Kaupunkimetsäliike siirtyy Facebook-aikaan

Kaupunkimetsäliikkeelle on nyt perustettu oma Facebook-ryhmä, jonne toivotaan aktiivisia osallistujia jakamaan tietojaan, kokemuksiaan, tarinoitaan ja kuviaan kaupunkimetsistä. Ryhmän perustamisella on tarkoitus laajentaa joukkojamme, mutta vanhat kaupunkimetsäaktiivit ovat enemmän kuin tervetulleita liittymään nyt Facebookiin!

Metsän jouluhiljentyminen Laaksossa 21.12. klo 17-18

Metsän joulutapahtuma Keskuspuistossa ma 21.12. kello 18-19 Mannerheimintie 71:n takana Lääkärinkadun varrella. Järjestäjinä Meilahden seurakunta, Helsingin Keskuspuiston puolesta ry. ja vapaa kansalaisliike Ei enää palaakaan Keskuspuistosta.

Kirkkoherra Hannu Ronimus ja järjestöneuvos Mauri Helovirta puhuvat Lisäksi katsaus uhatun metsän nykytilanteeseen. Kuoro- ja yhteislaulua, mehua ja pipareita. Myös joulupukki piipahtaa. Vapaa pääsy.

Lisätietoja Jussi Vapaasalo,040-966 5101
jussi.vapaasalo@kolumbus.fi

KIVINOKAN JOULUPOLKU

SUNNUNTAINA 13 joulukuuta kello 13 – 16

Pimeässä illassa loistavat lyhdyt, tarjolla lämmintä glögiä ja pipareita, joulumyyjäiset ja muuta ohjelmaa. Joku kivinokkalainen tonttukin saattaa pilkistää metsän siimeksestä...paikalla myös joulupukki ja joulumuori!

Tervetuloa mukaan Kivinokan joulupolkuun!
(Tapahtuma on maksuton.)

www.kivinokka.fi

Vantaanjokilaakson maisemat tärveltiin" (HS 27.10.2009)

Metsä 2009 -messut 6.-8.11.2009 Helsingin messukeskuksessa

Metsä 2009 -messut järjestetään Helsingin messukeskuksessa 6.-8.11.2009. Samaan aikaan messukeskuksessa ovat myös Elävä maaseutu -messut sekä Kädentaito- ja Tee se itse -messut.

Metsä 2009 -messujen yhtenä teemana tänä vuonna ovat alan koulutus ja opiskelumahdollisuudet. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan messuosastolla 1 f 9 jaetaan opintotietoutta opiskelijoiden, opintoneuvojien ja muun henkilökunnan voimin. Jokaisena messupäivänä pidetään myös opintotietoisku.

Tule tapaamaan tutkijoita!

Perjantai 6.11.2009
Kotimetsä, Halli 1
Klo 12.30 ja 14.30
Professori Kari Heliövaara: Mikä syö mäntyä?

Klo 13 ja 15
Kenttämestari Veli-Matti Väänänen: Metsälinnustomme viimeaikaiset muutokset
Lauantai 7.11.2009
Kotimetsä, Halli 1

Klo 15.30
Kenttämestari Veli-Matti Väänänen: Metsälinnustomme viimeaikaiset muutokset

Metsäklinikka
Suomen Metsäyhdistyksen osasto 2c37, Halli 2
Klo 16–18 paikalla tutkija Risto Kasanen (erityisalana metsien sienitaudit)

Lisätietoa verkkosivuilta: http://www.finnexpo.fi/metsa/

Vantaanjoen varrella parturoitu puita jälleen!

Ammoista blogipostausta "Vantaanjoen rannan parturointi keväällä 2008" on kommentoitu. Nostan kommentin sisällön myös tähän, sillä asia on akuutti.

M.-T. K.

* * *

Tänään 25.10.2009 pyöräilin Vantaanjokivartta ja huomasin, että Veräjämäen kohdalla joen itärannan jyrkässä rinteessä on tällä viikolla kaadettu puita, nähdäkseni aivan terveitä. Viikinmäen rannan maisemointisuunnitelmassa on tämä alue 1A (suunnitelma) kuvia on vielä jokirannan pylväissä) merkitty alueeksi, jolla ei tehdä toimenpiteitä, koska se on arvokas luontokohde.

Huomasin yhden komean männyn tyveen kirjoitetun "JÄÄ", mutta mitä tapahtuu muille puille? Rinteessä näyttää olevan väritettyjä keppejä ja muita merkkejä. Olen pelkkänä kysymysmerkkinä. Tietääkseni Veräjämäen asukkaille on aikoinaan luvattu, että tämän metsäisen rinteen ilme säilytetään. Ylhäällä ollut erämaatunnelmainen kallioalue on nyt vain muisto.

Pauli Rantanen

Suomen Luonto -lehdessä 8/2009 juttu Kaupunkimetsistä

Tänään ilmestyneessä Suomen Luonto -lehdessä (numero 8/2009, sivut 44-49) on laaja reportaasi kaupunkimetsistä otsikolla "Kaavoitus pirstoo kaupunkimetsiä. Metsäkiistoja eri puolilla Suomea". Lainaus Riitta Saarisen kirjoittaman jutun alusta:

Kaupunkirakenteiden tiivistäminen on uhka asukkaiden lähivirkistysmetsille. Helsingin Laajasalo on tästä akuutti esimerkki, mutta kiistoja asukkaille tärkeistä lähimetsistä käydään monissa muissakin kaupungeissa.

Erinomaisessa jutussa haastatellaan Helsingin yliopiston kasvimuseon intendentti Arto Kurttoa, lintuharrastaja Seppo Hjerppeä, Suomen YK-liiton pääsihteerinä uransa tehnyttä ja nykyistä Pro Kruunuvuori -liikkeen aktiivia Hilkka Pietilää, Kaupunkimetsäliikkeen perustajiin kuuluvaa Siboné Orozaa, professori Liisa Tyrväistä Metsäntutkimuslaitokselta ja arkkitehti Aija Staffansia Teknillisestä korkeakoulusta.

Juttuun liittyy myös osio, jossa esitellään Helsingin ulkopuolisia kaupunkimetsäliikkeitä, joita ovat muun muassa Rovaniemen Pro Ounasvaara ja Kotkan Pro Äijänniemi. Muita mainittuja kaupunkeja ovat Tampere (Hervantajärvi), Kuopio (Puijon taigametsä, Pihlajaharjun kaavoitus), Oulu (Sanginjoki), Hämeenlinna (Siirin alueen lehto), Jyväskylä (Tanhukaaren alue), Vantaa (jossa asiat on hoidettu hyvin), Espoo (Friisinkallio, Perusmäki, Näkinmetsä ja Hista).

