lauantai 24. marraskuuta 2012
Hannu Penttilä aikoo tuhota Tuomarinkartanon
Tuomarinkartano.
Tämänpäiväisen Hesarin jutun mukaan kaupunkisuunnittelutoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (SDP) aikoo selvittää, voisiko nk. Uuspellolle, Vanhan Tuusulantien ja Tuomarinkartanon välisille pelloille rakentaa noin tuhat pien-, pari- ja rivitaloasuntoa.
No, ei kyllä voi. 33 hehtaarin peltoalue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen joukkoon. Aivan lähellä, joskin kuntarajan väärällä puolella Tammistossahan on asuntoja vaikka lampaat söisi. Sitäpaitsi alue kuuluu Helsinkipuistoon, joka taas saumattomasti liittyy Keskuspuistoon.
Penttilän höpsäys on seurausilmiö siitä, että pääkaupunkiseudulla kuntarajat estävät järkiperäisen yhdyskuntasuunnittelun, kun kunnat kilvan tavoittelevat nk. hyviä veronmaksajia. Siksi kuntarajan toisella puolella olevat asunnot pellon toisella puolella eivät olekaan osa ratkaisua vaan osa ongelmaa. Tämän vuoksi Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa pitääkin saada yhteen, mitä pikemmin, sitä paremmin, vaikka tähän tarvittaisiinkin sitten Valtioneuvoston pakkoa.
Penttilä toivoo, että Helsingin kaupunginhallitus tukisi hänen kuningasajatustaan, minkä jälkeen pallo olisi Ympäristöministeriöllä. Sen pallon YPM on saman tien heittänyt Uudenmaan Ely-keskukselle ja Helsingin kaupunginmuseolle. Ainakin kaupunginmuseo tämän stoppaa, jos ei Ympäristöministeriöstä ollut tähän. Ville Niinistö, sano jotain!
torstai 11. lokakuuta 2012
Metsät ovat ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa - artikkelini Porvoon Vihreiden vaalilehdessä.
Toukovuoren asuinalueen tieltä kaadettua Humlan ulkoilumetsää.
Viheralueet ovat demokraattisia hyödykkeitä: sienestäminen, lenkkeily tai hiihtäminen eivät katso tulotasoa. Niistä nauttiminen on käyttäjilleen maksutonta. Kun suurissa metropoleissa on puistoja, meillä Suomessa on hoidettujen kaupunkipuistojen lisäksi myös kaupunkimetsiä.
torstai 4. lokakuuta 2012
TURVAAKO UUSI METSÄLAKI LUONNON MONIMUOTOISUUDEN?
Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmä järjestää kaikille avoimen keskustelutilaisuuden Kansalaisinfossa tiistaina 9.10. klo 16–18.
Avaus: kansanedustaja Pertti Salolainen
Asiantuntijapuheenvuorot:
Metsäosaston ylijohtaja Juha Ojala, MMM
Luontoympäristöosaston johtaja Timo Tanninen, YM
Metsä- ja ympäristöjohtaja Tomi Salo, MMM
Projektipäällikkö Esko Hyvärinen, Metsähallitus
Metsäasiantuntija Sini Eräjää, SLL
Metsäasiantuntija Lea Jylhä, MTK
Bio- ja ympäristötieteen lehtori Atte Komonen, Jyväskylän yliopisto
Kokouksen yhteenveto- ja päätös: kansanedustaja Johanna Karimäki
Tervetuloa!
keskiviikko 3. lokakuuta 2012
Metsäinen Helsinki - mitä on säästettävä?
Tiistaina 9.10 klo 17 Bulevardin kahvisalonki, Bulevardi 1
Lähimetsät ovat ihmisille tärkeitä. Kunnallisvaaleissa päätetään mitä Helsingin metsille tapahtuu.
Helsingin metsistä tehty kartoitus paljasti kaupungin alueelta yli tuhat hehtaaria luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita. Silti metsäisiä alueita on suojeltu Helsingissä vähän.
Tilaisuuden alussa ympäristökeskuksen kaupunkiekologi Kaarina Heikkonen esittelee Helsingin metsien tilaa. Tämän jälkeen Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Keijo Savola kertoo metsien suojeluarvoista ja tarvittavista suojelutoimista. Lisäksi tilaisuudessa puhuu luonnonhoidosta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri.
Tule kysymään ja keskustelemaan Bulevardin kahvisalonkiin tiistaina 9.19 klo 17 siitä, miten metsiämme on käsiteltävä ja mitä on säästettävä Helsingin kasvaessa.
Tilaisuuden järjestävät vihreät valtuutetut Emma Kari ja Anni Sinnemäki, jotka kertovat tilaisuuden kuluessa vihreiden lähimetsäpolitiikan tavoitteista.
tiistai 25. syyskuuta 2012
Kaupunkimetsät auttavat palautumaan arkipäivän stressistä
Tutkimuksessa helsinkiläiset kaupunkimetsien käyttäjät kokivat elpyvänsä stressistä sitä paremmin, mitä vähemmän kaupunkimaisemaa näkyi metsän reunan läpi. Tulos oli samansuuntainen riippumatta siitä, rajautuiko metsä viihtyisään pientaloon vai autotiehen.
Tutkimus tuo uutta tietoa kaupunkimetsien suunnitteluun ja hoitoon.
On tärkeää suunnitella kaupunkien viherverkosto niin, että jäljelle jää riittävän suuria metsäalueita, joissa voi päästä pakoon kaupungin vilskettä. Pienien ja kapeiden metsiköiden tiheä ja monikerroksellinen reunakasvillisuus voi estää häiriöiden tunkeutumista metsän sisäosiin. Tämä parantaa etenkin pienten kaupunkimetsien virkistysarvoa.
Tutkimuksen kyselyyn vastasi 66 helsinkiläistä kaupunkimetsien käyttäjää, jotka vietiin eri etäisyyksillä metsän reunasta sijaitseviin kyselypisteisiin. Vastaajien joukossa oli eri ikäisiä miehiä ja naisia siten, että jakauma vastaa pääkaupunkiseudun aikuisväestöä.
Kyselypisteet sijaitsivat kolmessa kohdassa metsää: reunalla kaupunkiympäristön välittömässä läheisyydessä, noin 20 metriä reunasta metsän sisäosiin päin niin, että kaupunkiympäristöä näkyi vielä reunan läpi sekä metsän sisäosassa, josta ei enää ollut näköyhteyttä kaupunkiin. Metsät rajautuivat joko autotiehen tai omakotitalon pihaan.
