Raitiovaunulinjaa ja -siltaa ei sittenkään Kruunuvuorenrantaan?

Kuten muistamme, Laajasalon Kruunuvuorenrantaan suunnitellaan uutta laajaa asutusaluetta. Hanke on herättänyt vastustusta Laajasalon luontoalueista huolestuneiden keskuudessa. Vasta-argumentteihin voi tutustua vaikkapa lukemalla Pro Kruunuvuori -liikkeen toukokuussa kaupunginhallitukselle jättämää muistutusta.

Jotain pientä hyvääkin saattaa olla tapahtumassa. Yleisten töiden lautakunta esitti kokouksessaan 28.8., että Kruunuvuorenrannan joukkoliikenne hoidettaisiin vesi- ja liityntäliikenteenä, eikä alueelle rakennettaisi raitiovaunusiltaa. Lautakunta vetoaa paitsi rahaan myös alueen historialliseen maisemaan, joka kärsisi siltahökötyksen vaatimista merialueen täyttö- ja pengerysratkaisuista.

Lautakunnan kokoukseen ja karttamateriaaleihin voi tutustua täällä. Lausunto Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaehdotuksesta löytyy sekin Helsingin kaupungin sivustolta, siis täältä. Kymmensivuisesta tekstistä kannattaa katsoa ainakin loppupuolen mustennetut tekstikohdat, toisin sanoen tämänhetkisen kaavaehdotuksen kritiikki.

Suurimman osan päättömyyksistä lautakunta valitettavasti siunaa. Vesibussiliikennettä se kumminkin suosittelee, ja toivoisi myös Stansvikin kartanomiljöön säilyvän ehdotettua paremmin. Tekosaarten rakennusta epäillään myös kovasti, hyvä hyvä.

Oman ongelmansa muodostaa tietysti Tahvonlahden saastunut maaperä. Öljysataman takia alueen kallioperästä ja merenpohjasta on löytynyt raskasmetalleja, kuten lyijyä. Saa nähdä, mitä myöhemmin löytyy; rakennushankkeet voivat kumminkin viivästyä pilaantuneen maan takia.

Tästäkö johtuu, että Koirasaarentien läheisyydessä olevat puhtaat metsäalueet (jotka jostain kumman syystä muuttuvat kaavoituskielessä aina "puistoiksi") on nyt myös kaapattu asuntorakentamiselle...? Nämä komeat metsät voidaan kaataa nopeasti ja rakentaminen voi alkaa saman tien - sillä aikaa kun öljysataman aluetta puhdistetaan saasteista.

Kaupunkimetsät Uudenmaan uutisissa 25.8.

Satuin olemaan paikalla kun huhtikuussa Pirkkolaa pantiin muovipussiin. Haastattelun aikana HKR oli palannut rikospaikalle. Ei, en ole selvänäkijä.

Eilen illalla tv kakkoselta klo 19 näytettiin Uudenmaan uutiset, jonka teemana olivat kaupunkimetsät. Michael Perukangasta haastateltiin Pirkkolassa virkistysmetsien hoidosta ja käytöstä, Helsyn puheenjohtaja Kati Vierikkoa Helsingin luonnonhoidon strategioista ja Tiina Saukkonen vastaa HKR:n puolesta.

Julkaistua haastattelunpätkää pidemmässä haastattelussa totesin muun muassa, että Helsingissä viheralueiden suojelu alistetaan kaavoitukselle; esimerkiksi Stansvikin, Mustavuoren ja Lääkärinkadun alueen lehtometsän suojeleminen on ollut vaikeaa, koska niiden maankäyttösuunnitelma ei ole ollut valmis. Näin ollen, Helsingissä viheralueisiin kohdistuu monia intressejä, ja näitä intressejä koordinoivat hallintokunnat - liikuntatoimi, ympäristötoimi ja kaupunkisuunnittelu- ja rakennustoimi - kommunikoivat huonosti. Vielä heikompaa kommunikointi on asukkaiden kanssa.

