perjantai 20. kesäkuuta 2008

Pohjoisen Keskuspuiston tulevaisuudensuunnitelmista

Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavaa ja asemakaavan muutosta Keskuspuiston pohjoisosaan Elontien ja Vantaanjoen väliselle alueelle, Haltialan länsiosaan ja Paloheinän ulkoilumajan lähialueille. Alue on pääosin asemakaavoittamaton ja asemakaavalla halutaan turvata alueen säilyminen nykyisessä virkistyskäytössä. Mikäli kaupunginvaltuusto tekee myönteisen päätöksen maanalaisesta Jokeri 2 -hankkeesta, alueelle suunnitellaan Jokeri 2 -bussilinjan tunneliosuus sekä siihen liittyvä hiihtotunneli.

Keskustelutilaisuus aiheesta pidettiin 16.6. klo 17 - 19 Paloheinän ulkoilumajalla, Pakilantie 124. Kaavan valmistelija on tavattavissa myös kaupunkisuunnitteluvirastossa sopimuksen mukaan.



Näkymä Jokeri kakkosen tunnelin pohjoisemman sisäänkäynnin kohdilta kaakkoon. Lienevätkö puut tässä iltapäivätorkuilla, onko ne kaadettu jo valmiiksi parin vuoden päästä alkavien tunnelitöiden helpottamiseksi vai metsurien työllistämiseksi, on minulle mysteeri.

Jokeri kakkosen tunneli tulisi menemään maan alle nykyisen Perhekunnantien jatkeen kohdilla, ja toinen ulostulo sijoittuisi lähelle nykyistä bussi 66:n päätepysäkkiä Paloheinässä. Yhteensä tunnelin pituus olisi noin 1,3 kilometriä ja se olisi tarkoitettu yksinomaan kahdelle bussilinjalle ja hälytysajoneuvoille. Alkuvaiheessa ei kuitenkaan ole tarkoitus mitenkään valvoa tunnelin mahdollista väärinkäyttöä yksityisautoilijoiden läpiajoväylänä, koska kokemukset Haagan halkaisevalta vastaavalta joukkoliikennekadulta, Eliel Saarisen tieltä ovat olleet "positiivisia". Eliel Saarisen tiellä kulkevista ajoneuvoista on laskennan mukaan yksityisautoja "vain" noin neljännes.

8 minuutin vuorovälein Myyrmäen ja Vuosaaren väliä kulkeva pikabussilinja-Jokeri II kulkisi siis täten uuden, suunnitteilla olevan Kuninkaantammen asuinalueen ohitse, jonne lisäksi suunnitellaan jatkettavaksi bussilinjaa 66 A. Tarkoitus on pitkällä tähtäimellä siirtää 66 A:n toinen päätepysäkki Lauttasaaresta Elielinaukiolle, viimeistään länsimetron valmistuttua.

Paloheinästä Jokeri jatkaa itään Kuusmiehentietä, jonka linjausta suoristettaneen ja siirrettäneen hieman pohjoiseen, kauemmas nykyisistä asuintaloista. Samalla ainakin minulle tuntemattomasta syystä Keskuspuiston etelärajaa - tai tässä kohdassahan sitä jo aletaan kutsumaan Helsinkipuistoksi siirretään pohjoiseen. Se niistä lupauksista, että Keskuspuiston pinta-alan vakiona pitämiseen oltaisiin sitouduttu. Ja se niistä vakiona pitämisistä; Kuninkaantammen asukkaille aiotaan rakentaa pallokenttä Keskuspuistoon, eikä esimerkiksi asuinalueen keskelle, jossa se palvelisikin paremmin asukkaita.



Kuvassa vasemmalla näkyvä metsä on virhe. Se ei ole Keskuspuistoa, vaan kohta entistä Helsinkipuistoa.