Alkuperäinen tutkimus sähköisenä versiona: Hauru et al. (2012) Closure of view to the urban matrix has positive effects on perceived restorativeness in urban forests in Helsinki, Finland. Landscape and Urban Planning 107, 361-369.
maanantai 24. syyskuuta 2012
Kuninkaantammen etelärinne ja lammenranta
Alueen pääkadun, Kuninkaantammenkierron, varteen suunnitellaan puurakenteisia kerrostaloja ja etelään viettävään rinteeseen puurakenteisia pientaloja. Uusien kortteleiden ja Hakuninmaan pientaloalueen välinen metsäalue rakennetaan Helene Schjerfbeckin puistoksi virkistysreitteineen, leikkipaikkoineen ja hulevesialtaineen. Kuninkaantammen bussiyhteyttä varten suunnitellaan joukkoliikennekatu Hakuninmaalta Perhekunnantien päästä, nykyisen metsätien paikalle.
Vesilaitokselta vapautuvan tekolammen ympäristöön suunnitellaan kaupunkipientaloja ja pienkerrostaloja, joiden teemana tutkitaan puurakentamista ja viherkattoja. Lampi aiotaan kunnostaa ja suunnitella alueelle uimaranta
ja rantapuisto.
Suunnittelusta järjestetään keskustelutilaisuus 4.10. klo 18–20 Kannelmäen peruskoulun ruokasalissa, Runonlaulajantie 40.
Lisätietoja:
Etelärinne: arkkitehti Ulla Jaakonaho, p. 09 310 37113
ulla.jaakonaho(a)hel.fi
Lammenranta: projektipäällikkö Suvi Tyynilä, p. 09 310 37264
suvi.tyynila(a)hel.fi
ja http://www.hel.fi/hki/Ksv/fi/tilaisuudet/kuninkaantammi_etelarinne_lammenranta
lauantai 8. syyskuuta 2012
Porvoon paras ulkoilumetsä tuhotaan
Virvikin ulkoilureittiä siirretään noin puolen kilometrin matkalta pohjoiseen uuden Toukovuoren asuinalueen tieltä. Näin vähän se siirtyy; vanha reitti on kuvassa etualalla, koivurivistön alapuolella ja uusi reitti yksinkertaisen koivurivistön yläpuolella. Taitaa tulla siirto-operaatiolle hintaa, parinkymmenen metrin takia. Kun tämä siirto-operaatio tehdään ekotehokkaaksi sanotun Toukovuoren asuinalueen takia, taitaa tämä operaatio itsessään olla kaikkea muuta kuin ekotehokas. Se siitä ekotehokkuudesta siis.
Toisaalta, ei reitin luonnonrauhasta enää mitään olisikaan jäänyt jäljelle. Entisen ulkoilureitin eteläpuoli on nyt kuin Kuun maisemaa.
Liikennemerkki osoittaa, että tästä pääsee uudelle reitille.
Ja kyllähän se on pakko tunnustaa, näyttäähän tämä hyvältä...
... kunnes se loppuu. Tuosta vielä umpimetsään.
Vanhan reitin varsi on tällä hetkellä varsinainen kunniakuja.
Eivät metsätuhot kuitenkaan rajoitu kaupungin suunnittelemiin. Ylläoleva kuva esittää maisemaa noin kolmisen kilometriä Humlan majalta Holkenin suuntaan. Yksityinen on hakannut tähän niin roisin hakkuuaukon, että tien 1552 liikenne sekä näkyy että kuuluu tästä aukosta ulkoilutielle. Kuitenkin metsähän on mitä paras luonnollinen saaste- ja melumuuri, puhumattakaan siitä, että tutkimuksien mukaan metsän virkistävä vaikutus on tehokkain silloin kun liikennettä ei näy tai kuulu ja syntyy erämaan illuusio.
Ei paljon auta, vaikka kaupungin metsätalousinsinööri Tommi Laakkosen mukaan Holkenin reitti on
reittitoimituksella perustettu ja yleiskaavassa huomioitu. Reitin varret eivät näköjään nauti yleiskaavan suojaa. Vaikka valettaisiin betoniin, niin kunhan vain reitti säilyy...
... eikä se säily, jos Saaristotie-kaavailuista pidetään kiinni. Yleiskaavasta viis. Aiotaanko hiihtäjät panna irrottamaan suksensa heidän ylittäessään Saaristotietä henkensä kaupalla? Vai aiotaanko hiihtäjät ajaa autoilemaan Sotunkiin tai peräti Paloheinään yhtenäisten metsäreittien perässä
keskiviikko 22. elokuuta 2012
Keskisen Keskuspuiston suunnitelmasta
Kaavaselosteissa kaikki Keskuspuiston käyttäjät mainitaan (alueella ulkoilevat, kuten osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan) osallisiksi. Sellainen olen myös minä, vaikka nykyään asunkin Porvoossa. Minä en ole saanut kirjettä ”osallisille”, enkä olisi sellaista saanut asuessani Kannelmäessä tai Töölössäkään.
Pirkkolan parkkialueen laajennus tulee Keskuspuiston alueelle, jonne ei kuitenkaan Keskuspuisto osayleiskaavan mukaan voi sijoittaa mitään paitsi ulkoilulaitoksia ja niitä palvelevia välttämättömiä huoltolaitoksia. Pirkkolan urheilupuiston metsä on linnustollisesti arvokas kohde (kts. liite: ”arvokkaat luontokohteet”). Siellä pesii mm. palokärki, laulurastas, närhi, tiltaltti, käpytikka, sepelkyyhky, rautiainen, kuusitiainen, punatulkku, lehtokurppa.
Havainnekuvan perusteella Jokeri-raidelinja tulee kulkemaan Pirkkolantien eteläpuolelta, lähellä Hä-meenlinnantien alikulkua nykyisen Pirkkolantien linjauksen eteläpuolella. Pala tulee lähtemään siis pois Keskuspuistosta. Suunnitelmassa em. aluetta kutsutaan Maunulanpuistoksi. Siellä pesii mm. sirittäjä, kultarinta, mustapääkerttu, käpytikka, närhi, kuusitiainen, puukiipijä, satakieli, luhtakerttunen, käenpiika, pikkulepinkäinen, uuttukyyhky.
http://ptp.hel.fi/hanke/Applications/hanke/showdata.asp?sour=haku&AlueID=2012-005245&makeprint=yes
sunnuntai 6. toukokuuta 2012
Tämä metsä uhrataan jääkiekolle
Museoviraston suojelemiin linnoituslaitteisiin kuuluvaa vallihautaa Maununnevan metsässä.
Samaa toiseen suuntaan.
Olisikohan vielä tässäkin kohdassa jäähallin parkkipaikkaa?
Erämaalampi maununnevalaisittain. Taustalla kajastelee Hämeenlinnantien varren pyörätie.