Totesin myös, että nähtävästi Rakennusvirastolla on tulkintavaikeuksia kaupunkimetsien statuksesta, sillä niitä näytetään hoidettavan kuin talousmetsää - vaikka Tiina Saukkosen mukaan näin ei ole - mutta siltikin niiden usein avohakkuita muistuttava "hoito" perustellaan sillä, että kaupunkilaisten sanotaan arvostavan hyvinhoidettuja ja valoisia puistoja. Rakennusvirasto voisi päättää, mitä kaupunkimetsät oikein ovat. Miten olisi kaupunkimetsä?

Totesin, että esimerkiksi New Yorkissa keskuspuisto on pyhä, vain virkistyskäyttöön varattu, ja täällä sama voitaisiin taata julistamalla alue muiden tärkeiden virkistysmetsien kanssa kansalliseksi kaupunkipuistoksi. Helsingissä hanke ei kuitenkaan ole saavuttanut myötätuulta, kiitos lähinnä Kokoomuksen vastahangan.

Kaupunkimetsät ovat tärkeitä paitsi virkistysalueina, myös kaupunkiluontona. Monelle ne ovat lähimpiä - ja ainoita virkistysalueita, joissa voi hoitaa kuntoaan. Elintasosairauksien - kuten tyypin II diabeteksen - räjähdysmäinen yleistyminen on kansantaloudellinen pommi, jonka seurauksia ei osata laskea. Siksikin virkistysmetsät on niin kovin helppo uhrata lyhytnäköisemmän voiton tavoittelun nimissä esimerkiksi rakennusmaaksi.

Kaupunkiluontona kaupunkimetsät ovat monille ainoa kosketus luontoon. Partiolaiset, päiväkodit ja koulut retkeilevät niissä, ja ne toimivat - kuten Yleiskaavassakin todetaan - tärkeinä eläin- ja kasvilajien esiintymispaikkoina ja leviämisreitteinä. Yleiskaavassa nämä ekologiset käytävät on typistetty vihersormiksi, jotka kapenevat maankäyttöpaineiden myötä koko ajan.

Uudenmaan uutisissa näytetyn haastattelun voi katsoa menemällä allaolevaan linkkiosoitteeseen.

http://areena.yle.fi/toista?id=1452014&pladd=1452014

Ei enää palaakaan kaupunkimetsistä!

Asemakaavavalitusoikeutta ei pidä rajoittaa

Kauppalehti 19.8.08

KHO:N HALLBERG EI RAJOITTAISI ASEMAKAAVAVALITUKSIA

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg vieroksuu hallituksen kesäistä esitystä, jolla rajoitettaisiin valitusoikeutta asemakaava-asioissa. Hän ei näe perusteita jouduttaa kaavoja sillä tavoin.

-Kansalaiskeskeistä oikeusturvan perinnettä ei saa hukata kapea-alaisiin uudistuksiin, korosti Hallberg vieraillessaan Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa osana KHO:n 90-vuotisjuhlintaa.

Pekka Hallberg muistutti eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannasta, jonka mukaan mahdollisuudesta valittaa KHO:hon ei tule poiketa kevyin perustein.

Yleiskaavavaiheen valituslupajärjestelmän laajentaminen ei Hallbergin mukaan korvaisi sitä, että valittamisoikeutta rajoitettaisiin asemakaavoitusvaiheessa, onhan vasta silloin mahdollista arvioida rakentamisen ja maankäytön yksityiskohtia.

-Asemakaavan sisältövaatimusten tulkinta ei ole yksinkertaista.