"Meri-Rastilan metsä ei sovi rakentamiseen" (HS 14.10.2009)

"Ihan sairasta ja niin väärin" (Vartti 14.10.2009)

"Vuosaarta ei saa rakentaa täyteen" (HS 11.10.2009)

Luonto-Liitolle Wihuri-säätiön kunniapalkinto!

Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö Luonto-Liitto sai Wihuri-säätiön vuoden 2009 kunniapalkinnon. Palkintoa perusteltiin liiton pitkäaikaisella ja arvokkaalla työllä lasten ja nuorten omaehtoisen ympäristötoiminnan edistämiseksi.

Liitto muun muassa kannustaa nuoria ja lapsia myönteisen ja monipuolisen luontosuhteen muodostamiseen. Liiton tempauksia ovat mm. Autoton päivä, Älä osta mitään -päivä ja Nuukuusviikko.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/kaija_saariaholle_ja_luonto-liitolle_wihurin_suurpalkinnot_1070703.html

Kaupunkimetsäliike onnittelee!

Kaupunkimetsäliikkeen kokous ke 7.10. klo 19

Kaupunkimetsäliike kokoontuu keskiviikkona 7.10. kello 18 asukastila Fokassa, osoitteessa Meri-Rastilantie 14 B, Helsinki.

Asioina kaupunkimetsäliikkeen mielipide Meri-Rastilan länsirannan kaavahankkeesta, kansanäänestysaloite ja muut esille tulevat asiat.

"Stansvikin luontoarvoja pitää kunnioittaa" (HS

Merja Uusivirta kirjoittaa tämän päivän Helsingin Sanomissa (28.9.2009) Stansvikin luontoarvojen puolesta. Hän kyseenalaistaa kaikenlaisten melonta- ja saunakeskusten sijoittamisen mielekkyyden Stansvikin kartanoalueelle.

"Meri-Rastilan suunnittelu käynnistyy" (Helsingin Uutiset 12.-13.9.2009)

Myllypuron metsän terveystilanne 11.-12.9.2009

Tässä kuvia Myllypuron/Itä-Helsingin ainutlaatuisesta metsästä, jossa moottorisahat nyt pauhaavat......vielä on jotain jäljelläkin. Osassa kuvista (entisen?) myrkkymaan kunnostusta, jonka viereen ensimmäisenä rakennettavat talot nousevat.

Tarja silvennoinen & Petri Hukkila

"Kenties vielä itkemme kaatuneiden puiden perään" (HS 12.9.2009)

"Meri-Rastilan kauhukaava" (Vuosaaren keskustelutilaisuudesta 15.9.2009)

Meri-Rastilan kauhukaava

Vuosaaren Meri-Rastilassa Kallahden koululla keskusteltiin tiistaina 15. syyskuuta Meri-Rastilan länsirannan rakennussuunnitelmista, siis alueesta Vuosaaren sillan lounaispuolella, Vartiokylän lahden etelärannalla Vuosaaren sillasta Ramsinniemeen ja Vartiosaareen päin. Se on hyvin suosittua ulkoilualuetta, jonka luonto on monipuolinen; kallioita, tiheää metsää, kaislikkorantaa ym. Rakennusaikeita esittelivät kaupunkisuunnitteluviraston vuorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turunen, joka toimi puheenjohtajana, sekä arkkitehti Antti Varkemaa. Meri-Rastilan asukkaita oli paikalla noin 50-60 henkeä.

Kaupungin elimissä asia edennee siten, että tänä syksynä kaupunkisuunnittelulautakunta ottaa kantaa alueen suunnitteluperiaatteisiin. Kaavaluonnos voisi valmistua keväällä 2010, kaavaehdotus syksyllä 2010, päätös toteuttamisesta tai hylkäämisestä valtuustossa 2011. Turunen totesi että kaavailut yleensä venyvät, koskaan ne eivät ole nopeutuneet alkuun aiotusta tahdista.

Heti huomattiin että kaupunkisuunnitteluvirasto on heittänyt roskakoriin Yleiskaava 2002:n rajauksen kerrostalorakentamiselle. Suunnittelualuetta oli laajennettu. Vuosaarelainen kaupunginvaltuutettu ja entinen kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Jyrki Lohi totesi että menettely on ainutlaatuinen. Lautakunta tulee puuttumaan viraston omavaltaisuuteen, ja asia vaikeutuu poliittisesti. Yrittääkö suunnittelu korvata Meri-Rastilan kustannuksella Mustavuoressa kärsimänsä takaiskun? Kaupunkisuunnitteluvirasto haluaa siis mahdollistaa raskaan rakentamisen tekemällä alueelle osayleiskaavan, joka kävelee Yleiskaava 2002:n yli.

Mielipiteet asiassa on jätettävä 5. lokakuuta mennessä osoitteeseen Kaupunkisuunnitteluvirasto, PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki. Tai kaupunkisuunnittelu@hel.fi. Karttoja on nähtävänä osoitteessa www.hel.fi/ksv, palkissa Suunnitelmat kartalla.

Varkemaa esitti havainnekuvat kolmesta alkuvaiheen vaihtoehdosta, joiden "vaikutuksia tutkitaan". Taustana on se ideologia, että Helsinkiin "tarvitaan vuosittain 5000 uutta asuntoa", koska "asumisväljyys kasvaa". Myöskin raideliikenteen läheisyyteen on rakennettava "ilmastonmuutoksen torjumiseksi". Meri-Rastilaan tulisi myös lisää palveluita, kun tulisi lisää väkeä. Tätä tietenkin epäiltiin yleisön keskuudessa.

Kaupunkisuunnitteluviraston alustavat vaihtoehdot kevyimmästä raskaimpaan:

1. Viisikerroksisia pistetaloja nauhana nykyisten Meri-Rastilan tien varrella olevien talojen taakse; 500 asukasta, yhteydet pistokaduin Meri-Rastilan tieltä. - Matti Lipponen huomautti, että tämä vaihtoehto tuskin toteutuisi, jos rakentaminen yleensä hyväksyttäisiin, koska tulos olisi asuntoneliömetrien ja mahdollisen lisäasukasmäärän kannalta laiha, vaikka luonnolle ja nykyisille asukkaille jo suuri vahinko. Tiina Sillgren huomautti että kadut olisi vedettävä nykyisten jyrkässä rinteessä olevien tonttien läpi, joka tietäisi louhintaa ja nykyisten talojen pihojen pirstomista. Kallion laella oleva Litorina-meren 8000 vuotta vanha rantakivikko joutuisi uusien talojen pihalle ja tuhoutuisi jo tässä kevyimmässä vaihtoehdossa.

