Helsingin kaupungille osoitettu vaatimuskirjelmä Roihuvuoren metsien puolesta on valmisteltu Roihuvuoren agenda 21:n aloitteesta, ja siihen yhtyy muun muassa Roihuvuoren vasemmistoliitto. Uutta asuntorakentamista ei vastusteta, mutta suunniteltu paikka on väärä: yhdistys näkee tärkeänä, että asunto- ja teollisuusalueiden välillä oleva metsävyöhyke säilytetään.
* * *
Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirastolle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunginhallitukselle ja valtuustolle
VAATIMUS KESKEYTTÄÄ ROIHUVUOREN LÄNTISEN SELÄNNEMETSÄN POHJOISRINTEEN PUISTOALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN VALMISTELU
Hankenro 1090, Kslk 2007-578, Oas 869-00/09
VAATIMUS
Me allekirjoittaneet roihuvuorelaiset yhdistykset, seurat, kerhot ja yhtiöt vaadimme Roihuvuoren läntisen selännemetsän pohjoisrinteen puistoalueen asemakaavamuutoksen valmistelun keskeyttämistä ja puistoalueen säilyttämistä metsäisenä puistona. Alue kuuluu Roihuvuoren 1950-luvun kaavoitushistorialliseen ja ympäristöarvoiltaan merkittävään läntiseen selännemetsään, joka muodostaa siihen rajautuvien, taidokkaasti maastoon sijoitettujen rakennusten kanssa yhteisvaikutukseltaan merkittävän, arvokkaan ja kauniin kokonaisuuden sekä suojaa siihen rajautuvaa rakennusaluetta melulta ja hiukkaspäästöiltä sekä Herttoniemen yritysalueen reunavyöhykkeen visuaalisilta saasteelta.
PERUSTELUT
Roihuvuori ja täydennysrakentaminen
Päättäjät ja kaavoittajat vetoavat useasti lähiöiden täydentämisrakentamiskaavailuja esitellessään mm. asuntopulaan, kuten Roihuvuoren 4.3.2009 keskustelutilaisuudessakin tehtiin. Kuitenkin Roihuvuoressa rakentaminen alkoi 1955-60-luvuilla lähiöprojektina ja jatkui Strömsin alueen rakentamisena 1963-66, Strömsin kartanon ja Tulisuontien projektina 1980-90-luvuilla sekä Porolahden puhdistusalueen rakentamisena 1990-luvulla, kirkon viereisten asuinkerrostalojen rakentamisena vuonna 2001 ja ostoskeskuksen uudisrakentamisena vuonna 2006-2009. Ostoskeskuksen itäpuolinen, asuinkortteliksi kaavoitettu alue odottaa vielä rakentajaansa.
Roihuvuori on ollut täydennysrakentamiskohteena lähes tauotta yli 35 vuotta. Kapinaan on noustu harvoin. Poikkeuksena on ollut läntinen selännemetsä, joka erottaa asuntoalueen Herttoniemen yritysalueesta. Vaikka kaavoittaja perääntyi osittain selännemetsän rakennushankkeista, ollaan yleiskaavassa 2002 ja sen pohjalta käynnistyneessä asemakaavan muutostyössä edelleen rakentamassa selännemetsän pohjoisosaa. Tämä tarkoittaa, että arvokasta 1950-luvun kaavallista, maisemallista ja ekologista kokonaisuutta ollaan vakavasti rampauttamassa. Kysymys on mielestämme piittaamattomasta rakennus- ja maankäyttölain sekä Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen tulkinnasta (YM 201: 5 luku 39§, kohta 9, 7 luku 54§ sekä Eurooppalainen maisemayleissopimus: johdanto, artikla 1 d, artikla 6 b).
Kaavoitusviraston omat selvitykset Roihuvuoren läntisen selännemetsän arvoista
Kaupunkisuunnitteluvirasto on julkaissut 1.3 1990 (yleiskaavallisia selvityksiä Y 1990:7) Roihuvuoren " inventointi ja yleiskaavan alueelliset ohjeet ja suositukset", jossa sivulla 26 kuvaillaan läntistä selännemetsää jyrkkäpiirteiseksi ja voimakkaaksi rajavyöhykkeeksi Roihuvuoren asutuksen Herttoniemen teollisuusalueen välissä ja jossa rinteiden kaltevuus yltää monin paikoin 20-30%. Edelleen selänteen maisemallista merkitystä pidetään huomattavana ja sillä katsotaan olevan arvoa ulkoilu- ja retkeilykohteena (LIITE 1: KUVA 24: VIRKISTYSALUEET JA MAISEMAN PERUSPIIRTEET). Liite 1:stä näkyy se, että myös selännemetsän pohjoisosassa korkeusvaihtelut ovat huomattavat.
Myös yleiskaava 2002:n selostusluonnoksessa (s. 92-101, selostusosa 2: kartat sivuilla 98 ja 101), poiketen varsinaisesta yleiskaavasta 2002, haluttiin vaalia Roihuvuoren 1950-luvun kaavoitushistoriaan kuuluvia maisemallisia ja luontopainotteisia arvoja, joihin kuuluvat erottamattomana osana aluetta kiertävät viheralueet kallioisine puistometsineen ja rantapuistoineen. Roihuvuoren läntinen selännemetsä katsottiin kokonaisuudessaan luonto-, kulttuuri- ja virkistysarvoiltaan merkittäväksi viheralueeksi osana kaavoitushistoriallisesti ja ympäristöarvoiltaan kiinnostavaa aluekokonaisuutta.