Presidentti Hallberg muistutti, että 90 prosenttia asemakaavoista etenee ilman valitusta ja että vain kolme neljä prosenttia etenee KHO:n ratkaistavaksi. Hallintotuomioistuinten keskimääräinen ratkaisuaika on sitä paitsi lyhentymässä ja työtilanne hallinnassa. (MTV3-STT)

Lisäksi Hämeen Sanomat 18.8.08

VALITUSTEN RAJOITTAMINEN NAKERTAISI OIKEUSTURVAA

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Pekka Hallbergin mukaan asemakaavojen valituslupajärjestelmän kiristäminen kaventaisi kansalaisen oikeusturvaa. Hallbergin mukaan valitusoikeudella on ennalta estävää merkitystä.

- Käyttämätön valitusoikeus pakottaa huomioimaan lain vaatimukset. Se pakottaa suunnittelussa huolellisempaan työhön, hän perustelee.

Hallbergin mukaan rajoituksia valitusoikeuteen voidaan harkita vähäisissä ja yksinkertaisissa asioissa, mutta kaava-asiat eivät tähän ryhmään kuulu.

Eduskunta pohtii syksyn aikana, pitäisikö asemakaavapäätöksestä valittaminen korkeampaan hallinto-oikeuteen olla osin luvanvaraista.

Kaupunkimetsäliike kerää nimiä Kolmen sepän patsaalla

Kaupunkimetsäliike kerää nimiä kunnallisaloitetta varten Kolmen sepän aukiolla
- torstaina 21.8. klo 14-18 sekä
- tiistaina 2.9. klo 14-18.

Ilmoittaudu nimenkerääjäksi Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen toimistoon helsy[ät]sll.fi tai tule paikalle laittamaan nimesi aloitelomakkeeseen kaupunkimetsien puolesta.

Nimienkeruu jatkuu koko syksyn! Lisätietoa kunnallisaloitteesta täältä.


LISÄYS (M.-T. K.):

Kunnallisaloitteen vaatimus perusteluineen kuuluu seuraavasti:

Me allekirjoittaneet vaadimme, että Helsingissä järjestetään kansanäänestys kaupunkimetsistä. Äänestäjiltä kysytään, haluavatko he säilyttää Helsingin nykyiset kaupunkimetsät luonnonmukaisina ja rakentamattomina.

Perustelu: Kaupunkimetsät ovat helsinkiläisille korvaamattoman tärkeitä ulkoilualueita. Tästä huolimatta rakentamishankkeet uhkaavat monia kaupunkimetsiä. Kaavoituksessa on ylenkatsottu kaupunkiluonnon luontoarvoja, virkistysarvoa ja merkitystä ilmanlaadun parantajana. Kaavoituksessa ei ole tähän asti otettu huomioon kaupunkilaisten vetoomuksia lähimetsien ja viherverkoston säilyttämisen puolesta.

Aloitelomakkeen voi printata tästä osoitteesta.

Ormuspellolla elokuussa - puut pois

Malmilla asuva Anu Harju ihmettelee meille lähettämässään raportissa läheisen Ormuspellon elokuista parturointia. Katso myös Anu Harjun blogi, muun muassa Myllypuron metsää käsittelevä postaus "Tungosta tönölään?" toukokuulta 2008.

(M.-T. K.)

* * *

Puut lihoiksi Ormuspellolla

Teksti & kuvat: Anu Harju

Kiirettä on pitänyt. Kadun vartta koristaneista puista on jäljellä repaleinen kanto (15.8.2008).

Ormuspelto, siis Teerisuontien varren metsiköt Malmilla, on kaavoitettu rakentamiseen, ja onpa kaavassa pari "puistoakin" - eli viisi puuta rivissä tienpenkalla. Rakentaminen kuitenkin siirtyy hamaan tulevaisuuteen. Virkamiesten mukaan rakentaminen alkaa "mahdollisimman pian". Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa, että rakentaminen ei ala kuluvana vuonna, ja tuskin seuraavanakaan. Asiasta oli juttua Vartti-lehden Koillis-Helsingin painoksessa keskiviikkona 12.8.

Nyt aluetta kuitenkin parturoidaan: puut pois viimeistä myöten, ja koivupöllikasat kävelytien varressa sen kuin kasvavat. Raiskio ulottuu aivan Teerisuontien reunaan. Parturointi on tehty tarkasti mitään säästämättä. Kaupunki myy koivupuut yksinoikeudella Metsäliitolle.

Mainitussa Vartti-lehden Koillis-Helsingin painoksessa 12.8. kerrottiin myös tästä Metsäliiton kanssa tehdystä sopimuksesta. Jutussa haastateltiin luonnonhoito-osaston päällikköä, joka on kotoisin Nurmijärveltä. Sieltä on kotoisin myös kaupunkipuiden kaatoon erikoistunut firma Puutbois.

Koivupöllejä Metsäliitolle - yksinoikeudella Helsingin kaupungilta (15.8.2008).

Ormuspellolla häärää siis nurmijärveläinen firma nimeltä Puutbois. Kyseinen firma on nopea puiden parturoija, joten se voisi aivan hyvin kaataa puut vasta sitten kun oikeasti aletaan rakentaa. Mikä kiire puita on kaataa ennen kuin rakennukselle kaivetaan perustusta? Ainoa selitys tälle piittaamattomuudelle ympäristön viihtyisyydestä on ahneus.

Anu Harju

Puistokävelylle Tullisaareen

Helsingin kaupungin rakennusvirasto järjestää opastetun puistokävelyn Tullisaareen KESKIVIIKKONA 20.8.2008. Retkellä kauppaneuvos Borgström kertoo elämästään Tullisaaressa ja roolistaan Helsingin puistojen mesenaattina. Kierroksella ihaillaan myös alueen upeita vanhoja puita ja kerrotaan vanhan puiston restauroinnista. Oppaina toimivat rakennusviraston viherasiantuntijat.

Lähtö klo 18.00 Aino Actén huvilan parkkipaikalta (Henrik Borgströmintie). Kierros kestää pari tuntia ja sille on vapaa pääsy. Paikalle pääsee Herttoniemen metroasemalta busseilla 84 tai 88.

Lisätiedot: Projektipäällikkö Elina Nummi, puh. (09) 310 38475

Uutinen poimittu täältä.

Elinympäristö ja yhdyskuntasuunnittelu -seminaari 3.-4.9.2008

Suomen ympäristökeskuksessa järjestetään syyskuun alussa seminaari, jonka teemoina ovat täydennysrakentamisen periaatteet ja terve yhdyskuntasuunnittelu.

Asiantuntijaseminaari on kaikille avoin. Ja asukkaathan ovat oman elinympäristönsä asiantuntijoita.

Ensimmäinen päivä on maksullinen, toinen maksuton. Seminaaripäivät järjestetään ympäristöhallinnon sekä sosiaali- ja terveyshallinnon yhteistyönä.

Lisätietoja ja ilmoittautumislomake täältä.

Museovirasto haluaa suojella koko Mustavuoren alueen

Alla Marjaliisa Siiran raportti Mustavuoren tämänhetkisestä tilanteesta. Saapa nähdä, auttaako Museoviraston näkemys tässä taistossa!

(L. L.)

***

Museovirasto esitti kesäkuussa, että Mustavuoren alue olisi suojeltava valtakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä. Suojeltavan alueen rajaus ulottuu etelässä Niinisaarentielle saakka ja se kattaa lähes koko Mustavuoren kallioalueen. Mustavuoren liittäminen näihin ns. VAT-alueisiin on lausuntokierroksella ja valtioneuvosto aikanaan hyväksyy (tai hylkää) viraston esityksen.

Suojeluesitys on täydessä ristiriidassa yleiskaavan ja kaupunkisuunnitteluviraston Etelä-Mustavuorelle piirtelemien kaavaehdotusten kanssa. Kaavailtu asuinalue on ehdotetulla suojelualueella.

Helsingin Sanomien Kuukausiliite raportoi viime keväänä, että ensimmäisen maailmansodan aikainen, Helsinkiä ympäröivä linnoitusketju on jäänyt pahasti rakentamisen alle. Juoksuhaudat, linnoituslaitteet ynnä muut ovat omakotitonteilla, jopa talojen alla. Nyt Museovirasto on herännyt tässä asiassa. Ainoa hyvin säilynyt osa linnoitusketjua, ns. tukikohta I, löytyy toistaiseksi rakentamiselta säästyneeltä Mustavuoren alueelta.

Museovirasto toteaa:

Mustavuoren tukikohta I:n linnoituslaitteet muodostavat pääkaupunkiseudun parhaiten säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä.

Ja jatkaa:

Patteri 61 on erityisen uhanalainen. Sen rakenne poikkeaa muista pääkaupunkiseudun tykkipattereista ja siinä on runsaasti hiekkarakenteita ja jopa ehjinä säilyneitä hirsisiä suojahuoneita. Patterin rakenteet ovat herkkiä eroosiovaurioille. Sen säilymistä voi parantaa ohjaamalla kulkeminen kauemmas pattereiden rakenteista ja sijoittamalla asuin- ym. rakentaminen mahdollisimman kauas kohteelta.

Kaupunkisuunnitteluviraston kaavaehdotuksessa tiivis omakotirakentaminen katuineen tulee aivan patteri 61:n viereen.

Marjaliisa Siira
Pro Mustavuori -liike

Halki, poikki ja pinoon (Vartti 13.8.2008)

- Montako puuta ehtii kaataa vartissa?
- Puita on monenlaisia... hmm. Puolenkymmentä harvennusmäntyä ehtii valmistaa vartissa.

Luonnonsuojelijaksi itsensä kokeva helsinkiläinen kaupunkimetsuri Maria Ahlbäck ei halua vastakkainasettelua metsureiden ja luonnonsuojelijoiden välille. Helsingin ainoan naismetsurin haastattelu Vartti-lehdessä 13.8.2008: "Halki, poikki ja pinoon".

Seuraavat alueet mainitaan jutussa "ajankohtaisiksi metsänhoitokohteiksi juuri nyt": Vuosaari, Herttoniemi, Kivinokka ja Haaga.

Luteita ja perhosia Mustavuoressa

"Luontojärjestö Lude" järjestää opastetun perhosretken Mustavuoreen, jossa Luden pj Jouko Malinen kertoo samalla Mustavuoren suojelutilanteesta. Suojelutilannehan nykyisellään on helposti todettu: Mustavuori on Natura-alue, muttei kuulu Helsingin luonnonsuojeluohjelman ls-alueisiin, eikä näin ollen esimerkiksi Ludella (ei siis Luteella) tai Malisella ole sen suojelustatukseen osaa taikka arpaa. Lähtö on Niinisaarentien parkkikselta klo 17.Selvennykseksi todettakoon, että Lude on Luontodemarit ja Jouko Malinen demarijäsen kaupunginhallituksessa. Tähän asti demarit ovat olleet siunaamassa Mustavuoren kaavoitusta; olisi tietenkin myönteistä, jos sielläkin ollaan heräämässä ymmärtämään Mustavuoren arvo. Mustavuorihan on paitsi Natura-alue, joka jatkuu Sipoonkorpena, se sisältää yhden Helsingin merkittävimmistä kallioalueista.Klikkaamalla otsikkoa, pääsee näkemään kuvia ja videonpätkää Kaupunkimetsäliikkeen rummutusseremoniasta kesäkuulta Mustavuoresta.