2. Keskelle uutta laajennettua suunnittelualuetta kallion laelle 2- ja 5-kerroksisia taloja 1500 asukkaalle, 60.000 kerrosneliömetriä. - Tämä kaavailu uhkaisi myös Yleiskaava 2002:n rajauksen ulkopuolelle selvästi jäänyttä purolehtoa koko 1,5 kilometriä pitkän rantametsävyöhykkeen keskellä ennen Ramsinkannasta. Litorinameren rantakivikko jäisi talojen keskelle ja tuhoutuisi satavarmasti. Meri-Rastilan rantametsä pirstoutuisi kapeiksi nauhoiksi Pihlajamäen rakentamista muistuttavan lähiön liepeille.

3. Taloja kallion laelta rantaan asti, 1800 asukasta, 1000 työpaikkaa. Työpaikat sijoittuisivat sillan viereen rakennettavaan massiiviseen monisiipiseen toimistorakennukseen. - Tämä visio toteutettuna ja täydennettynä kaupungin suunnitelmalla, että venesatama lahden toiselta puolen Marjaniemen ja Vuosaaren sillan välistä siirrettäisiin keskelle lahtea ja sen nykyinen paikka täytettäisiin kerrostaloille, merkitsisi Vartiokylän lahden kapenemista kerrostalojen ja venelaitureiden välissä kulkevaksi kanavaksi. Lahden vedenlaatu huononisi ja virkistysarvo romahtaisi. Vihersormi lahden perältä etelärantaa Vartiosaareen asti katkeaisi täysin. Koko Vuosaaren komea merellinen sisääntulo tuhoutuisi. Vaikutukset koko Itä-Helsinkiin olisivat pahat.

Mielipiteitä keskustelussa esitettiin yleisön joukosta 20-30, kaikki rakentamista vastaan. Vain yksi oli puolesta.

Kaupunginvaltuutettu Eija Loukoila huomautti että tällä hetkellä kaupungin tonttivaranto on hyvä. 5000 lisäsukkaan tavoite vuodessa ei missään tapauksessa toteudu. Toimistotontteja on vapaana sopivammilla paikoilla Vuosaaressa, mutta nekään eivät ole yrityksiä kiinnostaneet. Miksi siis tuhota lähimetsää turhaan toimistorakentamiseen?

Erään asunto-osakeyhtiön puheenjohtaja Pekka Ylimutka luki yhtiönsä perusteellisen kannanoton. Hän totesi että Meri-Rastila on suunniteltu ja rakennettu ennen metron tuloa. 1800 asukasta merkitsisi myös 400-600 autoa katuineen ja autopaikkoineen. Näitä ei havainnekuvissa näkynyt. Metsä on keuhkot, jolla hengitämme. Ylimutka vaati tutkimusta alueen kasveista ja eläimistä, ennen kuin muita suunnitelmia lainkaan viedään eteenpäin. Hän vetosi ekopsykologi Kirsi Salosen kirjaan Mieli ja maisema, jossa lähiluonnon arvoa on selvitetty.

Risto Nyberg kysyi mistä kiire. Metroradan pohjoispuolella on liikerakennuksia muutettu jopa asuinkäyttöön. Aivan Rastilan aseman viereen, radan ja Rastilankallion asuntoalueen väliin, on jo kaavoitettu lisää taloja. Kauppakeskuksen tontille voisi rakentaa korkeankin tornin. Metroradan päälle voisi suunnitella.

Eila Salomaa kertoi kuinka Myllypurossa on hakattu metsää ja ruvettu rakentamaan katuja, vaikka tonttien ostajista puhumattakaan rakentajista ei ole mitään tietoa. Myllypurossakin havainnekuvat valehtelivat. Kunnallistekniikka rakennetaan aina ensiksi, ja sen rakentaminen aloitetaan hakkuilla ja räjäytyksillä.

Jaana Pylkkänen Meri-Rastilan asukasfoorumista vaati että tarkempaa työtä olisi tehtävä jo suunnittelun alkuvaiheessa, muuten päättäjät valtuustossa eivät tiedä mitä ovat päättämässä.

Marja-Liisa Siira korosti Vartiokylänlahden maisemallista ja luonnonhistoriallista arvoa. Onko esitys kolme tehty peloitteeksi, jotta jokin pienempi menisi läpi, hän kysyi? Rehellisyyden nimissä havainnekuvien talot olisi esitettävä harmaan asvaltin päälle luonnosteltuina, koska nykyrakentamisessa ei maastosta säästy mitään.

Eero Vilen huomautti että nykyrakentaminen on tosiaan raiskausta, josta on hyviä esimerkkejä niemen etelärannalta Ramsinranta 2:n ja 3:n rakentamisessa. Kalliot räjäytetään ja putsataan sammaleista, kaikki puut kaadetaan. Myöhemmin lisätään pieniä istutuspuita, sellaisten lajien taimia, jotka eivät luontoon täällä edes kuulu. Vartiokylänlahden vihersormi pilkottaisiin rakentamisella peruuttamattomasti.

Yleisön yksimielinen kanta oli, että selitys "alueen statuksen nostamisesta" on harhautusta. Itä-Helsingin sosiaalisia ongelmia ei lisärakentaminen ratkaise, vaan pahentaa.

Matti Lipponen muistutti että Vuosaareen on 2000-luvulla rakennettu Rastilankallio sekä Ramsinranta 1, 2 ja 3. Vuosaaren väkiluku on kasvanut hurjasti viime vuosikymmeninä. Silti tämä on edelleen luonnoltaan rikas ja rauhallinen kaupunginosa. Onko kaupungin tavoitteena ahtaa tänne lisää ja lisää väkeä, niin kauan kunnes ahtautta ja sosiaalisia ongelmia todella saadaan aikaan? - Puheenjohtajana toiminut vuorovaikutussuunnittelija Turunen myönsi että Vuosaaren asukasluku on kahdenkymmenen vuoden ajan lisääntynyt noin 1000:lla vuodessa.

Eikö ala jo riittää?