Erämaa maununnevalaisittain.
Metsäpolku Hämeenlinnantien suunnalta Maununnevan suunnalle. Taitaisi mennä jostain tästä main jäähallin pohjoisempi seinä.
Sama toiseen suuntaan.
Kallioista rauhaa Hämeenlinnantien kupeessa.
Metsä Kaarelantien suunnasta. Tämän päälle jäähalli olisi tulossa. Veikkaan, että torspokuskit eivät käytä kuvan oikean alakulman pysäköintilaitosta.
Metsä Hämeenlinnantien puolelta katsottuna. Metsä on mitä mainioin melu- ja saastemuuri valtatien ja Maununnevan asuinalueen välissä. Siitä Kaarelan asukasyhdistys viis veisaa, vaan se on valmis uhraamaan Maununnevan rauhan.
Lisätietoa aiheesta saa allaolevasta linkistä:
http://perukangas.blogspot.com/2012/04/salailua-ja-vaaria-todistuksia.html
keskiviikko 18. huhtikuuta 2012
Jäähallisalailua Maununnevalla
Yleishyödyllisyydeksi naamioituja intressejä
Maununnevan harjoitusjäähallihan on Jääkenttäsäätiön ja Kaarela-Seuraksi naamioituneen jääkiekkoseura Karhu-Kissojen yhteishanke. Aloite hallista tuli jääkiekkoseura Karhu-Kissojen vahvasti lobbaamalta Kaarela-Seuralta.
Kokoomusvaltuutettu Hanu Luukkaisen mukaan, kun jääkenttäsäätiön toimitusjohtaja Harry "Bogo" Bogomoloff jotakin päättää tehdä, hän myös sen tekee. Hanke halutaan siis jättää konkreettiseksi, betoniseksi muistomerkiksi kunnioittamaan kohta eläköityvän Bogon muistomerkiksi. Siitä tulee samalla tahtopolitiikkaan alistumisen muistomerkki.
Muistomerkin siitä itselleen saa myös Kaarela-Seuran puheenjohtaja Erik Bärlund, jääkiekkoseura Karhu-Kissojen manageri.
Korostan vielä, että pidän jääkiekosta. Se varmaan on ihan toimivaa ennaltaehkäisevää nuorisotyötä. On kuitenkin turha väittää, että kyse olisi yleishyödyllisestä hankkeesta, jääkiekko on liiketoimintaa. Helsingin kaupungin avustaman Jääkenttäsäätiön rahoille varmaan löytyisi kansanterveydellisesti tähdellisempääkin käyttöä, esimerkiksi aika monen kaikille avoimen ja yleishyödyllisen kaukalon rakentaminen. Ja saataisiin enemmän nuorisoa harrastuksen pariin, ja muitakin.
Jos nyt sitten katsottaisiin, että hyväksyttäisiin jäähalli sinänsä, kaikkine harrastuksen poissulkevuus- ja liikenne- ja lämmitysseurauksineen, niin ei sen tarvitsisi tuohon tulla. Bogo ei kuitenkaan suostu keskustelemaan vaihtoehtoisista paikoista, ei, vaikka niitä tarjoilisi kultatarjottimelle. Ja kyllä niitä olisi tarjolla.
Unohdettu ja piiloteltu luontoarvoselvitys
Yleisten töiden lautakunnan 26.6.2008 hyväksymän Kaarelan aluesuunnitelman yhteydessä Markus Holstein teki alueen luontoarvoselvityksen, jossa jäähallille aiotun tontin eteläosa - juuri se paikka, johon jäähalli on tulossa - on C5 -luokan arvometsää, samantapaista kuin Metso-ohjelmassa tarkoitetulla tavalla. Alueen pohjoisosa on C1-luokiteltua lähimetsää, joka sitäpaitsi on linnoituslaitteineen Museoviraston suojeluksessa. Niiden väliin jää C3-luokiteltu suojametsä, joka suojaa Maununnevan asutusta Hämeenlinnantien melua ja saastetta vastaan. Tämä luontoarvoselvitys on kuitenkin unohdettu; esimerkiksi ympäristötarkastaja Eeva Pitkäsen mukaan ko. kohteessa ei ole mitään arvokasta. Eikö luontoarvoselvitykseen olla tutustuttu vai onko se hukattu? Minne? Ja kuka on sen hukannut?
Minne sitten?
Edellä siteerattu luontoselvitys jo todentaa riittävästi, että aiottu paikka ei sovellu jäähallille, puhumattakaan hallin liikennevaikutuksista, joista vielä vakavamman tekee se, että vastapäisen Puukoulun lakkautus ajaa alueen lapset kävellen ja pyöräillen käymään alakoulunsa Kannelmäen puolella. Lisäksi on selvää, että nykyinen puukoulun kenttä tulee hallin ilmaiseksi parkkipaikaksi, alue, jota nyt käytetään laajalti liikuntaan. Paljon sopivampia sijainteja lähiseudulla ovat:
- Pirkkolantien ja Pirkkolan maauimalan välinen parkkialue. Sinnekin on oivat joukkoliikenneyhteydet, mm. Jokeribussi, ja vieressä on valmiiksi toinen harjoitushalli.
- nk. Kalanninpuisto hieman tätä paikkaa pohjoisempana, Kalannintien ja Hämeenlinnantien kainalossa. Alue on nykyisellään ryteikköä.
- Etelä-Kaarelan ent. yhteiskoulun ja Hämeenlinnantien väliin, ryteikköön.
- Malminkartanon pelloille. Ainakin Kannelmäen ja Malminkartanon suunnasta katsottuna Konalan teollisuushallien ja kuplahallien muodostama "maisemaa" ei paljoa voi rumentaa, joten sinne vain.
- Maununnevan lumenkaatopaikan päälle. Helsingiin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisun 3/2012 "Lumen läjityksen ympäristövaikutukset Helsingissä" mukaan Maununnevan kaatopaikalla ylittyy raskaan, keskiraskaan öljyn, arseenin sekä lyijyn valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 annettu kynnysarvo. Tämä kyseinen kohde sijaitsee Keskuspuiston reunalla ja tuhoaa myös Keskuspuiston maaperää pikkuhiljaa...
Koko alue ja alueen muinaismuistolain suojaamat kohteet olisi pitänyt kartoittaa ennen sijainnin valintaa. Näin ei kuitenkaan olla tehty. Museovirastoa konsultoitiin vasta kun paikka oli valittu.
Kiinteistöviraston tonttiosaston Juhani Tuuttilan antaman lausunnon mukaan ko. tontti on vuokrattu liikuntavirastolle. Tämä ei pidä paikkaansa. Tuuttilaa ei olla saatu kiinni kommentteja varten.
Kenen sana painaa?
Ainakaan asukkaiden sana ei paina, sillä heille jää todistustaakka. Kaupunkisuunnitteluvirasto on vaatinut, että asukkaat esittävät alkuperäisen nimilistan, jonka ovat allekirjoittaneet ne, joiden mielestä jäähalli ei sovellu aiotulle paikalle Maununnevaan. Kuitenkin Karhu-Kissoil... eiku Kaarela-Seuralta riittää, että he ilmoittivat keränneensä 1812 puoltavaa nimeä, vaikka ovatkin hukanneet addressinsa. Maankäyttö - ja Rakennuslaki jää Maununnevalla kuoilleeksi kirjaimeksi.
Mitä sitten?
Taistelua ei olla missään nimessä hävitty. Seuraavaksi kannattaa olla yhtydessä Helsingin kaupunginhallitukseen. Ja alueella tapahtuu; jäähallin suunnittelualueella Maununnevalla järjestetään 5.5. siivoustalkoot! Sinne kaikki kynnelle kykenevät!
maanantai 9. huhtikuuta 2012
Ympäristöministeriö selvittää: "Miten maankäyttö- ja rakennuslaki toimii käytännössä?"
Ympäristöministeriö on käynnistänyt kokonaisarvioinnin, jossa pyritään selvittämään millaisia vaikutuksia ja mahdollisia ongelmia lain soveltamisessa on. Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti kaavoituksen toimivuuteen, rakentamisen laatuun ja vastuisiin, viranomaisten työnjakoon sekä asukkaiden osallistumismahdollisuuksiin liittyviä kysymyksiä.
Tavoitteena on esittää arvio lain kehittämistarpeista vuoden 2013 loppuun mennessä. Jo tämän hallituskauden aikana toteuttavia, muun muassa kuntarakenteen uudistamiseen liittyviä lain muutostarpeita arvioidaan vuoden 2012 loppuun mennessä.
Kerro oma kantasi siihen, miten maankäytön ja rakentamisen lainsäädäntö toimii käytännössä. Risut ja ruusut, uudet ideat ja kehitysehdotukset ovat erittäin tervetulleita! Keskustelu on käynnissä 30.4. asti.
http://www.otakantaa.fi/aihe/miten-maankäyttö-ja-rakennuslaki-toimii-käytännössä
torstai 5. huhtikuuta 2012
Lahden Kiveriössä hakattu 13 ha metsää
Metsien kaadon perusteet hämmästyttävät. Metsäsuunnitelijan mukaan vanha kuusikko kaadettiin, sillä sitä käytettiin leiriytymiseen.
Asuinalueiden sisällä ja niiden läheisyydessä sijaitsevat kaupunkimetsät tuottavat monia ekosysteemipalveluita sekä pitävät yllä luonnon monimuotoisuutta. Metsät muun muassa suodattavat melua ja pidättävät ilmansaasteita, ne ehkäisevät tulvia ja tuottavat ihmisille virkistyskokemuksia.
Linkki Etelä-Suomen Sanomien uutiseen.
Varsinainen lehtiuutinen on ladattavissa alla olevasta kuvakkeesta.
perjantai 16. maaliskuuta 2012
Emma Karin valtuustoaloite metsäisen suojeluverkoston perustamiseksi
Kaupunginhallitus hyväksyi vuonna 2010 Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2008-2017 (LUMO), jonka tueksi hyväksyttiin vuotta myöhemmin luonnonhoidon linjaukset. Lisäksi Helsingin ympäristökeskus on laatinut kaupungille luonnonsuojeluohjelman. Ohjelmat ja linjaukset ovat suuri parannus Helsingin luonnonhoidon periaatteisiin ja niissä korostetaan metsäluonnon monimuotoisuuden lisäämistä niin arvokkaissa vanhoissa metsissä kuin hoidettavissa kaupunkimetsissä.
Kaikkia luontoalueiden käyttöön liittyviä keskeisiä ongelmia ei silti ole pystytty ratkaisemaan. Esimerkiksi Meri-Rastilan luonnonhoitosuunnitelman toimeenpano on herättänyt suurta vastustusta. Helsingin metsäiset alueet tulisikin arvioida kokonaisuutena olemassa olevien selvitysten pohjalta. Yllämainitulla Meri-Rastilan alueella tehdyt METSO-kartoitukset eivät ole tulleet poliittiseen käsittelyyn.
LUMO-toimintaohjelmassa esitetään luonnonvaraisten metsäalueiden verkoston muodostamista jättämällä metsäalueiden ytimet, suot, metsäluonnon tärkeät elinympäristöt ja arvokkaat luontokohteet kehittymään luonnontilaisen kaltaisiksi. Arvokkaiden alueiden suojelu tukisi hyvin verkoston muodostamista. Suojellut alueet voisivat parhaimmillaan toimia virkistysalueverkoston helminä ja auttaa mm. koulujen luontokasvatuksessa. Nykyisillä rauhoitusmääräyskäytännöillä suojelu voidaan toteuttaa tavoilla, jotka eivät haittaa alueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia tai heikennä turvallisuutta.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsingin ympäristökeskus kartoittaa olemassa olevan tietoaineiston, kuten luontotietojärjestelmän ja METSO-selvityksien, perusteella metsäiseen suojeluverkostoon soveltuvat alueet Helsingissä. Selvityksen pohjalta valmistellaan kaupunginhallitukselle esitys metsäisen suojeluverkoston perustamiseksi yhdessä rakennusviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.
Emma Kari
Helsinki 14.3.2012
http://www.emmakari.fi/page/aloite-metsaisen-suojeluverkoston-perustamiseksi
torstai 15. maaliskuuta 2012
Meri-Rastilan hakkuiden keskeytyksestä YLEn TV-uutisissa 13.3.
http://areena.yle.fi/video/1331659773160
Katsottavissa Areenassa 30 päivää
Fifi-Voiman artikkeli metsähakkuista:
http://fifi.voima.fi/artikkeli/2012/maaliskuu/metsahakkuut-keskeytettiin-vuosaaressa
tiistai 13. maaliskuuta 2012
Meri-Rastilan hakkuut on lopetettu ainakin tältä päivältä

Noin kymmenen mielenosoittajan ryhmä onnistui keskeyttämään hakkuut Meri-Rastilan arvokkaassa virkistysmetsässä tänään aamulla.
Hakkuiden jatkumisesta ei ole vielä tietoa. Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajanderin mukaan kaupungin edustajat perehtyvät nyt Luonto-Liiton ja Tringan suojelualoitteeseen.
Asiasta uutisoi muun muassa HS Oma kaupunki. Voit lukea uutisen täältä.
Ohessa valokuvia aamuisesta mielenosoituksesta.
TIEDOTE: Metsänhakkuita vastustetaan Meri-Rastilassa
Luonto-liiton tiedotteesta 13.3.2012:
Luonnonsuojelijat ja paikalliset asukkaat vastustavat tänään 13.3. Helsingin kaupungin metsänhakkuita Meri-Rastilan virkistysmetsässä. Kaupunki aloitti maanantaina 12.3. hakkuut alueella, jonka metsät ovat luonnonsuojelullisesti erittäin arvokkaita. Alueella on myös suuri merkitys lähiseudun asukkaiden virkistyskohteena.
Luonto-Liitto ja Helsingin Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ovat tänään tehneet Helsingin kaupungille aloitteen luonnonsuojelualueen perustamiseksi Meri-Rastilan metsään. Samalla järjestöt vaativat nyt aloitettujen hakkuiden välitöntä keskeyttämistä. Suuri osa suunnitelluista hakkuista kohdistuu alueelle, jota luontojärjestöt esittävät suojeltavaksi.
“On käsittämätöntä, että Helsingin kaupunki hakkaa aluetta, joka kuuluu luontoarvoiltaan koko kaupungin alueen merkittävimpiin”, ihmettelee Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajander. “Meri-Rastilan luonnontilaisen kaltaiset vanhat metsät ja merenrannat ovat tiheään rakennetun alueen keskellä välttämätön keidas niin ihmisille kuin linnuillekin. Alueen suojelu turvaisi suositun virkistyskohteen ja luontoarvojen säilymisen myös tulevaisuudessa.”
Helsingin kaupunki on selvittänyt alueen metsäisiä luontoarvoja viime vuonna valtion myöntämällä METSO-ohjelman rahoituksella. Lisäksi vuonna 2011 tehdyssä kääpäselvityksessä alueelta on löydetty useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja. Selvityksessä alueen on todettu kuuluvan lahopuulajiston osalta Helsingin tärkeimpiin. Kaupungin hakkuita toteutetaan kuitenkin vanhojen suunnitelmien mukaan, joissa näitä tuoreita selvityksiä ei ole huomioitu.
Lisätietoja:
Lauri Kajander (maastossa), metsävastaava, Luonto-Liitto,
p. 045 1179 610 , lauri.kajander(at)luontoliitto.fi
perjantai 9. maaliskuuta 2012
Kevät tulee - ryhdy puistokummiksi!
Kevät tulee - ryhdy puistokummiksi!
- Puistokummitoiminnan alueelliset infotilaisuudet 2012
- 22.3. klo 18-20, Malmitalo, Ala-malmintori 1,Vallila, Pakila, Malmi ja muu pohjoinen Helsinki
- 27.3. klo 18-20, Kulttuurikeskus Caisa, Mikonkatu 17 C/Vuorikatu 14, keskusta, Töölö, Munkkiniemi, Haaga, Lauttasaari
- 4.4. klo 18-20 Stoa, Itäkeskus, os. Turunlinnantie 1, Itä-Helsinki
Rakennusvirasto tarjoaa aktiivisille kaupunkilaisille mahdollisuuden osallistua kotikulmiensa puistojen hoitoon. Vapaaehtoistyötä voi tehdä ryhtymällä puistokummiksi. Puistokummit osallistuvat muun muassa puistojen puhtaanapitoon ja kasvien hoitoon sekä opastustöihin.
Puistokummit työskentelevät joko yksin tai ryhmissä. Osa tekee töitä iltaisin, vaikka koiran ulkoiluttamisen tai iltakävelyn yhteydessä.
Kevään aikana puistokummitoimintaa esitellään kolmessa infotilaisuudessa: 22.3. klo 18 Malmitalolla, 27.3. klo 18 Kulttuurikeskus Caisassa ja 4.4. klo 18 Itäkeskuksen Stoassa.
Tietoa puistokummitoiminnasta saa myös osoitteesta www.hyvakasvaa.fi ja rakennusviraston asiakaspalvelusta (Kasarmikatu 21).
Helsingin kaupungin rakennusvirasto on järjestänyt puistokummitoimintaa vuodesta 2005 lähtien. Tällä hetkellä puistokummeja on meillä 355. Esimerkki hankkeelle saatiin Lontoosta ja New Yorkin Central Parkista.
Rakennusviraston puistokummitoiminta kuuluu World Design Capital 2012 ohjelmaan.
Lisätietoja:
www.hyvakasvaa.fi
vapaaehtoistyön koordinaattori Riitta Partanen
riitta.partanen@hel.fi p. 040 719 0824
projektipäällikkö Elina Nummi
elina.nummi@hel.fi, p. 050 388 1410
---------
Lauri Hänninen
Tiedottaja
Helsingin kaupungin rakennusvirasto
Viestintä, Kasarmikatu 21
PL 1500, 00099 Helsingin kaupunki
Puhelin 09 310 38413
hkr.viestinta@hel.fi
www.hkr.hel.fi
torstai 16. helmikuuta 2012
Kaupunkimetsäliike Porvoossa
Mikä on Kaupunkimetsäliike? Sen "perustivat" (sitaateissa koska kyse on epämuodollisesta kansanliikkeestä) omasta elinympäristöstään huolehtivat asukasaktiivit eri puolilta Helsinkiä. Alussa mukana olivat Vuosaaresta Pro Mustavuori, Pro Uutela ja Meri-Rastilan rantametsien puolesta -liikkeet, Myllypuron metsän puolesta, Laajasalosta Pro Stansvik ja Pro Kruunuvuori sekä Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -kansalaisliikkeet, ja sittemmin vastaavia liikkeitä on perustettu muuallekin pääkaupunkiseudulle, kuten pro Friisinkallio.
Kun mennään - tai tullaan, näkökulmasta riippuen - pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, koko kaupunkimetsien "ontologia" muuttuu. Täällä Porvoossakin toki kaupunkimetsien hoitoon liittyy samantyyppistä kiistaa kuin Helsingissä, mutta täällä ominaispiirteenä ovat villieläimet ja niiden aiheuttamasta mahdollisesta "uhasta" ihmisille ja lemmikkieläimille aiheuttamat vaarat. Täällä on esimerkiksi ajoittaisia ilveksiä ja yksi pahamaineinen metso.
Porvoossa osaa kaupunkimetsistä hoidetaan talousmetsinä, ei vain talousmetsien kaltaisesti kuten Helsingissä. Voi siis olla että kesken lenkkipolun törmää työkoneisiin. Täällä myös metsästetään kaupunkimetsissä. Helsinki lienee Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen siinä, miten paljon siellä on kaupungin ylläpitämiä ulkoilureitistöjä ja liikuntafasiliteetteja. Niitä kaipaisi tänne Porvooseenkin lisää, lenkkipolkuja ja jumppatelineitä.
Porvoon näkökulmasta Kaupunkimetsäliikkeellä on tehtävää ainakin kaupungin laajimman ja suosituimman ulkoilumetsän Humlan reunaa nakertava Toukovuoren asuinalueen kaavoituksen vahtimisessa. Siellä yhtenäinen ulkoilureitti silvotaan joukkoliikennekadulla, ja lisäksi metsää menee. Lisäksi on keskusteltu henkilöautoliikenteen salliminen samaisella joukkoliikennekadulla. Asiasta löytyy lisää vanhemmissa bloggauksissani viime lokakuulta osoitteesta http://perukangas.blogspot.com.
maanantai 30. tammikuuta 2012
Oulussa kaupungin metsää hakataan: Sanginjoella mielenosoituksia, poliiseja
http://sanginjoki.wordpress.com/ -blogissa tuorein tieto.
Facebook: http://www.facebook.com/Oulu.Finland
Ylen uutinen: http://yle.fi/alueet/oulu/2012/01/poliisi_saapunut_sanginjoen_mielenosoituspaikalle_3202273.html
Tietoa Sanginjoen alueesta ja tilanteesta:
http://www.sll.fi/yhdistykset/olsy/sanginjoki/sanginjoki.html
http://www.facebook.com/pages/Sanginjoen-metsien-suojelun-puolesta/177337515636564
*
Jos retkeilyaluiden säästäminen Metsähallituksen hakkuilta kiinnostaa, niin allekirjoita vetoomus:
http://www.adressit.com/valtion_retkeilyalueiden_metsien_hakkuut_on_lopetettava
Metsähallitus on hakannut Kylmäluoman retkeilyalueella metsää jo viikon! Leimikossa on avohakkuuseen menossa 160- ja 190-vuotiaita männiköitä. Myös Oulujärven retkeilyalueella hakataan nyt. Olethan allekirjoittanut adressin retkeilyalueiden puolesta? Jaa linkkiä edelleen myös kavereillesi, kiitos!
*
Tiedot välitti MTK
keskiviikko 4. tammikuuta 2012
Vartiosaaren kaavoitus käynnistyy 25.1.

Kuva: Marko Leppänen
Vartiosaaren kaavoitus käynnistyy keskustelutilaisuudella, joka pidetään 25.1. klo 17-19 infokeskus Laiturilla (Vanha linja-autoasema).
Alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on nähtävillä 16.1.-10.2.2012. Tänä aikana asukkaat ja muut asianosaiset saavat jättää oman mielipiteensä suunnitelmasta sekä esittää omia näkemyksiään saaren tulevaisuudesta.
OAS-vaiheessa kerrotaan kaavoitusta ohjaavista lähtökohdista, suunnittelun aikataulusta sekä vaikuttamisen mahdollisuuksista. Kaavaehdotus ja -luonnos valmistuvat OAS:n pohjalta.
OAS-materiaali sekä paikat, joissa OAS:iin voi tutustua, ovat saatavilla verkosta. Lisäksi kannattaa tutustua Vartiosaari-projektiin, jonka nettisivuilta voi tilata myös Vartiosaari-uutiskirjeen. Uutiskirjeellä tiedotetaan aina, kun jotain tapahtuu ja se on hyvä tapa saada ajankohtaista tietoa suunnitelman etenemisestä omaan sähköpostiin.
Mielipiteiden jättäminen kannattaa jo tässä vaiheessa!
torstai 8. joulukuuta 2011
Metsän joulutapahtuma ma 19.12 Keskuspuistossa
HELSINGIN KESKUSPUISTO 100 VUOTTA
Keskuspuiston suojeluun perinteinen Metsän joulutapahtuma ma 19.12. 2011 kello 18-19 Helsingin Keskuspuistossa Lääkärinkadun varrella Mannerheimintie 71:n takana.
Järjestäjinä Helsingin Keskuspuiston puolesta ry., Meilahden seurakunta ja vapaa kansalaisliike Ei enää palaakaan Keskuspuistosta.
Järjestöneuvos Mauri Helovirta ja kirkkoherra Hannu Ronimus puhuvat. Tietoja metsään kaavoitetun kerrostalohankkeen nykytilasta. Yhteislaulua, mehua ja pipareita. Myös joulupukki piipahtaa. Vapaa pääsy.
Lisätietoja Jussi Vapaasalo, 040 966 5101
jussi.vapaasalo@kolumbus.fi
sunnuntai 4. joulukuuta 2011
Kuningatarniemi jatkuvassa ahdingossa
Suojelualueen rantaniityn läpi kulkee alueellinen pyöräily-, kävely- ja hiihtoreitti. Kyseisen raitin leveys vaihtelee 2,0-2,5 m välillä. Sen pituus on vajaa 200 m. Tieura ei ole huolto- tai auraustoimenpiteiden alainen. Se ei kuulu ajoneuvokulkuiseen tiestöön. Sen alkupää on suljettu puomilla.
Kuningatarniemessä on kaksi kiinteistökokonaisuutta, joista toinen on vuokrattu poliisille ja toinen yksityiselle yrittäjälle. Poliisien kiinteistön käytöstä ei ole koitunut minkäänlaista haittaa kansalaisille.
Helsingin kaupungin kiinteistölautakunnan päätöksen mukaan Kuningatar-niemen kärjen kiinteistöstä todetaan (Pöytäkirja 16/2010,7.9.2010) “Tavoite on, että alue muodostaisi jatkossa vetovoimaisen helsinkiläistä saaristoperinnettä esittelevän alueen,jonne voisi sijoittua esimerkiksi tilausravintola ja sauna. ELY-keskus on antanut 4.2.2010 poikkeamispäätöksen uuden laiturin rakentamista varten vanhalle laituripaikalle, mutta päätöksestä on valitettu.” Ilmeisesti ELY-keskus kannattaa edelleen laiturihanketta.
Tämä on siis nykytilanne. Laiturista on valitettu, koska se olisi massiivinen rakennelma, jonka pituus olisi useita kymmeniä metrejä. Sen rakentaminen rikkoisi harjujensuojeluohjelmaa ja vesilakia. Sen lisäksi koko Kuningattaren edustan maisemakokonaisuus olisi pilalla ja Aurinkolahden edustan vesialueen limoittuminen ja levääntyminen lisääntyisi, koska hapekkaan pintaveden pääsy sisälahtiin vähenisi. Ja kaikki vain yhden yrittäjän tarpeiden tyydyttämiseksi.
Jos saaristolaisperinnettä halutaan esitellä, massiivinen laituri rikkoisi kyseistä perinnettä räikeästi. Museovirasto varmasti antaa auliisti tietoja saaristolaisperinteen mukaisista laitureista. Ei muuta kuin koulutukseen, tilakeskuksen väki.
Kiinteistölautakunnan tavoite ja kiinteistön talonmieheksi esittäytyvän
mieshenkilön toiminta ovat niinikään räikeässä ristiriidassa. Talonmies
pyrkii estämään kansalaisten jokamiehen oikeuteen kuuluvan vapaan liikkumisen kiinteistön läheisyydessä pihapiiriin vedoten. Kuitenkaan yrittäjä ei ole vuokrannut lainkaan maa-alaa, vaan ainoastaan kyseiset kiinteistöt. Kiinteistöjen status on siten kaupungin muiden vuokratalojen mukainen. Koska kyseessä ei ole edes asuinkiinteistö, vaan yleiseen käyttöön tarkoitettu “vetovoimainen saaristoperinnettä esittelevä alue”, on täysin edesvastuutonta häätää ulkoilijat alueen ympäristöstä. On myös huomattava, että niemenkärjessä ei kulje mitään vaihtoehtoista kulkureittiä talojen vieritse kulkevalle ikivanhalle kulkuväylälle.
Tilausravintolakäyttö Kuningattaressa on hankalaa. Ravintolan elintarvikkeet olisi rahdattava läpi luonnonsuojelualueen, missä ei ole lainkaan olemassa olevaa ajotieuraa, vain kävelypolku. Elintarvikekuljetuksiin erikoistunut auto ei mahdu 2 metrin levyisessä tieurassa mitenkään ohittamaan ihmistä. Lisäksi urassa ei ole minkäänlaista talvikunnossapitoa eikä aurausta.
Koko talvikautena kiinteistölle ei pääse kuin suksin. Miten tällainen hanke voi olla yksityiselle yrittäjälle taloudellisesti kannattava? Montako tilaisuutta on tänä vuonna Kuningattaressa järjestetty?
Onko koko hanke vain peitetoimi todelliselle tarkoitukselle? Mikä se voisi olla? Ehkä koko niemen myynti yksityiseen asuinkäyttöön ja Natura-alueen statuksen purkaminen Kallahden rantaniityltä, jotta ajotie voidaan rakentaa niemeen?
Reijo Lindström
tiistai 29. marraskuuta 2011
Kaupunkimetsistä Metro-lehdessä 28.11.
Kunttu mainitsee, että Meri-Rastila, Uutela ja Santahamina ovat esimerkkejä kovan rakentamispaineen alla olevista kaupunkimetsistä. Lisäksi Kunttu muistuttaa, että Keskuspuisto on suurimmaksi osaksi suojelematonta metsää. Kaikissa näissä metsissä on kuitenkin tärkeitä virkistys- ja luontoarvoja.
Kaupunkimetsät tarjoavat monia tärkeitä ekosysteemipalveluita. Ne muun muassa toimivat melu- ja näkösuojana, tasaavat säänvaihteluita, pidättävät ilmansaasteita ja tarjoavat virkistymismahdollisuuksia.
Artikkelissa mainitaan myös Kaupunkimetsäliike ja liikkeen julistama metsämanifesti.
Juttu on luettavissa Metro-lehden sivuilla.
torstai 24. marraskuuta 2011
Jokeri II-tunnelin kaivaminen alkaa keväällä
Suunnilleen tähän tulee Jokeri kakkosen tunnelin läntinen sisäänkäynti. Tai ulos. Tai miten sen ottaa.
Eilisen (23.11.) Hesarin mukaan Jokeri II-tunnelin kaivaminen alkaa keväällä. Jokeri II on poikittaisen joukkoliikenteen pohjoisempi "runkolinja", jonka on tarkoitus kulkea Myyrmäestä Pakilan, Malmin ja Itäkeskukseen kautta Vuosaareen. Reittiä tulisi ainakin alussa kulkemaan bussi molempiin suuntiin 8, myöhemmin 5 minuutin välein. Osa busseista tulee myöhemmin jatkamaan Myyrmäestä Leppävaaran kautta Matinkylään, oletettavasti Kehä kakkosta pitkin jos sellainen joskus saadaan valmiiksi. Espoo ja Vantaahan ovat sitä halunneet, Helsinki ei.
Tunnelin itäinen suuaukko tulee suunnilleen nykyisen Paloheinän bussipysäkin kohdalle ja läntinen suuaukko taas Perhekunnantien jatkeena olevan ulkoilupolun varteen. Jos se olisi tullut lähemmäs Kuninkaantammentietä, se olisi loogisemmin palvellut Kuninkaantammen rakennettavaa asuinaluetta ja vähemmän raiskannut Keskuspuistoa.
Asiasta järjestetään asukastilaisuus Paloheinän ulkoilumajalla (Pakilantie 124) tiistaina 29.11.2011 klo 18-20.
keskiviikko 9. marraskuuta 2011
sunnuntai 30. lokakuuta 2011
Uutta ajattelua Meri-Rastilan suunnitteluun
Suunnitelma rakentaa 60 vuotta sitten perustetulle metsäiselle ulkoilualueelle on ihmetyttänyt meitä asukkaita. Samaan aikaan muualle Itä-Helsinkiin suunnitellaan metroratojen kattamista ja rakentamista niiden päälle.
Olemme kysyneet aluesuunnittelijalta, miksi Meri-Rastilassa halutaan tärvellä luonnontilaisena säilynyt metsä sen sijaan, että suunniteltaisiin asutuksen täydentämistä rakentamalla metroradan päälle kuten muualla Itä-Helsingissä. Vastaus on ollut, että radan päälle rakentaminen tulee alueellemme myöhemmin. Sitä ennen halutaan asuntoja Meri-Rastilan länsirantaan. Näin siitä huolimatta, että Helsingin kaupungin strategiaohjelmassakin yhdeksi periaatteeksi todetaan ”yhtenäisten viheralueiden ja viheralueyhteyksien säilyttäminen sekä rantojen säilyttäminen kaikkien kaupunkilaisten virkistyskäytössä”.
Helsingin kaupunki on ajastaan jäljessä. Muualla maailmassa luontoa halutaan nykyisin palauttaa kaupunkeihin (aiheesta mm. Timothy Beatleyn kirjassa Biophilic Cities). Jo olemassa olevan metsän säilyttäminen on huomattavasti helpompaa kuin uuden viheralueen saaminen sinne, mistä se on jo kertaalleen tuhottu. Luonnontilaisilla metsillä ja vanhoilla kallioilla on iso merkitys asukkaiden viihtyvyydelle. Kerran räjäytettyä kalliota on mahdotonta saada enää takaisin.
60- ja 70-luvuilla suunnittelijoiden ja päättäjien mielestä oli varmaankin hyvä ajatus purkaa jugendtalot uudisrakennuksien tieltä. Aika on osoittanut heidän olleen väärässä. Nyt suremme kulttuuriperintöä, joka tässä purkuvimmassa menetettiin. Tällä hetkellä ollaan hävittämässä viimeisiä rantoja, kallioita ja viheralueita vain, jotta saataisiin suhteellisen pieni määrä merinäköalahuoneistoja rakennettua. Haluammeko todella taas tehdä korjaamattoman virheen, jonka typeryyttä jo läheisessä tulevaisuudessa ihmeteltäisiin?
Entäpä jos Helsingin kaupunki kääntäisi suunnitelmansa Meri-Rastilassa toisin päin – ei aloittaisikaan rakentamista länsirannasta, vaan tiivistäisi jo olemassa olevaa asutusta ja rakentaisi metroradan päälle? Näin meille asukkaille tärkeä metsä saisi lisäaikaa eikä peruuttamatonta vahinkoa pääsisi välittömästi tapahtumaan. Tällä lisäajalla arvomaailma ehtisi todennäköisesti muuttua myös Helsingissä ja niin suunnittelijat kuin päättäjätkin alkaisivat vähitellen olla samaa mieltä meidän asukkaiden kanssa siitä, että vanha ulkoilualue on sittenkin säilyttämisen arvoinen.
Hanna-Leena Ylinen, Helsinki
maanantai 24. lokakuuta 2011
Kävellään Meri-Rastilan kaava kumoon!
keskiviikko 12. lokakuuta 2011
AVOIN KIRJE KAARELAN JÄÄHALLIN RAKENTAMISTA VASTAAN
Mennäksemme ensinnä käytännön seikkoihin, miksi koko hanke on syytä heti, välittömästi ja oitis perua, mainittakoon viihtyvyys lähikoulun oppilaiden ja Kaarelan raittia käyttävien jalankulkijoiden näkökulmasta: ilman metsäaluetta syntyy suunnaton melu- ja esteettinen haitta. Vihreiden kuusipuiden katselun sijasta lapsiparat saavat niellä väylän pölyä ja ihastella betonin kuolemanharmaata sävyä.
Puhumattakaan alueen kasvi-, eläin- ja pieneliöstökannasta, joihin ihmisellä ei pitäisi olla oikeutta kajota tyydyttääkseen toissijaisia tarpeitaan. Kukaan ei kuole, jos jäähallin rakentaminen jätetään sikseen, mutta kuka laskee uhrilukua toisessa tapauksessa?
Puhtaasti ihmiskeskeisestä näkökulmasta kertoo sekin, että ainoa säilytettävä lohko metsiköstä on sellainen, jolla on ihmiskätten jälkiä, vanhoja linnoitusrakennelmia. Entäs äiti Maan ikiaikaiset rakennelmat?
Toisekseen tällaiset hankkeet ovat aina symbolisia taistoja, joissa Typeryys ja Kehitysusko ottavat ihmismuodon puuhahenkilöissä ja taistelevat Järkeä ja Kohtuutta vastaan. Onhan selviä, ettei sellaista ilmiötä kuin jäähallit pitäisi olla olemassakaan. Ilmiö on yksi lenkki ketjussa, joka ajaa meidät lähemmäs luonnon sietokyvyn romahduspistettä.
Järkevässä maailmassa luistelua harrastettaisiin vain talvisin, kun jäätä on luonnostaan ilman valtaisaa lonnonvarain kulutusta. Järkevässä maailmassa vanhemmat antaisivat lapsilleen joskus laatuaikaa metsäpoluilla ja lastenkirjojen parissa sen sijaan, että otsasuonet tykyttäen työpäivän jälkeen kuskaavat harrastuksin ylikuormitettua jälkikasvuaan jälleen yhteen kerskakulutusharrasteeseen.
Mitä seuraavaksi? Ryhtyykö kaupunki pitämään sähkölämmittimin Hietaniemeä jäättömänä lainelautailijoita varten? Eikö heilläkin ole yhtäläinen oikeus harrastaa luonnottomasti?
Kunpa joku laulaisi Teidät, arvon ilkityöntekijät, suohon! Ehkä siellä hetken osaisitte ihailla Pohjolan luonnon jylhää kauneutta, ettekä palkkapussin perässä juosten tuhoaisi sitä. Kunpa ymmärtäisitte, miten sydäntä voi särkeä, kun lapsille ei ole muuta edes etäisesti oikeasta luonnosta muistuttavaa jäljellä kuin muutama vaivaismetsikkö. Säästäkää edes ne!
S. Markuksela
isä, fil. yo
keskiviikko 5. lokakuuta 2011
Kaupunkimetsäliike laajentuu Porvooseen
Toivon, että Toukovuoren suunnitteluvaiheessa huomioitaisiin se, että uusien asukkaiden tarvitsemat lähipalvelut - niin julkiset kuin kaupallisetkin - olisivat saavutettavissa ilman autoa. Suunnitelmassa tulisi varmistaa, että alueellinen liittyminen olemassaolevaan yhdyskuntarakenteeseen merkitsisi myös toiminnallista yhteyttä olemassaolevaan yhdyskuntarakenteeseen. Jos Toukovuoren suunnitelmassa on sanotusti korostettu ekologisesti, ja lähin päivittäistavarakauppa on Porvoon keskustassa noin 4 kilometrin päässä, tämä ristiriita tulee ratkaista vähintään kauppa-autolla. Lisäksi julkinen liikenneyhteys Kevätkummun julkisiin palveluihin tulee järjestää, mutta ei kuitenkaan Humlan virkistysalueen lävitse.
Aktiiviliikkujana olen huolestunut siitä, mitä suunnitelma merkitsee Humlan ulkoilureitistölle. Havainnekuvista ja kartoista uusien ulkoiluteiden sijoittelu ei aivan tarkasti selviä. Toukovuoren suunnitelman on sanottu mahdollisesti katkaisevan Humlan eteläisimmän ulkoilureitin joksikin aikaa. Kestävässä yhdyskuntasuunnittelun mukaista on kuitenkin varmistaa, että Porvoon jo ennestään varsin vähäinen ulkoilureitistö säilyy vähintään entisellään, etteivät kuntoilijat ja ulkoilijat joudu etsimään lähivirkistysalueita nykyistä kauempaa edes väliaikaisesti.