Jokeri kakkosen tunnelin vierestä vedetään toinen huoltotunneli, jota normaalioloissa saatetaan käyttää hiihtoputkena. Ymmärrän sen perustelun rakentaa hiihtoputken, että muuten helsinkiläiset hiihdon harrastajat ajavat - yleensä autoilla - lumettomina talvina pitkiäkin matkoja päästäkseen harrastamaan liikuntaa, eikä näin tietenkään pitäisi olla. Kuitenkin, tunneli tuo myös hiihdon harrastajia muualta Helsinkiin, lisäten liikennettä, joten ei ole toteennäytettävissä, että tunneli olisi päästöneutraali, saatikka niitä pienentävä. Jos hiihtoputki toteutuu ja mahdollisesti muutoinkin, Paloheinän ulkoilumajaa saatetaan laajentaa nykyisen ulkoilumajan luoteispuolelle.



Lieneekö kuvan rakennelma varautumista ulkoilumajan laajennuksen pohjatöitä varten?

Jokeri kakkosen tavoitteet, houkutella autoilijoita bussimatkustajiksi ja parantaa itä-länsi-yhteyksiä ovat sinänsä erittäin kannatettavia. Kuitenkin, vielä tässä vaiheessa on epäselvää, mitä tunnelin päästöille tullaan tekemään. Liikennesuunnittelija vannotti, että vuoden 2011 lopulla - jolloin liikennöinti on tarkoitus aloittaa - bussit ovat nykyistäkin vähäpäästöisempiä, jolloin päästöt tulisivat olemaan minimaalisia. Kuitenkin, minimaalisetkin lisäpäästöt johdettuina esimerkiksi poistoputkien kautta Keskuspuistoon tekevät tämän jälkeen sienestämisestä arveluttavaa ja heikentävät ulkoiluilmaa. Hankkeesta tulisikin tehdä YVA.

Edellämainittujen suunnitelmien lisäksi, Keskuspuiston pohjoisosa on parhaillaan altis monenlaisille kunnostustöille. Rakennusvirasto on suorittanut metsän niin sanottua hoitoa kovalla kädellä ainakin jo edellämainitun Perhekunnantien jatkeen varrella - jota pitkin muuten tullaan vetämään bussi 43:n jatke Kuninkaantammeen mutta joka nyt on suosittu ulkoilutie - ja monin paikoin Paloheinän, Pitkäkosken ja Haltialan välisiltä alueilta. Lisäksi suunniteltu Paloheinä-golfin laajennus vie yleisen maisemaniityn pois yleisestä käytöstä. Lisäksi Keskuspuiston ali kulkee monenlaisia huoltotunneleita; Paloheinästä vain muutamia satoja metrejä etelään tekee Helen parhaillaan Vanhakaupunki-Pitkäkoski-raakavesitunnelin saneeraustöitä.

Helen vaikuttaa kuvan perusteella sangen destruktiiviselta naiselta.



Lisätietoja suunnitelmista antavat maisema-arkkitehti Jyri Hirsimäki, puhelin 310 37213 ja vs. toimistopäällikkö Raisa Kiljunen-Siirola, puhelin 310 37209.

keskiviikko 18. kesäkuuta 2008

Juhannus kivinokkalaisessa luonnossa














Valokuvat Riitta Oittinen

Kävelymatkan päässä Herttoniemen ja Kulosaaren metroasemalta on upea metsäinen ja merellinen juhannuksenviettopaikka, Kivinokka. Kokko poltetaan uimarannalla.

Alueella on mökkikylä, mutta vieras voi kuljeskella poluilla yhtä huolettomana kuin lampaat konsanaan.

Kulosaaren kartanon ovet ovat auki juhannusaattona. Lipunnosto klo 18.00, kahvia, mehua sekä siniristilippumme, mökkilauluja ja työväenlauluja.
















Pohjoisrannassa, lähellä uimarantaa on Maijan kahvila. Sieltä on hyvä aloittaa taidenäyttelykierros.

Lisätietoja täältä.


tiistai 17. kesäkuuta 2008

Laajasaloon ratikkasilta

Helsingin joukkoliikennelautakunta päätti Laajasaloon, Kruunuvuoren ja Stansvikin alueelle rakennettavien uusien asuinalueiden yhteydessä toteutettavasta joukkoliikenneratkaisusta tänään. Lautakunta päätyi esittämään Laajasalon joukkoliikennejärjestelmäksi ratikkayhteyttä siltojen kautta keskustaan.