Kuntametsät-seminaari 2.9.2008

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri järjestävät seminaarin

KUNTAMETSÄT KUNTALAISILLE

Tiistaina 2. syyskuuta 2008 klo 8.30 - 12.00

Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki (Sali 104)

Juontajana toimittaja Ismo Tuormaa

Kahvitarjoilu 8.30-9.00

Tilaisuus alkaa klo 9.00

Avaussanat
- puheenjohtaja Risto Sulkava, Suomen luonnonsuojeluliitto

Kuntametsien merkitys ihmisille
- Liisa Tyrväinen, Luontomatkailun professori, Lapin yliopisto

Kuntametsien merkitys luonnolle
- suojeluasiantuntija Keijo Savola, Suomen luonnonsuojeluliitto

Hyviä malleja Vantaalta
- suojelubiologi Kimmo Jääskeläinen, Vantaan ympäristölautakunnan jäsen

Kuntametsät kiistakohteina Helsingissä
- puheenjohtaja Kati Vierikko, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys

FSC-metsäsertifiointi kaupunkimetsissä
- metsätalousinsinääri Kari Varso, Lahden kaupunki

Luonnonsuojeluliiton esitykset kuntametsien parempaan hoitoon
- metsäsiantuntija Harri Hölttä, Suomen luonnonsuojeluliitto

Keskustelua (noin klo 11.30)
- juontajana toimittaja Ismo Tuormaa

Loppusanat: Mitä pitää tehdä?
- luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliitto


Vapaa pääsy, tervetuloa!
Kahvitarjoilu ennen seminaarin alkua


Ilmoittautumiset:
Aamukahvien mitoittamiseksi pyydämme ilmoittautumisia
ursula.immonen(at)sll.fi - viimeistään 27.8.2008

Stansvik palautettiin suojelualueeksi

Eilisessä (11.8) Helsingin ympäristölautakunnan kokouksessa Stansvikinharju palautettiin yksimielisesti Kati Vierikon aloitteesta suojelualueiden listalle. Kiitos Kati ja eläköön Stansvik!

Tahvonlahdenharju takaisin luonnonsuojeluohjelmaan!

Kuten jo totesi ympäristölautakunnan jäsen Miina Kajos (vas.) edelliseen viestiin lähettämässään kommentissakin, päätti ympäristölautakunta tämänpäiväisessä kokouksessaan palauttaa Tahvonlahdenharjun takaisin luonnonsuojeluohjelmaan. Vieläpä yksimielisesti!

* * *

LISÄYS 14.8.2008 (M.-T. K.):

Miina Kajos (vas.) kirjoittaa tänään 14.8. blogissaan (www.miinakajos.net) ympäristölautakunnan toissapäiväisestä kokouksesta. Jutussa on paljon "kaupunkimetsäläisiä" kiinnostavaa tietoa, mm. Kivinokan tilanteesta. Juttu löytyy tästä: Luonnosuojeluohjelma hyväksyttiin.

Ympäristölautakunta aikoo poistaa huomenna kohteita luonnonsuojeluohjelmasta

Helsingin ympäristölautakunta käsittelee huomenna tiistaina 12.8.2008 lausuntokierrokselta palannutta Helsingin luonnonsuojeluohjelmaa 2007-2016.

Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää omassa lausunnossaan sellaisten alueiden poistamista suojelulistalta, joille se suunnittelee asuin- (tai puisto)rakentamista. Tämä koskee mm. Stansvikia ja Meri-Vuosaarta.

Niinpä suojeluohjelmasta onkin lausuntojen perusteella kokonaan poistettu kolme kohdetta: Harmaakarin ja Mustakuvun saaret sekä Tahvonlahdenharju!

Esimerkiksi viimeksimainittu alue Stansvikissa sijaitsee kokonaisuudessaan Kruunuvuoren rannan osayleiskaava-alueella - ja tämä kaavahan on valmisteilla kaupunkisuunnitteluvirastossa.

Asiasta voi lukea yksityiskohtaisemmin Helsingin Vihreiden viheraluetyöryhmäläisten yhteisblogista Skutta - vihreää Helsinkiä. Siellä todetaan kyseisestä Stansvikin alueesta mm. seuraavaa:

Tahvonlahden harju on arvioitu yhdeksi arvokkaimmaksi kallio- ja maaperän luontokohteeksi, joiden rauhoittaminen ja säilyminen on ensiarvoisen tärkeää. Se on upea luonnontilainen harju, jolla on suuri maisema-, opetus- ja luonnonsuojeluarvo.