Yleiskaava 2002 laatimisen jälkeen kaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennusvalvontavirasto (kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2004:6) laaditutti vuonna 2004 ilmestyneen Roihuvuorta koskevan oppaan "alueen arvot ja ominaispiirteet rakennustapaohjeet". Oppaassa läntinen selännemetsä nähdään asuntoalueen maisemallisena tukirankana tai selkärankana, joka erottaa tehokkaasti asuntoalueet Herttoniemen yritysalueesta (LIITE 2).
Selännemetsän pohjoisosaan rajautuva nk. Lumikintien osa-alue (korttelit 43215 ja 43214) on kuvailtu oppaassa sekä kaupunkikuvansa, että maisemansa kannalta hyvin säilyneeksi 1950-luvun ympäristökokonaisuudeksi, joka liittyy saumattomasti ympäröivään puistometsään. Metsälähiöaatteiden mukaisesti Esko Korhosen kaavaluonnosten pohjalta laadituissa asemakaavoissa vuosilta 1953, 1955 ja 1956 on rakennuskortteleiden länsi- ja pohjoispuolelle osoitettu puistoalue erottamaan rakennusalue Herttoniemen teollisuusalueesta. Niinpä myös Lumikintien osa-alueella on rakennusten lisäksi, myös niihin rajautuvat tai ympäröivät puistometsät nähtävä osana 1950-luvun kaavoitus- ja rakennusarkkitehtuuria.
Perusteet Roihuvuoren pohjoisrinteen asemakaavamuutossuunnittelun keskeyttämiseen
Kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittelytilanteessa 4.3.09 kaupunkisuunnitteluviraston edustajat esittivät alustavasti (?) asemakaavan muutoksen vaikutuksia elinoloihin, luontoon, ympäristön asukkaiden virkistysmahdollisuuksiin ja asumisolosuhteisiin, liikenteeseen, teknisen huollon järjestämiseen, yhdyskuntatalouteen, maisemaan ja kaupunkikuvaan.
Kävi selväksi, että linnustoltaan rikas, kasvillisuusvyöhykkeiltään monimuotoinen ja kallioperältään mielenkiintoinen metsäinen alue kaavamuutoksen toteutuessa tuhoutuisi kokonaisuudessaan. Nykyaikainen, taloudellisesti tehokas rakennustapa vaatisi alueen kaiken puuston poistoa, jyrkän kallioisen ja epätasaisen rakennusmaan räjäyttämistä, louhimista ja tasaamista. Mikään alueen jyrkänteistä ei säästyisi dynamiitilta, vaikka muuta väitettäisiin. Alueen nykyinen ulkoiluraitti muuttuisi syöttökaduksi. Rakentamisen jälkeen niin uudella alueella kuin myös naapuristossa melutaso nousisi ja ylittäisi hyväksyttävät tasot. Tähän voitaisiin lisätä vielä muut liikenteen ja yritysalueen päästöt. Kaavoitusalue avautuisi ilmansuuntiin nähden epäedullisesti, mikä vielä korostuisi näkyminä naapurissa sijaitsevan pienyritysalueen törkyisille takapihoille.
Asemakaavamuutoksessa huonoimpaan asemaan joutuisivat Lumikintien varrella oleva kortteleiden 43214 ja 43215 rakennukset, jotka avautuvat selännemetsän pohjoisosaan kuin myös Punahilkantien varrella oleva korttelin 43219 rakennukset, jotka kaikki olisivat selännemetsän pohjoisalueen hävityksen jälkeen alttiina melulle ja kaikelle sille tuholle, mitä suhteellisen pieni mutta vaikutuksiltaan kohtuuton rakennushanke aiheuttaisi niin kaupunki- kuin maisemakuvallisesti. Tämäntyyppinen täydennysrakentaminen ei olisi kestävän kehityksen mukaista.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittelytilaisuudessa 4.3.09 ilmeni, ettei Herttoniemen yritysalueen kuten ei myöskään Roihupellon teollisuusalueen maankäytön kehityksestä pystytty antamaan mitään selkeitä linjoja. Tämä tehdään nähtävästi käynnistymässä olevalla uudella yleiskaavakierroksella. Uuteen yleiskaavatyöhön tulisi liittää myös kokonaisuudessaan Roihuvuoren läntisen metsäselänne ja huomioida sen merkitys sirpaleisesti rakentunutta teollisuuslaaksoa selkeästi rajaavana maisemallisena ja kaupunkiekologisena maamerkkinä.
Allekirjoittaneet toivovat, että kaupunkisuunnitteluvirasto, kaupunkisuunnittelulautakunta, kaupunginhallitus ja valtuusto suhtautuvat myönteisesti vaateeseemme keskeyttää Roihuvuoren pohjoisrinteen asemakaavamuutostyö ja ymmärtävät, että Roihuvuoren kaupunki- ja maisemakuvallisesti tärkeä maamerkki, läntinen selännemetsä, täytyy jättää kokonaisuudessaan virkistysalueeksi, jossa esimerkiksi lapset voivat liikkua autottomalla vyöhykkeellä turvallisesti leikkeihinsä, leikkipuistoon ja kouluun sekä, jossa myös varttuneemmat asukkaat voivat ulkoilla nauttien kalliometsänsä jylhästä ja monimuotoisesta luonnosta.
Helsingissä, maaliskuun 23. päivänä 2009
Roihuvuoren Agenda 21, Strömsin Autotalli, Asunto-osakeyhtiö Hakarinne, Roihuvuoren vasemmistoliitto, Roihu ja Ruihuvuoren Martat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti