkikehitystä? Kaupunkitaloustieteilijän näkökulma. Professori Heikki A. Loikkanen, HY, maantieteen laitos
4.11. European metropolitan development and planning - Framing the Greater Helsinki Vision 2050 process. Professori Peter Ache, TKK, YTK/Arkkit.
6.11. Kaupunki - tekosysteemi vai ekosysteemi? Professori Heikki Setälä, HY, ympäristöekologian laitos
11.11. Urbaani turvallisuuspolitiikka, kontrolli ja tila. Akatemiatutkija Hille Koskela, HY, yhteiskuntapolitiikan laitos
13.11. Urban green space – historical perspective. Professori Peter Clark, HY, historian laitos
18.11. Urbaanin ympäristön estetiikka. Professori Arto Haapala, HY, taiteiden tutkimuksen laitos
20.11. Tutkimustoiminta kaupunkisuunnittelussa. Vt. toimistopäällikkö Rikhard Manninen, Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto
25.11. Johdatus kaupunkiekologiaan. Professori Jari Niemelä, HY, bio- ja ympäristötieteiden laitos
27.11. Avara urbanismi – yritys ymmärtää suomalainen kaupunki toisin. Tutkija Pasi Mäenpää, HY, sosiologian laitos
2.12. Uudet sosiaaliset ja alueelliset jaot ja niiden merkitykset – maantieteen näkökulma. Professori Mari Vaattovaara, HY, maantieteen laitos
4.12. Uudet sosiaaliset ja alueelliset jaot ja niiden merkitykset – sosiologian näkökulma. Professori Matti Kortteinen, HY, sosiologian laitos
9.12. Arkikokemukset, tieto ja kaupunkipolitiikka. Erikoistutkija Pia Bäcklund, Helsingin kaupungin tietokeskus
11.12. Hyöty-kustannusanalyysit, tulonsiirrot, maankäyttö ja päätöksenteko. Professori Antti Talvitie, TKK, YTK/Liikennetekniikka

"Militären ger bort fyra öar" (Hbl 6.10.2008)

Huvudstadsbladetissa ilmestyi 6.10.2008 varsin suojelumyönteinen juttu Helsingin neljästä saaresta, jotka puolustusvoimat on nyt luovuttamassa pois: "Militären ger bort fyra öar". Jutussa on haastateltu muun muassa Jarmo Niemista.

Terveisiä syksyisestä Santahaminasta

Jarmo Nieminen opasti tänään pientä kaupunkimetsistä kiinnostunutta ryhmää Santahaminan arvokkaassa metsäluonnossa. Tässä joitakin kuvamaistiaisia sunnuntairetkestämme ainutlaatuisessa kaupunkiluonnossa. Reissun antiin tullaan palaamaan vielä jatkossa.

´

Santahamina 5.10.2008
Kuvat: Martti-Tapio Kuuskoski

Kallioimarre


Lehtokielo

Myrsky nousee; takana Jänissaari

Jänissaaren ruskaa


Kestää 40 vuotta ennen kuin poronjäkälä pääsee tällaiseen kasvuun.

Kilpikaarnamänty; kilpikaarnaa alkaa muodostua vasta noin 150 vuotta vanhoihin puihin.

Ei enää palaakaan Keskuspuistosta - puistojuhla 4.10

Lauantaina 4.10 sadekeli vaihtui hetkeksi kauniiksi syyssääksi Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -kansanjuhlassa.


Jussi Raittinen kohotti Keskuspuiston puolesta taistelijoiden moraalia ja tunnelmaa.


Kuvat: Juha Jakonen

Ei enää palaakaan Keskuspuistosta! –kansalaisliike järjesti taas Laaksossa, nk. Lääkärinkadun alueella, Keskuspuiston lounaisimmassa kulmassa kansalaisjuhlan lauantaina 4.10 kello 12-15. Tilaidessa, jonka tunnelmaa ja taistelumoraalia Keskuspuiston puolesta nostattivat Jussi Raittinen ja Siboné Oroza,kerättiin nimiä Kaupunkimetsäliikkeen kunnalliseen kansanäänestysaloitteeseen kaupunkimetsien suojelemisen puolesta. Puistojuhlassa kävi kolmen tunnin aikana noin 300 ihmistä eri puolilta Helsinkiä, Vuosaarta, Kannelmäkeä ja Lauttasaarta myöten, jatkuvaa sateenuhkaa uhmaten.

Keskuspuiston merkitystä Helsingin tärkeimpänä virkistyskäytössä olevana viheralueena korosti se, että tilaisuuteen oli saapunut varsin arvovaltainen joukko juhlapuhujia. Oikeusministeri Tuija Braxin lisäksi tilaisuudessa puolustivat Keskuspuistoa muun muassa kansanedustaja Sanna Perkiö (kok.), RKP:n varapuheenjohtaja Nils Torvalds, kansanterveystieteen dosentti Karri Silventoinen, kansanedustaja ja entinen kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Paavo Arhinmäki (vas.), kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet Mari Puoskari (vihr.) ja Eija Loukoila (vas.).