Muita esillä olleita vaihtoehtoja ovat olleet metron jatkaminen tunnelissa Kruunuvuorenselän alta tai Herttoniemen kautta, tai tiheävälisen lauttaliikenteen järjestäminen Laajasalosta kantakaupunkiin.

maanantai 16. kesäkuuta 2008

Keskuspuiston pohjoisosan asemakaavaa valmistellaan

Kaupunkisuunnitteluvirasto on aloittanut Keskuspuiston pohjoisosan virkistysalueen asemakaavoituksen. Alue säilyy nykyisellään virkistyskäytössä ja Paloheinän ulkoilumajan ympäristöä kehitetään. Suunnitteilla on myös Paloheinästä Kuninkaantammeen ulottuva bussiliikennetunneli, jonka suuaukko sijoittuisi Paloheinän ulkoilumajan lähelle nykyisen kääntöympyrän kohdalle.

Asemakaavasta voi jättää mielipiteensä 15.8. mennessä. Keskustelutilaisuus pidetään TÄNÄÄN MAANANTAINA 16.6. klo 17-19 Paloheinän majalla. Ks. lisää täältä.

perjantai 13. kesäkuuta 2008

Kaupunkisuunnittelun infopiste avattu - kysely kaupunkilaisten mielipaikoista

Kaupunkisuunnitteluvirasto avasi 12.6. vanhalla linja-autoasemalla Laituriksi nimeämänsä info- ja näyttelytilan. Esitteessä tila nimetään kaupunkisuunnittelun kohtauspaikaksi: "Laituri on vastaus ihmisten tiedon ja vaikuttamisen tarpeeseen. Se on uusi ja avoin paikka, jossa suunnitelmiin, muutoksiin ja kehityshankkeisiin voi tutustua henkilökohtaisesti. Laiturilla voi osallistua myös kaupunkisuunnittelusta käytävään keskusteluun."

Eilen myös käynnistettiin kysely: Mikä on paras paikka kaupungissa? Kyselyyn voi vastata itse paikalla kortilla tai verkkosivuilla osoitteessa
http://laituri.hel.fi.

torstai 12. kesäkuuta 2008

Hienot suunnitelmat - entä käytäntö..? Ensin Aurinkolahti, sitten Kruunuvuori?


Helsingin KSV mainostaa Laajasalon Kruunuvuorenrannan suunnitelmia "Kaupunkisuunnittelu" -lehden 2/2008 (ks. muita lehden leikkeitä tästä, tästä ja tästä postauksesta) etusivulla seuraavin sanoin:

Laaditut suunnitelmat ja alueen vaihteleva maasto tarjoavat mahdollisuudet monenlaiselle rakentamiselle. Rannan tuntumaan ja osittain veden päälle rakennettavat vesikorttelit, rinteitä myötäilevät terassitalot sekä
pientaloista muodostuvat puutarhakorttelit saavat seurakseen kallioiden
lomaan sijoitetut kerrostalot.

Aurinkolahdestakin on aikoinaan esitetty vastaavanlaisia ihania suunnitelmia - ja viime aikoina on saatu myös käytännön kokemusta siitä, millaista työtä näiden unelmien ylläpitäminen vaatii rakennusvirastolta: onneksi rakennusidylliä häiritsemään tullut leväpuuro tokenee vielä "mekaanisella imulla"...

keskiviikko 11. kesäkuuta 2008

Keskustele KSV:n kanssa Stansvikin asemakaavasta!

Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavaa Stansvikin alueelle. Suunnittelualueeseen kuuluu Tahvonlahdenniemi, Stansvikin kartanoalue ja Nuottaniemi.


Aiheesta pidettiin keskustelutilaisuus 4.6.2008 Stavsvikin ravintolassa, josta kerrottiin tässä postauksessa.

Kaavan valmistelija maisema-arkkitehti Mervi Nicklén (puhelin 310 37221) on tavattavissa 26.5.–13.6. kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3, 5. kerros sopimuksen mukaan.