(Tahvonlahdenharjun rikkaaseen lajistoon voi tutustua myös täällä: Kuvareportaasi Stansvikista.)

Ympäristölautakunnan kokouksen ennakkotiedote on luettavissa tästä. Kokouksen esityslista taas on luettavissa täältä. Esityslistassa todetaan Tahvonlahdenharjusta seuraavasti:

Tahvonlahdenharju, jonka rajaukseen sisältyi Stansvikin kartanoalue, otettiin ohjelmasta pois saadun lausunnon ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella. Ympäristökeskus arvioi, että arvokas kartanoympäristö ja siihen liittyvä harju voidaan suojella riittävillä kaavamääräyksillä, jotka ottavat huomioon myös alueen eliöstön ja luonnonarvot. Tällainen kaavassa suojeltavaa virkistysaluetta turvaava merkintä tulisi ainakin harjualueen osalta olla ’Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue’- merkintä.

Tosiasiassa tälläisella "merkinnällä kaavassa" ei ole juuri mitään merkitystä alueen luonnon todellisen suojelun kanssa. Mitä virkaa suojelulla ylipäätään on, jos suojelun yli aina voidaan tarpeen tullen kävellä? (Ympäristölautakunta suhtautuu nuivasti myös Helsyn lausuntoon, jossa - mikä järkevää - on keskeistä riittävän suurten ja toisiinsa yhteydessä olevien alueiden suojelu.)

Ohessa ympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet (jäsenten tarkemmat yhteystiedot löytyvät kokouksen esityslistasta). Heihin kannattaa olla vielä yhteydessä, ettei kertautuisi myllypurolaisille tuttu menettely, jossa ympäristölautakunta kumoaa äänestyspäätöksellä luontoarvoja kaavoittajan toiveiden mukaisesti!

Kokoomus

pj. Lea Saukkonen, p. 1929 3340; varajäsen, Heini Tiinonen, p. 0400 415 414, heini.tiinonen[at]saunalahti.fi

Reima Linnanvirta, p. 050 538 1606, reima[at]reima.info; varajäsen Simo Hämäläinen, p. 040 521 7744, simo.hamalainen[at]iki.fi

Keskusta

Riku Eskelinen, p. 044 514 4361; varajäsen Anna-Mari Vimpari, p. 040 722 7028, anna-mari.vimpari[at]helsinki.fi

SDP

vpj. Harri Saksala, p. 020 762 1358 (041 505 8356), harri.saksala[at]humak.edu; varajäsen Jenni Erola, p. 040 560 2263, jenni.erola[at]helsinki.fi

Irma Marttila, p. 050 338 3748, irma.marttila[at]kolumbus.fi; varajäsen Natalia Erchova, p. 040 567 4295, media.comnatel[at]ppinet.fi

Matti Niemi; varajäsen Simo Utriainen, p. 344 2261, gsm 040 741 9118

Vihreät

Kati Vierikko, p. 040 737 2298, kati.vierikko[at]helsinki.fi; varajäsen Petri Kyrölä, p. 041 436 2743, petri.kyrola[at]yahoo.com

Vasemmistoliitto

Miina Kajos, p. 050 338 3204, miina.kajos[at]luonnontieteilijat.fi; varajäsen Perttu Iso-Markku, p. 041 530 3793, perttu.iso-markku[at]helsinki.fi

Ruotsalainen kansanpuolue

Johanna Sandberg, p. 044 575 0613, sandjohanna[at]gmail.com; varajäsen Björn Fant, p. 09 191 50619

Keskuspuiston tuho Kuninkaantammessa.