Erkki Haapaniemi
Meri-Rastilan asukasfoorumi
044 - 370 7734

Myllypuro tänään, 10. syyskuuta 2009

Tällaista tänään Myllypurossa

Kuvat Tuuli Luukas

"Myllypuron metsän tilalle puukaupunki" (Vartti 9.9.2009)

Meri-Rastilan rantametsän osayleiskaavoitus alkaa

Kaikki mukaan puolustamaan kaunista Meri-Rastilan rantametsää ja kallioita!

Täältä löytyy yleiskaavamuistutus asiasta vuodelta 2003: http://personal.inet.fi/koti/kx/mr_kaava.htm

Meri-Rastilan länsiranta: osayleiskaavoitus alkaa

Meri-Rastilan tien ja Vartiokylän lahden väliselle metsä- ja ranta-alueelle suunnitellaan asuntoja 500−1800 uudelle asukkaalle.

Keskustelutilaisuus tiiistaina 15.9. klo 18-20 Kallahden peruskoulun auditoriossa, Kallahdenraitti 1.

Mielipiteet: viimeistään 5.10.2009

Lisätietoa saa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, joka on esillä 14.9.-5.10.

- Asukastila Fokka, Meri-Rastilan tie 14 B
- Vuotalon aula, Mosaiikkitori 2
- kaupunkisuunnitteluvirasto, Kansakoulukatu 3, 1. krs
- www.hel.fi/ksv > Nähtävänä nyt

Lisätietoja: arkkitehti Antti Varkemaa 310 37053

Kuvia Myllypurosta 8.9.2009

Hakkuita on tehty tänään 8.9. 2009 Kauppamyllyntien alkupäässä ja harvennushakkuita muuallakin metsässä. Kuvat Tuuli Luukas.

Puutbois-metsäkoneet ovat aloittaneet Myllypuron metsässä



Ennakkomarkkinointia...

Bussin ikkunasta näin tuon metsäkoneen, väki päivitteli, että siinä metsä nyt menee... paikallisbussissa kuulee ihmisten todelliset tunnot! Toivotaan, että metsä vielä säästyy, jospa kaupunki kerrankin miettisi, mitä se oikein metsissään puuhaa!! - Tuuli Luukas

Myllypuron metsä tänään, "siinä se menee"...

RETKI 21.9. klo 17.30: "Syyslintuja Mustavuorella – Löydä Luonto Läheltäsi"

Maanantaina 21.9.2009 kello 17.30-20

Syyslintuja Mustavuorella – Löydä Luonto Läheltäsi -retki Pohjois-Vuosaareen

Mustavuoren syksyssä voi nähdä petoja, hyönteissyöjiä ja tikkoja. Lähtöpaikka bussin 96 päätepysäkiltä Porslahdentien ja Niinisaarentien risteyksestä. Löydä luonto läheltäsi –retket ovat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Tapiola-ryhmän yhteistyössä järjestämiä.

Lisätietoja: www.sll.fi/jasensivut/luonnonharrastus/lahiluontoretket/

Myllypuron metsässä surunauhoitus

Myllypuron metsään voi tulla kiinnittämääm omia surunauhoja puiden oksille maatuvista esim. sanomalehtipaperisuikaleista, nyt kun hakkuut ovat alkaneet.

Näin teemme hiljaisella mielenosoituksella metsää näkyväksi ja ilmaisemme surumme.

Tuuli Luukas

Kuvat: Tuuli Luukas

Myllypuron metsä kaatuu

Hakkuut ovat alkaneet tänään Myllypuron metsässä.

Ks. ennakoiva uutinen aiheesta: "Myllypuron metsän kaataminen käyntiin".

Tässä viimeiset väännöt Myllypuron metsästä Hesarin mielipidesivulla: Siboné Orozan kirjoitus 4.9. ja Terhi Mäen vastaus 7.9.

Stansvikin metsät laidunmaaksi?

Ohessa Merja Uusivirran huolestunut kirjoitus Stansvikin asemakaavaluonnoksesta. Idylliselle ja kooltaan varsin pienelle ulkoilualueelle halutaan rakentaa muun muassa kotieläinpiha. Lampaiden ja lehmien visioidaan laiduntavan "umpeen kasvaneita niittyjä ja peltoja".

Söpöä, mutta voisiko joku ystävällisesti kertoa meille tietämättömille, missä metsäisen Stansvikin pellot ja niityt tarkalleen ottaen sijaitsevat?!

* * *

Lehmät ja lampaat

Helsingin Laajasalossa sijaitseva Stansvikin kartanopuistoalue on nyt vaarassa muuttua viriketoimintapaikaksi. Miljöön rauha ja vielä jäljellä oleva vanha luonto katoavat, jos asemakaavasuunnitelmat toteutuvat.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 23.4. asemakaavaluonnoksen, jossa Stansvikin ulkoilualueelle on suunnitteilla saunakeskus, melontakeskus ja kuin varkain kotieläinpiha. Miten ihmeessä näin monet toiminnat mahtuvat pienelle alueelle? Autoliikenne jo nykyisellään tukkii alueen sisääntulotiet.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut työohjelman näiden hankkeiden toteuttamiseksi. Suunnittelijat on jo valittu tarjouskilpailun kautta ja työ on käynnistynyt. Työohjelmassa mainitaan, kuinka kotieläinpihan lampaat ja lehmät tulevat laiduntamaan lähialueen umpeen kasvaneita niittyjä ja peltoja. Kuulostaa romanttiselta.

On totta, että Stansvikissä on ollut aikoinaan lehmiä. Sata vuotta sitten olosuhteet olivat kuitenkin erilaiset. Jäin ihmettelemään, missä ne pellot ja niityt ovat. Virastosta ei osattu vastata.

Kaupunkisuunnittelun toimintaperiaatteet herättävät kysymyksiä. Ensin suunnitellaan asuinalueita arvokkaiden metsä- ja luontoalueiden tilalle. Sitten keinotekoisesti ryhdytään rakentamaan uutta virkistysympäristöä. Viriketoimintoja, jotka ovat maksullisia. Stansvikissä olisi vielä mahdollisuus kokea ainutlaatuisen luonnon rauha ja kauneus ihan ilmaiseksi.

Merja Uusivirta

"Myllypuron metsän kaataminen käyntiin" (Helsingin Uutiset 2.9.2009)

Se on sen metsän menoa sitten!