Ottakee yhteyttä! Vielä on pari päivää aikaa!!

tiistai 10. kesäkuuta 2008

Vesiyhteys Kruunuvuorenrannan joukkoliikenteen paras ratkaisu

Blogissa onkin jo aikaisemmin (tässä, ks. myös tämä ja tämä) ollut puhetta siitä, kuinka Helsingin KSV:n Kaupunkisuunnittelu-lehden Laajasalo-erikoisnumerossa 2/2008 esiteltiin Kruunuvuorenrannan joukkoliikennemahdollisuudet yksipuolisesti: vaihtoehtoina joko ratikka tai metro, joko silta tai tunneli.

Sama vaihtoehdottomuus jatkui Helsingin Sanomien (7.6.) uutisessa "Raitiovaunut Kruunuvuorenselän sillalle ensi vuosikymmenellä". Ei todellisia vaihtoehtoja esillä; uutisoidaan sillan puolesta, koska näin kustannukset pysyisivät hieman kohtuullisimpina.

Ikäänkuin vesijoukkoliikenne ei olisi vaihtoehto! Itse asiassa se on paras vaihtoehto - tätä mieltä ovat monet. Ja perustellusti. Eikä esillä olevaa siltaratkaisua voisi hyväksyä myöskään Unesco: "Unesco vaatii suojavyöhykettä Suomenlinnan ympärille" (HS 19.11.2007).

Vesiliikenteen puolesta argumentoi taannoin maisema-arkkitehti Terttu Nukari Helsingin Sanomien (20.5.2008) kirjoituksessa "Lauttayhteys Laajasalosta Katajanokalle" (lue teksti täältä). Tämän päivän Helsingin Sanomissa (10.6.) julkaistiin puolestaan arkkitehti Ilpo Aarnialan mielipidekirjoitus "Lautta Laajasaloon olisi paras vaihtoehto".


Aihe on nyt tosiaan pinnalla: samalla Helsingin Sanomien sivulla esiteltiin myös HS:n nettikeskustelun satoa siltaratkaisusta. Kas tässä.



Lopuksi vielä Kruununhaan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Veli-Heikki Klemetin vahva näkemys asiasta.

(M.-T. K.)

* * *

Kaupunkisuunnitteluvirasto (KSV) on perustellut Kruununhaan kautta siltoja pitkin kulkevaa raitiotieyhteyttä henkilöautoilua korvaavana, nopeana yhteytenä Kruunuvuorenrannasta keskustaan.

Vuonna 2006 KSV:n arvion mukaan Laajasalosta tehtiin 26.000 henkilöautomatkaa pääkaupunkiseudulle, joista 30% suuntautui Helsingin kantakaupungin alueelle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi maaliskuussa 2008 Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan, josta ei käy ilmi joukkoliikenteen osalta täsmällisiä määräpaikkaselvityksiä. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) vuonna 2007 laatiman ennusteen mukaan vain noin 3 % Laajasalon henkilöautoliikenteestä suuntautuisi Helsingin niemelle. YTV:n määräpaikkaselvitys osoittaa, että valtaosa Laajasalon henkilöautoliikenteestä suuntautuu muualle kuin Helsingin niemelle.

Onko matkustaminen Kruunuvuorenrannasta siltoja pitkin raitiovaunulla Kruununhaan läpi pitkin Liisankatua ja Snellmaninkatua Aleksin ja Mannerheimintien kautta Rautatieasemalle ihan oikeasti kilpailukykyinen joukkoliikenneratkaisu?

Snellmaninkatua käyttää nyt kolme (1, 1A ja 7) raitiovaunulinjaa, Aleksia liikennöi nyt neljä (1, 4, 3 ja 7) sekä Mannerheimintietä viisi (3,4,6,7 ja 10) linjaa. Näiden linjojen lisäksi siis KSV haluaa samalle reitille peräti kolme Kruunuvuorenrantaan Kruununhaan kautta parin minuutin välein liikennöivää raitovaunulinjaa, joilla olisi siis eri päätepysäkit Laajasalossa.

KSV:n puuhaamalle Kruunuvuorenrannan raitiotieyhteydelle on vaihtoehtoja, mutta ne eivät tunnu kiinnostavan liikennesuunnittelijoita tai liikennelaitosta, jolle matka-aika tuntuu olevan tärkein kriteeri joukkoliikenneratkaisua valittaessa. Kyseessä on kuitenkin korkeintaan muutaman minuutin aikasäästöstä, jos siitäkään.