Paikalle kokoontuneita helli yllättävän hienon syyssään lisäksi varsin lupaava väliaikatieto Kaupunkisuunnitteluvirastosta: suunnitelma, jossa kaupungin asuntopulaa helpottamaan aiottu kolmen ja puolen hehtaarin alueelle suunniteltu nk. kaupunkivillojen rakennushanke muutamalle sadalle onnekkaalle on onneksi pantu toistaiseksi jäihin. Tähän asti Keskuspuistoa nakertava suunnitelma on pysynyt elossa, kiitos kaupunkisuunnittelulautakunnan 5-4 enemmistöpuolueiden Kokoomuksen ja Demareiden, joissa tosin onneksi on yksittäisiä – joskin valitettavan harvoja - soraääniä, jotka ymmärtävät sen, että asukkaat tarvitsevat virkistysalueensa. Tämä tarve vahvistettiin myös Yleiskaavassa 2002, jonka mukaan erityisesti kantakaupungissa on virkistysalueita varsin vähän; sitä hullunkurisemmalta alueen nakertaminen tuntuukin.

Keskuspuistoa eivät kuitenkaan uhkaa ainoastaan Lääkärinkadun kaupunkivillat, vaan sitä kaventavat myös muun muassa pohjoiseen Keskuspuistoon suunniteltu Kuninkaantammen uuden asuinalueen rakentaminen, Hakamäentien ”perusparannus” ja sitä nakertaa sisältäpäin Rakennusviraston valitsema metsänhoitokäytäntö, jossa kaupunkiluonto saa säälimättä kirveestä.

Suomen kansanliikuttamisen isänä pidettävä Tahko Pihkala tapasi aloittaa hiihtolenkkinsä Lääkärinkadun alueen laidalta. Pihkalan mukaan säännöllinen arkiliikunta pitää lääkärin loitolla, ja arkiliikunnan harrastaminen on helpointa, jos sen voi aloittaa Pihkalan tavoin omalta kotiovelta. Kuitenkaan Lääkärinkadun alue ei ole ainoastaan laaksolaisten liikunta- ja luontoparatiisi, vaan käytetyin työmatkapyöräilyreitti useille tuhansille helsinkiläisille, ja lenkkeilijöiden, koiranulkoiluttajien ja hiihtäjien suosima portti Keskuspuistoon.

Alueen isän, maisema-arkkitehti Bertel Jungin luomus, Keskuspuisto täyttää vuonna 2011 sata vuotta. New Yorkin Keskuspuiston mallin mukaisesti, Helsingin Keskuspuisto tarkoitettiin kaikkien helsinkiläisten nautintaoikeudeksi. Jung varoitti myöhempiä sukupolvia vaarantamasta tätä oikeutta lyhytnäköistä voittoa tavoittelevalla politiikalla, jossa kansanterveydellisesti tärkeät yleiset virkistysalueet uhrattaisiin liikenneväylille tai rakennushankkeille. Jung mahtaisi kääntyä haudassaan, jos hän tietäisi, että hänen elämäntyönsä on uhattuna. Toivoa sopiikin, että kunnallisvaalit hautaavat hankkeen lopullisesti, ja alueen asema saataisiin hakattua kiveen, liittämällä se myös viralliseen Keskuspuistoon voimassaolevan puistoasemakaavan lisäksi.

Puolustusvoimilta vapautuu miltei luonnontilaisia saaria

Puolustusvoimilta osittain vapautuvista sotilassaarista (Vallisaari, Kuninkaansaari, Kuivasaari ja Rysäkari) oli tänään näyttävä juttu Helsingin Sanomissa (4.10.). Verkko-Hesarissa sama uutinen "Puolustusvoimat luopuu neljästä Helsingin edustan linnakesaaresta" (HS 3.10.) on herättänyt vilkasta keskustelua.

Saaret ovat (Santahaminan tavoin) luontoarvoiltaan ja historialtaan ainutlaatuisia kohteita.

Tiedotustilaisuus sotilassaarten luovuttamisesta muuhun käyttöön pidettiin eduskunnassa eilen perjantaina 3.10. Tässä puolustusministeriön asiasta antama tiedote: "Puolustusvoimilta vapautuvien saarikohteiden tuleva käyttö selvitetään".

Asiantuntevaa lisäluettavaa aiheesta löytyy Jarmo Niemisen (mm. Santahaminaseuran puheenjohtaja) blogeista:

Jarmo Nieminen - ihmeellinen saaristoluonto
Jarmo Nieminen - blogit uusisuomi.fi

Kruunuvuorenrantaan asemakaavoja

Koirasaarentien molemmille puolille Gunillantien ja Borgströmin kallion alueelle laaditaan asemakaavoja. Alueelle on tarkoitus suunnitella sekä pientaloja että kerrostaloja.