Jokamiespäivän seminaari 11.9. klo 10-12

KUTSU SEMINAARIIN

Jokamiehenoikeus on kansantaloudellinenkin arvo

Jokamiespäivän seminaari perjantaina 11. syyskuuta 2009 klo 10.00–12.00 eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa

Miten Metsähallitus turvaa suomalaisten jokamiehenoikeudet?
- Anneli Leivo, päällikkö, luonnon virkistyskäyttö, Metsähallitus
- Tapani Veistola, luonnonsuojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto
- Muut kommenttipuheenvuorot ja keskustelu

Miten jokamiehenoikeudet lisäävät hyvinvointia?
- pääjohtaja Pekka Puska, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
- Kommenttipuheenvuorot ja keskustelu

Järjestäjät: Eduskunnan Ympäristö- ja luontoryhmä & Ulkoilufoorumi

Loppukeskustelu

VAPAA PÄÄSY - TERVETULOA!

Ilmoittautumiset viimeistään 9.9. verkkolomakkeella.

Suuri metsäkeskustelu Valokuvataiteen museolla to 10.9. klo 18-20

PURKU-KLUBI

Suuri metsäkeskustelu to 10.9. klo 18-20
Paikka: Valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas

Huomio kaikki kaupunkilaiset metsänomistajat! Haluaisitko toteuttaa enemmän omista arvoistasi lähtevää kestävää metsätaloutta kuin mihin sinulla on ollut mahdollisuus? Entä oletko tietoinen uusista metsänhoidon tutkimustuloksista? Kuka Suomessa tekee metsäpolitiikkaa?

Suuren metsäkeskustelun aika on nyt, sillä uutta metsälakia valmistellaan paraikaa. Maa- ja metsätalousministeriön ehdotus esittää entistä tiukempaa säätelyä metsätalouteen. Muun muassa metsänuudistamisaikoja aiotaan lyhentää viidestä kahteen vuoteen ja avohakkuille halutaan maanmuokkauspakko.

Purku-klubilla keskustelun avaavat valokuvaajat Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo. Suomen metsänhoidollisesta tilasta keskustelemassa toimittaja Jaakko Luoma ja metsäasiantuntija Harri Hölttä Suomen Luonnonsuojeluliitosta.

Tilaisuuden yhteydessä on mahdollisuus hankkia juuri painosta tullut Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon kirja Metsähoidollisia toimenpiteitä (www.puidenkansa.net).

Purku-klubi on keskustelusarja ajankohtaisista ja mieltä kiihottavista kuvallisista ilmiöistä. Klubi pidetään aina Valokuvataiteen museon näyttelyiden vaihdon yhteydessä. Kuvien purkamisen ja ilmiöihin pureutumisen mielikuvat saavat kehykset museon näyttelytilasta, josta näyttely on juuri purettu. Yleisö pääsee poikkeuksellisesti tilaan, jossa uutta näyttelyä vasta rakennetaan.

Purku-klubille on vapaa pääsy!

Lisätietoja:
Museolehtori Erja Salo, 09 68663620, erja.salo (at) fmp.fi
Kaapelitehdas, Suomen valokuvataiteen museo
Tallberginkatu 1 G, 00180 Helsinki
Info 09 6866 3621
www.valokuvataiteenmuseo.fi

Itä-Helsingin rantojen rakentamisesta (Vartti 19.8.2009)

Vartti (19.8.) kertoo, että etenkin itäisen Helsingin rannat ovat jatkossa rakentamisen ykköskohteena. Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Kati Vierikko ihmettelee, kuinka kaupunki voi julistaa Itämeren suojelua samalla kun se suunnittelee ruoppaamisia ja rantarakentamista, jotka rehevöittävät vesistöä.

"Maiseman kuolema" (HS 18.8.2009)

Historioitsija Mirkka Lappalainen kirjoittaa Helsingin Sanomien tiedesivujen kolumnissaan (18.8.2008) suomalaisesta metsämaisemasta. Ja päätyy tuttuun kaupunkimetsä-paradoksiin:

Kesämökkipaikkakunnallani on 2000-luvulla tehty niin paljon hakkuita, että "metsään meneminen" vaatii vaivaa ja etukäteissuunnittelua. Lähin "metsäksi" luokiteltava lämpäre löytyy ryteikköä puskevien hakkuualueiden välistä parin kilometrin päästä.

Paradoksaalista kyllä, Helsingissä oikea metsä on paljon lähempänä.

"Vantaalla metsä saa kasvaa villinä" (HS 6.7.09)

Helsingissa kaupunkimetsien hoidosta on käyty kevään ja kesän aikana kiivasta väittelyä. (HS 6.7.09)

Noh, onhan näistä jo hieman pidempään ollut puhetta... Sen verran voinee kaupunkimetsäliike nostaa jo häntää, että termi kaupunkimetsä on kotoutunut mainiosti julkiseen kielenkäyttöön, mm. lehdistö on ottanut sen nyt omakseen. Reilu vuosi sitten oli vielä toisin.

Hesarissa julkaistiin 6.7. 2009 iso juttu Vantaan ja Helsingin kaupunkien metsänhoidollisista eroista - Vantaa tekee kaiken paremmin.

Luonto-Liittoon pääkaupunkiseudulta tulevista metsänhoitoa käsittelevistä valituksista 90 prosenttia koskee Helsinkiä ja 10 prosenttia Espoota. Vantaalta ei valita kukaan. (Keijo Savola, HS 6.7.2009)

Kuten Vantaan Kaivokselassa asuva Savola jutun lopussa laittamattomasti toteaa: "Jos Helsingin rakennusvirasto tulee tänne, minä muutan pois."

Me Helsingissä asuvat toivomme tietenkin sitä, että itse rakennusvirasto voisi muuttua.

"Kaupunkimetsä ei ole ihmisoikeus" (Helsingin uutiset 8.7.2009)

Kuten edellisessä postauksessa jo todettiin, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomarit eivät "vielä ole ottaneet huomioon ympäristövaikutuksia yhtenä ihmisoikeuksien ulottuvuutena". Töitä on siis vielä tehtävä.

Samaa ongelmaa pähkäillään myös oheisessa Helsingin Uutisten (8.7.2009) jutussa.

Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) ei vielä apua kaupunkimetsien suojeluun

Manilan slummeissä elää lapsia, joilla ei ole kokemusta puista, metsästä puhumattakaan.

Meillä Helsingissä kaikki pääsevät nauttimaan luonnosta – vielä. Mutta kaupunki on ruvennut “hoitamaan” puistoja kovalla kädellä ja tuhoamaan lähimetsiä kiihtyvällä vauhdilla. Seuraavana on vuorossa Myllypuron metsät.