KSV:n arvion mukaan metromatka Laajasalosta rautatieasemalle liityntäliikennettä käyttäen kaikkine odotusaikoineen kestää noin 28 minuuttia, henkilöautolla pysäköintiaikoineen 26 minuuttia.

Helsinkipuiston kannalta luonteva ja Helsingin merellisyyttä tukeva ratkaisu on lauttayhteys, joka on mahdollista toteuttaa esimerkiksi Kanadan Vancouverissa vuosikymmeniä käytössä olleen järjestelmän tapaan. Joukkoliikennelautan henkilökuljetuskapasiteetti on moninkertainen raitiovaunuun verrattuna ja lauttaan mahtuvat myös pyöräilijät.

KSV:n mukaan joukkoliikennelautan matka-aika Kruunuvuorenrannasta on 16 minuuttia Kauppatorille, mistä pääsee alle 10 minuutissa rautatieasemalle vaikka kävellen.

KSV:n kaavaileman raitiotielinjan kustannusarvio siltaratkaisuna on 120 miljoonaa ja tunneliratkaisuna 200 miljoonaa euroa, arviot eivät sisällä kalusto- ja liikennöintikuluja. Sen sijaan lauttaratkaisuun sisältyvät laituri-investoinnit, väyläinvestoinnit, alukset, liikennöintikulut ja yhteistariffikulut.

KSV:n selvityksen mukaan ympärivuotisen, 10 minuutin vuorovälein kulkevan ja keskimäärin 400 matkustajaa tunnissa kuljettavan Kauppatori-Kruunuvuorenranta yhteyden kokonaiskustannukset vuoden 2006 arvion mukaan olisivat korkeintaan 20 miljoonaa euroa.

Keskustan lauttasatama voisi sijaita myös Meritullintorin tai Hakaniementorin tuntumassa tai Katajanokalla, Viking-terminaalin tuntumassa, josta raitovaunulla liikennöitäisiin keskustaan joka nykyistä reittiä tai rakentamalla uusi reitti Marina-hotellin ja kongressikeskuksern välistä Enson talon eteläpuolitse Pohjoisespalle ja edelleen rautatieasemalle.

Tutkimatta on myös vaihtoehto, jossa itämetroa jatkettaisiin joko Kulosaaresta tai Herttoniemestä Kruunuvuorenrantaan. Tämä vaatisi liityntäliikenten Laajasalon sisällä, mutta todennäköisesti olisi selvästi halvempi ratkaisu kuin nyt esillä olevat silta- tai tunnelivahtoehdot. HKL:n mukaan ainoa ongelma saattaisi olla Laajasalon metron niveltämien itämetron Mellunmäen ja Vuosaaren liikenteeseen.

Kruunuvuorenrannan joukkoliikennettä pohdittaessa on syytä muistaa, että kyseessä on vasta kaavoitusvaiheessa oleva asuinalue.

Sitäpaitsi. Onko uutta asuinaluetta ylipäätään pakko markkinoida suoralla siltayhteydellä keskustaan?

Veli-Heikki Klemetti
- Helsinki ansaitsee vesijoukkoliikenteen!

Lisää kuvia Mustavuoresta

Tämä alttari lienee metsänhenkien tai vuorenpeikkojen työtä?

Seremoniassa tarvittavat tykötarpeet.

Uskontotieteen dosentti Juha Pentikäinen palasi nuoruutensa taikametsään.

Metsä kirvoittaa matemaatikko Osmo Pekosesta lukumies Otso Lukusen.

Tervaksissa on alkuvoimainen tuoksu.


Pääshamaani Susanna Aarnio ja hänen omatekoinen poronnahkarumpunsa.

Metsän pyhitys.

Metsäseremoniamestari Susanna Aarnio.

Metsän pyhitysmeno tiiveimmillään.

Metsänhoidon jälkiä Mustavuoressa.

maanantai 9. kesäkuuta 2008

Videoita Mustavuoren shamaanirummutustapahtumasta 7.6.2008

Seuraavassa kolme videoleikettä Etelä-Mustavuoressa pidetystä rummutustapahtumasta. Pro Mustavori -liike järjesti uhanalaisilla Niinisaarentien kallioilla vanhoihin suomalais-ugrilaisiin perinteisiin perustuvan rummutusseremonian lauantaina 7.8.2008.

