Tiedeuutinen: myös vanhat metsät sitovat hiiltä

Radion tiedeuutiset tietävät kertoa, että vanhat metsät sitovat hiiltä, toisin kuin tähän asti on luultu. Sen sijaan nuoret metsät, joita on tavattu pitää tehokkaimpina hiilidioksidin sitojina, ovatkin aluksi ilmakehään vapautuvan hiilen lähteitä.

Saapa nähdä, milloin ilmastonmuutoksesta huolestuneet alkavat isommallakin joukolla kritisoida metsän raiskaamista ja taimikkojen istuttamista...

Juttu on luettavissa myös Ylen sivuilla, täällä.

(L.L.)

* * *

Myös vanhat metsät sitovat hiiltä

Vanhat metsät sitovat hiiltä enemmän kuin niiden alueelta vapautuu hiiltä ilmakehään, osoittaa Nature-lehdessä julkaistu belgialaisen Antwerpeninyliopiston tutkimus. Tulos kumoaa aiemman käsityksen jonka mukaan vanhat metsät olisivat hiilen sitomisen suhteen neutraaleja eli eivät toimisi ns. hiilinieluina.

Noin 15% maapallon metsistä lasketaan ns. vanhoiksi metsiksi. Niiden hiilitase on oletettu neutraaliksi eli näihin hitaasti kasvaviin metsiin on arveltu sitoutuvan saman verran hiiltä ilmakehästä kuin metsistä vapautuu ilmaan. Niinpä niitä ole otettu huomioon malleissa, joissa lasketaan paljonko ilmakehän hiilidioksidista sitoutuu kasvillisuuteen. Tämä oletus on lähtöisin lähes 40 vuotta sitten tehdystä tutkimuksesta, jossa tutkittiin yhtä metsäkohdetta kymmenen vuoden ajan.

Tätä on alettu sittemmin epäillä mutta yksittäisiä tutkimuksia ei ole aiemmin yhdistetty. Belgialaistutkijat kokosivat tiedot yli 500 metsäalasta, joissa oli selvitetty hiilen sitoutumista vähintään yhdellä tavalla. Metsien ikä vaihteli 15 ja 800 vuoden välillä. Alueista 70% oli lauhkealla vyöhykkeellä ja 30% pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Trooppiset metsät jätettiin tarkastelun ulkopuolelle, koska niistä löytyi vain kymmenkunta tutkimusta joissa oli riittävän yksityiskohtaiset tiedot.

Tutkimuksen mukaan noin 15% maapallon metsistä, joita nyt ei huomioida hiilidioksiditaseita laskettaessa lainkaan, sitoo vähintään kymmenesosan maapallon ekosysteemin kokonaistuottavuudesta eli NEP:stä. Tämä NEP (= netecosystem productivity) tarkoittaa metsän hiilitasetta kokonaisuutena. Se saadaan vähentämällä uuteen kasvuun sitoutuvan hiilidioksidin määrästä maaperän lahoavasta kasvijätteestä irtoava sekä kasvien uloshengittämä hiilidioksidi. Useimmilla tutkituilla aloilla erotus oli positiivinen eli metsät olivat hiilinieluja. Todennäköisyys löytää metsäalue, joka olisi hiililähde eli hiilitaseeltaan negatiivinen, on 60-300 vuoden ikäisissä metsissä 20-35%.

Koottujen tietojen perusteella tehty malli osoittaa, että vähintään 200 vuoden ikäiset metsät sitovat hiiltä hehtaaria kohden vuodessa noin 2,4 tonnia. Siitä runkoihin sitoutuu 0,4 tonnia hiiltä, karkeaan puujätteeseen 0,7 tonnia hiiltä ja puiden juuristoon ja maaperään loput 1,3 tonnia hiiltä. Näin vanhojen metsien hävittäminen vapauttaisi todennäköisesti merkittävän osan niihin sitoutuneesta hiilestä ilmakehään.

Maailman metsistä noin kolmannes on luonnontilaisia, kaiken metsänhoidon ulkopuolella. Näiden joukossa ovat jäljellä olevat vanhat metsät. Puolet luonnontilaisista metsistä, 600 miljoonaa hehtaaria, sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla, lauhkealla ja pohjoisella vyöhykkeellä. Analyysi osoitti että nämä metsät yksinään sitovat vuosittain noin 1 300 miljoonaa tonnia hiiltä. Virherajat ovat +- 500 miljoonaa tonnia.

Loputtomiin metsiin ei voi hiiltä kuitenkaan sitoutua. Tutkijat arvioivat maksimin olevan noin 500-700 tonnia hiiltä hehtaarilla, mikä vastaa 1400-1800 kuutiometriä puuta. Tällaisia metsiä löytyy Pohjois-Amerikasta. Kun metsä saavuttaa vuosisatojen koskemattoman kasvun jälkeen äärirajansa, siinä tapahtuu silti uudistumista. Jotkut vanhat puut kuolevat, jolloin tilalle lähtee kasvamaan uusia tai nuoremmat puut valtaavat kuolleen puun tilan. Puu kuolee melko nopeasti, muta luonnontilaisessa metsässä sen hajoaminen kestää hyvin pitkään.

Nuoria metsiä on pidetty perinteisesti tehokkaimpina hiilidioksidin sitojina, mutta todellisuudessa ne ovat aluksi hiilen lähteitä. Nuoren metsän syntyä edeltää yleensä alueen myllerrys, joko luontaisesti vaikka metsäpalon takia tai ihmisen toimesta, ja siinä yhteydessä hiiltä vapautuu ilmakehään merkittävästi.

(Radion tiedeuutiset, Nature)