Kaavoitus uhkaa Koirasaarentien rakentamattomia jyrkkäpiirteisiä, virkistysalueina ja valtakunnallisestikin arvokkaita kalliometsärinteitä. Suunnittelualueen eteläosassa on lisäksi Tahvonlahti ja arvokas Tahvonlahden ruovikko.

Alueen osayleiskaavaprosessi on ollut jokseenkin hämärä. Suunnittelualue irrotettiin kesken kaavaprosessin osayleiskaavasuunnitelmasta Maankäyttö- ja rakentamissuunnitelman alaiseksi alueeksi. Maankäyttö- ja rakentamissuunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen ja sen on hyväksynyt ainoastaan kaupunkisuunnitteluvirasto.

Keskustelutilaisuus pidetään 8.10. klo 18-20 Tahvonlahden koululla, osoitteessa Gunillantie 12. Mielipiteet asemakaavaluonnoksesta tulee jättää kaupunkisuunnitteluviraston kirjaamoon, PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki 20.10. mennessä.

Katso lisää asemakaavoituksesta kaupunkisuunnitteluviraston sivuilta.

Tiedote: Helsingin kuntavaaliehdokkaat vahvasti kaupunkimetsien puolustamisen kannalla

Tiedote 2.10.2008

Helsingin kuntavaaliehdokkaat vahvasti kaupunkimetsien puolustamisen kannalla

Miltei 200 helsinkiläisehdokasta on vastannut tähän mennessä kaupunkimetsäliikkeen kuntavaalikyselyyn. Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta kannattaa kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitetta.

Kaupunkimetsäliike on lähettänyt syyskuun aikana helsinkiläisille kunnallisvaaliehdokkaille kyselyn, jolla selvitetään ehdokkaiden mielipide kaupunkimetsien puolustamisen tarpeesta ja lähidemokratian vahvistamisesta. Ehdokkaiden vastaukset on julkaistu kaupunkimetsäliikkeen kuntavaaliblogissa.

– Eniten vastauksia on tähän mennessä tullut Vihreältä liitolta, mutta ehdokkaiden määrään suhteutettuna ylivoimaisesti aktiivisin vastaaja isoista ehdokasryhmistä on Helsinki-listat. Heistä joka kolmas on esittänyt näkemyksensä, ja kaupunkimetsäliikkeen tavoitteiden kannatus on ollut sataprosenttista, kertoo Martti-Tapio Kuuskoski, yksi blogin ylläpitäjistä.

– Ehdokasmäärään suhteutettuna heikoimmin on vastannut Kokoomus, vain joka kymmenes ehdokkaista. Kuitenkin hieman yllättäen kokoomuslaisten vastaajien parista löytyy suhteessa eniten niitä, jotka korostavat metsänsuojelun tarvetta, Kuuskoski jatkaa.

Kyselyssä tiedustellaan myös, kannattaako ehdokas kaupunkimetsien suojelua koskevan kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä. Yli 76 prosenttia vastanneista tukee kaupunkimetsäliikkeen aloitetta. Eniten kannatusta kansanäänestys on saanut Helsinki-listalaisten ohella Vasemmistoliiton, Vihreiden ja Perussuomalaisten joukossa. Kokoomuslaisten vastaajien piirissä kannatus on ollut selvästi vähäisintä.

– Moni vastaaja pitää kaupunkimetsiä kunnallispolitiikassa liian vähälle huomiolle jääneenä asiana, toteaa kaupunkimetsäliikkeen vaaliblogia niin ikään ylläpitävä Laura Lindstedt.

Kaupunkimetsäliike aloitti nimien keruun kansanäänestysaloitetta varten viime keväänä. Aloitteen allekirjoittajat vaativat, että Helsingin kaupunginvaltuusto järjestää kansanäänestyksen kaupunkimetsien suojelemisesta virkistys- ja luonnonsuojelualueina. Tähän mennessä nimiä on kertynyt 2000. Allekirjoittajia tarvitaan kuitenkin 25 000.

– Olemme valitettavasti joutuneet huomaamaan, että asukkailla on mitättömät mahdollisuudet vaikuttaa kaavoitukseen. Kansanäänestysaloite on yksi keino koota joukkovoimaa, selvittää kaupunkimetsäliikkeen aktiivi Siboné Oroza. – Kuntavaalikyselymme puolestaan auttaa näistä kysymyksistä kiinnostunutta äänestäjää valitsemaan ehdokkaansa.

Kaupunkimetsäliikkeen kuntavaaliblogi (kysymykset ja ehdokkaiden vastaukset) osoitteessa: http://kuntavaalit.blogspot.com/

Kaupunkimetsäliikkeen internetsivut:
http://www.kaupunkimetsaliike.info/

Lisätiedot:
Martti-Tapio Kuuskoski, martti.kuuskoski(at)helsinki.fi, puh. (040) 001 24 24
Siboné Oroza, sibone.oroza(at)helsinki.fi, puh. (045) 132 69 59