Ensimmäinen videoleike on Pro Mustavuori -liikkeessä toimivan Marjaliisa Siiran avauspuheenvuorosta. Miksi tälle paikalle on kokoonnuttu shamaanisen suojausrituaalin merkeissä? (3 min. 2 sek.)



- Seremonialla pyrittiin kiinnittämään huomiota siihen, että kaikkia luontokohteita ei pidä uhrata rakentamisen alle. Niinisaarentien kallioillehan ollaan kaavoittamassa kerrostaloja, Marjaliisa Siira Pro Mustavuori -liikkeestä totesi.

-Kun jollekin paikalle Suomessa on annettu nimeksi vuori, kuten Mustavuori, se merkitsee, että se on muinaisina aikoina ollut pyhä paikka, kertoi samaaniutta tutkinut uskontotieteen professori Juha Pentikäinen tilaisuudessa.

Toisessa videoleikkeessä "Otso Lukunen" alias Osmo Pekonen lukee kansanrunon "Pilvivene". Professori Pentikäinen esittelee matemaatikko ja kulttuuripersoona Pekosen lausuman runon. (Pituus 1 min. 13 sek.)



Kolmannessa videossa nähdään osa itse rummutusseremoniasta, pääshamaanina Susanna Aarnio. Seremoniaan osallistui noin 40 ihmistä ja 10 shamaanirumpua. (Pituus 5 min. 30 sek.)

lauantai 7. kesäkuuta 2008

Shamaanirummutusrituaali pyhitti Mustavuoren metsäalueen


Pro Mustavuori -liike järjesti lauantaina 7.6. puoliltapäivin shamaanirummutusseremonian Niinisaarentien lähellä olevilla uhanalaisilla kallioilla. Paikalla oli yli 40 ihmistä ja 10 shamaanirumpua.

Tilaisuuden aloitti Marjaliisa Siira, joka kertoi Natura-alueen kyljessä olevasta Mustavuoren kaupunkimetsästä, johon kaavaillaan kerrostaloasuntoja.

Tämän jälkeen uskontotieteen professori Juha Pentikäinen luennoi shamaanikulttuurista ja metsän pyhittämisen perinteistä Suomessa.

Matemaatikko, kulttuuripersoona Osmo Pekonen loihe lausumaan muinaisen metsärunon, minkä jälkeen varsinainen rummutusseremonia alkoi pääshamaani Susanna Aarnion johdolla.

Blogiin tulee pian videoklippejä tapahtumasta. Olkaa kuulolla!

perjantai 6. kesäkuuta 2008

Mielipiteet Stansvikin ja Laajasalon öljysataman kaavoituksesta esitettävä 13.6. mennessä

Mielipiteet Stansvikin sekä erillisenä asiana viereisen öljysataman kaavoituksesta on esitettävä jo 13.6. mennessä! Lisätietoa kaupunkisuunnitteluviraston sivuilta, joilta löytyy asiasta 16.5.2008 päivätty dokumentti nimeltä KRUUNUVUORENRANTA, STANSVIK ASEMAKAAVA - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA.

torstai 5. kesäkuuta 2008

Kruunuvuorenrannan yleisötilaisuus 4.6.



Tämän risteyksen pitäisi merkitä kaavoitusalueen rajaa. Risteyksestä oikealle alkaa öljysataman alue, joka alunperin oli Yleiskaava 2002:ssa osoitettu kaavoitettavaksi, mutta myöhemmin myös vasemmanpuoleinen Stansvikin alue on ujutettu mukaan.

Eilen 4.6. Stansvikin ravintolassa pidettiin Kruunuvuorenrannan asukastilaisuus. Paikalla oli viitisenkymmentä ihmistä, jotka yleisesti ottaen olivat huolestuneita kaavoituksen mukanaan tuomasta lisääntyvästä liikenteestä, Stansvikinniemen harjumaiseman kulumisesta, Koirasaarentien ja rannan kallioista ja Kruunuvuorenlammesta. Öljysataman kaavoitusta ei tyrmätty.