Onko kaupungin todella PAKKO tuhota hienoimmat kaupunkimetsät rakentamalla sinne taloja? Onko oikein, että kaupunki tekee tällaisia päätöksiä asukkaiden päiden ylitse? Eikö olisi demokraattisempaa, jos tällaisia päätöksiä tekisimme me kaupunkilaiset itse? Mehän joudumme myös kärsimään päätösten seurauksista.

Mistä tämä sokeus ympäristön arvoja kohtaan? Ja kenen sokeutta se on? Ei ainakaan kaikkien asukkaiden, sillä yhä enemmän on niitä ihmisiä, jotka ymmärtävät ja puolustavat kaupunkimetsien arvoja. Tästä kertoo tämä blogi, kuten myös seuraava Tuuli Luukkaan kirjoitus:


***

Strasbourgista Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimesta on nyt tullut lopullinen päätös valituksesta, missä vedottiin Myllypuron metsän säästämisen ja suojelemisen puolesta. Valituksessa puollettiin kaupunkimetsän perustamista alueelle pysyvästi ja siinä korostettiin asukkaiden oikeutta lähiluontoon ihmisoikeutena.

Asukkaiden oikeus lähiluontoon on uudentyyppinen ihmisoikeuskysymys. Suomesta tästä ei ole ennakkotapausta.

Valitus laitettiin vireille v. 2008 ja EIT ilmoitti käsittelevänsä valituksen. Käsittelyajat ovat pitkiä ja monivaiheisia. Alkuvaiheen jälkeen, valitus ei enää edennyt seuraavalle asteelle.
Saapuneen kirjeen mukaaan (nk. NELJÄS JAOSTO, päivätty 23.kesäkuuta 2009) "Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päätti 16.6.2009 kolmen tuomarin muodostamassa komiteassa (L.Mijović puheenjohtajana sekä P.Hirvelä ja M.Poalelungi jäseninä), ettei yllämainittua 29.3.2008 vireille tullutta valitusta (=Myllypuron metsien suojelemisen puolesta) oteta tutkittavaksi, koska se ei täyttänyt yleissopimuksen mukaisia tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä."

Edelleen mainitaan:
"Kaiken hallussaan olevan aineiston perusteella, ja sikäli kuin valituksen kohteena olevat seikat kuuluivat tuomioistuimen toimivaltaan, tuomioistuin katsoi, ettei valituksesta ilmennyt yleissopimuksessa tai sen lisäpöytäkirjoissa tunnustettujen ihmisoikeuksien loukkausta."
Lopuksi kirjeessä mainitaan myös, että päätös on lopullinen eikä siitä voi valittaa. Ilmoitus on tehty tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Päätös osoittaa, etteivät tuomarit vielä ole ottaneet huomioon ympäristövaikutuksia yhtenä ihmisoikeuksien ulottuvuutena. On kuitenkin merkkejä siitä, että oikeuskäytäntö tulee tässä suhteessa muuttumaan, kun tajutaan, mitä vahinkoa ihmisille oikeasti aiheutuu ympäristön (kauupunkimetsän) tuhoamisesta.

Laajennettu ihmisoikeustulkinta olisi tärkeä, kun ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät haasteet lisääntyvät ympäristöpoliittisessa päätöksenteossa.

Lisäksi tein kaupungille kuntalaisaloitteen. Mm. Ympäristölautakunnassa käsiteltiin asiaa ja sieltä saapuneessa vastauskirjeessä todettiin mm. että:

"Merkittiin, että Saara Ilkka Timo Pyhälehdon kannattamana ehdotti lausunnon viimeisen kappaleen alkuun lisättäväksi seuraavaa:
Ympäristölautakunta ehdottaa, ettei metsän hakkuita Myllypuron puisen kaupunkikylän kaava-alueella, eikä jatkossa muillakaan uusilla rakennettavilla alueilla, aloiteta ennen kuin se rakentamisen kannalta on tarpeellista. Ei ole syytä poistaa asukkaiden käytöstä heille tärkeitä virkistysalueita liian aikaisin."

Luonnomaisema ja sen kauneus vaikuttavat hyvinvointiin. Jos Myllypuron metsä tuhoutuu, menetys on korvaamaton.

Tuuli Luukas,
Myllypuro, Helsinki


***

Kovin moni haluaisi nykyään asua Puu-Käpylässä. Mutta 1960-luvulla kaupunki suunnitteli sen tilalle tehokkaampaa rakentamista ja vain helsinkiläisten voimakas vastustus esti Puu-Käpylän purkamisen. Eivätkö nykyiset Helsingin päättäjät voisi ottaa oppia Käpylän kokemuksesta, kuunnella asukkaita ja olla purkamatta Myllypuron ja koko Helsingin hienoimpia kaupunkimetsiä? Jälkipolvet tulisivat kiittämään.

Kruunuvuoren siltahanke vaatiikin YVA-menettelyn

Uudenmaan ympäristökeskus on 24.6.2009 tehnyt päätöksen, jonka mukaan Helsingin keskustan ja Laajasalon välisen liikenneyhteysratkaisun pohjaksi on tehtävä YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi.

Perusteluina ovat hankkeen mittavuus, rakentamisen aikaiset vaikutukset, siltojen ja pengerrettyjen osuuksien merkittävät maisemalliset vaikutukset valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen alueella sekä vaikutukset kaupunkikuvaan, pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmään ja yhdyskuntarakenteeseen. Vaikutukset kohdistuvat myös vesiliikenteeseen ja vesiympäristöön.

Kansalaisaloitteesta alkunsa saaneessa päätöksessä todetaan muun muassa:

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, ettei siltoja koskevia, hankesuunnittelun lähtökohtana olevia suunnitelmia ja niihin liittyviä ympäristövaikutuksia ole riittävästi esitelty hankkeen vaikutusalueen asukkaille, eikä tarjottu mahdollisuutta osallistua hankkeen suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin YVA-lain edellyttämällä tavalla.

Helsingin kaupunginhallitus kuitenkin kiistää vastineessaan Uudenmaan ympäristökeskukselle 4.6.2009 tarpeen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Hanke ei ole niin suuri, väittää kaupunginhallitus. Se on kuulemma "koko- ja mittaluokaltaan sekä ympäristövaikutuksiltaan vähäinen"! No, tässä päätöksessä päädyttiin "hieman" eri kannalle.

Päätös löytyy kokonaisuudessaan Uudenmaan ympäristökeskuksen sivuilta, tarkemmin täältä.