Aivan Helsingin ja Vantaan rajalla, Kuninkaantammentien itäpäässä, Nurmijärven-/Hämeenlinnantien kainalossa, on tehty kesän aikana laajamittainen avohakkuu. Olen tiedustellut syitä Helsingin kaupungin rakennusvirastolta, saamatta vielä selitystä.


Näkymä hakkuuaukealle Kuninkaantammentien suunnasta. Tässä oli vielä muutama viikko sitten Keskuspuistoa. Ok, tiedän, että vallitsevan tulkinnan mukaan alue ei kuulu Keskuspuistoon, mutta joka tapauksessa, yhtä ja samaa metsäaluetta se on.



Sama hakkuuaukea etelästä katsottuna.

Kuolleita puita Nossendorfissa: välttämättömyys istuttaa uutta elämää

Tässä 22.7. lupaamani (ks. Kaadettuja puita Saksan Nossendorfissa) matkaraportti pohjois-Preussissa sijaitsevasta Nossendorfista, elokuvaohjaaja Hans Jürgen Syberbergin luota. (Kuvat M.-T. K., 27.8.2008.)

Aikaisemmin Syberbergin syntymäkodin pihamaalla komeili kolme suurta jalavaa. Nyt ne ovat kuolleet. Keskieurooppalaisia jalavia vaivaa puutauti, joka tappaa ne muutamassa vuodessa. Näillä Syberbergin internetpäiväkirjan sivuilla vuosilta 2006 & 2007 jalavissa oli vielä jonkin verran elämää:

http://www.syberberg.de/Syberberg4_2006/15_Mai.html
http://www.syberberg.de/Syberberg4_2007/10_Juni.html

Nyt puut ovat täysin kuolleet.

Kyseessä on ns. Hollannin jalavatauti, saksaksi Ulmensterben ("Jalavankuolo"), englanniksi Dutch Elm Disease eli DED. Uhka on leviämässä myös Suomeen: "Jalavatauti uhkaa Helsingin puistoja" otsikoi Helsingin Sanomat pari vuotta sitten (17.4.2006).

Mitä on tehtävä? Syberberg ainakin on halunnut korvata menetyksen istuttamalla pihapiirinsä täyteen uusia puita, uutta elämää.

Toivottavasti puut vain kestävät alueelle ilmastonmuutoksen myötä ounaillut kuivat kaudet.

Tässä vielä hollantilainen ystävä Peter hoivaamassa "pienokaista":

Rakennusvirasto järjestää puistokävelyn Pihlajamäessä 6.8.

Seuraavassa tiedote Helsingin kaupungin rakennusviraston 6.8.2008 järjestämästä puistokävelystä Pihlajamäessä. Suora linkki tiedotteeseen tässä.

(M.-T. K.)

* * *

Puistokävelyllä 6.8. kurkitaan hiidenkirnuihin ja vieraillaan retropuistoissa

Helsingin kaupungin rakennusvirasto järjestää opastetun kävelykierroksen Pihlajamäessä keskiviikkona 6.8.2008 klo 18.00. Kierroksella tutustutaan Pihlajamäen arkkitehtuuriin, 60-luvun retropuistoihin ja mahtaviin hiidenkirnuihin. Oppaina toimivat rakennusviraston viherasiantuntijat.

Kävelylle lähdetään Pihlajamäen ostoskeskukselta osoitteesta Meripihkantie 1. Kierros kestää pari tuntia ja sille on vapaa pääsy. Paikalle pääsee esimerkiksi busseilla 71, 71V ja 79.

Kesän muista puistokävelyistä saa tietoa rakennusviraston verkkosivuilta osoitteesta http://www.hkr.hel.fi/ ja Luontoretkikalenterista, jota on jaossa mm. kirjastoissa ja rakennusviraston ja ympäristökeskuksen asiakaspalveluissa.

Lisätiedot: Projektipäällikkö Elina Nummi, puh. 050 388 1410