Pikanttina yksityiskohtana mainittakoon, että paikalla ollut asuntolautakunnan ex-jäsen (puoluekanta jäi epäselväksi) väitti, että yleiskaavavaiheessa Stansvikinharju osoitettiin hiljaiseksi alueeksi, ja se on ujutettu kaavoihin vasta myöhemmin, eli vastoin yleiskaavaa. Helsingin ympäristölautakunta oli ehdottanut Stansvikinharjua kaupungin suojelualueiden joukkoon, mutta KSL pudotti sen syksyllä 2007 pois lopullisten suojelualueiden listalta.

Alueella mökin omistavat olivat myös huolissaan siitä, että uusi mökkikylä ei mitenkään ole edellisen veroinen eikä mökkien siirtäminen liene kaikissa tapauksissa mahdollista.

Kruunuvuoren alueen liikenneratkaisu tulee lähiviikkoina KSL:aan. Tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäisten talojen valmistuttua, liikenne on nykyisten bussilinjojen, aiotun lauttaliikenteen ja lisääntyvässä määrin yksityisautojen varassa.

tiistai 3. kesäkuuta 2008

Rummutusseremonia kaupunkimetsien puolesta 7.6.2008

Alla tiedote Pro Mustavuori -liikkeen järjestämästä shamaanirummutusseremoniasta, joka tapahtuu lauantaina 7.6. kello 12 Vuosaaressa. Asiasta uutisoi tänään myös Helsingin Sanomat: "Shamaanirummut puolustavat Mustavuoren kaupunkimetsää".

* * *

TIEDOTUSVÄLINEILLE 3.6.2008
julkaisuvapaa heti

Suomalais-ugrilaisiin shamaaniperinteisiin perustuva

RUMMUTUSSEREMONIA

Mustavuoren ja kaikkien kaupunkimetsien puolesta lauantaina 7.6. kello 12 Vuosaaressa, Niinisaarentien viereisillä uhanalaisilla kallioilla.

Seremoniaa johtaa Susanna Aarnio. Seremonian jälkeen yhteinen piknik kallioilla omin eväin. Tilaisuus on avoin yleisölle ja medialle.

Kokoontuminen kello 12 Niinisaarentien parkkipaikalla (lähellä bussi 96:n päätepysäkkiä), josta noustaan yhdessä kallioille.

Järjestää: Pro Mustavuori
Lisätietoja: Marjaliisa Siira, puh. 050 570 6450

maanantai 2. kesäkuuta 2008

Kaupunginosablogit muuttuvat arkistoiksi



Kaupunkimetsäliikkeen "alla" toimivien paikallisten kansalaisliikkeiden blogeja ei enää päivitetä, vaan tästä eteenpäin kaikki ajankohtaisin kaupunkimetsätieto löytyy keskitetysti tästä blogista. Vanhat blogit toimivat tästä eteenpäin siis arkistoina. Vanhat blogit löytyvät osoitteista:

myllypuronmetsanpuolesta.blogspot.com
prokruunuvuori.blogspot.com
prostansvik.blogspot.com
prouutela.blogspot.com

sekä www.freewebs.com/promustavuori

Tiivis yhdyskuntarakenne - ekologista vai ei?

Kuten tiedetään, Helsingin vehreät esikaupunkialueet halutaan rakentaa tiiviisti ja täyteen. Uusimmassa Yliopisto-lehdessä (5/2008) on Jouni Tikkasen juttu "Puut kiven sisällä", joka kertoo, kuten arvata saattaa, kaupungin puista. Varsinainen teksti käsittelee lähinnä kadunvarsien lehmuksia, niiden ahdasta, hapetonta, kuivaa ja vähäravinteista kasvumaata sekä keinoja, joilla kaupunkipuiden tukalaa oloa voitaisiin helpottaa.

Jutun ohessa on kaupunkimetsien kannalta erittäin kiinnostava laatikkoteksti. Siinä haastatellaan Eero Nikinmaata, joka on Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen professori. Hän työskentelee parhaillaan tutkimusryhmässä, joka pyrkii selvittämään kaupunkirakenteen vaikutusta kaupungin kasvihuonekaasu- ja ravinnepäästöihin:

- Yksi tutkimuskysymyksemme on, onko kaupunkirakenteen hajauttaminen niin epäekologista kuin on ajateltu vai kompensoiko puiden hiilidioksidinsitomiskyky lisääntyneen liikenteen aiheuttamia päästöjä, Nikinmaa kertoo.