Tulossa: seminaari ympäristön esteettisistä arvoista Lahdessa 24.-25.9.

Kansainvälisen soveltavan estetiikan seuran KSEI:n syysseminaari

KSEI järjestää perinteisen syysseminaarin 24.–25.9.2009 Lahdessa. Seminaarin teema on Ympäristön esteettiset arvot ja ihmisen hyvinvointi. Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin. Seminaari järjestetään KSEI:n tiloissa osoitteessa Tietoportti Saimaankatu 11, 2. krs. 15140 LAHTI.

Päivien aikana kuulemme asiantuntijaesityksiä, jotka käsittelevät teemaa monipuolisesti huomioimalla ympäristön ja ihmisen vuorovaikutteisen suhteen. Erityisesti seminaarissa tarkastellaan ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa oman ympäristönsä esteettisyyteen ja siten hyvinvoinnin lisäämiseen.

Ohjelma:

Torstai 24.9.2009

10.15 Seminaarin avaus

10.15–11.00 Eeva Aarrevaara, TkT: Arjen estetiikkaa viime vuosisadan maaseutuympäristössä

11.00-11.45 Hanna Mattila, FM, TKK: Osallistava suunnittelu ja rakennetun ympäristön estetiikka

11.45–12.45 Lounas

12.45-13.30 Timo Kopomaa, VTT, dos. Helsingin yliopisto: Leppoistettu kaupunki

13.30-14.15 Arto Haapala, PhD, prof. Helsingin yliopisto: Mitä on esteettinen
hyvinvointi?

14.15–14.45 Kahvi

14.45–15.30 Leena Kopperoinen, Vanhempi tutkija, Syke: Virkistysmahdollisuudet
ekosysteemipalveluna

15.30-16.15 Minna Eväsoja, FT, Helsingin yliopisto: Japanilainen puutarha: taidetta ja mielen kultivointia

Illanvietto Kino Iriksessä klo 18- n. 21


Perjantai 25.9.2009

9.15–10.00 Tommi Sulander, VTT: Hyvinvointia viherympäristöstä

10.00–10.45 Kaisa Hauru, FM, Helsingin yliopisto: Kaupunkimetsät virkistyskokemusten tuottajana

10.45–11.00 Eeva Karjalainen, FT, Metla: Luonnonympäristön terveysvaikutukset

11.30–12.30 Lounas

12.30–13.15 Ossi Naukkarinen, FT, TaiK: Esteettinen jalanjälki

13.15–14.00 Tarja Rannisto, FM, Helsingin yliopisto: Meri esteettisenä kokemuksena


Tiedustelut:
Tarja Rannisto, tarja.rannisto (at) helsinki.fi p. 050 442 1116
Antti Hämäläinen, antti.z.hamalainen (at) helsinki.fi

"Helsinkiin kansallinen kaupunkipuisto" (HS 31.5.2009)

Helsingin luonnosuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Kati Vierikko kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipideosastolla 31.5.2009:

Toivoisin kaupunkisuunnitteluvirastossa tapahtuvan suunnittelukulttuurin täyskäännöksen: maankäytön on lähdettävä siitä, että ensin osoitetaan pysyvästi rakentamiselta säilytettävät alueet.

Tämän toteutumiseksi Vierikko näkee kansallisen kaupunkipuiston perustamisen olevan välttämätöntä.

Kirjoituksessa viitataan tähän uutiseen.

Tutkimusraportteja ympäristömelun haitoista

Tässä pari linkkiä uusiin Ympäristöministeriön teettämiin ympäristömelua koskeviin tutkimuksiin:

SY 6/2009 Ympäristömelun haittojen yhteiskunnallinen merkitys

SY 5/2009 Liikennemelun terveysvaikutusten tutkiminen

Metsä virkistää tehokkaammin kuin puisto

Helsingin sanomissa julkaistiin jokin aika sitten uutinen, jossa kerrottiin Tampereen yliopiston ja Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksesta, jossa on tutkittu eri luontoympäristöjen elvytysvaikutuksia.

Tulokset todistavat jälleen, miten tärkeitä metsäiset ympäristöt ovat stessistä palautumisen ja virkistymisen kannalta, myös kaupungeissa!

Uutiseen pääset tästä.

Tuloksia diagrammeina:

Metsä kaupungissa? -seminaari 7.5.

Kaupunkimetsäliike järjesti toukokuun 7. 2009 Metsä kaupungissa? -seminaarin Kirjasto kympissä Postitalolla. Seminaari onnistui mainiosti ja paikalle saapui kymmeniä kuulijoita. Alla voit tutustua luoennoitsijoiden seminaariesityksiin otsikkoa klikkaamalla.


Kaupunkimetsäliikkeen pitkäaikainen aktiivi Siboné Oroza esitti seminaarin aluksi tunteikkaan tangon.

















Biologi, tutkija Kati Vierikko

"Luonnon ja ihmisen kohtauspaikka ­- kaupunkimetsien ekologiaa"
Kati Vierikko tutkii väitöskirjassaan metsien ekologista kestävyyttä ja hänen seminaariesityksensä painottuikin kaupunkimetsien ekologisen merkityksen tarkasteluun. Vierikko kertoi aluksi faktaa kaupunkimetsien ekologiasta ja rakenteesta, pohti sitten metsien kehitykseen, suunnitteluun ja hoitoon liittyviä ongelmakohtia sekä otti huomioon myös ihmisen ja kaupunkimetsän monimuotoiseen vuorovaikutussuhteeseen liittyvää problematiikaa.






Psykologi Kirsi Salonen

"Mielen luonto ja luonnon mieli"
Ympäristöpsykologi Kirsi Salonen on julkaissut vuonna 2005 kirjan Mieli ja maisemat, joka on selkeä ja käytännönläheinen katselmus eko- tai ympäristöpsykologiaan. Salonen aloitti seminaariesityksensä mielikuvaharjoituksella, jossa jokainen kuulija pääsi kokeilemaan maiseman ja luonnon virkistävää vaikutusta luentosalissa! Salonen on terapeutin työssään käyttänyt luonnon elvyttävää ja terapeuttista vaikutusta hyväksi myös parannuskeinona. Salonen huomautti esityksessään, että luonnon myönteinen vaikutus voi tapahtua usein tiedostamatta ja välittömästi, mutta hyöty kasvaa mitä kauemmin metsässä ollaan. Hän kehoitaakin meistä jokaista aina silloin tällöin pysähtymään nykypäivän hektisessä ja taloudellisiin intresseihin painottuvassa yhteiskunnassa ja viettämään luonnossa pidempiäkin ajanjaksoja.




Kuvataiteilija Jussi Kivi

Jussi Kiven ympärisötaiteessa otetaan luonto vastaan sellaisena, kuin se käyttäjälle näyttäytyy. Kivi on kirjoittanut muun muassa vuonna 2004 ilmestyneen taideretkeilyoppaan vaeltajille. Esitys lähti pitkälti käyttäjän luontokokemuksen tarkastelusta ja lähiömetsien merkityksestä kaupunkilaisen luontosuhteen muodostumisessa. Kivi korosti esityksessään etenkin ihmisen kokemusta ja lähimetsien olemusta niiden monessa käyttömuodossaan; niin pikkupoikien tutkimuskenttänä kuin takapihan rauhaisana oleskelupaikkana. Kivi painottaa, että luonto ei ole kulttuurin vastakohta. Kaupunkimetsiä tulisikin kehittää kaupunkimetsinä etenkin käyttäjien lähtökohdista käsin.






Metsänhoitaja,
tutkija Kirsi Mäkinen

"Sanoja ja askeleita metsäkaupungista kaupunkimetsiin"
Kirsi Mäkinen on tutkimuksissaan keskittynyt asukkaiden metsäsuhteisiin. Hänen tutkimuksissaan asukas on asiantuntija, joka kokee metsän kaikilla aisteillaan sekä tiedostaen. Mäkinen kertoi esityksessään mielenkiintoisia tuloksia Helsingin Haagassa ja Tampereen Hervannassa suorittamistaan kävelytutkimuksista, joissa asukkaita vietiin asuinalueillaan kävelyretkille heidän itsensä valitsemaa reittiä. Asuinseutu ja metsä voidaan siis kokea monella tapaa myös kuljettuna. Tuloksista voidaan löytää viitteitä ympäristön mahdollisuuksiin tarjota ihmisille erilaisten preferenssien mukaisia reittejä, tietoa ihmisten erilaisista liikkumisen tavoista ja merkityksistä sekä metsän kohtaamisesta ja saavutettavuudesta.





Tutkija Eveliina Asikainen

"Lähiluonnon merkitykset syntyvät arjen käytännöissä"
Eveliina Asikainen työskentelee lähiön luontoja koskevan väitöskirjansa parissa ja toikin seminaariin mukaan suunnittelun näkökulman arjen käytäntöjen kautta. Asikainen kertoi esimerkkejä erilaisista lähiluonnon käyttö- ja kokemistavoista, jotka ilmenevät asukkaiden päivittäisten rutiinien kautta. Asukkaat saattavat esimerkiksi ottaa virkistyspaikakseen viheralueen, jonka suunnittelija on suunnitellut aivan eri tarkoitukseen, esimerkkinä asuintalon ja autotien välinen suojametsävyöhyke.

"Helsingin metsistä kaadetaan paljon puita turhaan" (HS 24.5.2009)

Toni Amnell perustelee, miksi hän on eri mieltä kuin rakennusviraston Tiina Saukkonen.

"Kaupungin metsistä puita ei kaadeta turhaan" (HS 18.5.2009)

Rakennusviraston Tiina Saukkonen jatkaa keskustelua, jonka Luonto-Liiton metsävastaava Risto Mustonen aloitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla tovi sitten ("Helsinki tärvelee hakkuilla lähiluontoamme").

Saukkonen väittää, että puita ei kaadeta turhaan, ja että "toimenpiteisiin on aina vankka perusta".

Tämänpäiväinen kirjoitus taas kertoo, että toisin kuin Saukkonen väittää, puita kyllä kaadetaan turhaan!

Asukaskysely puistojen ja katujen toimivuudesta

Helsingin rakennusviraston tiedote 12.5.:

Rakennusvirasto kysyy asukkaiden mielipidettä Helsingin puistojen ja katujen kunnosta. Virasto haluaa tehostaa palvelujaan niissä asioissa, joissa asukkaiden mielestä on parantamisen varaa.

Toukokuun aikana 2 500 satunnaisotannalla valittua helsinkiläistä saa postitse katujen ja puistojen kuntoa koskevan kyselyn. Muillakin kaupunkilaisilla on mahdollisuus osallistua kyselyyn, sillä se on rakennusviraston verkkosivuilla (www.hkr.hel.fi ja www.hkr.hel.fi/svenska). Netissä kyselyyn voi vastata elokuun puoliväliin saakka.

Rakennusvirasto hakee kaupunkilaisten mielipidettä mm. oman asuinalueensa katualueiden siisteydestä ja kunnosta sekä talvihoidosta asuinalueilla, vilkkaasti liikennöidyillä pääväylillä, jalkakäytävillä ja pyöräteillä. Palautetta toivotaan yhtälailla niin autoilijoilta kuin jalankulkijoilta, pyöräilijöiltä ja rullaluistelijoilta.

Lisäksi asukkailta pyydetään arviointia mm. puistojen siisteydestä, istutusten hoidosta, penkkien ja leikkivälineiden kunnosta. Myös ulkoilualueiden ja metsäluonnon hoitoon liittyy kysymyksiä.

Kysely toteutetaan nyt toista kertaa, aiemmin se tehtiin vuonna 2007.

Asukaskyselyyn osallistuvilla on mahdollisuus vaikuttaa Helsingin katu- ja viheralueiden laatuun ja toimivuuteen. Kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja nimettöminä.

Yhteenveto kyselyn vastauksista menee tiedoksi päättäjille sekä alueiden hoidosta ja kunnosta vastaaville.

Lisätietoja:
kehityspäällikkö Päivi Ahlroos, katu- ja puisto-osasto, puh. (09) 310 39830

Rakennusvirasto on iskenyt Rastilan komeaan kuusiaitaan!

Rikollisvirastossa on tehty taas toitä - ja niin kaatuu Rastilan kuusiaita!

Kokonaan sitä ei ole vielä kaadettu, ja ehkä jotain voisi tehdä totaalitihutyön estämiseksi!

Helsingin kaupunki on todella keksinyt merkityksen sanalle ekofasisti: jos puu vähän ikääntyy niin listitään se pois; jos se vähän harmaantuu, niin korjatkoon kuolo saman tien. Ja menköön hyväkuntoiset vierustoverit siinä samassa, kuka niitä kaikkia viitsii erikseen kattella. Tehokkuus on kaiken ydin.