Kysymys on mielenkiintoinen Helsingin kannalta, koska täällä on eurooppalaiseksi kaupungiksi poikkeuksellisen paljon viheralueita. Kaupunkirakenne on suhteellisen hajautunut.

sunnuntai 1. kesäkuuta 2008

Kaupunkimetsät - mahdollisuus auttaa vanhojen metsien uhanalaisia lajeja

Alla Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen 30.5. jättämä, uhanalaista pikkusieppoa koskeva tiedote. Kaupunkimetsissä on todella mahdollisuus auttaa vanhojen metsien uhanalaisia lajeja!

Tehostuva metsienkäsittely, joka osin johtuu metsäteollisuuden puupulasta ja biopolttoaineiden lisääntyvästä käytöstä, uhkaa Etelä-Suomen viimeisiä suojelemattomia vanhoja metsiä. Tällä hetkellä Etelä-Suomen metsistä on suojeltu vain prosentti. Jotta vanhojen metsien lajit säilyisivät, tulisi vanhoja metsiä olla kymmenkertainen määrä suojelualueisiin nähden. Talousmetsien kiertoaika on noin sata vuotta ja pitkällä tähtäimellä suuri osa talousmetsistä on taimikoita tai nuorta metsää. Tämä johtaa monien vanhojen metsien lajien paikallisiin sukupuuttoihin ja mahdollisesti lajien häviämiseen maastamme.

”Kaupunkien ja kuntien virkistysmetsiä on mahdollisuus hoitaa – tai oikeammin olla hoitamatta – siten, että metsiin kehittyy riittävän suuria vanhojen metsien alueita lahopuineen”, sanoo Kati Vierikko, Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja. ”Nämä hämyisät ja kesällä viileät aarnimetsät tarjoavat kodin monille talousmetsien elintasopakolaisille.”

Tästä mahdollisuudesta on hyvänä esimerkkinä pikkusiepot, jotka ovat valinneet pesäpaikoikseen Helsingin Myllypurosta rehevän rinteen, jossa kuusien seassa korkeat haavat ja koivut tuovat vaihtelua. Helsingin Mellunkylässä Vantaan rajalla pikkusieppopari asustelee järeää vanhaa kuusikkoa, jossa pystyyn kuolevat lahopuut tarjoavat tikkojen koloissa pesäpaikkoja. Myös Mustavuoressa Helsingin ja Vantaan rajalla laulaa pikkusieppoja vanhassa rehevässä kuusisekametsässä.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys muistuttaa, että pikkusieppo on aarnimetsien uhanalainen laji, joka ei tutkimusten mukaan pesi alle 50-vuotiaissa metsissä. Se suosii vanhoja kosteita kuusisekametsiä, joissa on usein purolehto lähistöllä. "Nyt lajin kaunista laulua on mahdollista kuunnella vajaan kilometrin päässä Helsingin Itäkeskuksesta", hehkuttaa Kaisa Hauru, Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen järjestösihteeri. Hyvällä onnella voi kauniin pikkusieppokoiraan nähdä laulamassa kuivuneella kuusen oksalla.

Toivomme menestystä pesintään ja loppua vanhojen kaupunkimetsien katkaisuhoidolle!

Lisätietoja:
Kati Vierikko
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry.
kati.vierikko(at)helsinki.fi

Kivinokka osaksi Helsingin kaupunkipuistoa!

Eilisessä Helsingin Sanomissa (31.5.) oli Raili Pusilan ja Linnea Haatajan vetoomus Herttoniemessä sijaitsevan Kivinokan säilyttämisen puolesta. Kivinokka on tervaleppineen, hiidenkirnuineen, lepakkoineen ja lintulahtineen kulttuurihistoriallisesti merkittävä, jokaiselle kapunkilaiselle avoin ympäristö. Siellä on myös työväen kesämajoja. Nyt alueelle suunnitellaan asuntorakentamista, vaikka tämä alue jos mikä tulisi jättää rakentamiselta rauhaan.